Outi Lehti-Miikkulainen, Mervi Harju, Tero Lassila Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2009
Outi Lehti-Miikkulainen, Mervi Harju, Tero Lassila Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2009 Tiehallinto Helsinki 2009
Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000717-v Edita Prima Oy Helsinki 2007 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11
Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Lassila Tero: Liikenteessä syntyy häiriö -riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen. Hämeen tiepiiri Tampere: Tiehallinto 2009 (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 42/2009, ISSN 1459-1561, TIEH 42/2009). Asiasanat: liikenteen hallinta, häiriön hallinta, riskit, riskienhallinta, Hämeen tiepiiri Aiheluokka: 22 TIIVISTELMÄ Hämeen vuonna 2007 tehdyssä riskianalyysissä tulosyksikkötason riskiksi on tunnistettu Liikenteessä syntyy häiriö ja se on määritetty olevan yksi tiepiirin merkittävimmistä avainriskeistä. Liikenteessä syntyy häiriö - riskin tilannekatsaus Hämeen -työn ensisijaisena tavoitteena on selvittää liikenteen häiriöihin liittyviin riskeihin määritetyt toimenpiteet sekä selvittää niiden hallinnan taso. Työ rajattiin koskemaan Hämeen tiepiiriä ja tiepiirin hallinnoimaa maantieverkkoa. Menetelmänä käytettiin tausta-aineistoanalyysiä sekä eri liikenteen häiriön hallintaan osallistuville toimijoille ja asiantuntijoille suunnattuja haastatteluita. Tausta-aineistoanalyysin avulla saatiin selvitettyä merkittävimmät liikenteen häiriöihin liittyvät riskit sekä riskien ennaltaehkäisemiseksi tai pienentämiseksi ehdotetut toimenpiteet. Asiantuntijahaastattelujen avulla muodostettiin kokonaisnäkemys toimenpiteiden hallinnan tilasta ja selvitettiin eri toimijoiden tahtotila tekemättömien toimenpiteiden kiireellisyydestä osana toimenpiteiden priorisointia. Työn tuloksena on raportti ja yhteenvetotaulukko, jossa on kuvattu liikenteen häiriöihin liittyville riskeille ehdotetut toimenpiteet. Merkittävimpinä riskeinä työssä nousivat esiin puutteet eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedottamisessa sekä yhteistoiminta ja kokonaisuuden hallinta liikenteen häiriön aikana. Tilanne liikenteen häiriöiden hallinnassa on yleisesti ottaen hyvä Hämeen. Häiriöiden hallintaa on kehitetty monella osa-alueella ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken on tehostettu voimakkaasti etenkin Tampereen seudulla. Tausta-aineistoissa kuvatun yhteistyön puutteen ja toimivuuden parantamiseksi Hämeeseen on perustettu alueellinen Liikennekeskus sekä muun muassa Häiriönhallinnan yhteistyöryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Lisäksi Hämeen meneillään on vuosittain aiheeseen liittyviä selvitystöitä, joilla tiepiiri pyrkii tehostamaan omaa toimintaansa ja tukemaan näin muiden toimijoiden edellytyksiä hallita liikenteen häiriöitä. Liikenteen häiriön hallintaan liittyviä riskejä ei ole aikaisemmin kerätty yhteen ehdotettujen toimenpiteiden osalta eikä niiden toteutumista ole seurattu järjestelmällisesti. Parannustoimenpiteet Tiehallinnon näkökulmasta liittyvät ennakoivaan tiedottamiseen, tiedon siirron nopeuttamiseen tiellä liikkujille sekä tiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseen. Lisäksi tiepiiri pystyy toimillaan edelleen parantamaan kokonaisvaltaista häiriön hallintaa lisäämällä muuttuvia opasteita sekä jatkamalla kiertotiesuunnitelmien sähköistämistä Liikennekeskuksen, poliisin, pelastusviranomaisten ja hoitourakoitsijoiden käyttöön.
ESIPUHE Liikenteessä syntyy häiriö -riskin tilannekatsaus Hämeen -työllä Hämeen tiepiiri haluaa tehostaa omaa toimintaansa tunnistettujen avainriskien paremmalla hallinnalla. Tämän työn kautta Hämeen tiepiiri haluaa saattaa yleisesti tietoisuuteen tiepiirin liikenteen häiriön hallintaan yleisimmin määritettyjen riskien ja niiden hallintaan esitettyjen toimenpiteiden tilanteen. Liikenteessä syntyy häiriö -riskin ennakointiin pystytään jatkossa vastaamaan paremmin, kun tiedossa on etukäteen määritelty toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Hankkeen rahoittajana toimi Hämeen tiepiiri. Työtä on ohjannut työryhmä, johon kuuluivat: Kari Korpela Heikki Ikonen Outi Lehti-Miikkulainen Mervi Harju Tero Lassila Tiehallinto, H (puheenjohtaja) Tiehallinto, H Ramboll Ramboll Ramboll Työn laati Ramboll ja työn projektipäällikkönä toimi DI Mervi Harju sekä asiantuntijoina DI Outi Lehti-Miikkulainen ja Amk Ins. Tero Lassila. Työryhmä kiittää kaikkia taustatietojen keräämisessä auttaneita henkilöitä sekä haastatteluihin osallistuneita Tiehallinnon, Liikennekeskuksen, Pirkanmaan poliisin, Tampereen aluepelastuslaitoksen, Rambollin, YIT:n ja Tampereen hinauspalvelu -urakoitsijan edustajia. Tampereella joulukuussa 2009 Tiehallinto Hämeen tiepiiri
7 Sisältö 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 11 1.1 Työn tausta 11 1.2 Työn tavoitteet ja tulokset 11 1.3 Työn suoritus 12 2 TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 13 2.1 Tausta-aineistoanalyysi ja merkittävimmät riskit 13 2.1.1 Liikenteen häiriöiden hallinta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö 14 2.1.2 Liikenteen häiriöiden hallinta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö häiriökohteella 14 2.1.3 Tiedottaminen ja viestintä 16 2.1.4 Tietöiden ja kunnossapidon vaikutus häiriön syntyyn 18 2.2 Asiantuntijahaastattelut 19 2.2.1 Tienpitäjä 20 2.2.2 Liikennekeskus 21 2.2.3 Pelastuslaitos 22 2.2.4 Poliisi 23 2.2.5 Urakoitsijan edustajat 24 3 LIIKENTEEN HÄIRIÖHALLINNAN YHTEISTYÖRYHMÄT 26 3.1 Selvitetyt yhteistyöryhmät Hämeen tiepiirin alueella 26 3.1.1 Tiehallinnon kriisiviestintäryhmä 26 3.1.2 Hämeen tiepiirin kriisiviestintäryhmä 27 3.1.3 Tampereen seudun liikenteenhallinnanryhmä 27 3.1.4 Häiriönhallintaryhmä 27 4 YHTEENVETO 29 4.1 Riskit ja niiden hallinnan tilanne Hämeen 29 4.2 Jatkotoimenpiteet 30 4.3 Jatkotoimenpiteet Hämeen 30 5 LIITTEET 32
8 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen Keskeisiä käsitteitä Seuraavat määritelmät ovat keskeisimpiä liikenteen häiriöihin liittyviä käsitteitä ja lyhenteitä, joita käytetään tässä raportissa. Kaikki määritelmät eivät ole virallisia. Alueellinen toimija toimii ennalta rajatulla alueella vastuullisena toimijana Hätäkeskus on viranomaiskeskus, joissa avun hätätilanteeseen saa puhelinsoitolla yhden numeron kautta (112). Hätäkeskuksen kautta avun saa poliisin, pelastus- ja terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin. Kriisi tarkoittaa hätätilaa Liikenteen häiriötilanne on äkillinen liikenteen normaalia sujuvuutta häiritsevä tapahtuma tai tilanne, jonka varalle ei välttämättä ole suunniteltua toimintamallia. Onnettomuus on ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, joka voi aiheuttaa muun muassa omaisuusvahinkoja, loukkaantumisen, kuoleman taikka muuta haittaa tai vahinkoa Riski tarkoittaa määrätyn haitallisen tai vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden tai todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Riskienhallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä riskien pienentämiseksi ja poistamiseksi. Riskien hallintaan kuuluu riskien tunnistamisen lisäksi myös riskin suuruuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten toimenpiteiden valitseminen ja toteuttaminen riskin ennaltaehkäisemiseksi tai pienentämiseksi. Tehtävän toimenpideaika on aika, jonka kuluessa nimetty tehtävä tulee olla loppuun suoritettu. Tilaaja on urakoitsijan sopimuskumppani, joka on tilannut urakkasuorituksen. Tilaajana voi toimia myös urakoitsija. Tässä raportissa tilaaja on Tiehallinto. Toimenpidepyyntö liittyy tilanteeseen, missä liikennöinti tiellä on kokonaan estynyt, onnettomuuden selvittäminen vaatii toimenpiteitä tai kyseessä on muu vakava liikennettä vaarantava tilanne. Toimenpidepyyntö saattaa liittyä tuotekortissa "Liikenteen varmistaminen erikoistilanteissa" kuvattuihin tilanteisiin tai kyseessä saattaa olla poliisi-/pelastusviranomaisen esittämä avunpyyntö tai muu tien liikennöitävyyttä vakavasti haittaava, vaarantava tai estävä tilanne, joka voi johtua myös urakoitsijan laiminlyönnistä tai muusta laatupuutteesta. Toimija on yleisnimike infra-alalla toimivista tai alan kanssa yhteistyötä tekevistä palveluntuottajista, viranomaisista, elinkeinoelämän tai sidosryhmien edustajista.
