valmistelu etenee Peruskoulu- ja lukioverkon kehittämissuunnitelma Osela 18.2.2010 Lanula 25.2.2010 Perusopetus- ja lukioverkon muutosesitykset
Miksi on tehty nyt esiteltävä perusopetus- ja lukioverkon tarkastelu? Talousarvion 2010 valmisteluvaiheessa 18.5.2009 kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaarissa linjattiin, että oppilaitosverkko on sopeutettava palvelutarpeeseen (taustalla oppilasmäärän väheneminen). Tampere virtaa -kaupunkistrategiassa on nostettu valtuustokauden tavoitteeksi, että palveluverkko on tasapuolinen ja toimiva. Tästä on johdettu vuoden 2010 sitovaksi tavoitteeksi, että perusopetus- ja lukioverkon lähivuosien muutoksista on hyväksytty aikataulutettu suunnitelma. Talousarviossa 2010 on esitelty kaupungin tuottavuusohjelma ja siihen liittyvät osaalueet. Palveluverkon osalta on mm. todettu, että oppilaitosverkkoa kehitetään vastaamaan palvelutarpeiden muutoksia. Valmisteluryhmä nimettiin elokuussa palveluverkon seurantaryhmässä suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi, vs. tilaajapäällikkö Tuija Mannila, lukiokoulutuksen johtaja Jorma Suonio, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen ja kehittämiskoordinaattori Monika Sola. lähtökohtana aikataulutettu kokonaissuunnitelma perusopetus- ja lukioverkon kehittämisestä lähivuosina Valmistelun loppuvaiheessa työhön ovat osallistuneet ao. apulaispormestarit ja tilaajapäälliköt. Tampereen kaupunki 2
Verkoston kehittämistä ohjaavat periaatteet (Palveluverkon kehittämissuunnitelma 2009) 1) Palveluverkkoa tarkastellaan kuntalaisen näkökulmasta 2) Palvelujen saavutettavuus ja alueellinen tasavertaisuus taataan Tarkastelun pohjana palvelualuejako 3) Noudatetaan palvelujakoa lähi-, alue- ja keskitettyihin palveluihin 4) Väestön kasvu, ikä- ja kaupunkirakenteen muutokset ja niistä aiheutuvat palvelutarpeiden muutoksien vaikutukset otetaan huomioon. 5) Uusien alueiden palveluverkko suunnitellaan ottaen huomioon niiden vaikutukset laaja-alaisesti. 6) Otetaan huomioon yksityinen palvelutuotanto. 7) Selvitetään seutuyhteistyön vaikutus palveluverkon kehittämiseen. 8) Palveluverkon kehittämistä ohjaavat osaltaan taloudelliset resurssit. Otettava huomioon tilojen tarkoituksenmukainen, tehokas ja monipuolinen käyttö. Periaatteet kytkeytyvät tiiviisti yhteen muodostaen kokonaisuuden. Ratkaisussa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin periaatteisiin, ratkaisua ei voida tehdä yhden periaatteen perusteella. Ratkaisussa kaupungin kokonaisetu pitää olla keskeisessä asemassa. Periaatteet ohjaavat jatkossakin palveluverkon suunnittelua. Tampereen kaupunki 3
Keskeisimmät kehittämiskohteet palveluverkon kehittämissuunnitelmassa 1. Kouluverkon (ml. lukio) tarkastelu esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tuetaan tilaratkaisuilla yksiköiden kokoa kasvatetaan yhtenäisiä peruskouluja muodostetaan yhä enemmän monipuolinen kurssitarjonta, valinnan mahdollisuudet 2. Ikäihmisten palveluverkon vastaaminen palvelutarpeeseen ja palvelurakenteen muutokseen 3. Uusien alueiden palveluverkko 4. Luovutettavat tilat 5. Palveluverkon joustavuus 6. Seutuyhteistyö Palveluverkon kehittämistä ohjaavat periaatteet ja kehittämiskohteet löytyvät Hyvinvointipalvelujen verkon kehittämissuunnitelmasta (Pdf, 6 Mt) Tampereen kaupunki 4
