Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Samankaltaiset tiedostot
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Luonnon monimuotoisuudesta arvo, tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Luontotyyppien tila ja trendit. Tytti Kontula SYKE / Biodiversiteettikeskus Säätytalo

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ohjeita vihreän vyöhykkeen hankkeille ja viestintään

VARSINAIS-SUOMEN PERINNEMAISEMIEN NYKYTILA. leena Lehtomaa, VARELY, ls-yksikkö

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Miksi luonnon monimuotoisuudesta pitää kertoa? - Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Kuva: Seppo Tuominen

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Arvioinnin yleisperiaatteet

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Arvioinnin dokumentointi

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ilmastonmuutoksen ja maankäytön luontovaikutukset. Linnut ympäristömuutosten indikaattoreina

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Käytännön näkökulmia Zonationin hyödyntämiseen

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Ihmisen paras ympäristö Häme

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Lataa Suomen lajien uhanalaisuus Lataa

NATURA VERKOSTO

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

ELYt ja merialueiden suunnittelu

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Transkriptio:

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuus sekä Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta 23.5.2019 Riku Lumiaro

Suomen lajiston uhanalaisuus Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki

Arvioitujen lajien ( 22 418) jakautuminen uhanalaisuusluokkiin Uhanalaisia lajeja 2 667 11,9 % Punaisen listan lajeja 6 683 29,8 % Vuoden 2010 arvioinnissa uhanalaisia lajeja oli 2 247 10,5 % arvioiduista RE = Hävinneet CR = Äärimmäisen uhanalaiset EN = Erittäin uhanalaiset VU = Vaarantuneet NT = Silmälläpidettävät LC = Elinvoimaiset DD = Puutteellisesti tunnetut

Yhteenveto Joka yhdeksäs eliölaji on uhanalainen Lähes joka kolmas eliölaji on Punaisella listalla Uhanalaisten osuus on suurin sammalissa, jäkälissä ja selkärankaisissa sekä erityisesti linnuissa Suurin osa uhanalaisista lajeista esiintyy hemi- ja eteläboreaalisella vyöhykkeellä Yleisimmät uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät ovat metsäympäristöjen muutokset ja avoimien alueiden sulkeutuminen

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi 2018 Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki 18.12.2018

Uhanalaisuusluokkien osuudet luontotyyppien lukumääristä Uhanalaisten (VU, EN ja CR) osuudet: Koko maassa 48 % Etelä-Suomessa 59 % Pohjois-Suomessa 32 % ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 11.6.2019 11

Uhanalaisuusluokkaosuudet ryhmittäin Korkeimmat uhanalaisten osuudet perinnebiotoopeissa (100 %) ja metsissä (76 %) Pienimmät sisävesien (20 %), Itämeren (24 %) sekä kallioiden ja kivikoiden luontotyypeillä (25 %) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 11.6.2019 12

Uhanalaistumisen syyt Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Ojitus Pellonraivaus Rakentaminen Vesien rehevöityminen ja likaantuminen Vesirakentaminen ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 11.6.2019 13

Uhkatekijät Suurimmat erot verrattuna uhanalaistumisen syihin Ilmastonmuutos Vieraslajit ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 11.6.2019 14

Perinnebiotooppien luontotyyppien uhanalaisuus 42 tyyppiä arvioitiin: 100 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä niitto- ja laidunkäytön loppuminen, myös pellonraivaus ja metsittäminen Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Karut pienruohokedot (CR) Suursaramerenrantaniityt (CR) Lehtipuuhaat (CR)

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN) Sisämaan tulvametsät (VU) Tammilehdot (VU) 16

Suoluontotyyppien uhanalaisuus 69 tyyppiä arvioitiin: 57 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ojitus, pellonraivaus ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Varpukorvet (EN) Kilpikeitaat (VU) Suotyypit Suoyhdistymätyypit

Tunturiluontotyyppien uhanalaisuus 53 tyyppiä arvioitiin: 38 % uhanalaisia Uhanalaistumisen syinä ilmaston lämpeneminen, porolaidunnus ja niiden yhteisvaikutukset Esimerkkejä uhanalaisista luontotyypeistä: Variksenmarjatunturikoivikot (EN) Tuulikankaat (VU) Lumenviipymät (CR) 18

