Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
2
Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren pituus Varjostavuus Koneistus Talvehtimisominaisuudet Rehutuotantotekniikka, viljelykierto 3
Tehoisa lämpösumma Kasvi Syysruis 940 960 Syysvehnä 920 980 Ohra 790 970 Kaura 900 1 070 Herne 930 970 Tehoisa lämpösumma, (astepäivä) Kevätrypsi 1 000 1 030 Kevätruis 1 030 1 070 Härkäpapu 1 120 4
Kylvösiemenmäärä kasvutiheys (kpl/m2) x tjp itävyys = kylvömäärä kg/ha Sopiva kylvötiheys: Viljat kpl/m2 Palkokasvit kpl/m2 - ohra 500 - herne 100 120 - kaura 500 600 - härkäpapu 70 - kevätvehnä 650 700 Öljykasvit - ruis 450 500 - kevätrypsi 300 5
Ohra Rehu- / mylly- / mallasohra Nopea kasvurytmi, tarvitsee ravinteet heti alussa Kylvö hyvin kuivuneeseen ja lämpimään maahan Viivästetty kylvö sopii hyvin (tasausäestys) Lajikevalinta: Käyttötarkoitus ja keskimääräistä parempi taudinkestävyys 6
Aikaiset ohrat Artturi, Rolf, Arve, Arra Lakoherkkiä Rolf arka lentonoelle, Arve verkkolaikulle Ränsistyvät helposti, melko lyhytkortisia apila kasvaa läpi Joutuvat hyvin leikkuupuintiin IV-vyöhykkeelle asti Aikaiset uutuudet: Tiril, Voitto, Pilvi: Tiril sietää happamuutta, Voitto arka verkkolaikulle, Pilvi 4-tahoinen 7
Keski-aikaiset ohrat Jyvä, Erkki, Olavi, Einar, Elmeri, Erkki Jyvä altis lentonoelle (47 %) Olavi on lujakortinen (lako % 17) Einar, Eerik ja Elmeri: Korkea HLP Lujakortisia Einar kasvaa hyvin multamaallakin 8
Keski-aikaiset ohrat Kunnari (mittarilajike), Lakoutuu suht. Herkästi Poutakesänä vihne jää helposti kiinni, mikä haittaa leikkuupuintia ja ruokintaa Osoittautunut viljelyvarmaksi erilaisissa olosuhteissa ja maalajeilla 9
Keski-aikaiset ohrat Vilde, Gaute, Polartop Vilde on erittäin lujakortinen lako-% 6 taudinkestävä lajike Gaute lakoutuu herkästi lako-% 28, muuten tasaisen varma lajike Polartop on pitkäkortinen (84 cm) ja lakoutuu herkästi, multamailla heikko sato (ph) 10
Luomukevätvehnä Lämmin, suojaisa kivennäismaa ph yli 6,0 Tarvitsee runsaasti ravinteita (typpi) Jyväsadossa N 65 kg, P 10, K 15kg Hyödyntää hyvin lannan ravinteet Esikasveina hyviä esim. apilapitoinen nurmi tai härkäpapu Lajikevalinta: valkuaispitoisuus, aikaisuus, sakoluvun kestävyys 11
Lajikeominaisuuksia Anniina Aikainen ja lujakortinen Sakoluku laskee herkästi Pienijyväinen Valkuaispitoisuus ja hlp korkeat Altis lehtilaikkutaudeille Guarna Korsi lyhyehkö ja kohtalaisen luja Jyväkoko ja hlp korkeat Valkuaispitoisuus korkea, valk. Laatu hyvä - Kasvuaika noin 102 pv 12
Lajikeominaisuuksia Wellamo Satoisa, myös luomuviljelyssä yleistynyt lajike Hlp hyvä, 80,3 kg (MTT:n lajikekokeet 2005 2012) Valkuaispitoisuus korkeahko 13
Syysruis Sopii hyvin luomuun (ravinteet, varjostavuus) Tärkeitä: Satoisuus Talvenkestävyys Korrenlujuus Sakoluku ja sen kestävyys 14
Ruis Rikkaäestys voidaan tehdä jo syksyllä mikäli olosuhteet sallivat Keväällä rikkaäestys mahdollisimman aikaisin Tavoite: oraassa 3 4 sivuversoa Tarkkaile torajyvää! Kevätruis: satotasot jääneet vaatimattomiksi 15 15
Ruislajikkeiden ominaisuuksia (MTT) Lajike suos. I-III Sato Sisä- Suomi Talvituho % Lako % Korren pituus Sako -luku Riihi 94 14 55 144 148 Reetta 112 13 37 128 149 Elvi 100 19 49 134 134 Picasso 114 23 38 109 186 Evolo 132 18 47 109 192 16
Rukiin viljelytekniikka Talvituhojen estämiseksi rinnelohko, jossa vesitalous ja pellon pinnan muotoilu kunnossa, lumihome, torajyvä Esikasvina paras viherlannoitusnurmi Jos nurmessa juolavehnää niin pikakesannointi: sänkimuokkaus, odotetaan juolavehnä 3 4 -lehtiasteelle kultivointi, lautasmuokkaus Siemenmäärä 120 160 kg/ha, 3 cm Kylvöaika elokuun lopulla syyskuun alussa (pensominen syksyllä väh. 3 sivuversoa/oras) Puinti, kun kosteus 30 35 % (sakol.) 17
