Laukaan kunnan Rakennemalli



Samankaltaiset tiedostot
Liitteet LAUKAAN MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLI. Liite 1. Rakennemallin vaikutusten arviointi

Laukaan kunnan Rakennemalli

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

Laukaan maankäytön rakennemalli

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Väestö väestö kasvaa tasapainoinen väestörakenne

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Aluerakenne ja keskusverkko

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

LUONTOLAUKAA KODAT&LAAVUT

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Moottoritien liittymät yritysalueina?

Laukaan kunnan Rakennemalli

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Liite 3.V sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja III: Nurmijärven vetovoima ja kilpailukyky. Rajamäen yläaste ja lukio 13.2.

Savio-Puttolan ja Vuonteen kylien asukaskyselyn tulokset. Kati Matilainen Projektityöntekijä

VIRKISTYS Virkistysarvot

LAPPEEN ALUERAATI Tekninen toimi / kaavoitus

Viestintä ja materiaalit

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo Siv Sandberg, Åbo Akademi

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

ASIKKALAN KUNTA Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

KYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!

6. Paltamo. Voimassa oleva maakuntakaavatilanne 2020, Paltamo

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

Kyläkysely KYLÄKYSELY YTTILÄ. Ikä. Sukupuoli

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Savion ja Vuonteen kylien kyläilta

LIITE 1a. Suunnittelu

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS MA-ARKKITEHDIT

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Laukaan kylien kehittäminen

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Sijoitu Kempeleeseen

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

ESISELVITYSHANKE YHTEISÖTALKKARI KESKI-SUOMEN NUORISEURAIN LIITTO YHTEISÖTALKKKARI ESISELVITYSHANKE Dnro: 1096/ Hanke: 10257

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ELINKEINOELÄMÄ POHJAVESIALUEELLA. Teollisuus- ja työpaikka-alueet

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

1.! " # $ # % " & ' (

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 20

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Transkriptio:

Laukaan kunnan Rakennemalli Kyläprofilointi Tarkastettu 8.12.2015

Johdanto Laukaan kunnan maankäytön rakennemallityössä huomioidaan myös kylien kehittyminen Työhön liittyvä kyläprofilointi laaditaan tammi-maaliskuussa 2015. Kyläprofilointi perustuu: Tehtyihin kyläsuunnitelmiin Paikkatietotarkasteluihin Haastatteluihin Kyläillan tuloksiin Kylien osalta selvitetään mm. niiden nykytilanne (vahvuudet ja heikkoudet) tulevaisuuden näkymät sekä kehittämistarpeet. Tarkastelussa on huomioitu kylät, joilla on toimiva kyläyhdistys 2

Kyläprofilointi Tapahtunut kehitys Laukaassa taajama-aste on noussut tasaisesti koko ajan Kylät ovat kuitenkin säilyttäneet paikkansa vetovoimaisina asuinpaikkoina, sillä lukumäärällisesti tarkasteltuna kylien väestö on ollut pienessä kasvussa (tarkastelu vuodesta 1990 alkaen). Kasvu on kuitenkin ollut paikallista. Ks. Liite 1 YKR-aluetarkastelu (lisätietoja YKR-aineistosta sivulla 19) Väestö 1990 Väestö 1995 Väestö 2000 Väestö 2005 Väestö 2010 Väestö 2013 Laukaa Taajama YHT 10 431 11 074 11 336 11 919 12 823 13 156 % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä YHT 2 159 2 165 2 186 2 249 2 278 2 380 % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Pienkylä YHT 488 483 484 480 479 522 % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Haja-as. YHT 2 652 2 630 2 542 2 545 2 562 2 530 % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 Uusille asukkaille tehdyssä tutkimuksessa haja-asutusalueelle muuttajilla asuinympäristö (67 %) oli muista alueista poiketen kaikkein yleisin muuttopäätökseen vaikuttanut tekijä. Muita alueita useammin sijoittumiseen olivat vaikuttaneet myös sopivan tontin löytyminen (40 %) sekä suku ja ystävyyssiteet (47 %). Haja-asutusalueella vastaajien joukossa olikin eniten paluumuuttajia sekä omakotitalon rakentajia. 3

