Liikennejärjestelmän tulevaisuusvisiot strategisen kehittämisen välineenä



Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden liikennejärjestelmä visiota, haasteita ja mahdollisuuksia

kaupunkiliikkumisesta

TransEco-tutkimusohjelma Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

VTT Järjestelmähankkeet

Seminaariesitelmät. Sessio: Liikennejärjestelmän tulevaisuuskuva

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä TransSmart seminaari Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

Liikenneväylät kuluttavat

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

LIIKENTEEN TULEVAISUUS

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla (ILARI)

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Älykästä liikkua - visioita menneistä ja tulevista. Ennakointi ja sosiotekninen muutos seminaari Anu Tuominen & Thomas Casey, VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Energia- ja ympäristöhaasteet

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla

Kansallinen älyliikenteen strategia

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

ClimBus Business Breakfast Oulu

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Toimeksiannon määrittely

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa Jarek Kurnitski

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Ihmisen paras ympäristö Häme

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Sähköllä ja biopolttoaineilla uusiutuvaa energiaa liikenteeseen

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Uudistuva liikenne. Lehtori Markus Pöllänen. Tieteen päivät Tampere-talo

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen Johanna Taskinen

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. laatiminen. Hanna Perälä

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Edessä väistämätön muutos

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Visiona ilmastopolitiikan tuomat haasteet

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Tulevaisuuden ennakointimenetelmiä ja toteutuksia. Henrik Ramste tekniikan tohtori kauppatieteiden lisensiaatti

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

- Sähköisen liikenteen tiekartta ennakointia tulevaisuuteen Kyselyn tuloksia

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu Sirkku Kivisaari, VTT

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Pohjois-Savon liikennepäivät Osastopäällikkö Kirsi Pulkamo

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari , Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

TRANSSMART ÄLYKKÄIDEN LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helsinki , Matti Roine, johtava tutkija, VTT

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Digitalisaatio liikenteessä

Hiilineutraali kiertotalous

Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Transkriptio:

Liikennejärjestelmän tulevaisuusvisiot strategisen kehittämisen välineenä Ennakointiseminaari Näe tulevaisuuteen! 10.10. 2011 Senior Scientist, Team Leader Anu Tuominen, VTT

2 Liikennejärjestelmä on laaja teknologinen järjestelmä, jossa monet erilaiset komponentit ovat keskenään vuorovaikutuksessa (socio-technical system) Sosio-tekninen järjestelmä koostuu toisiinsa linkittyneistä elementeistä, joita ovat mm. tuotteet, palvelut, tieto, markkinat, lainsäädäntö, infrastruktuuri, kunnossapidon ja tuotannon verkostot, arvot ja asenteet, jne. Liikennejärjestelmä vaikuttaa ympäröivän yhteiskunnan muuhun kehitykseen, mutta toisaalta sosiaalinen ympäristö vaikuttaa liikennejärjestelmän ominaisuuksien muovautumiseen

3 Strategisen liikennesuunnittelun kenttä on murroksessa Laajat, systeemiset haasteet Ilmaston lämpeneminen Globaalit markkinat Energian tuotanto Ikääntyvä väestö Turvallisuuskysymykset Taloudellisten resurssien niukkuus (Liikennejärjestelmän) uudet teknologiat edellyttävät uusia ajattelun, toiminnan ja päätöksenteon tapoja liikennejärjestelmien kehittämisessä

4 Euroopan komission Liikenteen Valkoinen kirja (2011) Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää Kasvihuonekaasujen vähentäminen 60 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä liikkuvuutta rajoittamatta Puhdas kaupunki- ja työmatkaliikenne Tehokas runkoverkko multimodaalisille matkustus- ja kuljetuspalveluille Pitkän matkan liikenteen ja kuljetusten maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset

5 Liikenteen systeemiset innovaatiot Globaaleihin haasteisiin vastaaminen edellyttää systeemisiä muutoksia (innovaatioita) liikennejärjestelmässä Systeeminen innovaatio on siirtymä vanhasta järjestelmästä uuteen ja edellyttää muutoksia useilla järjestelmän osa-alueilla (mm. talous, lainsäädäntö, infrastruktuuri, asenteet ja kulttuuri) Yhteiskunnallisena riskinä on lukkiutuminen valittuun järjestelmään

6 Sähköauto Infrastruktuuri Kuluttajien asenteet ja preferenssit Lainsäädäntö Muun autokannan kehitys Standardit (mm. lataus) Huolto, korjaus Ajoneuvotekniikka Sähkön tuotanto ja jakelu Moottori- ja akkuteknologia

7 Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin visiointi Yksi mahdollisuus käsitellä sosio-teknistä järjestelmää ja vastata tulevaisuuden haasteisiin Visiot eivät pyri ennustamaan, että liikennejärjestelmä olisi vuonna X tietynlainen Tavoitteena hälventää epävarmuutta, auttaa uhkiin varautumisessa ja mahdollisuuksien tunnistamisessa pitkäkestoiset investoinnit regulaatioiden vahva rooli liikennejärjestelmän systeeminen luonne Strategisen päätöksenteon apuväline, joka auttaa organisaatiota tai yhteiskunnan sektoria vastaamaan kysymykseen, miten pärjäämme muuttuvassa maailmassa?