Perusopetuksen palveluverkon kehittämisen tavoitteet ja lähtökohdat Palveluverkko sopeutetaan palvelutarpeisiin (dia 7, dia 8 ja dia 9) perusopetuksessa oppilasmäärä kääntyy kasvuun 2010-luvun alkupuolella kasvua uusille asuinalueille uusia kouluja (Vuores, Nurmi-Sorila) perusopetuksen verkko on pysynyt miltei samana kuin huippuvuosina(2002/2003) Muotiala-talo otettiin käyttöön vuonna 2005 Maijalanpuiston toimipiste lakkautettiin vuonna 2007 Rantaperkiön kiinteistössä toimineet 1-2 luokat siirtyivät Peltolammin koululle syksystä 2008 Pellervon koulu lakkautettiin vuonna 2008, korvaavat tilat rakennettiin Sampoon jos koulutilat säilyvät nykyisellään oppilasmäärän laskiessa, tilakustannusten osuus /oppilas kasvaa 2008/2011 yht. 15,3 % Perusopetuslain muutoksiin varautuminen tukea vaativien oppilaiden sijoittaminen pääsääntöisesti oman alueen kouluun tavoitteena on, että kaikilla alueilla on käytettävissä erilaisia tuen muotoja (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) joustavat, monipuoliset tuen rakenteet ja resurssit joustavat opetusjärjestelyt oppilasalueiden uudelleenarviointi alueellisen vastuun korostuminen pedagoginen vastuu, oppilaslähtöisyys, yhteistoiminta kouluyksiköiden hallinnollinen yhdistäminen tarkoituksenmukaisesti Yhtenäisiä peruskouluja muodostetaan mahdollisuuksien mukaan (dia 10) Tampereen kaupunki 5
Perusopetuksen palveluverkon kehittämisen tavoitteita ja lähtökohtia Opetuksen laadun turvaaminen ja kehittäminen turvata oppilaiden valinnaisuudet mm. kielivalintojen monipuolistaminen (lanula 19.2.2009) pitää ryhmäkoot opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisina ja joustavina ryhmäkokojen tasaaminen monipuoliset oppilashuoltopalvelut Pienemmille koululaisille turvataan lähipalvelu Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä tuetaan esiopetusta kouluille (dia 11) Pienten lasten kouluksi määritellään toimipisteet, joissa järjestetään esi- ja alkuopetusta (1-2 vuosiluokat) ja joissa voi olla myös päivähoitoa (lanula palvelustrategia 24.9.2009) kolmannelle luokalle siirrytään isompaan yksikköön, joka on luonteva taitekohta (opetussuunnitelmalliset painotukset, kielivalinnat) isommissa yksiköissä saadaan opetukseen enemmän pelivaraa (joustavat ryhmittelyt, erityisopetuksen järjestelyt, oppilashuoltopalvelut, uskonto/etopetusjärjestelyt, kotikielen opetus, opettajien ja oppilaiden siirtymiset koulujen välillä vähenevät jne.) tukipalvelut isommassa yksikössä saadaan toteutettua tehokkaammin ja taloudellisemmin Koulutilojen käyttöä tehostetaan; aamu- ja iltapäivätoiminta, harrastava iltapäivätoiminta, ulkopuolinen käyttö Tampereen kaupunki 6
Takaisin diaan 5 Väestöennusteet, 7 15-vuotiaat Toteutunut 1998 2008 Tilastokeskuksen ennuste ja oma suunnite 2009 2040 20000 19000 18000 17000 16000 15000 14000 Oma suunnite 2008 Tilastokeskus 2009 13000 12000 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus, oma suunnite Tampereen kaupunki 7
Takaisin diaan 5 Oppilasmääräkehitys Tampereen kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa lukuv. 2006-07 2007-08 2008-09 2009-10 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 (20.9.2006) (20.9.2007) (20.9.2008) (20.9.2009) Vl. 1.- 6. 11287 10871 10416 9979 9777 9924 10179 10516 10976 11683 Vl. 7.- 10. 5978 6025 5939 5688 5458 5154 4995 4806 4791 4699 Muutos ed. vuoteen -369-541 -688-432 -157 96 148 445 615 Lähtökohtana olemassa olevat oppilaat, siirtyvät vuosiluokalta toiselle ja 1. luokalle tulevat otetaan väestökirjatiedoista syntymävuoden mukaan, tulevien vuosien osalta ennakoidaan hävikki Tampereen kaupunki 8
Oppilasmääräkehitys Tampereen kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa Lähtökohtana olemassa olevat oppilaat, siirtyvät vuosiluokalta toiselle ja 1. luokalle tulevat otetaan väestökirjatiedoista syntymävuoden mukaan, tulevien vuosien osalta ennakoidaan hävikki Takaisin diaan 5 Kaupungin ylläpitämien koulujen oppilasmäärät lv 1990-91 - 2015-2016 18 000 17 500 17 825 Lv 2009-10 17 000 16 500 16 000 15 500 15 757 15667 15767 16382 15 000 14 500 14 000 13 500 1990-1991 1992-1993 1994-1995 1996-1997 1998-1999 2000-2001 2002-2003 2004-2005 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2012-2013 2014-2015 Tampereen kaupunki 9
