Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 1 (6) Espoossa 29.6.2011 RAKENTAMISEN ROOLI AALTO YLIOPISTOSSA VARMISTETTAVA Rakentamis ja kiinteistöala on huolissaan sektorin koulutuksen tulevaisuudesta Aaltoyliopistossa. Osa Aallossa suunnitelluista rakenteellisista ja sisällöllisistä linjauksista on ristiriidassa sektorin ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Tämä on riskinottoa, jolla uhataan tehdä tyhjäksi Teknillisen korkeakoulun vahva perinne alan johtavana opinahjona. Jaksolla 1990 2010 kolmesta yliopistosta valmistui kaikkiaan 3780 rakentamis ja kiinteistöalan diplomi insinööriä. Teknillisen korkeakoulun osuus oli 2130 (56 %) rakenne ja rakennustuotantotekniikan, yhdyskunta ja ympäristötekniikan ja kiinteistötalouden diplomi insinööriä. Valmistuneet olivat valinneet pääaineensa 22 eri päävaihtoehdosta ja erilaisia pääaine sivuaine yhdistelmiä oli lähes 500 erilaista. Monipuolinen opiskelu on palkittu työelämän asiantuntija ja johtotehtävissä. Alan koulutuksen saaneiden diplomi insinöörien työttömyysaste on koko 2000 luvun ollut suuruusluokassa 3,5 %, mitä voi pitää käytännössä täystyöllisyytenä. Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet diplomi insinöörit ovatkin osallistuneet erityisesti Etelä Suomen kasvukeskusten rakentamiseen ja kehittämiseen. Niissä tapahtunut kasvu ei olisi ollut mahdollinen ilman rakentamisen merkittävää panosta. Rakentamis ja kiinteistöalan tulevaisuuden haasteet Rakentamis ja kiinteistöala tuottaa vuosittain yli 30 000 uutta asuntoa noin 65 000 suomalaiselle. Sen liikevaihto on 27 miljardia, vienti noin 3 miljardia ja tutkimus ja kehityspanokset noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Se on tuottanut rakennetun omaisuuden, jonka osuus koko kansanvarallisuudestamme on 72 % (560 miljardia euroa). Kotitaloudet tekevät elämänkaarensa suurimmat investoinnit toimialamme lopputuotteisiin. Uuden rakentamisen lisäksi sektori ylläpitää ja kehittää olemassa olevia rakennuksia, liikenneverkkoja ja yhdyskuntateknisiä järjestelmiä. Ne ovat arkisen elämämme ehdottomia perusedellytyksiä, joiden on palveltava jatkuvasti kaikkia kansalaisia. Maa
Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 2 (6) ilmanlaajuisesti kiitetty ja palkittu suomalainen hyvinvointi ja kilpailukyky perustuvat pitkälti juuri aina toimivaan ja tehokkaaseen infrastruktuuriimme. Tulevaisuuden kansalliset haasteemme luonnollisesti eroavat aiemmista teollistumisen ja maaltamuuton haasteista. Toimialamme on kuitenkin jälleen keskeinen ratkaisuiden löytäjä ja toteuttaja. Sujuva liikkuminen, tulevaisuuden työympäristöt, ikääntyneiden asumisratkaisut tai kansallisten päästösitoumusten toteuttaminen ihmisten arjessa edellyttävät kaikki rakentamis ja kiinteistöalan aktiivista panosta. Sektorimme on myös kansallinen edelläkävijä mm. määräaikaisen vierasperäisen työvoiman käytössä ja käytäntöjen kehittämisessä. Aalto yliopiston kehityksessä tunnistettuja uhkakuvia Käymiemme keskusteluiden ja saamiemme tietojen mukaan Aalto yliopisto ei tunnista rakentamis ja kiinteistöalan luonnetta, merkitystä tai tulevaisuuden potentiaalia Suomelle: Yhteiskunnalliseksi