9 Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hallinnassa eli hyväksyttäviä tilanteissa, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle. Urakoitsija on tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyt tehtävät/työt. Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman.
TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 11 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Työn tausta Hämeen vuonna 2007 tehdyssä riskianalyysissä tulosyksikkötason riskiksi on tunnistettu Liikenteessä syntyy häiriö, ja se on määritelty olevan yksi tiepiirin merkittävimmistä avainriskeistä. Tiehallinnossa on viime vuosien aikana panostettu merkittävästi liikenteen häiriöihin ja niiden ehkäisyyn. Sekä Tiehallinnolla että tiepiirillä on paljon häiriöiden hallintaan liittyviä kirjallisia julkaisuja, yksityiskohtaisia projekteja sekä meneillään olevia hankkeita ja tutkimuksia, joissa käsitellään liikenteessä esiintyville häiriötilanteille entistä tehokkaampia parannustoimenpiteitä. Yleisimmät hankkeet ja parannustoimenpiteet Tiehallinnon näkökulmasta ovat liittyneet asiakkaiden tiedottamiseen, tiedon siirron nopeuttamiseen tiellä liikkujille sekä tiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseen. Lisäksi tiepiirin rooli on merkittävä häiriötilanteiden hallinnassa liikenteen ohjauksen kannalta, johon liittyvät mm. muuttuvat opasteet pääteiden varsilla sekä kiertotiesuunnitelmat. Tässä työssä on käsitelty yleisellä tasolla häiriöiden hallintaan liittyvien riskien toimenpiteitä (esimerkki: tiepiirin rooli tiedottamisen parantamiseksi). Työssä ei ole kirjattu kirjallisissa julkaisuissa esitettyjä yksityiskohtaisia maantieverkolle esitettyjä toimenpideratkaisuja liittyen keli- liikenne- tai muiden laitteiden asentamiseen tietylle tieosalle (esimerkki: lisätään kelikamera valtatien 9 ja valtatien 12 liittymään). Lisäksi työ on rajattu koskemaan Hämeen tiepiiriä ja sen alueen maantieverkkoa. Kuntien kadut ja tiet sekä niillä tehtävät toimenpiteet on rajattu tämän työn ulkopuolelle. Vuoden 2010 alussa Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos yhdistyvät Liikennevirastoksi. Tiepiireistä, ympäristökeskuksista, TEkeskuksista, työvoimatoimistoista ja Lääninhallituksista muodostetaan 15 Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskusta (ELY) sekä lisäksi lainsäädännön toimeenpano- ohjaus- ja valvontatehtäviä hoitamaan perustetaan 6 aluehallintovirastoa (AVI). Yhdeksässä ELY-keskuksessa toimii liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, jonne sijoittuvat nykyiset tiepiirit. Muutokset eivät ole vielä astuneet voimaan, joten tässä raportissa käytetään termejä Tiehallinto ja tiepiiri. 1.2 Työn tavoitteet ja tulokset Liikenteessä syntyy häiriö -riskin tilannekatsaus Hämeen -työn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää häiriön hallinnan nykytila sekä meneillään olevat ja suunnitellut hallintatoimenpiteet Hämeen. Tuloksena on laadittu yhteenvetotaulukko sekä raportti, jossa esitetään jatkotoimenpiteet tienpitäjän näkökulmasta. Jatkotoimenpiteet keskittyvät tiepiirin keinoihin parantaa itsenäisenä toimijana liikenteen häiriöiden hallintaa omalla alueellaan ja näin parantaa edelleen muiden häiriön hallintaan osallistuvien toimijoiden mahdollisuuksia hallita häiriöitä entistä tehokkaammin.
12 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Työn on tarkoitus toimia myös lähtötietona pohdittaessa tulevia häiriön hallinnan jatkotoimenpiteitä ja toimenpiteiden aikataulutusta. 1.3 Työn suoritus Menetelmänä käytettiin tausta-aineistoanalyysiä sekä eri häiriön hallintaan osallistuville toimijoille ja asiantuntijoille suunnattuja haastatteluita. Eri julkaisuissa ja raporteissa esitetyt toimenpiteet kerättiin yhteen, jotta niiden toteutuksen tilaa voidaan jatkossa seurata. Asiantuntijahaastattelujen avulla muodostettiin kokonaisnäkemys toimenpiteiden hallinnan tilasta ja selvitettiin eri toimijoiden tahtotila tiepiirin näkökulmasta tekemättömien ja tekeillä olevien toimenpiteiden kiireellisyyden osalta. Tausta-aineistoanalyysissä käytiin läpi liikenteen häiriöihin liittyviä 2000- luvulla valmistuneita julkaisuja ja raportteja. Tausta-aineistoanalyysin julkaisuluettelo ja tausta-aineiston tuloksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 2.1. Asiantuntijahaastatteluihin valittiin Tiehallinnon, Liikennekeskuksen, poliisin, aluepelastuslaitoksen asiantuntijoita sekä konsultin ja urakoitsijoiden puolen edustajia, joilla on tietoa olemassa olevista tutkimushankkeista, yhteistyösopimuksista tai toimintamalleista eri toimijoiden ja viranomaisten välillä. Mukaan haastatteluihin valittiin myös henkilöitä, jotka toimivat liikenteen häiriötilanteissa joko ennakoivassa työssä tai tehtävissä, jotka liittyvät pelastustoimiin häiriön tapahtuessa sekä häiriötilanteiden purkamiseen eli jälkihoitoon. Haastattelujen yhteenveto on esitetty toimijoittain kappaleessa 2.2. Haastattelut ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Liikenteen häiriön hallintaan yleisimmin esiintyville riskeille esitetyt toimenpiteet on kirjattu työssä laadittuun yhteenvetotaulukkoon, joka on liitteenä 1. Liikenteen häiriöihin liittyviä riskejä ja niiden hallintaan esitettyjä toimenpiteitä on runsaasti. Tähän työhön kerättiin yleisimmin esiintyvät riskit. Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallintakeinot jaoteltiin toimenpiteen tilan mukaan seuraavasti: tehty tekeillä/osittain tehty tai tekemättä Yhteenvetotaulukon pohjalta laadittiin Hämeen tiepiirille ehdotettujen ja tekemättömien toimenpiteiden perusteella jatkotoimenpiteet, jotka priorisoitiin haastatteluiden perusteella eri toimijoiden toiveet huomioiden.