Laukaan väestö YKRaluejaon mukaan YKR-aineiston mukaisten taajamien* väestömäärät: - Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. - Leppävesi 2796 as. - Lievestuore 2384 as. Laukaan kirkonkylä & Vihtavuori 7680 as. Leppävesi as. 2796 * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla. Lievestuore 2384 as. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 4

Laukaan kylien väestö (kunnan osaaluejakoon perustuen) * YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kartalla on YKR-alueiden koodit (taustalla) ja laatikoissa on ilmoitettu väestömäärä YKR-aluejaon mukaan. YKR-aluejaon avulla saadaan valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa. Kylien asukaslukuja voidaan tarkastella myös muilla aluejaoilla Lisätietoa Ks. Liite 1. YKRaluetarkastelut. Punertavat alueet sijoittuvat Jyväskylän kaupungin alueelle 5

Kyläprofilointi Taajamanauha kasvaa Jyväskylään kiinni Laukaan väestöstä asuu tällä hetkellä 72 % YKR-taajamissa ja taajamapinta-ala on lisääntynyt voimakkaasti. Taajama-alueen piiriin kuroutuu uusia, aiemmin erillisiä kyliä YKR-taajama-asutus on levittäytynyt mt 637 suuntaisesti. Laukaan kirkonkylän ja Vihtavuoren YKRtaajama-alueet lähentyvät toisiaan Lievestuore laajenee Vt 9 suuntaisesti Tulevaisuudessa syntyy yhtenäinen taajamanauha Muuramesta Laukaan kirkonkylään, jopa sen pohjoispuolelle (joukkoliikennevyöhyke) 6

Kyläprofilointi Kylät kehittyvät pääväylien varrella Monet Laukaan taajama-alueiden läheisistä kylistä ovat sulautuneet osaksi taajamarakennetta. Kyläalueet ovat kasvaneet pääyhteyksien varrella (Kuusa, Äijälä, Vuontee, Savio, Tarvaala) ja uutta kylärakennetta on syntynyt Laukaan pohjoisosiin Laukaan ominaispiirre vahvojen kylien verkko on edelleen vahvistunut 7

Asuminen POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT * Rakennuspaikkoja on ollut Äijälä ÄIJÄLÄ Oma koulu ja päivähoito kiinnostavat Vesi- ja kunnallistekniikka vain kyläalueella VEHNIÄ Kiinnostaa asuinpaikkana: rauhallinen luonnonläheinen asuinympäristö hyvien liikenneyhteyksien päässä Vehniän kyläyleiskaava vireillä Sotilasilmailun lisääntyvä melu VIHTAVUORI Kiinnostaa asuinpaikkana, tontit menneet hyvin kaupaksi. Tontit vähissä Mahtuu vain pienteollisuutta Kyläkoulun olemassaolo vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kylät saavat houkuteltua uusia asukkaita. Kyläkoulun lakkauttaminen voi vaikuttaa merkittävästi kylän vetovoimaan Erityisesti Laukaan pohjoisille ja lounaassa sijaitseville kyläalueille on tullut uusia asukkaita Laukaan kunnan alueella on voimassa 4 kyläkaavaa, joissa on osoitettu alueita asuinrakentamiseen. Kunnalla ei ole maanomistusta kyläkaava-alueilla. Vehniä VIHTASILTA Vesi- ja viemäriverkon rakentamisen aloittaminen 2002 on vauhdittanut muuttoa kylään. Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa saanut lainvoiman 1.7.2014 Valkola VUONTEE Laukaan kunta valmistelee Savion ja Vuonteen yleiskaavaa, jonka toivotaan lisäävän asutusta Vuonteella. Jonkin verran tontteja tarjolla Vesi- ja viemäröinti kunnossa Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Leinola Savio KUUSA Kylälle on laadittu yleiskaava, lisäsi tonttitarjontaa Kirkonkylän läheisyys Tarvaala SAVIO Tontteja on tarjolla (yksityisiltä) Kysyntä oli kova, mutta koulun lakkauttamispäätös Metsolahti vaikutti kysyntään METSOLAHTI Tontteja ollut vähän myynnissä, uutta ei ole rakennettu pitkään aikaan. Talot käy hyvin kuitenkin kaupaksi LANKAMAA Huonot liikenneyhteydet TARVAALA Lankamaa Simuna Alueelle on laadittu ja vahvistettu Kuhaniemen Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 19.12.2011. Kylällä on tarjolla 90 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja 14 vapaa-ajanrakennuksen paikkaa ranta-alueella Vesi- ja viemäriverkoston puute LIEVESTUORE Hoho *Laukaan pohjoiset kylät = Haapala, Haapasuo, Tervatehdas, Vatia (Vatianjärven itäpuoli), Viitala 8

