KRIISIVALMIUSSUUNNITELMA Jyväskylän normaalikoulu (päivitetty 1/2012)
KOULUN HENKINEN KRIISIVALMIUS Kouluissa ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu väistämättä erilaisia kriisitilanteita, jotka järkyttävät koko kouluyhteisöä. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi oppilaan tai koulun henkilökunnan jäsenen kuolema, vakava sairastuminen, itsemurha tai sen yritys, vakava onnettomuus, väkivalta tai vakava fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisit muuttavat tuttua ja turvallista elämää tuoden tullessaan paljon tuskaa ja epävarmuutta. Kriisisuunnitelman avulla osataan vakavan kriisin sattuessa - tunnistaa kriisitilanne - ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin - kohdata oppilaiden, vanhempien ja henkilökunnan reaktiot Tavoitteena on - estää psyykkiset ja fyysiset haittavaikutukset - säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky - tukea lasten ja aikuisten toipumista - vahvistaa kouluyhteisön kykyä selviytyä vaikeista tilanteista Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, jotta tiedetään - mitä pitää tehdä - kuka tekee mitäkin - mistä saa lisäapua KRIISIN TUNNISTAMINEN Kriiseistä puhutaan yleensä silloin, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jossa hänen aiemmat kokemuksensa ja opitut toimintatavat eivät riitä sen ymmärtämiseen ja psyykkiseen hallintaan. Kehityskriisit (esim. murrosikä) ovat luonnolliseen kehitykseen ja kypsymiseen liittyviä siirtymävaiheita. Suurin osa ihmisistä selviytyy näistä vaiheista omin avuin. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Tilanne, johon ihminen ei voi toiminnallaan vaikuttaa, aiheuttaa epävarmuutta sekä ristiriitaisia ja voimakkaita tunteita. Varsinaisen traumaattisen tapahtuman lisäksi se vaikuttaa siis haavoittavasti ihmisen psyykeen. Traumatisoivia tapahtumia voivat olla yksittäisten tilanteiden lisäksi myös pitkän ajan kuluessa koetut vaurioittavat kokemukset, kuten esimerkiksi perheväkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Traumaattisen kriisin ensisijaisia uhreja ovat ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tukea tarvitsevat myös toissijaiset uhrit, kuten läheiset, ystävät, luokkatoverit, silminnäkijät jne.
Traumaattisen kriisin vaiheet Jokainen kriisitilanne on ainutlaatuinen henkilökohtainen kokemus. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vaiheita. Yksittäisten vaiheiden kestossa ja järjestyksessä voi olla vaihtelua riippuen mm. itse tapahtuman luonteesta, sen merkityksestä kriisissä olevalle ja saatavasta sosiaalisesta tuesta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin! 1. Shokkivaihe Ei voi olla totta! Kestää hetkestä muutamaan vuorokauteen ja tarkoitus suojata tuskallisessa tilanteessa. Tällöin ihmisen on vaikea käsittää tapahtunutta ja hän voi reagoida tavallisuudesta poikkeavalla tai tilanteeseen sopimattomalla tavalla (tyyni rauha, sekavuus, epätodellinen olo, lamaantuminen, raivo, tms.). Hän ei ehkä jälkeenpäin muista tämän vaiheen tapahtumia, eikä myöskään annettuja ohjeita. Välitön tuki: * rauhoittava ja turvallisuutta luova ilmapiiri, levollinen läsnäolo * myötäeläminen ja huolenpito, eläytyvä kuunteleminen (pyri olemaan puhumatta omista vastaavista kokemuksistasi tässä vaiheessa) * tyhjien sanojen ja liiallisten lupausten välttäminen 2. Reaktiovaihe Mitä tapahtui? Voi olla muutaman viikon tai muutaman kuukauden mittainen. Ihminen alkaa pikku hiljaa ymmärtää tapahtunutta. Hän tarvitsee useimmiten aktiivista apua vaikka ei sitä itse osaa useinkaan pyytää. Saatu tuki auttaa tapahtumien jäsentämisessä ja itsessä tapahtuvien reaktioiden ymmärtämisessä. Vaiheelle ovat tyypillisiä voimakkaat tunnereaktiot, erilaiset ruumiilliset oireet, ruokahaluttomuus ja univaikeudet. 