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 13 2 TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 2.1 Tausta-aineistoanalyysi ja merkittävimmät riskit Tausta-aineistoanalyysiin valittiin sekä Tiehallintoa että Hämeen tiepiiriä koskevia liikenteen häiriöitä käsitteleviä kirjallisia julkaisuja ja selvityksiä sekä häiriötilanteiden toimintaan laadittuja toimintaohjeita ja yksittäisiä case - tapauksia viime vuosien ajalta. Tausta-aineistona on käyty läpi seuraavat julkaisut, ohjeet ja muistiot: Liikenteen häiriönhallinta Tampereella, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 24/2005 Liikenteen häiriötilanteiden riskitarkastelu esiselvitys, Tiehallinto 2007 Liikenteen häiriöhallinnan keinot Tampereen seudulla, Riikka Salkonen ja Harri Rauhamäki TTY 2008 Liikenteen häiriötilanteiden riskitarkastelu Case tapaukset, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 26/2008 Talvihoidon laadun kehittäminen työmatkaliikenteen näkökulmasta Hämeen, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 41/2008 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tienpidossa, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 4/2007 Hämeen tiepiirin liikenteen hallinta, toimenpideohjelma 2007-2015 Pyryn päivän myräkkä Hämeen tiepiirin alueella 31.10-1.11.2006, Tiehallinnon selvityksiä Muistio: Tampereen seudun häiriönhallintaryhmän kokous 3/2009 Toimintaohje ennalta - arvaamattomiin liikennehäiriöihin -julkaisu luonnos, Tiehallinto 2003 Häiriönhallintaryhmän toimenpidekortti Yhteenveto häiriötilanteen hallinnasta, Case - Viinikan liikennevalot Tiehallinnon kriisiviestinnän toimintalinjat ja ohjeet Tiehallinto, on hyväksytty johtoryhmässä 17.12.2007 Via Nordica -raportti 2008 Uusi laki romuajoneuvojen siirtämisestä, Tiehallinnon esitys 25.2.2009 Liikennekeskuksen ohjekortti: Siirrettävää ajoneuvoa koskevan ilmoituksen käsittely, voimaan 1.4.2009 Liikenteenhallinnan seudullisen yhteistyön kehittäminen, LVM 2007 Sopimus yleisten teiden liikennetiedottamisesta, Laadittu 2004, päivitetty 2005 Tausta-aineistoista esiin nousivat seuraavat liikenteen häiriöihin liittyvät yleisimmin esiintyvät riskitekijät: Liikenteen häiriöiden hallinta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Häiriötilanteen hallinta ja eri toimijoiden yhteistyö häiriökohteella Tiedottaminen ja viestintä Tietöiden ja kunnossapidon vaikutus häiriön syntyyn Kappaleissa 2.1.1 2.1.5 on esitetty liikenteen häiriöihin liittyvät riskit ja ongelmat yleisellä tasolla.
14 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 2.1.1 Liikenteen häiriöiden hallinta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö Tausta-aineistoissa keskeisenä asiana nousi esiin puutteellinen yhteistyö eri toimijoiden keskuudessa sekä tieto toimijoiden tehtävistä osana liikenteen hallinta etenkin Tampereen seudulla. Kyseisen riskin parantamiseksi esitettiin alueellisen Liikennekeskuksen perustamista ja yhteistyön parantamista eri yhteistyöryhmien avulla. Tämä tavoite on saavutettu Liikennekeskuksen myötä. Lisäksi Tampereelle on luotu yhteinen liikenteen häiriöiden toimintakulttuuri sekä perustettu häiriön- ja kriisin hallinnan yhteistyöryhmiä. Liikenteen häiriöiden hallintaan osallistuu kuitenkin tilanteesta riippuen useita viranomaisia sekä toimijoita. Niiden yhteistyötä on tehostettu ja tietoisuutta eri toimijoiden tehtävistä on lisätty viime vuosien aikana. Esimerkiksi tieliikenneonnettomuuden tapahtuessa yhteistyö liikenteen hallinnan kannalta perustuu eri toimijoiden vankkaan asiantuntemukseen sekä ristikkäisten tehtäväkenttien parempaan tuntemiseen kunkin osaamisalueella. Eri toimijoiden aikaisemmin kohtaamien liikenteen häiriöiden hallintaan liittyvien ongelmien tunteminen nousee myös merkittävään asemaan. Tarpeiden kartoittaminen lisää ennen kaikkea alueellisen yhteistyön vahvuutta sekä liikenteen häiriöiden hallinnan parempaa tuntemusta. Liikenteellisten vaikutusten ja tilanteiden hallinnan tuntemiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota eri toimijoiden keskuudessa, joka vaikuttaa liikenteen häiriön hallinnan toimivuuteen itse häiriötilanteessa. Yhteistyön ylläpitoon on julkaisuissa ehdotettu koulutustilaisuuksien järjestämistä toimijoille selkeyttämään eri viranomaisten toimintaa ja vastuita. Koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa ehdotetaan kuvattavaksi liikenteen häiriötilanteiden vaikutuksia alueellisesti sekä vaaratilanteita, joita viranomaisten toiminnasta saattaa muodostua tiellä liikkujille. 2.1.2 Liikenteen häiriöiden hallinta ja eri toimijoiden välinen yhteistyö häiriökohteella Tapahtumapaikalla toimittaessa on usein epäselvää kenellä on päävastuun koko tilanteen hallinnasta ja organisoinnista. Riskeiksi on tunnistettu muun muassa seuraavia asioita: Kokonaisuus häiriöpaikalla ei ole kenenkään hallinnassa Yhteistyö on puutteellisesti koordinoitu paikan päällä Häiriötilanteessa kokonaisvastuuta kantava toimija puuttuu Epäselvyydet kohteella työnjaossa hidastaa tilanteen hallintaa ja pitkittää häiriön kokonaiskestoa Häiriön aikainen tiedottaminen on puutteellista Varareittien olemassaolo ja käyttökelpoisuus eivät ole riittäviä Jälkihoitoa ei päästä aloittamaan ja häiriötilanteen kokonaiskesto pitkittyy
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 15 Häiriökohteelle liittyviä riskejä on lueteltu useissa tausta-aineiston julkaisuissa. Riskejä on kuvattu muun muassa eri häiriötilanteissa, mutta yleisemmin ne liittyivät pääteillä tapahtuviin tieliikenneonnettomuuksiin, jotka sattuvat yllättäen ja vaativat usean toimijan välitöntä reagointia. Häiriötilanteessa jokaisen toimijan kuvataan hoitavan oma tehtäväkenttä hyvin ja yleisesti yhteistyön todetaan toimivan hyvin. Tausta-aineistoissa on kuvattu seuraavan tyyppisiä yksittäisiä ongelmia liittyen häiriökohteella tapahtuviksi haitoiksi, jotka pitkittävät häiriötä: Liikennekeskus ei saa tietoa häiriöstä hätäkeskukselta, jolloin tiellä liikkujien tiedottaminen hidastuu ja häiriöpaikka ruuhkautuu Pelastustoimi ei pääse kohteelle ruuhkaisilla päätieosuuksilla Poliisi ei keskustele mahdollisesta varareitin käytöstä Liikennekeskuksen tai Tiehallinnon kanssa, mikä aiheuttaa lisähäiriöitä liikenteelle ja tiestölle Puutteellinen liikenteen ohjaus Häiriöstä syntyvä liikenneruuhka ennen häiriöpaikkaa vaikeuttaa hinausautojen paikalle pääsyä, jälkihoito myöhästyy ja häiriön kesto pitenee Toimijat keskittyvät oman tehtäväkentän tehtävien suorittamiseen Urakoitsija jää yksin suorittamaan jälkihoitoa yleensä ilman liikenteen ohjausta Liikennekeskus ei saa tarvitsemia tietoa tilanteen etenemisestä, jolloin tilanteen normalisoituessa tiellä liikkujien tiedotus jää puutteelliseksi Merkittäväksi riskiksi häiriötilanteessa on todettu puutteellinen liikenteenohjaus, mikä yhdessä huonosti hoidetun tiedottamisen kanssa on vaikuttanut häiriötilanteiden ketjuuntumiseen. Tämän vaikutuksesta saattaa aiheutua lisäonnettomuuksia ja tiestön ruuhkautumista hyvinkin laajalla alueella. Liikenteenohjauksen kannalta tähän on kuvattu vaikuttavan mm. epäselvä työnjako tilanteessa, jolloin liikenne on jouduttu pysäyttämään paikkaan, jossa aiheutetaan liikenteen ohjaajalle tai liikenteelle vaaratilanne, jolloin aiheutetaan lisähäiriöitä ruuhkautumisella. Esimerkkinä tästä on raskaan ajoneuvon pysäyttäminen talviolosuhteissa kohtaan, josta se ei pääse ilman hinausapua liikkeelle, jolloin häiriön kesto pitenee. Tällöin selkeän tilannejohtamisen puuttumisen myötä muun muassa urakoitsija joutuu tekemään päätöksen aurataanko esimerkiksi poikkeuksellisten olosuhteiden aikana ensin kiertotiet käyttökuntoon vai siirretäänkö/ hinataanko paikalle jumiutuneita ajoneuvoja sivuun. Toimenpiteeksi on ehdotettu viranomaisvastuiden selkeyttämistä ja yksittäisten häiriötilanteiden parempaa tuntemista ja yhteisten toimintamallien kehittämistä. Liikenteen häiriön aikaisia toimia on muun muassa kehitetty eri toimijoiden välisillä sopimuksilla, käytännön toimintamallien, suunnitelmien ja tehtävien harjoitteiden sekä koulutuksen avulla.