Torajyvä Kuva: Sari Hiltunen Oireet ja tunnistaminen rihmastopahkan tuottamat itiöt leviävät hyönteisten ja tuulen mukana pölyttäviin kukintoihin mesikaste houkuttelee hyönteisiä, joiden mukana tauti leviää kasvustoihin mm. pientareilta, joutomailta ja jopa saastuneelta lähiviljelykseltä ensioire taudista runsas mesikaste pölyttyneissä kukissa 18
Torajyvä sienirihma kehittyy jyvän paikalle mustaksi pahkaksi (rukiilla ja ohralla jopa 1 1,5 cm:n pituinen) pahka siirtyy puituun satoon ja kylvösiemeneen Kuva: Sari Hiltunen 19
Torajyvä ja torjunta puhdas kylvösiemen (tarkastettu siemen) lajittelu ei pelkästään riitä (pahkat katkeavat helposti) pahkat säilyvät suotuisissa oloissa maassa 1 5 vuotta, jopa kauemminkin viljelykierto tehokkain; yksikin välivuosi viljakasvin viljelyssä vähentää infektiokykyisten torajyvien määrää. viljakasveista kaura, öljykasveista rypsi ja palkokasvit ovat varteenotettavia välikasveja torajyvä torjunnassa maan muokkaaminen vähintään 5 cm:iin torajyvien itiötuotanto heikkenee ja ne menettävät infektiokykyänsä 20
Torajyvä ja torjunta kevennetyistä muokkausmenetelmien vaikutuksesta on niukasti tietoa maan pintaan jääneet pahkat todennäköisesti tuhoutuvat pakkasen vaikutuksesta (kirjallisuustieto) niitä piennarheinät ennen tähkälle tuloa vältä lantapattereiden, olkikasojen, kompostien sijoittelua lähelle ruiskasvustoja tautia levittävät hyönteiset eivät pääse pesimään lähelle kukkivia vilja- ja heinäkasvustoja kuparin ja boorin puute altistaa kasvin torajyvätartunnalle huolehdi riittävästä hivenlannoituksesta 21
Käytä tarkastettua siementä sertifioitu 1.sp siemen max. 3 kpl/ 500g perussiemen max. 1 kpl/ 500g Lajittelu ei riitä siemenen kunnostamiseksi! Kuva: Ritva Tolppa 22
Lumihome Lisääntyy kylvösiemenessä ja kasvinjätteissä vioittaa ruista ja syysvehnää. Myös nurminata, raiheinä, koiranheinä ja timotei arkoja jo kasvupiste tuhoutuu, kasvusto kuolee pumpulimaisen rihmaston alle säilyy kesän yli kuolleissa kasveissa voi käyttää ravintonaan kevätviljan juuria 23
Lumihome, torjunta Viljelykierto syysvilja / nurmikasvit - vältä liikaa typpilannoitusta - vältä aikaista rukiin kylvöä - yli tiheä kasvusto on riski Lajike-eroja - Amilo arimpia - Elvi, Riihi, Kartano, Ensi, Anna suht. kestäviä 24
Kevätruis: Juuso Kuva: Kaija Hinkkanen Tarvitsee pitkän kasvuajan Kylvö mahdollisimman aikaisin Kylvömäärä 140 180 kg/ha Pitkä- ja heikkokortinen, joten lakoutuu herkästi, herkkä poudalle Jyväkoko pieni ja kuori ohut Sakoluku korkea ja hyvä leivontalaatu 25
Kaura Luomupellossa menestyvin vilja, koska hyödyntää hyvin maaperän ravinteita ja eloperäistä lannoitusta ja sietää happamuutta ja kosteutta muita viljoja paremmin Kirvat voivat levittää tauteja Viljelyarvoon vaikuttavia tekijöitä: Satoisuus Korrenlujuus Kasvuaika Kuoripitoisuus Taudinkestävyys (lehtilaikku) 26
Kauralajikkeita Lajike Sato Kasv uaika Lako % Korren pituus Hlp Kuori % Lehtilaikku Eemeli 100 95 16 88 54,2 23,5 11 Aslak 100 96 27 89 54,4 21,4 12 Veli 102 97 45 102 54,5 22,9 11 Aarre 101 97 45 106 54 21,0 8 Venla 107 97 31 95 54,6 23,3 8 Peppi 101 98 26 95 55,6 23,0 11 Roope 116 100 38 103 52,7 21,3 4 Suomi 104 100 31 95 53,5 23,7 5 27
Kaura Eemeli: hyvin aikainen ja lyhyt- sekä lujakortinen Aslak: ohutkuorinen, pieni ja valkuaispitoinen jyvä Veli: aikainen, valkuaispitoinen, luotettava, lakoherkkä Aarre: lakoutuu herkästi, pitkäkortinen Venla: aikainen, korkea HLP, valkuaispitoisuus korkea 28
Kaura Peppi: melko aikainen, sopii vielä IV-vyöhykkeen eteläosiin, HLP korkea Roope: satoisa, keltakuorinen kaura, kasvuajaltaan keskikastia, ohutkuorinen, HLP matala. Hyvä rehukaura Suomi: kasvuaika sama kuin Roopella, paksukuorinen ja keskinkertainen Ivory: eteläisimpien vyöhykkeiden kaura, erittäin suuri ohutkuorinen jyvä 29