Kunnalliset palvelut Äijälä Kunnalliset palvelut Päivähoito (p=perhepäivähoito) Peruskoulu Lukio Kirjasto Terveydenhuolto Vanhushuolto Kunnanvirasto Vehniä Valkola Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta Tarvaala Muita ei kunnallisia palveluja: Kuusa: kyläkauppa Kuhankoski: ammatillinen erityisoppilaitos Tarvaala: kyläkauppa ja saluuna Vihtavuori: kauppa, seurakuntatalo, huoltoasema, ravintola LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE X = palvelu poistumassa 9

Työpaikat Laukaan kylissä työllistävät maatalous, perhe- ja pienyritykset Laukaan kyliltä käydään paljon töissä Laukaan isoilla työpaikkaalueilla eli kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Paljon pendelöintiä suuntautuu Jyväskylään (josta hoituu mm. työvoima- ja poliisiasiat) sekä Äänekoskelle VEHNIÄ Kylällä on omaa aluettaan palvelevaa yksityistä yritystoimintaa, hoivapalveluita sekä toimivaa maataloutta Vehniä VUONTEE Kylällä toimii Laukaan vankila ja MTT:n tutkimusasema Kylällä on yrittäjiä, esim. parturi-kampaamo, Huttulan puutarhatila, Ruusulan marjaja viinitila, autokorjaamo, Pietilän lomamökit ja hieroja. Valkola VIHTAVUORI Suurimmat yritykset: Nammo, Eurenco, Forsiitti ja Ecocat Pienyrityksiä KUHANIEMI Maa- ja metsätalous, yksityisyrittäjiä Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Suolahteen Pohjoisen Laukaan kylät Kuusa LAUKAAN KK VIHTAVUORI Kuhaniemi Vihtasilta LEPPÄVESI Vuontee Äijälä Savio Tarvaala ÄIJÄLÄ Kylässä on parturi-kampaamo, maansiirtoliikkeitä, metalli- ja betonialan pienyrityksiä sekä rakennusalan yrityksiä. = Perheyrityksiä, maataloutta KUUSA Kuusa on kehittynyt maatalousvaltaisesta kylästä nykyaikaiseksi yrittäjien ja monipuolisia palveluja tuottavien toimijoiden kyläksi. Kylässä mm. maaseutumatkailua ja pienyrittäjyyttä (konepaja, rakennusalan, kytkentäalan, sähköalan ja kuljetusalan yrityksiä) Lankamaa LANKAMAA Maa- ja metsätalous Työssäkäyntiä muualle Laukaaseen, Jyväskylään ja Äänekoskelle TARVAALA Tarvaala on ollut maatalousvaltainen kylä ja Simuna alueelle on vähitellen kehittynyt monipuolista pienyrittäjyyttä maatalouden rakennemuutoksen myötä. Kylässä yksityistä yritystoimintaa mm. mökkivuokrausta, maansiirtoalan, sähköurakoinnin, traktoriurakoinnin yritystoimintaa ja LIEVESTUORE palvelualan yrityksiä SAVIO Yksityisyrittäjiä METSOLAHTI Kylältä käydään töissä mm. Millogilla Metsolahti Hoho 10