3. Käsittelyvaihe Miten tästä selviää? Tapahtumaa ja siihen liittyviä tunteita, ajatuksia ja merkityksiä aletaan käydä läpi. Suru alkaa saada tilaa, psyykkiset ja fyysiset oireet alkavat väistyä. Kestää muutamista kuukausista vuoteen. Kriisireaktio voi myös lukkiutua ja muuttua posttraumaattiseksi stressihäiriöksi (kts. seuraava kappale), jolloin ammattiauttajan tuki on tarpeen. 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe Elämä voittaa. Kriisistä on päästy yli; ihminen kykenee käsittelemään tapahtunutta ilman, että se rajoittaa elämää. Haava arpeutuu. Oma itseluottamus, usko elämään ja toisiin alkaa palautua. Parhaassa tapauksessa ihminen voi olla vahvempi ja valmistautuneempi kokemaan jatkossa vastoinkäymisiä. Kriisi lisää tarvetta läheisyyteen ja yhdessä asioiden jakamiseen. Myös lapsille on annettava avoimesti ja rehellisesti tietoa kriisitapahtumista ja niistä aiheutuvista tavallisista reaktioista. Lapsen persoonallisuus, ikä ja kehitystaso, aikaisemmat kokemukset, muiden mahdollisten riskitekijöiden samanaikaisuus, saatavilla oleva tuki jne. vaikuttavat siihen, miten hän tapahtumiin reagoi. Aikuisen on hyvä huomioida lapsen tarve käydä tapahtunutta läpi. Siinä on kuitenkin edettävä lapsen ehdoilla. Puhumisen sijaan lapsen voi olla helpompi aluksi työstää kokemuksiaan toimimalla, leikkimällä, piirtämällä tai vaikkapa kirjoittamalla. Aikuinen voi kertoa omia ajatuksiaan tapahtuneesta tunteita peittelemättä, silti turvallisena, empaattisena aikuisena pysyen. On myös hyvä muistaa, että lapsen surutyön jänneväli on usein pidempi ja vaihtelevampi kuin aikuisella. Kriisiin liittyvien tunteiden ja ajatusten käsittely on tärkeää, mutta samalla on tuettava palautumista normaaliin työskentelyyn ja arjen turvallisuutta tuottaviin rutiineihin.
Posttraumaattinen stressireaktio (PTSD) Traumaattisten tapahtumien jälkiseurauksena kehittyvä PTSD:n oireet ovat normaaleja tapahtuman jälkeisinä viikkoina. Häiriö on kyseessä vasta, kun stressireaktiot ovat jatkuneet yli kuukauden. Diagnostiset kriteerit (tautiluokitukset ICD-10, Stakes 1995) ovat seuraavat: A. Henkilö on kokenut epätavallisen, huomattavaa kärsimystä tuottavan tapahtuman esim. - vakava uhka henkeä tai fyysistä koskemattomuutta kohtaan - lapsiin, puolisoon, vanhempiin tai muihin sukulaisiin, ystäviin kohdistunut uhka - onnettomuuden tai väkivallanteon seurauksena vakava loukkaantuminen - kuolleen henkilön näkeminen B. Trauman uudelleen kokeminen vähintään yhdellä seuraavista tavoista - mieleen tunkeutuvat muistot (kuvat, ajatukset, havainnot, pienten lasten kohdalla toistavat leikit) - toistuvat tapahtumaan liittyvät painajaiset - tapahtuman kokonaisvaltainen uudelleenkokeminen (mm. aistiharhat) - voimakas levottomuus tapahtumaa symboloivien tai sitä muistuttavien asioiden kanssa C. Jatkuva traumaan liittyvien ärsykkeiden välttäminen tai tunneherkkyyden turtuminen (jota ei ole esiintynyt ennen traumaa), josta osoituksena vähintään kolme seuraavista: - tapahtumaan liittyvien ajatusten tai tuntemusten välttäminen - traumasta muistuttavien toimintojen tai tilanteiden välttäminen - kyvyttömyys palauttaa mieleen traumaan liittyviä tärkeitä tekijöitä - merkittävästi vähentynyt kiinnostus tärkeitä toimintoja kohtaan (pienillä lapsilla esim. jo opitun kehitysvaiheeseen liittyvän taidon menettäminen) - tunneilmaisun rajoittuneisuus - tunne kaventuneista tai puutteellisista tulevaisuuden mahdollisuuksista D. Itsepintaisia vireystilan oireita (eivät olleet todettavissa ennen traumaa), joista osoituksena vähintään kaksi seuraavista: - univaikeudet (nukahtamis- ja heräämisongelmat) - ärtyisyys ja vihanpuuskat - keskittymisvaikeudet - liiallinen varuillaanolo - liiallinen pelokkuus - herkistyneet ruumiilliset reaktiot traumaattista tapahtumaa muistuttavissa tilanteissa E. Kriteerien B, C ja D oireet ovat esiintyneet vähintään kuukauden ajan.
