MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Samankaltaiset tiedostot
SEKTORIKYSELYN KOOSTE. Merialuesuunnittelun kehittämishanke

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

Sininen kasvu Meren hyvä tila

MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun edistäminen

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat Fiksu kaupunki Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Paikkatietostrategiaa Tampereella

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Maanteiden suunnitteluprosessin digitalisointi. Hankesuunnittelupäivä Maija Ketola / Sitowise

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Meripolitiikan kehittäminen

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka-ainekierrossa - Politiikkasuositus

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

HELSINGIN YLEISKAAVA

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Smart Tampere

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 7/2019 Yleissivistävän koulutuksen opetus- ja oppimisympäristöjen digitalisointi 257/54/2017

Click to edit Master title style

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Henkilön yksilöinnin uudistus , Sami Kivivasara Henkilön yksilöinnin tulevaisuus (HETU) -seminaari ja työpajat

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

INNOVOINTIA JA ÄLYÄ KIINTEISTÖLIIKETOIMINTAAN. Ari Korhola

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Teema 1: Tiedonkulku. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Luonnos 1/2019

Kuntien ilmastotyö osana Suomen ilmastotyötä

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ForeMassi Osaamisen ennakointi hyvinvointi- ja turvallisuusalalla

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Taustaselvitys. Päijänne Brändiksi. Saaristomeren biosfäärialue. Työpaja , Hotelli Kumpeli, Heinola

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

OSAAMISPROFIILIKYSELY PUHDASTA ELINVOIMAA

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Tietopolitiikka, tietojohtaminen ja tilastot. Tulevaisuusvaliokunnan kokous Marjo Bruun, 7.11.

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Maakuntavaltuusto Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa Matti Sipponen

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Smart Tampere Avoin Määrittely Petri Nykänen Smart Tampere liiketoimintakehitys Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö TREDEA

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ajatuksia kalastuksen innovaatioohjelmaksi

Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Aluekehittäminen ja TKIO

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Vesien- ja merenhoito tulevaisuudessa - Mikä SYKEn rooli voisi olla jatkossa? Vaikuta vesiin, Vaasa

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

Turvallisuudesta kilpailuetua. Mika Susi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuus 2.0 valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

EKOLOGINEN KOMPENSAATIO JA MAHDOLLINEN SÄÄNTELY SUOMESSA

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Transkriptio:

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE 2017 Ajankohtaistilaisuus 18.4.2018 klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke Työtapa Kysely sektoreille Työpajat (4) Sidosryhmät, vuoropuhelu Tulokset Sektorikyselyn tulosyhteenveto Työpajojen tulosyhteenvedot Suunnitteluprosessin hahmotus Suunnitelmatuotteen kuvaus Jatkosuosituksia

Hankkeen tavoitteet Keskeinen kysymys: Työn tarkoituksena kehittää merialuesuunnitelmien pohjaksi: yhtenäinen lähestymistapa merialuesuunnitelmien sisältöön, suunnitelmien laadintaan ja suunnitteluprosessiin Taustaselvitys lähtötietojen kokoaminen ja luokittelu vuonna 2016: Merialuesuunnittelun lähtökohtia (Ympäristöministeriön raportteja 15/2017) - merialueiden nykyinen käyttö, tulevaisuuden näkymät ja merialueita koskeva tietopohja.

Taustaselvitys 2016

Taustaselvityksen haastatteluista odotuksia merialuesuunnitteluun

Prosessi ja sidosryhmät Laajapohjainen tulosten muodostamisen prosessi ajalla 4-11 / 2017 työpajoihin osallistui edustajia yli 20:sta eri organisaatiosta hankkeessa tunnistettiin suunnittelun kotimaiset alueelliset ja valtakunnalliset sekä kansainväliset sidosryhmät

Prosessi ja sidosryhmät Työprosessissa erityisesti huomioitavat sektorit

Sektoreiden näkökulmia kysely aloitusvaiheessa Merialuesuunnittelussa huomioitavia tavoitteita, reunaehtoja ja vaatimuksia Taloudellinen järkevyys ja tasavertaisuus. Yleispiirteisyys, joustavuus. Selkeät aluevaraukset eri toiminnoille. Suunnitelman tulee mahdollistaa liiketoiminnan kehittyminen ja laajentuminen. Suunnitelmien tulee edistää hyviä toimintatapoja kieltojen ja rajoitusten sijaan. Vaatimukset eivät saa kuormittaa kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Fokuksen pitää olla selvä ja tarkka läpi suunnitteluprosessin. Meriklusterin keskeinen merkitys Suomen ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta tulee huomioida aluevarauksin ja luomalla mahdollisuudet toimia vähintään nykyisillä alueilla joustavasti. Toimintojen vaikutusalueelle ei tulisi määritellä toimintoja, joiden ennalta tiedetään kokevan haittaa.