16 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 2.1.3 Tiedottaminen ja viestintä Häiriötilanteiden osalta merkittävimmät tiedottamiseen liittyvät riskit taustaaineistoissa muodostuivat lähinnä seuraavista asioista: Puutteellinen tiedon välittyminen eri toimijoiden kesken Tiedon välittymisen katkeaminen viestiketjussa Viivästykset tiedotusketjussa Puutteellinen tiedotus ja viestintä häiriötilanteessa Puutteellinen ja hidas tiedotus tiellä liikkujille Tiedottamisen perusteella varmistetaan tielläliikkujien sujuva ja turvallinen liikkuminen tienpäällä ja varmistetaan yhteistoiminta eri toimijoiden kesken häiriötilanteessa. Lisäksi pyritään välttämään häiriön pitkittyminen, liikenteen ruuhkautuminen sekä mahdollisten lisähäiriöiden syntyminen. Tiedotus jakautuu liikenteen häiriön hallinnassa ennakoivaan, häiriön aikaiseen ja - jälkeiseen tiedottamiseen sekä kriisiviestintään. Liikenteen häiriötilanteissa tiedottaminen on laaja käsite ja sen tuomat tarpeet riippuvat viime kädessä tapahtuneesta liikenteen häiriötyypistä. Onnettomuustilanteissa on osallisena useita eri tahoja (kuva 1). Muun muassa pelastustoimi ja jälkihoidon henkilökunta, kuten hinausurakoitsijat ja tiestön kunnossapidon urakoitsija, osallistuvat häiriön aikaiseen tiedottamiseen välittämällä tietoa Liikennekeskukselle, joka vastaa tiedottamisesta tiellä liikkujille. Tiedon siirtyminen ja oikeellisuus sekä tiedon jakaminen ovat erityisen tärkeässä roolissa häiriöitä hallittaessa. Häiriötilanteesta riippuen tiedottamisessa tiedon siirron vastuut muuttuvat ja tiedon siirtyminen muodostuu haasteellisemmaksi, mitä useampi toimija on mukana. Tiepiiri ei osallistu suoraan häiriön aikaiseen tiedottamiseen. Se vastaa ennakoiden tienpidollisiin toimiin liittyvistä häiriötiedotteista ja tiedon siirtämisestä Liikennekeskukselle sekä auttaa Liikennekeskusta jälkikäteen tehtävästä tiedottamisen oikeellisuudesta. Tiepiirin näkökulmasta ennakoiva tiedottaminen liittyy usein rakennustöihin tai mittaviin kunnossapitotöihin, joissa liikenteen sujuvuus häiriintyy. Tiehallinto ja tiepiiri pystyvät lisäämään toimillaan tienkäyttäjien tietoisuutta muun muassa kertomalla tietyömaihin, työkoneiden kohtaamiseen ja ohittamiseen liittyviä vaara- ja haittatekijöitä sekä tiedottamalla liikennemerkkien merkityksestä. Vaaroista ja haittatekijöistä tiedottaminen lisää niin työmaiden kuin tiellä liikkujienkin turvallisuutta. Viime kädessä liikkumisen turvallisuus kuitenkin varmistetaan urakoitsijan työnaikaisella liikenteenohjauksella ja suojauksella. Tiedottamisen tehostamiseksi tausta-aineistoissa esitettiin toimenpiteitä viestinnän tehostamiseen viranomaisten ja eri toimijoiden kesken liikennehäiriön aikana. Erityisesti haluttiin lisätä tiedotteiden määrää tilanteen etenemisestä ja päättymisestä häiriöpaikan ja Liikennekeskuksen välillä. Tiedottamisen tehostamista tiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden osalta haluttiin parannettavan niin viranomaisten keskuudessa kuin myös tiellä liikkujille. Esimerkkinä tienkäyttäjien ajantasaisen tiedotuksen parantamiseksi oli mainittu muuttuvat liikenteen opastetaulut, jotka on nyt toteutettu Tampereen seudun pääväylille.