Matkailun mahdollisuudet Kehittyvät matkailukeskukset Kehittyvät vesireitit Kehittyvät virkistyskohteet Metsoreitti VEHNIÄ Hitonhaudan läheisyys Matkailun kehittämismahdollisuuksia: Maakuntakaavan osoittamilla matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella: Kuusa-Peurunka, Laukaan Mustavuori Vesimatkailun kehittämisen kohdealue: Kapeenkoski- Kuusaankoski (vesiliikenne & kalastusmatkailu) Reitistöt: Metsoreitti, muut reitit, vesireitit Maaseutumatkailussa on kehittämisen potentiaalia Vehniä Hitonhauta VIHTAVUORI Hyvät liikuntamahdollisuudet, urheilupuisto, frisbeegolf, ladut, uimaranta, kalastus KUHANIEMI Kanavareitin kesäliikkujien pysäyttäminen: kauppa tai kioski VUONTEE Keitele Päijänne kanavareitti kulkee kylän läpi (veneily, kalastus) Kylällä on oma venesatama. Kesäasukkaita muutama kymmenen ÄIJÄLÄ Metsoreitin alkupiste Valkola Peurunka Peurunkagolf Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa SAVIO Kesäasukkaita Hyppäävuoren ja Mustavuoren läheisyys LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee Äijälä Savio Tarvaala KUUSA Keiteleen kanava kulkee kylän läpi Koski- ja virkistyskalastus Kanavaristeilyt ja veneily Metsoreitti kulkee kylän läpi: vaellus / hiihto Saraakallion kivikautiset kalliomaalaukset Maaseutumatkailuyritykset: Varjolan Tilan Matkailu Oy, Laukaan Tupaswilla ja Ylä-Saarikon lomamökit Tapahtumia: Kuusan Kanavateatteri, Tupaswillan Keskiaikamarkkinat ja Perinnepäivät, Suomi meloo tapahtuma, Koskimelonnan Suomen Cup osakilpailu, Kattasora Sprint, Peurunkaralli ja Neste Ralli Kesälomatalouksia kymmenkunta Lankamaa Hyppäänvuori TARVAALA kalastus, melonta ja retkeily Mökkivuokrausta, kalastuksen ohjelmapalveluja Simuna Kehittämispotentiaali perustuu historialliseen muinaismuistoalueeseen. Mustavuori LIEVESTUORE Metsolahti Niokkakivi Hoho 11

Vahvuudet ja heikkoudet VEHNIÄ + Hyvät kulkuyhteydet + Koulu, päiväkoti + Maaseutu - Tuleva moottoritie - Lentomelu VIHTAVUORI + Peruspalvelut lähellä + Luonnon läheisyys + Hyvät kulkuyhteydet, Laukaan ja Jyväskylän läheisyys - Palvelut vähenevät (vielä asiat hyvin) Vahvuudet Kyläkoulu pitää kylän elävänä ja tarjoaa usein myös kokoontumispaikan kyläläisille Harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys Väljä asuminen VIHTASILTA + Kasvava kylä Kyliin muuttanut myös nuorta + Hyvä sijainti väkeä Virkeä kylätoiminta Heikkoudet Palveluiden puuttuminen Liikenteeseen liittyvät ongelmat: teiden huono kunto ja kevyen liikenteen väylien puuttuminen kyläkoulujen läheisyydestä Aktiivisen kylätoiminnan ylläpitäminen Kokoontumispaikkojen puute kylissä, joissa ei koulua POHJOISEN LAUKAAN KYLÄT + Koulu + Sijainti + Rakennuspaikkoja on ollut - Pitkät välimatkat (laaja koulualue) - Kevyen liikenteen yhteydet - Nettiyhteydet Vehniä KUHANIEMI + Koulu (myös kokoontumisja harrastuspaikka) + Hyvä kyläseura, tapahtumia + Ulkoiluympäristöt - Kauppa, kioski puuttuu - Tarvaalantien huono kunto + Kyläläisten omistama vesiosuuskunta - Maalaismaiseman väheneminen - Yhteisöllisyyden väheneminen - Teiden huono kunto Valkola VUONTEE + Luonto, maaseutumainen miljöö + Hyvä henki + Kalastus- ja retkeilymahdollisuudet - Palvelujen puute - Hajanainen kylä ÄIJÄLÄ + Koulu + Luonto + Virkeä kylätoiminta - Kevyen liikenteen yhteydet - Kauppa puuttuu Pohjoisen Laukaan kylät VIHTAVUORI LEPPÄVESI Kuusa LAUKAAN KK Vihtasilta Kuhaniemi Vuontee SAVIO + Hyvä sijainti + Oma koulu + Nuorekas ikärakenne Äijälä Leinola - Palveluiden puuttuminen - Koulun lakkauttaminen Savio Tarvaala Metsolahti KUUSA + Sijainti (Laukaa kk, Jyväskylä, Äänekoski) + Luonto + Ikärakenne - Kevyen liikenteen väylät - Nopeat valokuituyhteydet - Aktiivinen toiminta saatava kylällä säilymään Lankamaa Simuna LEINOLA + Talkootoiminnan aktivoituminen + Uusi grillikatos, varastorakennus - Kokoontumispaikan puute (parantumassa) - Kauppa / kioski puuttuu LANKAMAA + Luonto + Rauhallisuus + Hyvä yhteishenki - Tien huono kunto - Kokoontumispaikan puute - Kauppaan pitkä matka TARVAALA + Maisema- ja luontoarvot + Matkailun mahdollisuudet + Kylän määrätietoinen kehittäminen - Koulun lakkauttaminen - Infra: Tarvaala-Laukaa tien parantaminen. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkosto LIEVESTUORE Hoho METSOLAHTI + Rauhallisuus + Hyvät yhteydet Jyväskylään - Palveluiden puuttuminen (lääkäripalvelut Laukaassa) 12