TOIMINTAMALLIT KRIISITILANTEISSA 1. Uhkaava tilanne 1.1. Uhkaava väkivaltatilanne/ onnettomuus koulussa Opettaja/henkilökunta - pyrkii rauhoittamaan tilanteen ja arvioimaan sen; - tiedottaa tapahtuneesta välittömästi kyseisen koulun rehtoria - pyytää apua poliisilta Kts. Toimintaohjeet hätätilanteissa https://www.norssi.jyu.fi/intra Koulun rehtori - kutsuu tarvittaessa koolle kriisiryhmän - ottaa yhteyttä väkivaltatilanteessa mukanaolijoiden vanhempiin - tiedottaa tapahtumasta henkilökunnalle - tiedottaa asiasta oppilaille tapahtumapäivänä - tiedottaa tapahtuneesta vanhemmille tilanteesta riippuen oppilaiden välityksellä tai suoraan - tiedottaa tarvittaessa tapahtuneesta koulun ulkopuolisille tahoille esim. Yliopistolle ja lehdistölle Kriisiryhmä - kokoontuu välittömästi tekemään toimintasuunnitelman - kaupungin kriisityön koordinaattorina toimii Mobile p. 014-625 960 Luokanopettaja/lo/ro - tarvittaessa tapahtumien jatkokäsittely luokassa tapahtumaa seuranneina päivinä kriisiryhmän toimintaohjeiden pohjalta Huom! Tapahtuneesta tehdään kirjallinen selonteko kaikkia osapuolia kuullen. Asianosaiset analysoivat tilanteen jälkeenpäin yhdessä kriisiryhmän tuella 1.2 Vakava onnettomuus tai vaaratilanne muualla kuin koulussa - rehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut - sovittu henkilö ottaa yhteyden Mobileen (p. 014-625 960), mikä toimii kaupungin kriisityön koordinaattorina - asiallinen informaatio henkilökunnalle ja oppilaille - asian käsittely luokassa (luokanopettaja/lo/ro) 1.3. Aggressiivisen oppilaan kohtaaminen Aikuisen on puututtava välittömästi aggressiiviseen käytökseen ja estettävä oppilasta satuttamasta itseään ja muita.
- Yritä rauhoittaa tilanne ensin puhumalla. Jos lapsi ei rauhoitu, voi häntä pitää tiukassa syliotteessa - Pyydä apua toiselta aikuiselta mahdollisimman pian - Pyrkikää kantamaan lapsi mahdollisimman pian rauhalliseen paikkaan - Yläkoululaisen ollessa kyseessä paikalle voidaan hälyttää poliisi, jos tilanne on vakava, eikä oppilas puhumalla rauhoitu - Soita kotiin ensitilassa ja kerro tapahtuneesta - Ilmoita rehtorille asiasta - Pyydä tilanteen jälkiselvittelyyn apua toiselta aikuiselta (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai rehtori) - Käy työterveyshuollossa, jos olet saanut fyysisiä tai henkisiä vammoja (Suomen Terveystalo p. 030 6000) - Täytä koululla vakuutusyhtiötä varten vahinkoilmoituslomake Tilanteen jälkiselvittely - Jälkiselvittelyssä mukana ovat huoltajat, tilanteessa mukana olleet (uhri, aggressiivisesti käyttäytynyt oppilas) sekä tilanteen ulkopuolinen kriisiryhmän jäsen, joka toimii keskustelutilanteen vetäjänä - Ensin kartoitetaan, mitä on tapahtunut - Mietitään seuraukset, sovittaminen (Käy läpi oppilaan kanssa vastuunportaat.) ja tukitoimet - Pohditaan, olisiko perusteltua olla yhteydessä lastensuojeluun - Tarjotaan jälkiselvittelymahdollisuus tilanteen silminnäkijöille - Tehdään uhkatilanneselvitys ja merkitään rangaistuskirjaan mahdollinen jälkiistuntorangaistus 1.4. Aggressiivisen aikuisen kohtaaminen Joskus opettaja tai muu henkilökuntaan kuuluva saattaa myös joutua fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi jonkun aikuisen esim. vanhemman taholta. - Uhkatilanteet on hyvä ennakoida. Mikäli koet epävarmuutta tai pelkoa jonkun aikuisen kohtaamisessa, on tärkeää pyytää työpari mukaan tapaamiseen. - Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä. Älä ala väittelemään aiheesta. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta. Älä naura. Vältä äkkinäisiä liikkeitä. Kerro, mitä teet ja varmista, että se sopii. Pyri saamaan uhkaavasti käyttäytyvä henkilö istumaan. Vältä intensiivistä katsekontaktia ja pidä huoli, ettei saatavilla ole teräaseita (saksia tms.). Palaverin voi aina myös keskeyttää ja todeta, että asiasta on parempi jatkaa keskustelua rauhallisemmissa merkeissä. - Kirjaa uhkaavat tilanteet aina heti ylös. Kerro rehtorille ja työsuojeluvaltuutetulle uhkauksista. - Tappouhkaukset ovat aina poliisiasia - Väkivallan uhka ja kokemus ovat aina traumaattisia kokemuksia ja niiden työstämiseen saa apua työterveyshuollosta. Normaalikoulun henkilökunnan työterveyshuollosta vastaa Suomen Terveystalo/ työterveyspalvelut, Asemakatu 12, p. 030 6000.