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 17 Alla on lueteltu muutamia tausta-aineistossa esitettyjä parannustoimenpiteitä, joilla liikenteen häiriön aikaisen puutteellisen tiedotuksen riskiä voitaisiin ehkäistä ja pienentää: Toimijoille: Hyödynnetään virve-verkkoa tehokkaammin Lisätään tiedottamisen määrää tapahtumapaikalta (mm. tilanteen palautuminen normaaliksi) Tiellä liikkujille: Joukkoliikenneinformaation parantaminen Tiedotetaan joukkoliikennettä reitillä olevasta häiriöistä Ennakoivaan tiedotukseen liittyen parannustoimiksi on esitetty seuraavaa: Varoitetaan poikkeavista säävaikutuksista ennalta reaaliaikaisesti Sisällytetään informaatiotauluihin tienkäyttäjille tiedoksi esim. tien hoitoluokkien muutokset Lisätään tienkäyttäjän tietoisuutta siitä kuinka onnettomuustilanteessa toimitaan Kehitetään joukkoliikenteen matkustajainformaatiota Rakennetaan muuttuva reittiopastus ja ruuhkainfo Selvitetään, voiko ammattiautoilijoita hyödyntää tiedottamisessa Kehitetään tiedottamista yhdessä median, viranomaisten ja urakoitsijoiden kanssa Luodaan Tiehallinnon internet-sivuille ja Sinettiin oma varaetusivu kriisejä varten (ns. "Kylmä sivu") Tarjotaan tienkäyttäjille parempia kanavia häiriöstä ilmoittamiseen
18 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT HÄTÄKESKUS POLIISI PELASTUSLAITOS LIIKENNEKESKUS TIEHALLINTO URAKOISTIJA ASIAKAS - TIENKÄYTTÄJÄ Ajantasainen liikenteen häiriön aikainen viestintä Ennakoiva ja jälkikäteen tehtävä viestintä Kuva 1. Viestintä eri toimijoiden kesken vakavan liikenteen häiriön aikana (esimerkiksi liikenneonnettomuus). 2.1.4 Tietöiden ja kunnossapidon vaikutus häiriön syntyyn Tiepiirin vastuulla on tienpidollisten toimien aiheuttamien liikenteen häiriöiden parempi hallinta. Tiepiirin ja urakoitsijoiden kesken laatimissa sopimuksissa on riskiksi noussut esiin puutteelliset häiriötilanteiden varautumistoimet mm. talvihoidon osalta. Tausta-aineistoissa oli lueteltu seuraavia kyseisen riskin muodostumiseen liittyviä ongelmia ja puutteita: Tieverkolla tapahtuvien huolto- ja kunnostustöiden ajoittuminen liikenteen ruuhka-aikaan heikentää liikenteen sujuvuutta Poikkeuksellisten sääolojen lisääntyminen (mm. lumimyrskyt ja tulvat), jolloin kalustoa ja resursseja ei ole riittävästi yllättävän tilanteen tapahtuessa Tiedot työmaan käytännöistä ja vastuista eivät välity aliurakoitsijoille, jolloin toimitaan liikennettä häiritsevällä tavalla Rakentamisen ja kunnossapidon laatupuutteet ja niistä aiheutuvat lisätyöt maantieverkolla Tien alla on paljon putkia ja johtoja (mm. valokaapelit), joiden tarkkaa sijaintia ei tunneta. Putkien ja johtojen korjaamisesta aiheutuvien tietöiden paikantaminen tulevaisuudessa (esim. Paasikiventie) Romuautojen siirtojen määrä lisääntyy (lakimuutos), jolloin kunnossapitäjän resurssit eivät riitä autojen siirtoon ja ne jäävät häiritsemään muuta liikennettä
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 19 Tiepiiri määrittelee sopimuksiin halutun toiminta- ja laatutason työmailla. Lisäksi tiepiiri tilaajana voi sopimuksiin sanktioida mahdolliset virheet ja puutteet, joita yllä kuvattiin. Tiepiiri pystyy pienentämään ylläkuvattua riskiä määrittelemällä vaaditut liikenteenohjaussuunnitelmat ja sopimuksissa sallitut toimenpideajat sekä määrittelemään laadunhallintaan liittyvät vaatimukset tiestön ja sen rakenteiden kunnossapitoon liittyen. Viime kädessä urakoitsija voidaan irtisanoa tehtävistä, mikäli se toimillaan vaarantaa tiellä liikkujien turvallisuutta. Ilmastonmuutokseen liittyen toimenpiteenä tausta-aineistoissa oli mainittu, että tiepiirin tulisi kilpailutusvaiheen tarjouspyyntöaineistoissa määrittää tarkemmin poikkeusolojen vaikutukset tehtäviin hoitotoimiin ja täsmähoitokohteisiin. Näin varmistettaisiin tarkempi kustannusten määrittely sekä vaadittavien resurssien mitoittaminen ja tiedot saataisiin sisällytettyä osaksi sopimuksia. Urakoitsijan käyttämä kalusto tulisi ottaa mukaan osaksi laadun arviointia, jolloin varmistetaan se, että hoitotehtäviä tehdään oikealla ja tehtävään soveltuvalla kalustolla. Vaatimusten mukaan varustettu ja mitoitettu kalusto ehkäisee vaaratilanteita ja nopeuttaa tehtävän suorittamista, jolloin häiriön kesto liikenteelle lyhentyy. Varautumista poikkeusolojen toimintaan ja toimenpiteiden riittävyyteen ehdotettiin selkeytettävän tiestön hoidon palvelusopimuksissa. Varautumista ongelmatilanteisiin voitaisiin tausta-aineiston mukaan tehostaa muuttamalla poikkeuksellisten sääolojen luokitusta. Tausta-ainestoistoissa oli myös määritetty toimenpiteitä urakoitsijoille poikkeuksellisten olojen hoitoon liittyen. Urakoitsijoiden tulisi etukäteen selvittää lainattavan kaluston saanti sekä resurssien riittävyys, järjestää varahenkilöt sekä selvittää avainhenkilöiden sijaiset osana toiminta- ja laatusuunnitelmaa. 2.2 Asiantuntijahaastattelut Haastatteluun valittiin tienpitäjän, aluepelastuslaitoksen, poliisin, Liikennekeskuksen sekä eri urakoitsijoiden edustajia kertomaan havaintojaan liikenteen häiriöiden hallinnasta ja niiden kokonaisuuden hoidosta. Haastateltavien joukkoon kuului sekä esimiestason että suorittavan tason henkilöitä. Työhön valittiin haastateltavaksi yhteensä 13 henkilöä, joista kuutta ei tavoitettu tämän työn yhteydessä. Haastattelu suoritettiin puhelinhaastatteluna. Asiantuntijahaastatteluilla haluttiin saada selville yleisimmin esiintyville liikenteen häiriön riskeille esitettyjen parannustoimenpiteiden nykytilanne kunkin toimijan näkökulmasta. Haastatteluiden avulla kartoitettiin käytännön toimia häiriötilanteissa ja verrattiin niitä julkaisuissa esitettyihin liikenteen häiriöihin liittyviin riskeihin ja määriteltyihin toimenpiteisiin. Lisäksi tiepiirin näkökulmasta haluttiin saada selville liikenteen häiriötilanteissa usein toistuvat ja niiden aikana havaitut puutteet sekä kehitystoimenpiteet, joihin tiepiirin jatkossa tulisi ennen kaikkea panostaa. Seuraavissa kappaleissa on esitetty tiivistetty yhteenveto haastattelussa esitetyistä asioista, joilla on erityistä merkitystä tämän työn jatkotoimenpiteiden kannalta. Haastattelut on koottu alla oleviin kappaleisiin toimijoittain. Kokonaisuudessaan haastattelujen tulokset ovat julkaisun liitteessä 2.