Kyläprofilointi yhteenveto Äijälä Kuntakeskus Pohjoisen Laukaan kylät Alakeskus Haapala Taajamakylä Kasvavat kylät Lievealueen kylä Asumiskylä Vehniä Valkola Kärkkää Kuusa LAUKAAN KK Lankamaa Matkailukylä Maatalouskylä Kuhaniemi VIHTAVUORI Vihtasilta Tarvaala Simuna LEPPÄVESI Vuontee Savio LIEVESTUORE Metsolahti Hoho 13

Kyläprofiloinnin yhteenveto ks*=kyläsuunnitelma Kylä Maakuntakaavassa merkintä Asukkaita (kunnan osaaluejako) Kyläsuun nitelma Profiili: erikoistuminen Laukaan kirkonkylä Keskustatoimintojen alakeskus (ca), taajamatoimintojen alue (A) 7 600 (Vihtavuoren kanssa) KESKUS: julkiset ja kaupalliset palvelut, hallinto, matkailu, palvelualan yritykset, monipuolista asumista Lievestuore Keskustatoimintojen alakeskus (ca) 2 541 Alakeskus: kunnalliset ja kaupalliset palvelut, teollisuus, matkailu, monipuolista asumista Vihtavuori Taajamatoimintojen alue (A), Teollisuus- ja varastoalue, vaarallisia kemikaaleja (T/Kem) 7 600 (kirkonkylän kanssa) 2012 Taajamakylä: teollisuus- ja yritystoiminta, peruspalvelut, hyvät liikuntamahdollisuudet, monipuolista asumista Leppävesi Kuusa Taajamatoimintojen alue (A), työpaikka-alue (TP) Kyläalue, Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) 3 271 Taajamakylä: pienteollisuus ja logistiikka, monipuolista asumista 643 2013 Kasvava kylä: matkailu, kulttuuri, pienyritystoiminta, palveluja, asuminen Vehniä Työpaikka-alue (TP), melualue (etelärajalla) 946 2013 Kasvava kylä: yritystoiminta, maatalous, palveluja, asuminen (kaavoitus, vesi- ja viemäröinti) Vuontee 271 2011 Kasvava kylä: palveluja (uusi ekokoulu), matkailua, asumista (vesi- ja viemäröinti) Savio 276 2005 Kasvava kylä: asumista (tonttitarjontaa) Tarvaala 286 2011 (?) Matkailu- ja maatalouskylä: matkailu, maatalous, asuminen (tonttitarjontaa on, ei vesi- ja viemäröintiä) Äijälä 393 Kasvava kylä maa- ja metsätaloutta, palveluja (koulu + päivähoito), asuminen (vesi- ja viemäröinti) Vihtasilta (sis. Vihtavuoren asukaslukuun) 2011 (?) Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti) Kuhaniemi 468 2013 Lievealueen kylä: asuminen (vesi- ja viemäröinti), maa- ja metsätalous, koulu, matkailu (kanavareitti) Metsolahti 159 Asumiskylä: vesiosuuskunta Lankamaa 251 Asumiskylä: matkailu, vesireitti Kärkkää 376 Matkailu- ja asumiskylä: matkailu Valkola 448 Maatalouskylä: vesiosuuskunta Haapala 302 Asumiskylä: vesiosuuskunta Simuna 193 Asumiskylä: vesiosuuskunta Hoho 198 Asumiskylä: asuminen, virkistys 14