Takaisin diaan 5 Yhtenäiset peruskoulut Tampereella Erityisopetuksen oppilaat Kaikki yhteensä Vuosiluokkien Vuosiluokkien 1-6 oppilaat 7-9 oppilaat Amuri 315 228 543 Etelä-Hervanta 392 196 21 609 Kaukajärvi 257 349 606 Kämmenniemi 228 277 505 Lielahti 289 328 617 Linnainmaa 330 211 48 589 Pohjois-Hervanta 210 198 65 473 Sampo 107 448 15 570 Tampereen kaupunki 10
Takaisin diaan 6 Esiopetusta koulutiloissa syksy 2005 2006 2007 2008 2009 2010 esiopetusryhmiä kouluissa 14 14 23 35 39 48 (ennakkotieto) Kun esiopetusryhmä siirtyy koulun tiloihin, tiloissa joudutaan tekemään joitakin muutostöitä, joista koituu muutostyökustannuksia. On arvioitu, että tällä hetkellä koulun tiloihin siirtyneet 39 esiopetusryhmää on aiheuttanut kustannuksia noin 1,1 milj. euroa (sis. vuokrat, muutostyöt, perustamiskustannukset). Jos ko. tilat olisi jouduttu toteuttamaan rakentamalla uusia päiväkoteja, niitä olisi tarvittu 7 kpl, jolloin perustamiskustannukset olisivat olleet noin 24,5 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunki 11
Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen tavoitteita ja lähtökohtia Toisen asteen koulutus on keskitettyä palvelua, vapaa hakeutumisoikeus Tavoitteena hyvin saavutettavissa olevat vahvat lukiot, polarisaatiokehityksen katkaiseminen Riittävän suuret yksiköt laajempi kurssivalikoima taataan isommalla opiskelijamäärällä mahdollistaa paremmin kuin pienet yksiköt erilaisten painotuksien tarjoamisen opiskelijoilla mahdollisuus valita mitä opiskelee ja milloin opiskelee, joustavuus lisääntyy opiskeluohjelman rakentamisessa opettajilla kollegiaalinen tuki, useita saman aineen opettajia mahdollistaa aloituspaikkojen joustavuuden erityisopetuksen ja psykososiaalisen tuen järjestäminen Taata riittävä palvelu, kysyntä/tarjonta -tasapaino väestökehitys Tampereella ja seutukunnassa (dia 14 ja dia 15) tavoitteena on, että noin 55 % tamperelaisesta ikäluokasta saa lukiokoulutuspaikan joko lukiosta tai yhdistelmätutkinnosta tamperelaisten ikäluokat pienenevät (dia 16) seutukunnassa vireillä useita lukiohankkeita Tampereen kaupunki 12
Lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen tavoitteita ja lähtökohtia Tavoitteena säilyttää aloituspaikkamäärät nykytasolla Tampereella aloituspaikkoja päivälukioissa on nyt noin 1570 Kalevan lukio ja Tampereen yhteiskoulun lukio lisäävät aloituspaikkoja aloituspaikkojen määrään joustavuutta, jotta voidaan vastata koulutuskysynnän muutostarpeisiin Tampereen ammattiopiston toisen asteen koulutuksen yhdistelmätutkintojen määrä säilyy pääosin nykytasolla (yhteensä noin 650 opiskelijaa), aloituspaikkoja nyt noin 170 vuodessa, aloituspaikkoja voidaan hieman lisätä Tavoitteena omat kiinteistöt tällä hetkellä yhteiskiinteistöissä perusopetuksen kanssa neljä lukiota: Kaarila, Klassillinen, Tammerkoski sekä Messukylä, jonka toiminta siirtyy Sampoon tänä vuonna Tampereen kaupunki 13
Takaisin diaan 12 Väestöennusteet, 16 18-vuotiaat Toteutunut 1998 2008 Tilastokeskuksen ennuste ja oma suunnite 2009 2040 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Oma suunnite 2008 Tilastokeskus 2009 1000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040 Lähde: Tilastokeskus, oma suunnite Tampereen kaupunki 14
Takaisin diaan 12 Väestöennuste vuoteen 2030, 16-18 -vuotiaat Lähde: Tilastokeskus 2009 2008 2010 2020 2030 Kasvu 08-30 Seutukunta yhteensä 11 758 12 050 11 364 13 559 1 801 Tampere 6 761 6 956 5 688 6 579-182 Kangasala 1 095 1 129 1 208 1 465 370 Lempäälä 799 782 876 1 155 356 Nokia 1 114 1 150 1 124 1 515 401 Pirkkala 633 645 714 853 220 Vesilahti 180 176 250 303 123 Ylöjärvi 1 176 1 212 1 404 1 689 513 Tampereen kaupunki 15