20 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 2.2.1 Tienpitäjä Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva tulosohjattu virasto, joka vastaa maanteiden pidosta. Tiehallinto on hallinnollisesti jaettu pääkonttoriksi eli keskushallintoon sekä 11. tulosyksiköksi eli tiepiiriksi. Tiepiirien tehtävänä on huolehtia määrätyn alueen tieverkon kunnosta sekä liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta ympäristö huomioiden. Tiepiirit hoitavat myös alueensa lupa-asioita, ja viestittävät tiepiirien alueilta tulevia tietoiveita keskushallintoon sekä muille valtakunnallisille päättäjille. Tiehallinnon edustajia haastateltiin tiepiirin näkökulmasta. Vastauksia haluttiin tarkentaa mm. liikenneturvallisuuden, talvihoidon sekä päällystys- ja merkintätöiden osalta. Huomioita ja mahdollisia puutteita liikenteen häiriöiden hallinnassa Tiepiirien edustajien haastatteluissa nousi esiin, että tiepiireissä on liikenteen häiriöihin liittyen laadittu sopimuksia sekä tehdään yhteistyötä poliisin, pelastuslaitosten, Liikennekeskuksen ja urakoitsijoiden kanssa. Ongelmana kuitenkin nähtiin, että tehdyistä sopimuksista ei olla riittävän tietoisia eri toimijoiden keskuudessa ja ne osittain saattavat aiheuttaa lisähäiriöitä ongelmatilanteessa. Liikennekeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä ja sieltä saadaan paljon tietoa ja apua liikenteeseen liittyen. Liikennekeskuksen palveluiden ja tiedon hyödyntämistä voitaisiin kuitenkin vielä tehostaa toimijoiden keskuudessa. Päällystys- ja merkintätöissä sekä urakoitsijoiden kesken laadituista tiestön hoidon palvelusopimuksissa varaudutaan liikenteen häiriöihin etukäteen. Sopimuksiin määritellään muun muassa tiestölle yö- ja päiväkohteet sekä ilmoitetaan niin sanottuja täsmähoitokohteita (kiristetyt hoitotoimenpidevaatimukset esim. ramppi tai liittymä) ja vaatimuksia talvihoitoon liittyen. Lisäksi tienpitäjä toimittaa urakoitsijoille työnsuunnitteluun tueksi tiestön liikennemäärätietoja, olosuhdetietoja ja historiatietoja. Päällystys- ja merkintätöihin liittyen puutteellisena seikkana koettiin olevan se, ettei nykyisellään ole sovittu tarkasti liikenteen häiriöiden hallintaan liittyvistä toimista, eikä ole olemassa selkeää viranomaisen toimintamallia, jolla häiriötä tulisi hallita tilanteen sattuessa. Tiellä liikkujille on todettu aiheutuvan liikennöitävyysongelmia puutteellisen liikenteenohjauksen vuoksi etenkin liikkuvilla työmailla. Myöskään tietyömaista tiedottaminen lehtien ja paperisen tietyökartan avulla ei todeta olevan enää nykyisellään hyvä käytäntö. Sopimusten sisältöön talvihoidossa koskien poikkeuksellisia sääoloja, ei myöskään oltu tyytyväisiä. Ehdotettuja jatkotoimenpiteitä tiedotukseen liittyen: Tiedotus eri toimijoiden tehtävistä ja sopimuksista eri organisaatioihin Olemassa olevat sopimukset ja menetelmät tulisi saada tehokkaasti mukaan toimintaan ja käyttöön Varmistetaan ja ylläpidetään hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken Toimintamallien kehittäminen viranomaisten kesken, sekä oikeiden ja ajantasaisten tiedotuskanavien käyttö
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 21 Ajantasaisen tiedon välittäminen ja sen kehittäminen tiellä liikkujille esimerkiksi suoraan navigaattoreihin vietävillä tiedotteilla Ruuhkavaroitusjärjestelmän toiminnan varmistaminen myös Tampereen seudun ulostuloväylille Radio Novan ruuhkatiedote käytäntö Tampereen seudulle (Radio Nova tiedottaa Helsingin seudulla liikenneruuhkista) Ehdotettuja jatkotoimenpiteitä tietyömaihin ja hoidon palvelusopimuksiin liittyen: Liikkuvilla työmailla tulisi kiinnittää huomiota liikenteen ohjauslaitteiden ja -opasteiden sijoittamiseen ja kuljettamiseen työmaan mukana Työmaan valaistukseen tulisi kiinnittää huomiota yötyön ja pimeän aikana onnettomuuksien ehkäisemiseksi Laaditaan toimintamalli urakoitsijoille, kuinka tulisi toimia onnettomuustilanteissa. Selvitetään, tarvitaanko erityistä määrittelyä sopimuspapereihin Tiestön hoidon palvelusopimusten kehittäminen, mm. palvelusopimuksissa tulisi huomioida paremmin toimiminen poikkeuksellisten sääolosuhteiden aikana Ohjeet ja toimintamallit tehokkaammin käyttöön häiriötilanteisiin Kaiken kaikkiaan tienpitäjän näkökulmasta halutaan ylläpitää ja edelleen kehittää viranomaisten ja eri toimijoiden yhteistyötä. Yhtenä tehokkaana yhteistyötä ylläpitävänä tiedon eteenpäinviemisen kanavana on mm. Tiehallinnon edustajien osallistuminen viranomaiskursseille kertomaan tienpitäjän toiminnasta ja velvoitteista. Myös yleisen tiedon lisääminen muiden toimijoiden ja Tiehallinnon välillä on merkittävässä roolissa. 2.2.2 Liikennekeskus Liikennekeskus on Tiehallinnon valtakunnallinen tulosyksikkö. Liikennekeskus palvelee tienkäyttäjiä ja yhteistyökumppaneita koko maassa. Liikennekeskuksen neljä toimipistettä sijaitsevat Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Liikennekeskuksen tehtävänä on seurata vallitsevia tie- ja liikenneoloja, ohjata liikennettä sekä tiedottaa tienkäyttäjiä liikenteen häiriöistä. Liikennekeskuksen palveluita ovat ajantasainen tiedotus ja Tienkäyttäjän linja. Sen vastuulla on myös muuttuva liikenteen ohjaus. Liikennekeskuksessa kerätään tietoa tie- ja liikenneolosuhteista tienvarsilaitteilla sekä tienkäyttäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden ilmoituksilla, jotka jalostetaan informaatioksi, jota tienkäyttäjä ja tiedon tarvitsija voi hyödyntää suunnitellessaan matkaa tai kuljetusta, tai ollessaan tien päällä. Huomioita ja mahdollisia puutteita liikenteen häiriöiden hallinnassa: Liikennekeskuksella on tiedottamisen osalta laadittu oman toiminnan tueksi selkeä ohjekokonaisuus ja heillä on ajantasaiset sopimukset niin Hätäkeskuksen, poliisin, aluepelastuslaitosten kuin Tampereen kaupungin kanssa. Liikennekeskuksella on toimintaohjeita häiriötilanteiden varalle ja niiden todetaan toimivan pääsääntöisesti hyvin. Häiriötilanteiden toimintaohjeita päivitetään aina tilanteen vaatimusten mukaisesti, sillä tiestöllä tapahtuvat tilan-
22 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT teet ovat hyvin vaihtelevia, mikä vaatii erilaisia reagointitapoja häiriötilanteiden hoitamiseksi. Puutteena Liikennekeskus näkee tiedonkulun häiriöpaikalta. On tärkeää, että tieto tapahtuneesta häiriöstä saadaan mahdollisimman pian Hätäkeskukselta, ja että tiedonkulku tapahtumapaikalla olevien poliisin ja aluepelastuslaitoksen kanssa toimii. Näin varmistetaan, että tieto tapahtuneesta häiriöstä välittyy Liikennekeskuksesta radioihin ja muihin tiedotuskanaviin oikeana ja luotettavana. Tampereella Liikennekeskukseen on liittynyt 1.10.2009 Tampereen kaupungin vakituinen edustaja. Tämän on todettu lisäävän huomattavasti yhteistyötä ja tiedonkulkua kaupungin suuntaan. Tämän lisäksi Liikennekeskus toivoo jatkossa poliisin edustajaa yhteisiin tiloihin, jotta yhteistyötä ja tiedonkulkua poliisin kanssa saadaan edelleen parannettua eri toimijoiden keskuudessa. Etenkin tiedonkulun ja yhteistyön on todettu tällä menettelytavalla jo parantuneen. Meneillään olevat hankkeet ja jatkotoimenpide-ehdotukset: Tampereen Liikennekeskuksella on käynnissä Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa pilottihanke, jossa pienetkin liikenteen häiriöt ilmoitetaan Liikennekeskukselle. Aloitetulla pilottihankkeella halutaan Liikenteenkeskuksen näkökulmasta parannuksia liittyen ilmoitettujen liikennehäiriötiedotteiden määrään ja laatuun. Liikennekeskus kokee omassa työssään tärkeänä tarkkojen lähtötietojen ja väliaikatietojen saannin aina tilanteen alusta sen päättymiseen asti. Häiriön aikaisen tiedottamisen onnistumisessa todettiin auttavan myös se, että asioitaisiin suoraan häiriöpaikalla olevan poliisipartion kanssa. Ajantasaisella tiedolla Liikennekeskus pystyy varmistamaan tiellä liikkujien ajankohtaisen tiedottamisen ja opastamaan tarvittaessa autoilijat vaihtoehtoiselle reitille vähentääkseen häiriöpaikalla liikenneruuhkan muodostumista. Tiepiirin suuntaan parannusta toivotaan kiertoteiden suunnittelun osalta. Kiertotiet toivotaan laajemmin muutettavan sähköiseen muotoon, jotta niiden käsittely liikenteen häiriön aikana saadaan entistä tehokkaammin käyttöön. 