Kyläprofilointi Taajamakyliä ovat nykyiset taajamat (ml. Kirkonkylä ja Lievestuore) Sijainti kehitysvyöhykkeellä, yhä suurempi osa väestönkasvusta ohjataan taajama-alueille Nykyistä rakennetta tiivistetään ja eheytetään. Maanhankinta ja asemakaavoitus kohdistetaan olemassa oleviin taajamiin tukeutuen, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja, joukkoliikennettä ja kunnallisteknisiä järjestelmiä ja nostaa niiden käyttöastetta. Elinvoimaiset taajama-alueet hyödyttävät myös kyläalueita. Kasvavat kylät Kylät kiinnostavat asuinpaikkana ja kylien väkimäärä Laukaassa on ollut kasvussa Hajarakentamista ohjataan kyliin (estää yhdyskuntarakenteen hajautumista, palvelutarjonnan vaikeutumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista) Kehitetään suurimpia kyliä, joissa palveluja (kuten koulu) ja riittävä asukaspohja Uutta asumista pyritään ohjaamaan kyläalueelle palvelujen kannalta edullisesti Kasvavia kyliä ovat Vehniä, Kuusa, Vuontee, Savio ja Äijälä Lievealueen kylät (naapurikylät) Sijainti lähellä olemassa olevia taajamia ja kehitysvyöhykettä Kylärakenne sulautuu ajan mittaan osaksi taajamarakennetta Asumiskylät Maaseutumaista asumista Verkkaisemman kehityksen aluetta Kannustetaan omaehtoiseen kehittämiseen 15

Ryhmä 2 l Ryhmä 1 Kyläyhdistysten esittämät kehittämishankkeet rakennemallin toimenpideohjelmaan (2. Kyläilta 10.3.2015) Toimenpide Toimenpiteen tarkempi kuvaus Toteuttamisen aikataulu Vastuutahot Tieverkon parantaminen (maantieverkko + kevyen liikenteen väylät) Lievestuore Laukaa välin kunnostus, kevyen liikenteen väylien rakentaminen kylien kohdilla Heti > 5 vuotta eteenpäin Laukaan kunta Valtio Lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksien tukeminen kyläalueilla Omaehtoisen toiminnan tukeminen Kokoontumispaikat Liikuntamahdollisuudet Heti > Laukaan kunta Kylät Yhteisöt Luontomatkailun kehittäminen ml. maaseutu- ja kalastusmatkailu Luontomatkailukohdeselvitys koko kunnan alueelta. Kohteiden markkinointi ja verkostoituminen. Yhteistyö maaseutumajoitusyrittäjien kesken. Heti > Kylät Yrittäjät Kunta Kylien yhteismarkkinointi, nettisivut Kerätään kaikkien kylien ja järjestöjen tarjonta yhteen paikkaan. Kirkastetaan kunkin kylän erityispiirteet. Lisätään kylien yhteistoimintaa Heti > Kyläyhdistykset Järjestöt EU-hankekoordinaattori Ihmisten ja tiedon kulkemisen turvaaminen - Valokuitu inhimilliseen hintaan - Kevyen liikenteen väylät - Erilaisten liikennemuotojen aikataulujen yhteensovittaminen - Tieverkoston kunnossapito - Vesireitistön hyödyntäminen ja kehittäminen - Nuorten harrastuksiin kuljetus Heti > Laukaan kunta Valtio Ekologisuus - Bioenergia - Ekokoulu - Lähiruoka - Julkisten tilojen hyödyntäminen aamusta iltaan Heti > Kunta EU-hankekoordinaattori 16

Haastatellut (vko 4-7 / 2015) Lankamaan kyläseura, Eero Sysmäläinen Kyläseura Kuhaset ry, Ilkka Palonen Laukaan pohjoinen kyläseura, Jaana Alanko Kuusan Kipinä kyläseura ry, Mikko Kupari Leinolan kyläyhdistys ry, Heli Pennanen Vehniän kyläyhdistys ry, Pekka Harjunen Metsolahden kylätoimikunta, Ritva Kotilainen Savio-Puttola kylätoimikunta, Hanna Manninen Äijälän kyläseura, Tommi Koukka Vihtavuoren kyläyhdistys ry, Pentti Noronen Vuonteen seudun kyläyhdistys, Tauno Liimatainen Vihtasillan osalta huomioitu kyläesite 17