1.5. Henkinen kiusaaminen - Myös sanallisen uhkailun/kiusaamisen edessä sinun on hyvä pyrkiä säilyttämään rauhallisuutesi ja tyyneytesi - Sanallinen uhkailu voi tapahtua myös puhelimitse tai sähköpostin välityksellä. Näissä tilanteissa dokumentointi on tärkeää. Sähköpostiviestit kannattaa säilyttää ja puhelinkeskustelut kirjata ylös. - Asiaa ei kannata jäädä yksin murehtimaan, vaan on tärkeää kertoa tilanteesta rehtorille 2. Koulukiusaaminen Kaikki lapset tekevät joskus vääriä tekoja. Kiusaamistilanteisiin ja mihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi ja tilannetta selvittämässä on yleensä kaksi aikuista. Kiusaamisesta tiedotetaan aina molempien osapuolten koteihin ja tilannetta seurataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten vanhemmat. KiVa-koulun (kiusaamista vastustavan koulun) toimintamalli: https://www.norssi.jyu.fi/alakoulu/kiva-koulu 3. Perheväkivaltatilanteet 3.1. Lapsi kertoo kotonaan tapahtuvasta väkivallasta/ seksuaalisesta hyväksikäytöstä Henkilökunta - kuuntelee lasta ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen toimien turvallisena aikuisena - tuo esille, että asiasta puhuminen on lapselta rohkea teko; aikuisten on nyt mahdollista auttaa lasta ja hänen perhettään - ottaa yhteyttä/ohjaa lapsen tai tulee hänen kanssaan koulupsykologin ja/tai terveydenhoitajan vastaanotolle. - lasta ei ole syytä ahdistella kysymyksillä eikä pakottaa tunnustuksiin, koska tällöin hän helposti lukkiutuu. On tärkeää kirjoittaa sanatarkasti muistiin, mitä lapsi on kertonut ja mitä häneltä on kysytty - tulee lapsen kanssa terveydenhoitajan luokse välittömästi jos lapsessa on fyysisen pahoinpitelyn merkkejä - hyödyntää oppilashuoltoryhmää tausta- ja työnohjauksellisena tukena HUOM! Älä lupaa lapselle olla kertomatta kenellekään asetat itsesi tilanteeseen, jossa joudut pettämään lapsen luottamuksen. Koulupsykologi/terveydenhoitaja - sopii työnjaosta lasta ohjanneen kanssa ja hoitaa jatkoyhteydet sosiaaliviranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin (lastensuojeluilmoitus, kts. kappale 6). - toimii purkuväylänä ja tukena lapselle hänen kokemustensa jäsentäjänä
3.2. Lapsen vanhempi kertoo perheessään tapahtuvasta väkivallasta Henkilökunta - kuuntelee vanhempaa ja rohkaisee häntä tapahtumista kertomiseen - antaa vanhemmalle tunnustusta siitä, että hän on uskaltanut ottaa väkivallan suoraan esille - ohjaa vanhemman joko suoraan avun piiriin (Mobile, turvakoti) tai koulupsykologille vanhemman toiveesta riippuen - kertoo vanhemmalle, että myös lapsen tukeminen tässä tilanteessa on tärkeää - ottaa perheväkivallan puheeksi lapsen kanssa ja/tai ohjaa hänet koulupsykologille tai terveydenhoitajalle 3.3. Tieto perheväkivallasta/sen epäilystä tulee ilmi muuta kautta kuin lapsen tai vanhemman kertomana Henkilökunta - pyrkii selvittämään turvallisessa tilanteessa mitä lapsen elämään kuuluu ja onko hänellä huolenaiheita (koulu, koti, kaverit) - voi ilmaista huolensa lapsen muuttuneesta käyttäytymisestä (jos näin on havainnut) ja jatkaa kyselemistä siltä pohjalta - ottaa jossain vaiheessa perheväkivallan esille esim. seuraavanlaisesti: Kaikissa perheissä riidellään joskus, millaisia riitoja teillä on? - pyytää apua tilanteen selvittämiseksi koulupsykologilta ja/tai oppilashuoltoryhmältä Huom! Perheväkivalta ei ole yksityisasia. Se edellyttää aikuiselta rohkeutta puuttua asiaan. Sinun ei tarvitse osata hoitaa lasta; tärkeintä on aidosti kuunnella ja rohkaista häntä puhumaan väkivallasta sekä ohjata hänet lisäavun piiriin. On tärkeää pitää mielessä myös perheväkivallan monikasvoisuus lapsen näkökulmasta; se voi pitää sisällään fyysistä, henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, hoidon ja avun laiminlyöntiä sekä väkivallan sivusta seuraamista. 4. Vakava sairaus tai kuolema 4.1. Oppilaan/työtoverin vakava sairaus - sovitaan oppilaan ja huoltajan / sairastuneen työtoverin kanssa, mitä muille oppilaille/työtovereille kerrotaan; sairaan omaa mielipidettä on kunnioitettava - opettajille ensiapuohjeita kriittisten tilanteiden varalle - rohkaistaan koulu-/työtovereita pitämään yhteyttä sairaaseen - sairaudesta ei vaieta, vaan siitä pyritään keskustelemaan luontevasti