Takaisin diaan 12 Tamperelaisten ikäluokat (väestötiedot 31.12.2008) Syntymävuosi Yhteensä Tavoite 55 % Lukiokoulutukseen 1993 2155 1185 syksy 2009 1994 2112 1162 2010 1995 2083 1146 2011 1996 1896 1043 2012 1997 1909 1050 2013 1998 1722 947 2014 1999 1758 967 2015 2000 1710 941 2016 2005 1874 1030 2021 2008 2376 1307 2023 Tavoitteena aloituspaikkojen määrän säilyminen nykytasolla noin 1740:ssa (joista noin 170-190 yhdistelmätutkinnoissa) Vieraskuntalaisille vuonna 2012 jää aloituspaikkoja noin 700 ja vuonna 2014 noin 800. Tampereen kaupunki 16
Sampolaan lukiokoulutusta Vaihtoehtojen esittely Vaihtoehto A Perusopetus luopuu Sampolan tiloista kesällä 2012 oppilaat voidaan ohjata muihin kouluihin oppilaiden koulupolkuihin ja sijoitteluun muutoksia Lukiokoulutusta Sampolaan syksystä 2012 alkaen (dia 17) peruskorjaus vuosina 2011-2012 keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet eri puolilta kaupunkia yhteistyömahdollisuudet naapurilukioiden kanssa (Kalevan lukio, Sammon keskuslukio) ja muiden oppilaitosten kanssa (muut toisen asteen koulutuksen oppilaitokset, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto) tilojen yhteiskäyttö Työväenopiston kanssa luovutaan Kaarilan ja Hervannan lukioista (ml. Pallopuiston tilat) Kaarilan ja Hervannan lukioiden painotukset jatkuvat Kaarilan lukion tilat siirtyvät perusopetukselle (tilankäyttöön palataan myöhemmin) Tampereen kaupunki 17
Sampolaan lukiokoulutusta - lähtökohdat ja vaikutukset Takaisin diaan 17 Lähtökohdat Peruskouluverkkoa sopeutetaan palvelutarpeeseen Kaarila Hervanta Miksi juuri Sampola lukioksi? saavutettavuus eri puolilta kaupunkia hyvä Lukiokoulutus keskitettyä palvelua Keskustan vahvat lukiot vetovoimaisia Tilat perusopetukselle Sampola yhteistyömahdollisuudet lukioiden (Kaleva, Sampo) ja muiden oppilaitosten (amm.oppil., TAMK, Tay) kanssa hyvät lukio on hyvä yhteistyökumppani myös työväenopistolle Hervannan ja Kaarilan lukion painotukset siirtyvät Sampolaan kirjasto samassa rakennuksessa Isompi yksikkö / suurempi opiskelijamäärä mahdollistaa monipuolisemman kurssivalikoiman tarjoaa opiskelijalle laajan valinnaisuuden sekä kurssivalikoiman että kurssien toistuvuuden suhteen useampi saman aineen opettaja tarjoaa opettajalle kollegiaalisen tuen ja mahdollisuuden pedagogiseen suunnitteluun Muutoksen vaikutuksia Peruskoululaisten koulupolut muuttuvat (/-) Koulumatkat voivat pidentyä joillakin oppilailla/opiskelijoilla (-) Joiltakin alueilta lukiokoulutus siirtyy keskustaan(-)
Vaihtoehto A jatk. Klassillisen ja Tammerkosken koulukiinteistöjen tuleva käyttö (tilajärjestelyä esitetään kaikissa vaihtoehdoissa, aikataulu eroaa muissa vaihtoehdoissa) Lukiokoulutus Tampereen klassillisen koulukiinteistöihin Tammerkosken ja Klassillisen lukioiden painotukset jatkuvat Perusopetus keskitetään Tammerkosken koulukiinteistöön perusopetuksen koulupolkuihin muutoksia muiden yläkoulujen tilojen hyödyntäminen oppilasmäärän laskiessa yhtenäinen peruskoulu Johannes ja Tammerkoski Omat kiinteistöt eri koulutusmuodoille, selkiyttää tilojen käyttöä Ajankohta syksystä 2014 alkaen, siirtymävaiheessa tilojen joustava käyttö Lisäksi lukiokoulutuksen osalta (kaikissa vaihtoehdoissa) yhdistelmätutkintojen määrää voidaan jonkin verran kasvattaa Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteessä Muutosten vaikutukset perusopetuksen oppilaiden koulupolkuihin (dia 20) Tampereen kaupunki 19
Vaikutukset perusopetuksen koulupolkuihin (jatkovalmisteluun) Nyt Jatkossa Tammela (ei engl.) Tammela (ei engl.) Tammerkoski / Sampo Koivisto Sampola Koivisto Normaalikoulu/ Hatanpää Järvensivu Järvensivu Sampo Vehmainen Klassillinen Vehmainen Kaukajärvi Johannes Johannes Atala Tammela (kuvataide) Tammerkoski Atala Tammela Tammerkoski Tampereen kaupunki 20