8 Kaksi Visiotyötä Liikennepolitiikan ilmasto. Asiantuntijoiden ja nuorten visiot liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 Osa ILARI projektia (Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla) Turvallinen liikennejärjestelmä 2100 Turvallinen liikenne 2025-ohjelma

9 Asiantuntijoiden ja nuorten visiot liikenteen hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2050 MENETELMÄT: Delfoi-tutkimus 34 asiantuntijaa 2 kierrosta + teemahaastatteluja Nuorten näkemykset 53 lukiolaista kolmesta lukiosta essee + kyselylomake Klusterianalyysi + laadullinen sisältöanalyysi

10 Klusterikeskukset - nuoret BKT Ha suorite (Hlökm) Ha CO2tot 200 120 14000 175 150 125 100 75 50 25 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 100 80 60 40 20 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 12000 10000 8000 6000 4000 2000 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 0 BKT08 BKT20 BKT30 BKT50 0 VOLHA07 VOLHA20 VOLHA30 VOLHA 50 0 CO2HA07 CO2HA20 CO2HA30 CO2HA50 Ha CO 2 /km Biopolttoaine% Ha tiheys 200 100 800 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 700 600 500 400 300 200 100 Klusteri 1 Klusteri 2 Klusteri 3 Klusteri 4 Klusteri 5 Klusteri 6 Klusteri 7 0 CO2_KM08 CO2_KM20 CO2_KM30 CO2_KM50 0 BIO07 BI020 BIO30 BIO50 0 HATI08 HATI20 HATI30 HATI50

11 8 Visiota Kehittyvä kohtuutalous: Talouden kasvu pysähtyy, tieliikennesuorite kääntyy jyrkkään laskuun, teknologia kehittyy nopeasti, päästöt nollaan Urbaani syke: Tietoliikennevetoinen kompaktikaupunkivisio; Talous kasvaa voimakkaasti, kulkutapajakauma muuttuu tieliikenteestä raideliikenteeseen, päästöt romahtavat Transito-Suomi: Paluu perinteiseen kohtuutalouteen Suomessa, mutta (transito)kuljetukset erityisesti raiteilla kasvavat Ekomoderni: Liikenteen kasvu joukkoliikenteeseen ja kuljetuksissa raiteille; Talous kasvaa liikennesuoritetta nopeammin, päästöt kääntyvät kohtalaiseen laskuun Pienet askeleet: Pitää kiinni nykyhetkestä; Talous kasvaa hitaasti, liikenne hyvin hitaasti, päästöt pienenevät hieman Business as usual: Ominaispäästöt pienenevät vähitellen; Suoritteen kasvu voimakkaampaa ja päästöjen lasku hitaampaa kuin Ekomodernissa Materian kasvu: Talous ja suorite kasvavat voimakkaasti eikä päästöjä saada alas Runsaudensarvi: Talous ja liikenne kasvavat voimakkaasti, mutta tieliikenteen teknologiahyppy vähäpäästöisyyteen ratkaisee päästöongelmat

12 Jatkotyö Urbaani syke, Runsaudensarvi ja Kehittyvä kohtuutalous jatkotarkasteluun Toimenpidepaketit visioiden saavuttamiseksi (60 % CO 2 päästövähennystavoite) Vähäpäästöiset ajoneuvot Hinnoittelu (tie- ja ruuhkamaksut ja polttoaineverot) Maankäytön toimet ml. kevyen liikenteen infran kehittäminen Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittäminen Raskaan liikenteen energiatehokkaat/älykkäät kuljetuskonseptit Energiatehokkaat pitkät matkat Infrastruktuurin tehokas kehittäminen ja kunnossapito

13 Turvallinen Liikennejärjestelmä 2100 Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta muotoillut vision lähtökohdat: Liikennejärjestelmästä ei aiheudu suuria henkilövahinkoja: kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä Liikennejärjestelmässä ei tapahdu merkittäviin esine- tai ympäristövahinkoihin johtavia onnettomuuksia Myös turvallisuudentunne sekä tietoturvan taso ovat tärkeitä turvallisen liikkumisen ja kuljettamisen mittareita Työn tavoite: esittää yksi mahdollinen tulevaisuudentila, jossa asetetut liikenteen turvallisuustavoitteet toteutuvat