4.2.Oppilaan kuolema - ilmoitus rehtorille; tarkistettava tiedon oikeellisuus - rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja kysyy omaisten mielipiteen tapahtuneen kertomistavasta koululla - rehtori tiedottaa henkilökunnalle - rehtori tiedottaa koko koululle - muistohetki ja suruliputus - mikäli tapahtuu loma-aikana, on syytä pitää muistotilaisuus jälkeenpäin - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa: tiedottaminen, valokuva, kynttilä pulpetti säilytetään luokassa puhuminen, piirtäminen, laulaminen, leikkiminen surumusiikkia - yhteys kotiin, luokanopettaja/lo/ro ja luokkakaveri käyvät kotona suruvalittelukäynnillä - sovitaan perheen kanssa hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla ja opettajilla mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua 4.3. Työtoverin kuolema - ilmoitus rehtorille - rehtori ottaa yhteyttä omaisiin ja tiedottaa asiasta henkilökunnalle ja koko koululle omaisten mielipiteitä kunnioittaen - muistohetki ja suruliputus - oppilaiden kanssa asian käsittely eri tavoin - läheisin työtoveri käy kuolleen kotona - omaisten kanssa sovitaan hautajaisiin osallistumisesta - oppilailla on mahdollisuus keskustella kriisiryhmän jäsenten kanssa, jotka järjestävät tarvittaessa myös ulkopuolista apua - henkilökunnan on mahdollista saada keskusteluapua työterveyshuollosta Suomen Terveystalo/ työterveyspalvelut, Asemakatu 12, p. 030 6000. 4.4. Oppilaan lähiomaisen kuolema - yhteys oppilaan kotiin, surunvalittelukäynti (luokanopettaja/lo/ro+luokkatoveri) - luokanopettaja/lo/ro sopii perheen ja oppilaan itsensä kanssa, miten tapahtuneesta kerrotaan luokan oppilaille ja lasta opettaville opettajille - rehtori ja kriisiryhmän jäsenet antavat tiedon tapahtuneesta opettajille - luokanopettaja/lo/ro käsittelee asiaa luokassa eri tavoin - opettaja ohjaa oppilaita kohtaamaan surutyötä tekevän luokkatoverin - oppilaille tiedoksi, että asiasta voi aina halutessaan puhua opettajalle tai muulle aikuiselle - jos oppilas jää pois koulusta eikä kotoa ole otettu yhteyttä kouluun, ottaa luokanopettaja/lo/ro yhteyden kotiin ja ilmaisee normaaliin tapaan huolestumisensa oppilaan poissaolosta - oppilaan hyvinvoinnin seuraaminen ja tarvittaessa yhteys kriisiryhmään
4.5. Oppilaan/työtoverin itsemurha Itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä käynnistäen ahdistavia tunteita sekä aikuisissa että lapsissa. Välittömien toimenpiteiden suhteen edetään edellä (kohta 4.2) kuvatusti. Omaisia tuetaan ymmärtämään, kuinka tärkeää on saada puhua tapahtuneesta koululla: Itsemurhan käsittely on tarpeen, jottei tapahtuneesta tule mallia muille oppilaille ja jotta vältytään vääristyneiltä huhuilta. Päätavoitteena on tukea lapsia ja aikuisia selviytymään vaikeasta tilanteesta. Työtoverin itsemurhassa on neuvoteltava omaisten kanssa siitä, missä laajuudessa he haluavat asiaa käsiteltävän koulussa. Kriisiryhmä järjestää tarvittavan tuen henkilöstölle/oppilaille. Kriisiryhmä - pohtii yhdessä opettajan kanssa, miten jälkipuinti hoidetaan kriisiä koskettaneessa luokassa - tukee opettajia siinä, miten tapahtuneesta itsemurhasta keskustellaan muilla luokilla - valmistelee, miten asia käsitellään henkilökunnan keskuudessa - valmistelee, miten asia kerrotaan koulun muiden oppilaiden vanhemmille - antaa tukea esim. niille oppilaille ja opettajille, jotka ovat olleet lähimmin tekemisissä kuolleen oppilaan kanssa. - järjestää tarvittavan asiantuntijatuen koulun ulkopuolelta - huolehtii tilanteen seurannasta aktiivisesti 3-4 viikon ajan; asia ja sen herättämät tuntemukset saattavat tulla esille viiveellä Muistaminen luokassa: - luokanopettajat/lo/ro keskustelevat koulun kaikissa luokissa - kerrotaan asiallisesti tapahtuneesta - keskustellaan mahdollisesti itsemurhaan johtaneista syistä ja ennakoivista merkeistä - painotetaan selviytymiskeinoja keskustelemalla muista vaihtoehdoista sekä annetaan tietoa, miten ja mistä oppilas saa lisäapua vaikeuksiinsa. 