Vaihtoehto A jatk. Pienten lasten yksiköt: esi- ja alkuopetus, mahd. päivähoitoa (Muotiala, Multisilta, Kisapuisto jatkavat) Ikuri (nyt 1-4 luokat ja esiopetusta) kolmannelle luokalle Tesomajärven kouluun syyslukukauden 2011 alusta alkaen Hyhky (nyt 1-6 luokat ja esiopetusta) (välimatkatarkastelu, dia 22) kolmannelle luokalle Kaarilan kouluun (jatkossa vuosiluokat 3-9) syyslukukauden 2012 alusta alkaen päivähoitoa (2-3 ryhmää) lisää, helpottaa lännen päivähoitotilannetta Haapalinna-Hyhkyn alueen nuorisotilat Kalkku (nyt 1-6 luokat) (valimatkatarkastelu dia 23) kolmannelle luokalle Kaarilan kouluun syyslukukauden 2012 alusta alkaen Kalkun päiväkodista luovutaan (osin ulkopuolisia vuokratiloja) vaatii perusparannuksen ja mahdoll. uudisrakentamista ennen kuin päivähoito voi siirtyä, ajankohta tarkentuu jatkossa päivähoitoryhmien määrää voidaan lisätä Tampereen kaupunki 21
Takaisin diaan 21 Hyhky, välimatkatarkastelu Tampereen kaupunki 22
Kalkun koulukiinteistö ja koulupolut Takaisin diaan 21 TILANNE NYT Harjun koulu / Kalkun toimipiste Vuosiluokat 1-6 Kalkun päiväkoti Vuosiluokat 7-9 Kaarilaan Koulujen väliset etäisyydet Kalku-Kaarila, 6,0 km, bussilinja 11 (ja 1) Kalkku-Rahola, 3,8 km Kalkku-Harju, 4,8 km Kaarilan koulu TULEVAISUUDESSA (vaihtoehto A) KALKUN PIENTEN LASTEN YKSIKKÖ Kalkun koulu Raholan koulu Harjun koulu vuosiluokat 1-2 esiopetus päivähoito Vuosiluokat 3-9 Kaarilaan Lähipalvelu säilyy Kalkussa, pienten lasten yksikkö Tampereen kaupunki 23
Vaihtoehto A jatk. Pienten lasten yksiköt jatk. Hallila (nyt 1-4 luokat, esiopetus, päivähoitoa) kolmannelle luokalle Nekalaan/Koivistoon, koulupolku muuttuu syyslukukauden 2012 alusta alkaen voidaan luopua siirtokelpoisista tiloista Järvensivu (nyt 1-6 luokat, esiopetus ja viisivuotiaiden päivähoitoryhmä) (välimatkatarkastelu, dia 25) kolmannelle luokalle Sammon kouluun, joka on yhtenäinen peruskoulu päivähoitoryhmiä lisää neljä peruskorjaus vuonna 2013, siirtymävaihe aikataulutettava peruskorjaus huomioon ottaen Irjala (nyt 1-2 luokat ja esiopetus) (kaikissa vaihtoehdoissa) perusopetus luopuu tiloista kesällä 2011 toiminta (esi- ja alkuopetus) siirtyy Takahuhdin kouluun Takahuhdin ja Ristinarkun koulukiinteistöjen tilojen hyödyntäminen Irjalan yksikkö siirtyy päivähoidon käyttöön, päivähoidon tuottaja kilpailutetaan Tampereen kaupunki 24
Takaisin diaan 24 Järvensivu, välimatkatarkastelu Tampereen kaupunki 25
Pienten lasten yksiköt tulevaisuudessa (harmaalla merkitty muut koulut, joissa 1-2 vuosiluokkien opetusta) Tampereen kaupunki 26
Muita perusopetuksen kehittämiskohteita (kaikissa vaihtoehdoissa) Hervannan kouluverkko Vuoreksen palveluissa turvaudutaan alkuvaiheessa Hervannan palveluihin Etelä-Hervannan koulun Kisapuiston toimipisteestä luovutaan, kun Vuorekseen saadaan riittävästi perusopetuksen tiloja (vuonna 2014/2015) Kanjonin toimipisteen tarve selvitetään myöhemmin Siirtokelpoisista tiloista luovutaan mahdollisuuksien mukaan Kaarila ja Takahuhti kesä 2010 Hallila kesä 2012 Rahola kesä 2013 tiloja jää Vehmaisiin, Leinolaan, Kämmenniemeen Perusopetuslain valmisteilla olevat muutokset tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyt hoidetaan joustavasti ja yksilöllisesti kaikilla kouluilla tai alueilla erityiskoulujen (Kalevanpuisto, Koivikkopuisto, Liisanpuisto, Saukonpuisto) sekä muun keskitetyn erityisopetuksen osalta tehdään selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin on saatu kokemuksia uuden (valmisteilla oleva) perusopetuslain vaikutuksesta tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyihin muodostetaan kouluista sellaisia yksiköitä, jotta voidaan taata riittävä valinnaisuus ja tarvittava erilainen tuki (esimerkki dia 28) Oppilasalueiden ja koulupolkujen uudelleentarkastelu Tampereen kaupunki 27
Takaisin diaan 27 Esimerkki hallinnollisesta yksiköstä Harjun koulu Hyhkyn koulu KAARILA Oppilaiden lkm Kaarila 550 Harju 200 Hyhky 50 Kalkku 50 Rahola 350 YHTEENSÄ 1200 Vuosiluokat 7-9 Kaarilan koulu Vuosiluokat 1-6, oppilaita 200 Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokat 1-2, oppilaita 50 Kalkun koulu Vuosiluokat 3-6 Vuosiluokat 3-9, oppilaita 550 Vuosiluokat 7-9 (yleisop.) Raholan koulu Vuosiluokat 1-6, erityisopetuksen esiaste ja vuosiluokat 1-9, oppilaita 350 Vuosiluokat 1-2, oppilaita 50 Tampereen kaupunki 28 28