Ilmastonmuutos Eri lajit ja lajiryhmät reagoivat muutokseen eri nopeudella Luontotyypit eivät siirry sellaisenaan ilmaston muuttuessa Lajien sopeutumiserojen takia eliöyhteisöjen koostumuksiin on odotettavissa muutoksia. Epäsuorat vaikutukset erityisen vaikeita ennustaa Lajistomuutosten vaikutukset Biologisten vuorovaikutusten muutokset ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE 11.6.2019 19

Muuttuva ilmastomme

Suomen ilmasto on jo lämmennyt Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien mukaan 2,3 astetta Lappeenranta lämmennyt mitatusti 3 astetta Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta Järvien jääpeiteaika on lyhentynyt vuosina 1962-2015 23 (itä) - 43 (länsi) päivää keskisessä Suomessa Vähiten on lämmennyt loppukesä, noin 0,7 astetta Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2015 oli ennätyksellisen lämmin suurimmassa osassa maata Sekä marras- (14,3 astetta) että joulukuussa (11,3 astetta) rikottiin lämpöennätyksiä 2015 Kesällä 2018 tehtiin touko-, heinä- ja elokuun lämpösummaennätykset Lähde: Ilmasto-opas.fi, SYKE

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA PÄÄTÖKSENTEKOON Hallitustenvälinen luontopaneeli Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services JYU.WISDOM

PÄÄVIESTIT Ihminen on pilannut tai hävittänyt suuren osan luonnosta, sen lajeista ja luontotyypeistä Luonnon monimuotoisuuden ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden hävittäminen on nyt nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa Hävitys uhkaa ihmiskunnan itsensä hyvinvointia ja olemassaoloa Asteittainen muutos kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta ei enää riitä saattamaan ihmiskuntaa kestävän kehityksen mukaiselle polulle Ainoa vaihtoehto on tehdä mittavia ympäristön tilaa tukevia järjestelmämuutoksia JYU.WISDOM

JYU.WISDOM Miljoona lajia on vaarassa hävitä

Fennoskandian vihreä vyöhyke Merkittävä osa yhteistyöstä lähialueidemme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehdään Fennoskandian vihreällä vyöhykkeellä (Green Belt of Fennoscandia, GBF) Alkuperäinen ajatus peräisin 1980-luvulta Yhteistyö painottunut tutkimusyhteistyöhön Itsenäinen osa IUCN:n Euroopan laajuista European Green Belt vyöhykettä Mustalta mereltä Barentsin merelle Osa vihreän infrastruktuurin kehittämistä 25

Ekologisesti merkittävä boreaalisen luonnon vyöhyke Suomen, Venäjän ja Norjan rajalla Vihreällä vyöhykkeellä on fyysiset ja toiminnalliset rajat. Suojelualueverkosto sekä suunnitellut suojelualueet muodostavat fyysisen alueen. Toiminnalliset rajat pitävät sisällään yhteistyöverkoston sekä erityisesti ne toimijoista, jotka hyötyvät suojelualueista fyysisten rajojen sisäpuolella. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 26

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittäminen Vihreän vyöhykkeen toiminnan kehittämiselle on ensiarvoisen tärkeää, että se tapahtuu yhteistyössä ja - ymmärryksessä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa Vihreän vyöhykkeen toiminnan ymmärtäminen osana rajaseutujen aluekehittämistä ja vyöhykkeen suojelualueiden ja muun maankäytön integrointi erityisesti maakuntakaavoituksessa on keskeistä Avainasemassa ovat maakuntien liitot, kaupungit ja kunnat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 27

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittäminen Uhkatekijöitä: ilmastonmuutos, haitalliset vieraslajit, maasta toiseen ulottuvat hankkeiden ympäristövaikutukset, luonnon varojen kestämätön käyttö ja pirstoutuminen, luonnon monimuotoisuuden kato Haasteita toiminnan kehittämiselle: kansallisesti ja kansainvälisesti kasvanut ja siiloutunut sidosryhmien määrä, heikko tunnettavuus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 28