4.6. Oppilaan/työtoverin itsemurhan yritys ja itsemurhauhkaukset - perheen mielipide on ratkaiseva, miten se haluaa asiaa koulussa käsiteltävän - asiallisuus tiedottamisessa - syyllisyydentunteet ovat erityisen voimakkaita, joten oppilaiden ja henkilökunnan tunteita ja selviytymiskeinoja on käsiteltävä - jos koskettaa luokkaa, tulee voida käsitellä myös luokassa - kriisiryhmä voi tukea oppilasta/työtoveria ja hänen perhettään sekä ohjata heidät tarvittaessa eteenpäin saamaan lisätukea - jos tietoon tulee oppilaan/työtoverin itsemurhauhkailu, on se aina otettava vakavasti. On tärkeää, että henkilöä ei jätetä yksin. Hänen kanssaan puhutaan avoimesti (ei tuomitsevaa tai vähättelevää asennetta) siitä, millaiset ongelmat itsemurha-ajatuksiin ovat johtaneet ja millä tavoin hän on aikonut toteuttaa itsemurhan. Tavoitteena on voittaa aikaa, pohtia yhdessä ongelmien ratkaisua ja vaihtoehtoja sekä saada tarvittaessa lisätukea henkilön auttamiseksi.
5. Päihdetapaukset 5.1. Oppilasta koskeva päihde-epäily - jos epäilet oppilaan olevan päihteiden vaikutuksen alainen, poista hänet luokasta ja hälytä itsellesi apuvoimia, jotta oppilas ei karkaa. Soita esim. rehtorille, opolle, erityisopettajalle, terveydenhoitajalle tai psykologille - toisen aikuisen tultua oppilas viedään opon/terveydenhoitajan huoneeseen, kansliaan tms. Asiasta keskustellaan, jos oppilas siihen pystyy (mitä on nautittu, mistä saatu yms.) - verikokeisiin yms. ei voida pakottaa, vaan niihin tarvitaan oma tai huoltajan suostumus. - vanhemmat kutsutaan koululle hakemaan lapsensa pois. Valvonta jatkuu vanhempien tuloon asti. Vanhemmat vastaavat jatkosta; muutoin otetaan yhteyttä lapsen asuinalueen koulukuraattoriin. - jos yläluokkien oppilas tavataan päihtyneenä alaluokkien koulun puolella, pidätellään häntä siellä ja otetaan yhteyttä sekä oppilaan omaan kouluun että kotiin. Oppilasta valvotaan siihen saakka kunnes vanhemmat hakevat hänet. - jos oppilas on väkivaltainen tai muutoin ei hallittavissa, voidaan kutsua poliisi - alle 18-vuotiaasta tehdään aina lastensuojeluilmoitus (kts. kohta 6), josta kopio toimitetaan kyseisen koulun rehtorin arkistoitavaksi - kts. Jyväskylän koulujen menettelytavat ja toimenpiteet päihde-epäilyssä (kohta 5.5. jälkeen) 5.2. Oppilas kertoo toisen oppilaan päihteidenkäytöstä - kertojan nimettömyys taataan, mikäli hän sitä pyytää - pyydetään epäiltyä oppilasta keskustelemaan kahden oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa - jos epäily osoittautuu aiheelliseksi, edetään sovittujen toimenpiteiden (kohta 5.5. jälkeen) mukaisesti 5.3. Huoltaja kertoo oppilaan päihteiden käytöstä Jos huoltajat epäilevät oppilaan käyttävän päihteitä ja ottavat yhteyttä kouluun - huoltajaa pyydetään varaamaan aika oppilaalle terveydenhoitajan tai koululääkärin vastaanotolle, ja mikäli katsotaan aiheelliseksi, ohjataan huumetesteihin - huoltajan kanssa yhdessä sovitaan tuen ja mahdollisen hoidon tarve tapauskohtaisesti 5.4. Päihtynyt huoltaja koulussa - jos lapsen huoltaja tulee päihtyneenä kouluun, häntä pyydetään rauhallisesti poistumaan. Huoltajaa pyydetään palaamaan asiaan hänen ollessa selvä. - tarvittaessa voidaan soittaa poliisit paikalle - lasta ei anneta päihtyneen huoltajan mukaan. Ennen kuin lapsi lasketaan kotiin, varmistetaan että hänellä on selvä ja turvallinen aikuinen kotona vastaanottamassa - otetaan yhteyttä rehtoriin välittömästi - keskustellaan lastensuojeluilmoituksen tekemisestä rehtorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan kanssa
5.5. Työtoverin päihteiden käyttö Henkilökunnan päihderiippuvuuteen tulee olla rohkeutta puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on tukea väärinkäyttäjän hoitoon hakeutumista ja tervehtymistä. Työelämässä päihteiden nauttiminen on väärinkäyttöä, kun työntekijä jää sen vuoksi toistuvasti tulematta töihin tai poistuu kesken työajan, tulee työhön päihtyneenä tai käyttää päihteitä työpaikalla. Havaitusta päihdeongelmasta voi jokainen työyhteisön jäsen tehdä luottamuksellisen ilmoituksen esimiehelle tai päihdeyhdyshenkilölle. Esimies keskustelee asiasta asianomaisen kanssa; keskustelussa sovitaan jatkotoimenpiteistä.