Muita perusopetuksen kehittämiskohteita (kaikissa vaihtoehdoissa) Seutuyhteistyö ja uudet asuinalueet seutuyhteistyön mahdollisuudet selvitetään varsinkin rajaseuduilla (esim. Lielahti/Siivikkala, Härmälä/Pirkkala) Kansainvälinen koulun suunnittelu käynnissä Amurin koulusta kansainvälinen koulu uusien alueiden myötä tarvitaan uusia kouluja Vuoreksen kouluhankkeen käynnistyminen riippuu alueen väestömäärän kehityksestä, tämän hetkisen tiedon mukaan ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2013, toinen vaihe 2015/2016 Nurmi-Sorila myöhemmin Kaupunkiseudulla valmistellaan parhaillaan rakennemallia, joka saattaa tuoda mukanaan uusia haasteita palveluverkon kehittämiseen Tampereen kaupunki 29
Vaihtoehto B Pienten lasten yksiköt vuosiluokat 1-2: Kisapuisto, Muotiala, Multisilta vuosiluokat 1-4: Hallila, Hyhky, Ikuri, Järvensivu, Kalkku muutokset toteutetaan lukuvuoden 2012-2013 alkaessa Hallilan siirtokelpoisista tiloista ei voida luopua Hyhkyyn ei voida sijoittaa alueen nuorisotiloja, mahdollisesti Kaarilaan Kalkun päiväkoti säilyy, esiopetusta koululle lisää, päiväkodista vapautuu tilaa pienemmille lapsille, ei investointitarpeita lähivuosina heikentää mm. kielivalintojen monipuolistamista, opetusjärjestelyjen joustavuutta, ryhmäkokojen tasaamista, aineopettajien opetusvelvollisuus ei välttämättä täyty pienissä yksiköissä, oppilaat joutuvat siirtymään esim. kielivalintojen takia kesken päivän toiseen kouluun lanulan palvelustrategia ei toteudu pienten lasten yksiköiden osalta päivähoitoa ei saada lisättyä niin paljon kuin vaihtoehto A:ssa Muilta osin esitys A kuitenkin niin, että Tammerkosken ja Klassillisen koulujen ja lukioiden muutokset toteutetaan vuonna 2012 (esitys A:ssa muutosvuosi näiden osalta 2014) aikataulumuutos helpottaa lukiokoulutuksen painotusten järjestelyä lukiokoulutuksen painotukset: Sampolaan luovat aineet (kuvataide, käden taidot), Klassilliseen kielet sekä matematiikka-tietotekniikka Hervannasta perusopetuksen oppilaiden ohjauksen muutokset aikaistuvat, aikatauluun pystytään sopeutumaan Tampereen kaupunki 30
Vaihtoehto C Perusopetuksen osalta vaihtoehto A tai B Lukiokoulutus Sampolaan lukiokoulutusta, Kaarilan ja Tammerkosken lukioiden toiminnot siirtyvät Sampolaan (=vaihtoehto B), syyslukukauden 2012 alkaessa Klassilliseen koulukiinteistöön lukiokoulutusta, Tammerkosken koulukiinteistöön perusopetusta, muutos toteutetaan lv 2012-2013 alkaessa Hervannan lukion toiminta jatkuu Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen yhteydessä, jonne rakennetaan lukiolle tiloja, osin yhteiskäyttötiloja aloituspaikkoja Hervannan lukioon noin 80 tekniikka-matematiikka lukio aloituspaikkojen määrä Tampereella kasvaa hieman, kasvuun vaikuttaa muiden lukioiden aloituspaikkojen määrittely pieni lukio saa vahvuutta yhteistyöstä yhdistelmätutkinnossa olevien kanssa, Hepolamminkadun toimipisteessä yhdistelmätutkintolaisia on tällä hetkellä yhteensä noin 110, yhdistelmätutkintolaisten aloituspaikkamäärää hieman kasvatetaan Tampereen kaupunki 31
Vaihtoehto D Perusopetuksen osalta vaihtoehto A tai B Sampolan kiinteistöstä perusopetus luopuu kesällä 2012, kuten muissakin vaihtoehdoissa. Tilat eivät siirry lukiokoulutukselle, vaan osoitetaan muuhun käyttöön. Lukiokoulutus Hervannan ja Kaarilan lukiot lakkautetaan Klassilliseen koulukiinteistöön lukiokoulutusta, Tammerkosken koulukiinteistöön perusopetusta Aloituspaikkojen määrä vähenee Tampereella noin 160:llä Oppilasmäärältään vahvat lukiot Lukioiden kapasiteetit täytetty äärimmilleen, jouston varaa ei jää Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen yhdistelmätutkintoja lisätään (kone-tekniikka) hieman kuten muissakin vaihtoehdoissa Tampereen kaupunki 32