Liite 1. YKR-aluetarkastelu YKR-alueiden koodit (YKR-ID) Taulukosta (seur. sivu) näkyy ko. alueen väestökehitys 18

Taajama YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 331 138 155 189 232 267 296 20 18 46 39 41 336 5914 6401 6579 7045 7499 7680 2411 2063 2165 2272 2606 346 1958 1996 2139 2200 2675 2796 246 212 332 356 579 361 2421 2522 2429 2442 2382 2384 726 736 484 454 510 YHT 10431 11074 11336 11919 12823 13156 3403 3029 3027 3121 3736 % 66,3 67,7 68,5 69,3 70,7 70,8 Kylä Laukaa YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 1139 196 190 187 200 202 216 29 23 28 27 32 1159 31 35 45 54 70 86 1 1 7 23 15 1161 31 30 38 36 46 48 8 4 4 2 4 1164 33 26 40 39 39 41 2 1 1 1 4 1172 15 19 24 27 44 49 1 0 1 1 1 1175 67 81 68 53 47 47 14 8 14 6 5 1179 162 181 190 196 177 155 21 42 44 48 56 1187 114 114 108 114 118 105 16 25 29 48 65 1197 592 584 603 661 604 666 123 58 99 246 331 1207 24 31 43 42 49 66 3 2 2 0 0 1214 91 104 104 101 102 109 11 12 8 11 11 1224 236 223 224 225 237 231 83 82 40 38 23 1231 52 47 33 45 49 50 1 0 30 37 26 1233 18 24 20 29 49 50 0 0 1 5 2 1239 108 97 83 59 72 54 88 19 52 80 68 1251 109 124 120 103 113 135 16 15 13 10 11 1254 87 83 83 76 70 79 4 3 8 2 5 1263 42 41 37 44 46 40 17 20 19 5 11 1293 100 95 94 106 108 108 3 2 2 6 8 1302 51 36 42 39 36 45 5 4 5 2 3 YHT 2159 2165 2186 2249 2278 2380 446 321 407 598 681 % 13,7 13,2 13,2 13,1 12,6 12,8 Liite 1. YKR-aluetarkastelu Pienkylä YKR_ID VAESTO_90 VAESTO_95 VAESTO_00 VAESTO_05 VAESTO_10 VAESTO_13 TPAIKKA_90 TPAIKKA_95 TPAIKKA_00 TPAIKKA_05 TPAIKKA_10 1079 13 7 11 32 33 38 0 1 0 0 1 1083 36 33 35 24 26 28 5 6 4 2 8 1089 31 28 25 34 33 34 17 7 2 25 15 1094 33 25 25 22 31 35 6 6 3 2 2 1099 39 40 41 38 30 33 8 5 3 3 11 1102 45 40 35 28 36 33 18 20 29 13 10 1106 35 35 38 40 41 35 1 1 1 1 0 1107 15 21 18 16 10 20 6 6 6 3 4 1109 15 17 19 22 23 25 4 8 4 4 3 1111 28 41 38 35 34 35 1 2 3 2 1 1120 13 20 34 28 36 34 4 3 1 3 5 1138 22 19 16 15 11 21 4 4 3 0 0 1159 34 36 32 32 27 26 5 2 3 4 1 1160 28 25 30 26 28 39 4 2 1 2 12 1179 47 43 40 36 36 39 7 8 8 4 5 1184 30 26 22 21 20 24 1 0 1 0 0 1195 24 27 25 31 24 23 2 0 3 0 0 YHT 488 483 484 480 479 522 93 81 75 68 78 % 3,1 3,0 2,9 2,8 2,6 2,8 Muu väestö (haja-as) YHT 2652 2630 2542 2545 2562 2530 % 16,9 16,1 15,4 14,8 14,1 13,6 VÄESTÖ YHT (Tilastokeskus) 15730 16352 16548 17193 18142 18588 19

Paikkatietotarkastelu YKR-aineisto YKR-aineistolla tarkoitetaan Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakennetta kuvaavaa aineistoa. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, 20-39 asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Tiedot: SYKE & Tilastokeskus 20