2.2.3 Pelastuslaitos Tampereen aluepelastuslaitos huolehtii onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta ja varautumisesta poikkeusoloihin Pirkanmaalla 28 kunnan alueella. Pelastustoiminta perustuu eri onnettomuustilanteita varten ennalta tehtyihin toimintasuunnitelmiin eri toimintaympäristöissä. Ennaltaehkäiseviin tehtäviin kuuluu koulutus, valistus, yleinen turvallisuusneuvonta, tulipalo- ja onnettomuustilanteisiin liittyvä neuvonta. Haastattelun huomioita ja ehdotettuja jatkotoimenpiteitä: Tampereen aluepelastuslaitoksella ei ole olemassa varsinaisia liikenteen häiriön hallintaan liittyviä sopimuksia. Pelastustyöntekijät saavat koulutuksen yhteydessä ohjeistukset kuinka toimia häiriötilanteissa mm. liikennejärjestelyihin liittyen. Käyttöohjeita ja tietoa toivotaan kuitenkin lisää. Lisäksi ilmeni
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 23 tarvetta viranomaisportaalin perustamiselle. Sieltä olisi eri toimijoita koskevia toimintaohjeita helposti saatavissa. Tampereen aluepelastuslaitoksella on meneillään häiriöistä ilmoittamisen tehostava pilottijakso Liikennekeskuksen kanssa sekä liikenteenohjausvaunujen käyttökoulutus yhdessä tiepiirin kanssa. Tiepiirien tiedonkulun parantamiseksi etsitään koko ajan parempaa toimintamallia. Yhteydenpito urakoitsijoiden kanssa koetaan tärkeäksi. Selvittäessä alueen hoidon urakoitsijoita käytetään tukena urakoitsijoiden ylläpitämiä palvelunumeroita. Aluepelastuslaitos kokee yhtenä pelastustoiminnan merkittävänä uhkana pelastustyöntekijöiden työturvallisuuden heikentymisen häiriötilanteiden hoitamisen aikana. Pelastuskalustosta mm. paloautoa käytetään puskurina ja liikenteenohjauksen tukena ja samanaikaisesti auton sivuilta noudetaan pelastusvälineitä. Liikenteenohjausvaunun käytön tehostamisella ja käyttökoulutuksilla toivotaan asiaan parannusta. Lisäksi ehdotettiin lisättäväksi paloautojen sivuille pimeällä valaistuja ja vilkkuvia suuntanuolia tehostamaan liikenteenohjausta. Kiertoreittien valinta koetaan ongelmalliseksi puutteellisten kiertotiesuunnitelmien vuoksi. Niitä esitettiin muutettavan enemmän sähköiseen muotoon. Lisäksi on havaittu yksittäisiä tapauksia, joissa käytetyn kiertoreitin kantavuus on ollut puutteellinen. Tämä tulisi huomioida kiertoteiden suunnittelussa. Lisäksi päätieosuuksilla kiertotiet saattavat muodostua pitkiksi. Opasteiden määrän oikea mitoittaminen osana liikenteenohjausvaunun varusteita tulisi myös huomioida jatkossa. Aluepelastuslaitos kokee hyvänä asiana Tampereelle käyttöön tulleet informaatiotaulut. Tiedotteiden mukaan erityisesti ammattiliikenne on siirtynyt nopeasti käyttämään korvaavaa jopa pidempääkin reittiä välttääkseen liikenneruuhkan. Lisäksi pidettiin hyvänä Tampereelle perustetun liikenteenhäiriönhallinta ryhmän perustamista. Oman toiminnan tehostamiseksi on esitetty myös aluepelastuslaitoksen valvomon mahdollisuutta hyödyntää liikennekameroilla saatavaa kuvaa tien päältä. 2.2.4 Poliisi Suomessa on 24 poliisilaitosta, joilla on yhteensä noin 180 palveluyksikköä. Hämeen tiepiirin alueella paikallispoliisin tehtäviä suorittaa Pirkanmaan poliisilaitos. Paikallispoliisin tehtävänä on ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi, tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Lisäksi sen tehtävänä on ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi ja suorittaa muut poliisille säädetyt tai määrätyt tehtävät. Paikallispoliisi vastaa myös toimialueensa asukkaiden lupapalveluista. Haastattelun huomioita ja ehdotettuja jatkotoimenpiteitä: Poliisi saa Hätäkeskukselta tiedot tapahtuneista häiriöistä. Häiriöpaikalla poliisi hoitaa esitutkinnan ja sen lisäksi huolehtii paikan päällä liikenteenohjauksesta. Väliaikaisella liikenteenohjauksella poliisi pyrkii turvaamaan pelastusviranomaisten ja urakoitsijoiden aikanaisen työn häiriöpaikalla. Liikenteen
24 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT ohjausvaunujen käyttökoulutus on alkamassa ja tietoa pyritään välittämään oman organisaation sisällä kenttäjohdon ja henkilökunnan tueksi. Poliisilla on meneillään oman toiminnan tehostamiseksi määritetty parempi tiedonkulun varmistaminen, jonka tavoitteena on parantaa häiriöistä tiedottamisen määrää ja laatua. Tapahtuneen liikenteen häiriön niin sanottu ensitiedon oikeellisuus on tärkeää, jotta poliisi pystyy priorisoimaan tehtävät tarkasti. Tarkempia tietoja kaivataan liikenneonnettomuuksista ja erityisesti tapahtuman vakavuudesta. Yhteistyö ja tiedonkulku pelastuslaitoksen kanssa toimivat hyvin mm. käytettävän Virve-radion ansiosta. Poliisi kokee, että tietoa on runsaasti käytettävissä, mutta näkee tärkeänä reaaliaikaisen tiedon määrän kehittämisen. Parannusta kaivattiin kiertoteiden suunnitteluun ja niiden sähköistämiseen sekä kiertoteistä olevan tiedon reaaliaikaiseen välittämiseen. Lisäksi toimenpiteenä ehdotettiin myös Hinausurakoitsijoiden yhteisen rekisterin perustamista, jotta tarvittavan avun tilaaminen häiriöpaikalle olisi helpompaa ja nopeampaa. 2.2.5 Urakoitsijan edustajat Hoitourakoitsijoilla on olemassa tienpitäjän kesken sopimukset äkillisistä hoitotöistä sekä viranomaisavustuksista normaalin ympärivuorokautisen päivystyksen lisäksi. Tehtävät toimenpidepyynnöt välittyvät Liikennekeskuksen kautta ja käytännön on todettu olevan pääosin toimiva. Hoitourakoitsijat saavat tienpitäjältä tietoa muuttuvista sää- ja kelimuutoksista Ilmatieteenlaitokselta saatavan tiedotteen kautta ja pystyvät ennakoimaan tien päällä tehtäviä hoitotoimia (mm. talvihoito). Hoitourakoitsijan näkökulmasta tärkeää on tarkat tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjat. Parannusta kaivataan poikkeustilanteisiin, niiden toimintamallien kehittämiseen ja sisällyttämiseen osaksi sopimusasiakirjoja. Hoito- ja hinauspalvelu urakoitsijoiden suurimmaksi ongelmaksi liikenteen häiriötilanteissa koettiin tapahtumapaikalle pääseminen. Urakoitsijat kokevat tarvitsevansa poliisin apua etenkin ennen paikalle pääsyä. Poliisilta koetaan saatavan riittävästi apua häiriöpaikalla ja yhteistyön todetaan toimivan hyvin, mutta käytännössä poliisin kanssa saa puheyhteyden tapahtumapaikalla huonosti ja avun paikalle saanti hidastuu raivaus- ja hoitotöiden osalta. Häiriötilanteiden jälkihoidon osalta on koettu ongelmia aiheutuvan puutteellisesta liikenteenohjauksesta, mikä heikentää urakoitsijoiden työturvallisuutta ja lisää lisäonnettomuuksien riskiä. Poliisin todetaan poistuvan paikalta ennen kuin tarvittavat raivaus- ja hoitotyöt on saatu suoritettua loppuun asti. Tällöin hoitourakoitsija saattaa jäädä häiriöpaikalle hoitamaan tehtäviä ilman liikenteenohjausta ja suojaa. Hoito- ja hinausurakoitsijat toivoivat liikenteen häiriöiden hallintaan laadittavan selkeitä toimintamalleja ja ohjeita siitä, kuinka paikan päällä toimitaan ja kuka vastaa. Esimerkkinä mainittiin liikenneonnettomuus, joka on vaatinut ihmisuhreja. Ennen kuin kuolinsyyntutkijat eivät ole saaneet tehtäviään suoritettua, ei tapahtumapaikalla saa tehdä mitään. Tutkijoiden paikalle pääsy saattaa kestää tunteja (esimerkit 2 17h). Tutkijoiden paikalle saapumista tulisi jouduttaa tai laatia ohjeet, mitä toimia kohteella voidaan tehdä jo ennen heidän saapumistaan.