14 Visiotyöskentelyprosessi 3. Visioiden kuvaaminen 1. Muutosvoimien kartoitus ja jäsentäminen Kirjallisuuden taustakartoitus Asiantuntijatyöpaja PESTE-analyysi Muutosjohtamisen viitekehys 2. Tulevaisuustaulukon ja visioiden rakentaminen Tulevaisuustaulukon tulevaisuuskuvat Visioiden lähtöpisteiden valinnat Visioiden polut tulevaisuustaulukossa Asiantuntijatyöpaja Visioiden käsikirjoitukset Vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvaus hyödyntäen muutosjohtamisen viitekehystä

Tarkastelukehikko 11.10.2011 15 Teknologiat ja ratkaisut -taso Toimintaympäristötaso Liikennejärjestelmätaso

16 Turvallisen liikenteen visio 2100 Yhteiskunnallinen toimintaympäristö Energiajärjestelmä Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmään liittyvät teknologiat ja palvelut Liikenne ja ympäristö

17 Politiikka Talous Sosiaalinen ulottuvuus Teknologia Energia ja ympäristö Arvomaailma Yhteiskuntaa koskevat perustiedot 2100 Poliittinen toimintaympäristö on muotoutunut valtioiden ja erilaisten yhteenliittymien yhteisöksi ja päätöksenteon suuntaviivat luodaan kollektiivisia yhteistyöfoorumeita hyödyntäen. Valtasuhteet ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti. Maailmantalous on jatkanut pitkän aikavälin tarkasteluissa kasvujohteista kehitystään kaikkialla maapallolla. Kasvunopeus vaihtelee suuresti alueittain. Suomen väestö on kasvanut (noin 6 milj.), samoin kokonaishyvinvointi, mutta sen jakautumisessa on huomattavia eroavaisuuksia. Kaupungistuminen on johtanut keskisuurten metropolialueiden (Helsingin, Turun, Tampereen sekä Oulun seudut) sekä pienempien urbaanien keskittymien kasvuun, harvaan asutut alueet eivät odotusten vastaisesti ole autioituneet. Virtuaaliset verkostoyhteisöt ovat korvanneet perinteistä yhteisöllisyyttä. Ympäristömyötäisyys on yksi yhteiskunnan perusarvoista. Teknologiakehitys on painottunut eri sovellusalueita yhdistävään jokapaikan tietotekniikkaan (läsnä-äly) ja kehittyneeseen tieto- ja viestintätekniikkaan (ihmisten, esineiden, koneiden, paikkojen ja verkkojen kommunikaatio). Teknologia on tavallisen käyttäjän kannalta upotettua ja näkymätöntä, turvallisuuden ja luotettavuuden taso on korkea. Koko yhteiskunnan energiatarpeet katetaan kestävällä, pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalla energiantuotannolla. Liikenteen pääasiallinen käyttövoima on sähkö. Luonnonvarojen kysyntä ja kulutus ovat määrällisesti säilyneet ja vakioituneet, mutta ympäristökuormitus on vähentynyt tehokkaan ja kattavan uusiokäytön ja kierrätyksen avulla. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot ovat säilyneet monin osin 2000-luvun alun kaltaisina. Uudet piirteet liittyvät lähinnä teknologiakehityksen voimistamiin ristiriitoihin ja tasapainotteluun individualismin ja yhteisöllisyyden sekä virtuaali- ja tosielämän kokemusten tai elämysten välillä.

18 Suomen liikennejärjestelmä 2100 Liikennejärjestelmän infrastruktuuri on metropoleissa (4kpl) ja soveltuvin osin myös pienemmissä urbaaneissa keskittymissä (15-20 kpl) pitkälti integroitunut muuhun kaupunki- ja tietoliikenneinfrastruktuuriin Liikenteen käyttövoima: sähkö Henkilöliikenne keskusten välinen ja Eurooppaan: nopea maanpäällinen raideliikenne, tunnelit Itämeren alitse pääasialliset kulkutavat kaupunkiympäristössä: sekä raide- että tieverkkoa hyödyntävä kaupunkimoduuli & kevyt liikenne; maaseudulla sähköajoneuvot lentoliikenne: kaukokohteet Tavaraliikenne oma nopea raiteistonsa runkokuljetukset Euroopassa raiteilla, kaukokohteisiin meriteitse jakeluliikenne kaupunkimoduuleilla ja sähköajoneuvoilla

19 Liikennejärjestelmän tulevaisuusvisiot strategisen kehittämisen välineenä Glabaaleihin haasteisiin vastaaminen edellyttää systeemisiä muutoksia irti perinteisistä ajattelumalleista Visiot eivät pyri ennustamaan, vaan luotaamaan mahdollista/ todennäköistä/ toivottavaa tulevaisuutta Strategisen suunnittelun apuväline: tavoitteena hälventää epävarmuutta, auttaa uhkiin varautumisessa ja mahdollisuuksien tunnistamisessa pitkäkestoiset investoinnit regulaatioiden vahva rooli liikennejärjestelmän systeeminen luonne Villit kortit/ mustat joutsenet

Kiitos! anu.tuominen@vtt.fi

11.10.2011 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa 21