Sektoreiden näkökulmia kysely aloitusvaiheessa Merialuesuunnittelussa huomioitavia tavoitteita, reunaehtoja ja vaatimuksia Luonnon monimuotoisuus ja herkät alueet tulee huomioida jokaisessa suunnitteluvaiheessa. Merialueen käyttöä ei saa tehostaa tavalla, joka heikentää merialueen ekologista tilaa. Reunaehdot on määritetty mm. meristrategiadirektiivissä ja luontodirektiivissä koskien meren hyvää tilaa ja lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun tasoa. Ympäristölle haittaa aiheuttavat toiminnot tulee osoittaa alueille, joissa mahdollinen ympäristövahinko voitaisiin mahdollisimman hyvin ennalta ehkäistä ja torjua vahingon sattuessa. Tunnistettujen riskien osalta on varauduttava mahdollisen haitan torjuntaan ja korjaamiseen. Maanpuolustuksen toiminnoille ei saa aiheuttaa häiriöitä tai katveita. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesialueilla liikkuvien kansalaisten turvallisuus ja virnaomaisten toimintamahdollisuudet eri alueilla. Läpinäkyvyys: suunnitelmien tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan, puolueettomaan, luotettavaan, ajantasaiseen ja julkisesti dokumentoituun tietoon. Viestintä ja vuorovaikutteisuus suunnitteluprosessin alusta asti mukana.

Sektoreiden näkökulmia kysely aloitusvaiheessa Vastanneet sektorit Merellisten elinkeinojen ja toimintojen edustajille osoitetun kyselyyn vastanneet sektoreittain.

Hankkeen työprosessin runkona neljä työpajaa Pajojen teemat 1. Suunnittelun läpileikkaavat teemat: sininen kasvu ekosysteemilähestymistapa maan ja meren vuorovaikutus 2. Mitä on merialuesuunnitelma ja kuinka se laaditaan 3. Suunnittelun digitaalisuus ja suunnitelman esittämistapa 4. Merialuesuunnittelun prosessi

Merialuesuunnitelman tarkoitus MRL 8 a luku Merialuesuunnittelu, 67 a Merialuesuunnittelun sisältö ja tarkoitus.

Ensimmäisen suunnittelukierroksen aikataulu

Merialuesuunnitelman suunnitteluprosessi

Suunnitteluprosessin viestinnän tavoitteita Merialuesuunnittelun rooli sinisen kasvun ja meren hyvän ekologisen tilan mahdollistajana tiedostetaan laajasti. Sidosryhmillä on tietoisuus suunnitteluprosessista, suunnitelmien tavoitteista ja toteuttamisesta sekä vuorovaikutusmahdollisuuksista. Päättäjät ja toteuttajat saadaan mukaan suunnitteluun ja sitoutumaan merialuesuunnitelmiin. Kuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ym. vahva ja riittävän aikainen kytkentä prosessiin. Viestintä tukee merialueiden tilan, toimintojen ja arvojen tunnetuksi tekemistä ja ymmärtämistä. Viestinnällä tavoitellaan laajempaa sitouttamista meren ekosysteemien arvostukseen ja vaalimiseen. Viestinnällä tavoitellaan elinkeinojen tarpeiden parempaa ymmärtämistä.

Suunnittelun tuotteita työpajassa hahmotettuna

PAJA 3, TEHTÄVÄ 2 SUUNNITELMAN ESITTÄMISTAPA

PAJA 3, TEHTÄVÄ 2 SUUNNITELMAKARTAN ESITTÄMISTAPA - referenssejä

Suunnitelmien toimeenpano Keskeisimpiä toimeenpanon keinoja ja kanavia ovat - kansalliset politiikkatoimet ja kehityshankkeet - elinkeinojen sijoittumisen kansainvälinen koordinaatio - kansallinen elinkeinojen sektorien oma strateginen suunnittelu - kansallisen merenhoidon suunnitelman ja toimenpiteiden ohjelmointi - meren tilan ja merialuesuunnitelmien toteutumisen seuranta - maakuntaohjelmien ja niiden toimenpiteiden ohjelmointi - maakuntakaavojen ja yleiskaavojen sekä ranta- ja asemakaavojen kautta - viime kädessä toimintojen sijoittelun lupakäsittely ja -päätökset.

Jatkosuosituksia Merialuesuunnitelmien laadinnan ensimmäinen kierroksen käynnistyessä on selvää, ettei täysin tavoitellun mukaista digitaalista prosessia voida viedä läpi heti. Seuraavassa on esitetty joukko suosituksia käynnistettäviksi jatkotoimenpiteiksi Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hankkeen työprosessin näkökulmasta käsin: merialuesuunnittelun alustan kehitystyö koordinoiden Meritietoportaalin kehittämisen kanssa yhteen sovittavassa suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa käytettävien analyysityökalujen soveltuvuuden tutkiminen, tarpeiden määrittely ja työkalujen valinta mahdollisesti merialueen tilan mallintamiseen soveltuvan ohjelmiston tutkiminen ja hyödyntämisen pohdinta viestinnän ja vuorovaikutuksen sekä niiden välineiden tarkentava määrittely elinkeinosektorien ja tulevaisuuden elinkeinojen mahdollisesti puuttuvien visioiden laatiminen

KIITOS!