Vaihtoehto E Perusopetus lakkautetaan seuraavat yksiköt (oppilasmäärä lv 2009-10): Kanjoni (199), Kisapuisto (66), Karonen (244), Leinola (290), Irjala (41), Ikuri (117), Hyhky (148), Järvensivu (111), Johannes (209), Sampola (490) ja mahdollisesti Saukonpuisto (152) yksiköiden oppilasmäärä yhteensä 2067 oppilaiden oppilaspaikan osoittamiseen muutoksia Yksiköiden lakkauttamiset aiheuttavat esiopetuksen osalta järjestelyitä ja näin ollen päivähoitotilojen lisätarpeita: Kanjoni, Kisapuisto, Karonen, Leinola, Irjala, Ikuri, Hyhky ja Järvensivu Lukiokoulutus vaihtoehto D Tampereen kaupunki 33
Eri vaihtoehtojen vaikutukset lukioverkkoon Nyt Hatanpää Hervanta Kaarila Klassillinen Messukylä (Sampoon 2010) Sampo Tammerkoski Tampereen lyseo Vaihtoehto A ja B Hatanpää Klassillinen Sampo Sampola Tampereen lyseo Vaihtoehto C Hatanpää Hervanta/Hepolamminkatu Klassillinen Sampo Sampola Tampereen lyseo Vaihtoehto D Hatanpää Klassillinen Sampo Tampereen lyseo Normaalikoulun lukio Normaalikoulun lukio Normaalikoulun lukio Normaalikoulun lukio Kalevan lukio Kalevan lukio Kalevan lukio Kalevan lukio TYK TYK TYK TYK Rudolf Steiner Rudolf Steiner Rudolf Steiner Rudolf Steiner Svenska samskolan Svenska samskolan Svenska samskolan Svenska samskolan Tampereen kaupunki 34
Lukioiden aloituspaikkatarkastelu eri vaihtoehdoissa lähtökohta vaihtoehto A ja B vaihtoehto C vaihtoehto D aloituspaikat esitykset al. p. al.p. al p. LUKIOT 2007 2012 2012 2014 Hatanpää 108 108 108 108 108 125 Hervanta 108 108 80 Kaarila 108 108 Messukylä 108 Sampo 216 250 250 275 250 275 Sampola 190 190 180 Tammerkoski 108 108 108 Klassillinen 108 108 108 190 170 190 Tampereen lyseo 169 169 169 169 169 169 Normaalikoulun lukio 81 81 81 81 81 81 Kalevan lukio 130 200 200 200 200 200 Svenska samskolan 35 35 35 35 35 35 Tampereen yhteiskoulun lukio 231 230 260 260 260 260 Rudolf Steiner -koulu 64 64 64 64 64 64 Yhteensä 1574 1569 1573 1572 1597 1399 kaupungin aloitusp. 1033 959 933 932 957 759 yhd. tutk. al.paikat 170 170 170 170 170 170 Hepolamm. lisäys 20 20 20 20 yhteensä 1744 1739 1763 1762 1787 1589 lisäykset/vähennykset 19 18 43-155 *) aloituspaikat taulukossa ovat viitteellisiä (vaihtelevat jonkin verran vuosittain) Tampereen kaupunki 35
Kouluverkon muutosesitysten tilakustannusvertailu (vuokrat ja siivous, kustannustasona vuosi 2010) Perusopetus Lukio polu polu Muuta Vaihtoehdot 2010 2016 2010 2016 Yhteensä 2010 Yhteensä 2016 Po, ruokailu & matkat 0 27 848 583 28 444 063 4 544 943 4 744484 32 393 526 33 188 547 A 27 848 583 27 346 351 4 544 943 4 754 450 32 393 526 32 100 801-159000 B 27 848 583 27 564 669 4 544 943 4 754 450 32 393 526 32 319 119-56000 po A lu C 27 848 583 27 346 351 4 544 943 5 050 185 32 393 526 32 396 536 po B lu C 27 848 583 27 564 669 4 544 943 5 050 185 32 393 526 32 614 854 po A lu D 27 848 583 27 346 351 4 544 943 3 631 430 32 393 526 30 977 781 po B lu D 27 848 583 27 564 669 4 544 943 3 631 430 32 393 526 31 196 099 po E lu D 27 848 583 24 741 320 4 544 943 3 631 430 32 393 526 28 372 750 0-vaihtoehto nykyinen verkko, sisältää Järvensivun, Sampolan ja Hervannan lukion peruskorjaukset po=perusopetus, lu=lukio Tampereen kaupunki 36
Vaihtoehtojen vertailu (vaihtoehtoja verrataan toisiinsa) Tavoite/lähtökohta A B C (po A tai B) D (po A tai B) Perusopetuksen opetusresurssin tarkoituksenmukainen jako (mm. erityisop., joustavat opetusjärjestelyt) - Kielivalintojen monipuolistumisen tukeminen (po) - Ryhmäkokojen tasaaminen (po) - Esi- ja alkuop. yhteistyö Lukion aloituspaikat säilyvät nykytasolla - (lisää) - (vähenee) Vahvat lukiot /- Lukioiden laaja kurssivalikoima Hervanta yht.työ amm.koul. kanssa Joustavuus opiskelussa (lu) - Saavutettavuus po /- /- (lu keskitetty palvelut) lu Henkilöstökustannukset, ei merkittäviä vaikutuksia (po ja lu) Tampereen kaupunki 37