KOULUJEN MENETTELYTAVAT JA TOIMENPITEET PÄIHDE-EPÄILYISSÄ (tupakointiin puuttumismalli erikseen) Koulutyöyhteisön jokaisen jäsenen velvollisuus on puuttua tilanteeseen päihdeepäilyissä. Mikäli oppilas epäilee jonkun olevan päihteitten vaikutuksen alaisena koulussa, tulee hänen ottaa yhteys johonkin koulun aikuiseen, jolla on velvollisuus ryhtyä hoitamaan asiaa. EPÄILYN SELVITTÄMINEN Välitön puuttuminen. Opettaja keskustelee oppilaan kanssa asiallisesti, rauhallisesti ja lyhyesti päihteiden käytön epäilystä. Työparina voi toimia joku opiskelijahuoltohenkilöstöstä. Jos epäily on aiheellinen, opettaja huolehtii, että koulusta otetaan yhteyttä kotiin ja oppilas viedään kouluterveydenhoitajan, - kuraattorin, luokanvalvojan tai koulun rehtorin luokse. * Jos oppilas on huonossa kunnossa, otetaan yhteys kotiin ja oppilas toimitetaan kouluterveydenhoitajalle, - kuraattorille tai suoraan terveyskeskukseen (opettaja huolehtii).* Asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Sovitaan vastuuhenkilöistä. Alle 18 v.* päihtyneen oppilaan noutaa koulusta huoltaja. Mikäli huoltajaa ei tavoiteta, saatetaan oppilas lähimmälle terveysasemalle. Kun oppilas on päihtyneenä koulussa tai hänellä on hallussaan päihteitä, koulu tekee siitä aina lastensuojeluilmoituksen. Mahdolliset kurinpidolliset toimenpiteet koulun järjestyssääntöjen mukaan. Yli 18 v. päihtynyt opiskelija saatetaan tilannearviointia varten ensisijaisesti terveydenhoitajan, toissijaisesti opiskelijahuoltohenkilöstön luo, tarvittaessa terveyskeskukseen. Varmistetaan että opiskelija pääsee turvallisesti kotiin. Väkivaltainen, tokkurainen tms. oppilas toimitetaan rehtorille (virkavallan kutsuminen). Mahdolliset kurinpidolliset toimenpiteet koulun järjestyssääntöjen mukaan. SEURANTA Terveydenhoitaja, kuraattori tai koulun vastuuhenkilö kutsuu koolle asianosaiset viikon
KOULUJEN MENETTELYTAVAT JA TOIMENPITEET TUPAKOINTIIN Kaikilla työyhteisön jäsenillä on velvollisuus puuttua oppilaan tupakointiin koulualueella. PUUTU HETI Koulun työyhteisön jäsen, joka näkee oppilaan tupakoivan, antaa oppilaalle välittömästi henkilökohtaisen huomautuksen tupakkalain rikkomisesta. Huomautus tulee dokumentoida, kuka näki, kuka tupakoi, missä ja milloin (lomake). Mahdollinen rangaistus annetaan koulun järjestyssääntöjen mukaan. Luokanopettaja/-valvoja/-ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan. * Toisesta/useammasta huomautuksesta seuraa yli 15 -vuotiaalle poliisin toimenpiteet (puhuttelu/sakot). Alle 15 -vuotiaalle järjestetään mahdollisuuksien mukaan poliisin puhuttelu. Asia tiedoksi oppilashuoltoryhmään Koulualueella tupakointi on kielletty, joten rangaistustoimenpiteet koskevat myös 18 vuotta täyttäneitä. Luokanopettaja/-valvoja/-ohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan. * YHTEISNEUVOTTELU TARVITTAESSA Kouluterveydenhoitaja, -kuraattori tai koulun vastuuhenkilö kutsuu koolle asianosaiset yksilökohtaisen harkinnan mukaan.