TAUSTA-AINEISTOANALYYSI JA HAASTATTELUT 25 Urakoitsijat kokevat tärkeäksi myös häiriötilanteesta saatavan ensitiedon, jotta häiriöpaikalle saadaan järjestettyä oikean tyyppinen kalusto jälkihoitotöihin. Hinausautojen tekemät kohteen nosto- ja hinaustyöt todetaan hoituvan nopeammin, mikäli paikalle tilataan sopimusurakoitsijasta riippumaton hinausauto eli se joka paikalle ehtii ensimmäiseksi. Raivaustyöt saadaan täten aloitettua aikaisemmin. Ongelmia voi esiintyä mm. vakuutusyhtiöiden vaatimuksissa koskien eri kaluston käyttöä.
26 Liikenteessä syntyy häiriö riskin hallitsemisen tilannekatsaus Hämeen LIIKENTEEN HÄIRIÖHALLINNAN YHTEISTYÖRYHMÄT 3 LIIKENTEEN HÄIRIÖHALLINNAN YHTEISTYÖRYHMÄT 3.1 Selvitetyt yhteistyöryhmät Hämeen tiepiirin alueella Työssä selvitettiin Hämeen tiepiirin alueella vaikuttavat ja toimivat liikenteen häiriöiden hoitoon ja hallintaan liittyvät yhteistyöryhmät. Tiepiirin toimintaan vaikuttavia yhteistyöryhmiä toimii alueella neljä kappaletta. Kaksi näistä toimii kriisitilanteen aikana ja kaksi muuta ryhmää on perustettu ennakoivan häiriönhallintatyön tueksi. Yhteistyöryhmät ovat seuraavat: Tiehallinnon kriisiviestintäryhmä Hämeen tiepiirin kriisiviestintäryhmä Tampereen seudun häiriönhallinnanryhmä Häiriönhallintaryhmä Kriisiviestinnällä tarkoitetaan organisaatioviestinnän erikoistilannetta, joka on keskeinen osa laajempaa kriisin hallinta käsitettä. Kriisitilanne vaatii yleensä nopeita toimenpiteitä ja päätöksiä sekä sisäisen tiedonkulun ja koordinoinnin tehostamista. Kriisi määritelmänä voi tarkoittaa sekä uhkaa että mahdollisuutta. Kriisiviestinnän vaikutukset eivät välttämättä aina jää vahingon rajoittamiseen, jolloin etukäteen sovitut toimintamallit tukena viestinnässä on ensiarvoisen tärkeitä. Puutteellinen ja virheellinen kriisiviestintä voi myös lisätä vahinkoa. Tampereella seudulle häiriöiden hallintaa varten perustetut yhteistyöryhmillä varmistetaan eri organisaatioiden välinen tiedonkulku ja tunnistetaan eri toimijoiden tarpeet liittyen häiriöiden parempaan hallintaan. Ryhmillä on paremmat valmiudet viedä häiriön hallinnan kulttuuria eteenpäin, laatia selvityksiä, järjestää koulutuksia ja toteuttaa laajojakin parannustoimenpiteitä. Ryhmien toiminnalla mahdollistetaan ne yhteistyön parantamiseen liittyvät toimenpiteet, joissa tarvitaan useiden osapuolten ja viranomaisten asiantuntemusta. 3.1.1 Tiehallinnon kriisiviestintäryhmä Tiehallinnon kriisiviestintäryhmän tehtävä on kriisin aikaisen viestinnän järjestäminen ja tiedonkulun varmistaminen valtakunnan tasolla. Kriisitilanteiden varalle on olemassa Tiehallinnon kriisiviestinnän käsikirja, jossa esitetään kriisiviestinnän keskeiset periaatteet ja tavoitteet, esitetään mahdolliset uhka- ja kriisitilanteet, toiminta kriisitilanteessa, pelisäännöt ja toimenpiteitä kriiseihin varautumiseen. Tiehallinnon kriisiviestintäryhmä kokoontuu kriisitilanteiden aikana vastaamaan ja varmistamaan viestinnästä ja tiedonkulusta. Ryhmä määrittelee kriisitilanteen lausunnon antajat. Kriisiviestintäryhmä kokoontuu aina kriisitilanteen jälkeen ns. purkukokoukseen. Ryhmällä ei ole säännöllisiä kokouksia.
LIIKENTEEN HÄIRIÖHALLINNAN YHTEISTYÖRYHMÄT 27 Tiehallinnon kriisiviestinnän jäsenet: Pääjohtaja Pääkonttorin johtaja Viestintäpäällikkö Avainasiantuntija(t) Sekä tarvittaessa ryhmään kuuluvat lisäksi: Liikennekeskusjohtaja Paikallinen tiejohtaja Turvallisuusjohtaja 3.1.2 Hämeen tiepiirin kriisiviestintäryhmä Hämeen tiepiirin kriisiviestintäryhmän toiminta ja tehtävät perustuvat Tiehallinnon kriisiviestintä käsikirjaan, jota on täsmennetty tiepiirikohtaisilla tiedoilla. Kriisiviestinnän tehtävän sisältö on samansisältöinen kuin Tiehallinnon kriisinhallintaryhmällä. Hämeen tiepiirin kriisinhallintaryhmä kokoontuu vain kriisitilanteiden aikana. Tiepiirin kriisiviestintäryhmän jäsenet: Tiejohtaja Viestinnän edustaja Liikennekeskuksen johtaja Tilanteen avainasiantuntija(t) 3.1.3 Tampereen seudun liikenteenhallinnanryhmä Tampereen seudun liikenteenhallintaryhmän jäseniä ovat Hämeen tiepiiri, Liikennekeskus, Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Pirkkalan kunta, Pirkanmaan poliisilaitos, Tampereen aluepelastuslaitos ja Hätäkeskus. Ryhmä on perustettu vuonna 2008. Ryhmän toiminnan tueksi on laadittu toimintastrategia, jonka pohjalta on määritetty liikenteen hallinnan tavoitetila toiminnallisine tavoitteineen Tampereen seudulle. Tavoitteiden perusteella on laadittu toimenpidesuunnitelma, jossa kehityshankkeet on priorisoitu ns. kärkihankkeiksi. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Sen tavoitteina ovat liikkumisen hallinnan suunnittelu, pääteiden ongelmakohtien telematiikan sekä Lahden ja Tampereen seudun liikenteenhallinnan kehittäminen. Ryhmä ohjaa liikenteen hallinnan asiantuntijoiden ja operatiivisten toimijoiden yhteistyötä. 3.1.4 Häiriönhallintaryhmä Häiriönhallintaryhmä on Tampereen seudun liikenteen hallinnan johtoryhmän alaisuuteen vuonna 2008 perustettu asiantuntijaryhmä, joka kokoontuu kolmesta neljään kertaa vuodessa. Ryhmän toiminta on itseohjautuvaa. Häiriönhallintaryhmä keskittyy tilanteita ennakoivaan toimintaan. Sillä on oma toimintaohjelma, jota päivitetään aktiivisesti vastaamaan nykytilannetta. Samalla tarkistetaan tavoitteet ja aikatau-