Vaihtoehtojen vertailu jatk. A B C (po A tai B) D (po A tai B) kiinteistökustannukset (säästö) po lu (vähemmän kuin A:ssa) - oppilashuolto (kouluruokailu, psykosos. tuki, avustajat) po lu po seudullinen näkökulma, lu lu lulu po ei merkittäviä vaikutuksia Muiden palveluiden parantaminen nuorisotila Hyhky päivähoito nuorisotila Kaarilaan - päivähoito päiväkäyttöä muuhun (kylätalo) - päiväaik. muu käyttö seudullinen näkökulma, lu lu lulu po ei merkittäviä vaikutuksia Lanulan palvelustrategian toteutuminen - Oselan palvelustrategian toteutuminen Tampereen kaupunki 38
Saatu palaute (palautteen pohjana vaihtoehto A) Valma, palautteiden määrä 413 kpl arvio suunnitelmasta: 8 % kiitettävä tai hyvä, 12 % tyydyttävä, 76 % välttävä tai huono, 4% ei vastannut kysymykseen 65 % kommenteista koski perusopetuksen kouluja, 16 % lukioita ja 20 % yleisiä kommentteja Hyhkyyn, Järvensivuun ja Kalkkuun otettiin aktiivisimmin kantaa Keskeisimmät koulutuksen kehittämiskohteet: koulumatkan turvallisuus, innostava kouluyhteisö ja ryhmäkokojen alentaminen Tampereen peruskoulun huoltajille tehdyssä koulukyselyssä (Perusopetuksen arviointi 2009, noin 1500 vastaajaa) huoltajista piti lapsen koulunkäynnin kannalta tärkeimpänä tekijänä laadukasta ja monipuolista opetusta (69,7 % vastaajista), turvallisen koulumatkan koki tärkeimmäksi 12,4 % vastaajista (tutkimustulokset julkistetaan alkuvuodesta 2010) positiivisena pidettiin sitä, että verkkoa on tarkasteltu kokonaisuutena lukioesitykset saivat myönteistä palautetta, toisaalta lakkauttamisia vastustettiin pienten lasten yksiköiden osalta tuli negatiivista palautetta: valinnaisuuden lisäämistä (3. luokalta alkaen) ei koettu tärkeäksi, tärkeää lähikoulu ja turvallinen koulumatka, päivähoitoon voidaan kuljettaa, koettiin epätasa-arvoiseksi, koska vain muutamat koulut muuttuvat pienten lasten yksiköiksi, säilytettävä 1-6 luokkien koulut, pienten lasten koulussa pitäisi olla vuosiluokat 1-4 liikenteen lisääntyminen keskustaan (lukio) ja toisaalta koulumatkojen turvallisuus ja matkojen pidentyminen koettiin negatiivisena Muuta: joukkoliikenneratkaisut eivät tue suunnitelmaa, koulumatkat pitenevät, erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäynnin turvaaminen Kooste Valma-palautteesta Muista kannanotoista ja mielipiteistä kooste, joka on jaettu luottamushenkilöille Tampereen kaupunki 39
Perusopetus- ja lukioverkon kehittämissuunnitelmaesityksen eteneminen Avoin esittelytilaisuus 26.11.2009 Sammon keskuslukiossa keskustelu käynnistyy Valmassa kaikille avoin kysely 4.-16.12.2009. Vastauksia yhteensä 413 kappaletta. Asia esitelty nuorisofoorumin hallituksessa 12.1. ja lasten parlamentin hallituksessa14.1. kannanotot mukana koonnissa Etelä-Alvarissa asia esitelty 11.1. ja Länsi-Alvarissa esitelty 2.2. kannanotot mukana koonnissa Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli suunnitelman 25.1.2010 8 Suunnittelujaosto päätti merkitä tiedoksi perusopetus- ja lukioverkon kehittämissuunnitelmaesityksen ja siitä käydyn keskustelun. Lisäksi suunnittelujaosto päätti esittää kantanaan, että kouluverkon kehittämistä jatketaan perusopetuksen osalta vaihtoehdon B:n pohjalta ja lukioverkon osalta vaihtoehdon C pohjalta kuitenkin niin, että Hervannan lukion osalta tehdään päätös erikseen toiminnan jatkamisesta Tampereen ammattiopiston Hepolamminkadun toimipisteen yhteydessä tai toiminnan jatkamisesta kaupungin keskustassa. Kolme alueellista tiedotustilaisuutta helmikuussa Nekala 15.2. klo 18.00-19.30 Kaarila 16.2. klo 18.00-19.30 Linnainmaa 17.2. klo 18.00-19.30 Osaamis- ja elinkeinolautakunta 18.2.2010 Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 25.2.2010 Tampereen kaupunki 40