6. Lastensuojeluilmoitus Ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulain 8 luku 40 mukaan: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perheja yksilökohtaisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita Ilmoitusvelvollisuus koskee lapsia tai nuoria, joiden käyttäytymisessä tai kotioloissa on pitkäaikaisesti tai poikkeuksellisen vahvasti jotain huolestuttavaa. Tällaisia esimerkkejä ovat: - fyysinen tai henkinen laiminlyönti - hoitamattomuus hygieniassa/vaatehuollossa/ruokailussa - epäily pahoinpitelystä - paljon yksinoloa kotona - esiintyminen alkoholin, huumeiden tai muiden päihdyttävien aineiden alaisena - näpistelyt/varkaudet tai jatkuva suurien rahasummien käyttäminen Lapsen nimi Henkilötunnus Osoite/Asuinkunta Lapsen huoltaja Lastensuojeluilmoituksen syy Koulun toimenpiteet Onko asiasta ilmoitettu lapsen vanhemmille/huoltajalle? Lapsen käyttämät tiedossa olevat päihdyttävät aineet Ilmoituksen tekijä Ilmoitus lähetetään lapsen kotipaikan mukaan kuntien sosiaalitoimistoihin Perheeseen tullaan ilmoituksen johdosta AINA ottamaan yhteyttä sosiaaliviranomaisen toimesta.
TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA Yleinen hälytysnumero 112 - palokunta, pelastuspalvelu, sairaankuljetus Poliisi 112 ******************************** Henkirikosten uhrien läheiset -vertaistukiryhmä Jyväskylässä, lisätietoja 0400-699292 Itsemurhan tehneiden läheiset, lisätietoja Päivystävä puhelin ma 18-20, to 12-14 09-440054 Jyvässeudun nuoret lesket ry Yliopistonk. 26 A 050-4006477 www.tuettusuru.net/nuoretlesket Jyväskylän kaupunkiseurakunta 636611 Palveleva puhelin, päivystys 18-23 10071 Päivystävä pappi 636601 Keski-Suomen syöpäyhdistys, 3330220 Väinönkatu 6 Käpy ry 0800-95959 Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys Auttava puhelin ma ja to klo 8.30-11.30 www.kapy.fi Normaalikoulun koulukuraattori Maija Näätsaari 050-407 9295 Lastensuojelun/lapsiperheiden sosiaalityöntekijät: * Huhtasuon sosiaaliasema, asiakasopastus 625867 * Tapionkadun sosiaaliasema, asiakasopastus 625842 * Vapaudenkadun sosiaaliasema, asiakasopastus 626555 Mobile-tukiasema 625960 Asemak. 2, 2. kerros - kriisipalvelua ympäri vuorokauden MLL:n Keski-Suomen piiri, 8601300 lasten ja nuorten puhelin 0800-120400
Nuorisopsykiatrian poliklinikka, kriisityöryhmä 2692080 Kriisihoitoa alle 18-v. Keskussairaala, rakennus 5 Nuorten huume- ja päihdetyön tiimi, 625955 Nuorten erityispalvelut Tapionk. 8 Puhelinpäivystys ti ja to klo 9-10 Nuorten erityispalvelut, Tapionk. 8 - tukiasunnot, tukihenkilöt, sovittelu, oikeusedustus, Synkkis, erityisnuorisotyö, päihde- ja huumetyö 625933 (toimisto) Nuoriskodit nuorille ja heidän vanhemmilleen Hovila, Häkkisent. 3 625900 Lotila, Lotilanmutka 3 625902 - yksi kriisipaikka akuuteissa tilanteissa Myllyjärvi, Hinkalo 1 625896 Perheasiain neuvottelukeskus 3347800 Keskustelutukea parisuhteen riitoihin, perheongelmiin ja elämän kriisitilanteisiin Vapaudenkatu 20 A, ajanvaraus ma pe 11-15 Perheneuvola, 625984 Väinönkatu 6. Päivystys ma 16-18, ti 10-12, to 12-14, pe 10-12 Psykiatrian konsultaatiopoliklinikka (yli 18-v.) 623919 (sairaanhoitaja) - tarvitaan lääkärin lähete - konsultaatioapua työntekijöille puhelimessa, poliklinikan työntekijöillä mahdollisuus myös jalkautua paikan päälle esim. koululle arvioimaan tilannetta Turvakoti lapsille ja lapsiperheille Mattilan perhetukikoti/turvakoti 625894 Mattilankatu 11 - ympärivuorokautista turvaa