Luonnonsuojelulla myös taloudellista ja kulttuurista kestävyyttä alueelle Alueen ekosysteemipalvelut tarjoavat matkailuelinkeinoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia edesauttavat vaalimaan historiallisesti arvokasta kulttuuriperintöä Luonnonsuojelun aluetaloudellisesta hyödystä kansallispuistoalueilla matkailun tuotto on noin 10-14 euroa yhtä puiston ylläpitoon sijoitettua euroa kohti Kolin kansallispuisto (Kuva: Tapio Heikkilä) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 29

GBF kansallispuistojen aluetaloudelliset vaikutukset Vuosi Käyntimäärät Kokonaistulovaikutu s 2010 730 000 56 2015 842 000 71,1 2018 Metsöhallitus, 2015. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 30

Strategiaa toteutetaan pääosin hankerahoituksella EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat (ENI CBC) 2014-2020 Fennoskandian vihreän vyöhykkeeseen liittyviä hankkeita yhteensä noin 35 milj. euron edestä Päähakijoita: Metsähallitus, SYKE, LUKE, yliopistoja, maakuntia, kuntia, Ruotsi, Venäjä, Norja, etc. Yhteistyö? Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31

Fennoskandian vihreä vyöhyke - visio Kolmen maan yhteistyöllä vihreästä vyöhykkeestä halutaan kehittää laajasti tunnettu rajat ylittävän yhteistyön mallialue. Alueella sen ainutlaatuinen luonto, geologinen monimuotoisuus sekä kulttuuriperintö ovat lähtökohtina luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle, sosiaaliselle hyvinvoinnille ja ympäristöllisesti kestävälle taloudelliselle kehitykselle. Esittäjän nimi alatunnisteeseen Oulangan kansallispuisto (Kuva: Kalervo Ojutkangas) 32

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen 6 tavoitetta 1. Turvata luonnon monimuotoisuutta ja ekologisen verkoston kytkeytyneisyyttä, 2. tehdä uutta tutkimusta, 3. edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja elinkeinojen kehittämistä, 4. rajat ylittävää vuorovaikutusta, ja kulttuuriperinnön turvaamista, 5. tehostaa yhteistyötä vihreän vyöhykkeen verkostossa sekä 6. tehdä vihreän vyöhykkeen arvoja tunnetuksi. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 33

1. Turvata luonnon monimuotoisuutta ja ekologisen verkoston kytkeytyneisyyttä PÄÄMÄÄRÄ Suojelualueiden verkostoa sekä ekologisen kytkeytyneisyyttä on kehitetty kolmen maan vyöhykkeellä luonnon monimuotoisuuden sekä lajien liikkumiselle riittävän pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaisen kytkeytyneisyyden turvaamiseksi. TAVOITE 1.1: Edustava suojelualueverkosto on perustettu. TAVOITE 1.2: Suojelualueiden ekologista kytkeytyneisyyttä on kehitetty. TAVOITE 1.3: Suojelualueita hoidetaan siten, että lajien ja habitaattien suojelun taso on pysynyt samana ja/tai parantunut. TAVOITE 1.4: Fennoskandian vihreän vyöhykkeen avainlajit, elinympäristöt sekä sen ekosysteemien fyysiset elementit on määritetty ja kartoitettu yhtenäisillä menetelmillä sekä saatettu aineisto saataville. TAVOITE 1.5: Yhteistyö rajat ylittävien lajien populaatioiden sekä elinympäristöjen hoitamiseksi pitää yllä ja/tai parantaa niiden suojelun tasoa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 34

2. Tehdä uutta tutkimusta PÄÄMÄÄRÄ Kolmikantainen tutkimusyhteistyö Fennoskandian vihreän vyöhykkeen luonnon monimuotoisuuden, ilmastonmuutoksen, kulttuurin sekä sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimiseksi on tiivistynyt. TAVOITE 2.1: Monitieteellinen ja rajat ylittävä analyysi tieteellisen tiedon puutteista on toteutettu koko Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella. TAVOITE 2.2: Toimenpiteet ilmastonmuutoksen ja muiden tekijöiden luonnon monimuotoisuudelle sekä ekosysteemipalveluille aiheuttamien muutosten monitoroimiseksi on toteutettu. TAVOITE 2.3: Fennoskandian vihreä vyöhyke tarjoaa foorumin aktiiviselle tutkimusyhteistyölle sekä vihreään vyöhykkeeseen liittyvän tutkimustulosten levittämiselle tutkijayhteisölle, päätöksentekijöille sekä laajalle yleisölle. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 35

3. Edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja elinkeinojen kehittämistä PÄÄMÄÄRÄ Taloudellista ja alueellista kehittämistä, joka perustuu ihmisten voimavarojen sekä ekosysteemipalveluiden hyödyntämiseen Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella, on vahvistettu ja se on kestävää. TAVOITE 3.1: Vihreän vyöhykkeen lähestymistapa on sisällytetty alueidenkäytön suunnitteluun sekä kehittämiseen koko Fennoskandian vihreän vyöhykkeen alueella. TAVOITE 3.2: Vihreään vyöhykkeeseen perustuvaa luontomatkailua sekä muita ympäristöllisesti kestäviä palveluita ja tuotteita on kehitetty. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 36

4. Rajat ylittävää vuorovaikutusta ja kulttuuriperinnön turvaamista PÄÄMÄÄRÄ Fennoskandian vihreän vyöhykkeen luontoon sekä kulttuuriperintöön perustuvia elinkeinoja on vahvistettu. TAVOITE 4.1: Perinteinen tieto ja kulttuuriperintö on kartoitettu, ja keskeiset kulttuuriperintökohteet on turvattu. TAVOITE 4.2: Aktiivista elinkeinojen kehittämistä vihreällä vyöhykkeellä on edistetty sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi ja elinikäisten, rajat ylittävien siteiden luomiseksi. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 37

5. Tehostaa yhteistyötä vihreän vyöhykkeen verkostossa PÄÄMÄÄRÄ Rajat ylittävää yhteistyötä on tehostettu vihreän vyöhykkeen verkostossa. TAVOITE 5.1: Fennoskandian vihreä vyöhyke on hyvin organisoitu verkosto, jolle on turvattu riittävät resurssit. TAVOITE 5.2: Fennoskandian vihreä vyöhyke on hyvin tunnettu sekä vaikuttava toimija Euroopan vihreän vyöhykkeen verkostossa. TAVOITE 5.3: Puistopariyhteistyö on perustettu kaikille relevanteille kansallispuistoille sekä muille suojelualueille vihreän vyöhykkeen alueella. TAVOITE 5.4: Parhaiden käytäntöjen aktiiviseen jakamiseen sekä keskeisten toimijoiden yhteistyöhön on kehitetty foorumeja. TAVOITE 5.5: Rajanylitysmahdollisuudet vihreällä vyöhykkeellä sekä yhteistyö rajaviranomaisten kanssa ovat hyvät. TAVOITE 5.6: Fennoskandian vihreä vyöhyke on tunnustettu hyväksyttävänä rahoituskohteena keskeisissä rahoitusinstrumenteissa. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 38

6. Tehdä vihreän vyöhykkeen arvoja tunnetuksi PÄÄMÄÄRÄ Korkea tietoisuuden taso kaikkien toimijoiden keskuudessa Fennoskandian vihreän vyöhykkeen ainutlaatuisesta luonnosta sekä geologisesta monimuotoisuudesta ja näiden suojelusta. TAVOITE 6.1: Fennoskandian vihreän vyöhykkeen brändi on kehitetty tukemaan vihreän vyöhykkeen markkinointia sekä paikallisten identiteettiä. TAVOITE 6.2: Ympäristöllinen tietoisuus on parantunut suuren yleisön, viranomaisten sekä vihreällä vyöhykkeellä toimivien yrittäjien keskuudessa. TAVOITE 6.3: Suunnitelma Fennoskandian vihreän vyöhykkeen viestinnälle, opetukselle, osallistumiselle sekä tietoisuudelle on valmisteltu, toteutettu ja seurattu koordinoidusti. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 39

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen tulevaisuus Suomen kansallinen työryhmä 1.1.2014-31.12.2020 Strategian päivitys osana globaalia post-2020 biodiversiteetti viitekehystä Uuden CBC rahoitusinstrumentin valmistelu Esittäjän nimi alatunnisteeseen 40

Lisätietoa: www.ym.fi/vihreavyohyke www.ym.fi/greenbelt kristiina. niikkonen@ym.fi riku.lumiaro@ymparisto.fi