vuorovaikutukseksi ei huomioida alan työllistävyyttä Rakentamis ja kiinteistöala työllistää suoraan 300 000 henkeä eli yhtä paljon kuin teknologiateollisuus yhteensä. Lähes mitään toimialalla tehtävää ei voi ulkoistaa ulkomaille, ja jopa kansallinen liikkuvuus on pientä. Diplomi insinöörit toimivat sektorin johtavina asiantuntijoina ja johtotehtävissä, siis ekosysteemin huipulla. Näistä syistä on välttämätöntä, että Aalto yliopisto kouluttaa rakennus ja kiinteistöalan diplomi insinöörejä myös vastaisuudessa. Maisteriopiskelijoiden kansainvälisyyttä pidetään itseisarvona Alalle valmistuvien, suomalaiseen työelämään valmiiden diplomiinsinöörien määrä on tällä hetkellä hieman liian pieni. Työelämävalmius tarkoittaa sisämarkkinatoimialalla valitettavasti myös kielitaitoa; suomea osaamaton ja yhteiskuntaa tuntematon ei pärjää työmaalla eikä edes suunnittelussa. Kansainvälistyminen tarkoittaa rakennusalalla lähes aina yritysostoja, mutta hyvin harvoin expat tyyppistä henkilöliikkuvuutta. Esimerkiksi
Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 3 (6) YIT:llä, jolla on 26000 työntekijää 14 maassa, on vain noin 20 ulkomailla vakituisesti työskentelevää työntekijää. Sama pätee myös toisin päin, eli alalla työskentelee Suomessa vain muutamia korkeasti koulutettuja ulkomaalaisia vaikka merkittävä osa suurista urakoitsijoista ja suunnittelutoimistoista on ulkomaalaisomistuksessa. Näistä syistä rakennusalan voimakkaasti kansainvälistettävä maisterikoulutus uhkaa muuttua kehitysavuksi, joka parhaassakin tapauksessa palvelee tiedeyhteisöä mutta ei silloinkaan elinkeinoelämää. Professorien kansainvälisyyttä pidetään itseisarvona Rakentamismääräykset ovat EU:ssakin aina kansallisia sovelluksia. Myös yleisiä suunnitteluperiaatteita parhaillaan yhtenäistävä eurokoodijärjestelmä toimeenpannaan kansallisilla tulkinnoilla. Vaativan suunnittelun pätevyysjärjestelmä on kansallinen ja suomenkielinen. Vastaavaa periaatetta sovelletaan käytännössä kaikissa EU maissa. Saksassa ja Yhdysvalloissa pätevyydet ovat jopa osavaltiokohtaisia. Pystyäkseen kehittämään omaa erikoisosaamisaluettaan suomalaisen yhteiskunnan tarpeiden mukaan alan professorin tulee tuntea ja ymmärtää suomalaista lainsäädäntöä, määräyksiä sekä toimialaa. Näistä syistä on huolehdittava, että opetustehtävissä olevat professorit tuntevat kansallisen rakentamiskulttuurin sekä säädökset väheksymättä kuitenkaan kansainvälisen tason tutkimusmeriittiä. Edellä esitettyihin seikkoihin liittyen rakentamis ja kiinteistöala on koko Suomen elinkeinoelämän puolesta huolissaan paitsi nykyisistä, myös tulevista mahdollisuuksista keskustella Aalto yliopiston valitsemista painopisteistä ja tulevaisuuden suunnista. Edes säätiöpääomaan sijoittanut ei saa kommentoida suunnitelmia Varainkeruukampanjan haaste on luonnollisesti ollut myydä vasta rakentamisvaiheessa olevaa uutta yliopistokonseptia. Kehitystyö on painottunut yliopiston johdon ja hallituksen vuoropuheluun, mikä jää väistämättä liian kapeaksi jos yhteiskuntaa halutaan palvella laajasti. Vuorovaikutus ja läpinäkyvyys eivät ole pois autonomiasta, ja osapuolten sitouttamisessa niistä on varmasti hyötyä.
Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 4 (6) Näistä syistä rajusti nykyisistä käytännöistä ja volyymeista eroava toimintatapa tulisi ehdottomasti keskusteluttaa laajemmin kuin nyt on tehty, lisäksi tarvitaan yliopiston laitosten taholta muutoinkin huomattavasti enemmän halukkuutta vuorovaikutukseen elinkeinoelämän kanssa. Raha ratkaisee jatkossakin, ja Aalto syö omat periaatteensa Varainkeruun lähtökohta on ollut säätiöpääoman kartuttaminen eli Aallon yleisiin tavoitteisiin sitouttaminen. Loppusuoralla on osoittautunut, että jopa pysyviä, rahoittajien itse nimettävissä olevia professuureja kaupataan hintalapun kanssa. Yliopiston vuosibudjetin näkökulmasta lähes merkityksettömillä säätiöpääomasijoituksilla linjataan siis valtion puolesta mm. pysyviä professuureja, joita ei täytetä yliopiston itsensä määrittelemien laatukriteerien mukaan. Näistä syistä tarvitaan määrätietoista, avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän ja yliopiston välisestä yhteistyöstä, jolloin kumpikin osapuoli voi saavuttaa tavoitteensa ja täyttää tarpeensa. Rajut painopistevalinnat osoittautuvat vääriksi jo vuodessa Kukaan ei voi tietää, mikä toimiala vetää parhaiten kymmenen vuoden kuluttua. Rakennusala on syklinen, mutta sitä tullaan varmasti tekemään tulevaisuudessakin. Monipuolisuus on rikkaus ja se antaa joustoa kaikille. Näistä syistä rakennusala tulee nähdä paitsi omana erikoistumissuuntanaan, myös toiminta alustana jolle muiden alojen teknologioita ja prosesseja voidaan laajassa mittakaavassa soveltaa. Aalto häviää kansallisen kilpailun Jos menestyksen mittarit haetaan yksioikoisesti kansainvälisestä akateemisesta maailmasta, ne uhkaavat olla ristiriidassa yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Muut yliopistot hyökkäävät jo nyt rekrytoinneissaan ja painopistevalinnoissaan alueilla, joilla Aalto yliopisto on ollut perinteisesti vahva mutta nyt suuntaa vailla.
Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 5 (6) Näistä syistä Aalto yliopiston tulee tiedostaa riski kansallisen painoarvonsa pienenemisestä. Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Opetus ja kulttuuriministeriön tuore raportti Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025. Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 (Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16) esittää, että arkkitehtuurin ja rakentamisen yliopistokoulutukseen ennakoidaan merkittävää lisäystarvetta. Kun aloituspaikkoja oli vuonna 2009 kaikkiaan 457, vuodelle 2016 tavoite on 600. Tarve ja lisäys vastaavat hyvin toimialan omaa näkemystä rakennusalan tulevaisuuden ammattilaisista. Kokonaisvolyymistä sekä lisäyksestä suuri osa on juuri rakentamisalan diplomi insinöörejä. Koska Aalto yliopistolla on siihen täydet edellytykset, sen on kannettava vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi: Suomenkielisten maisterien määrä on pidettävä riittävällä tasolla. Elinkeinoelämälle on luotava säännöllisen vuoropuhelun kanava. Yliopiston ja korkeakoulun painopistevalintoja on voitava kommentoida ennen toimeenpanoa. Kotimainen teollisuus on osallistettava oppituolien ja niiden sisältöjen määrittelyyn hallitulla prosessilla, ei huutokaupoilla. Valmistuneiden työllistymistä ja urapolun kehitystä on seurattava, mittarit otettava keskeisiksi koko yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnissa. Rakentamistalouden opetuksen ja tutkimuksen jatko on turvattava kiireellisesti. Rakentamistalous on edelleen voitava valita pääaineeksi, koska erityisesti siinä työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Pitkään jatkuneet määräaikaisena hoidetut professuurit ja näköpiirissä oleva toisesta professuurista luopuminen ovat haitanneet toiminnan suunnitelmallisuutta ja tulee aiheuttamaan yhdelle professorille täydellisen ylikuormituksen. Muiden pääaineiden on parannettava vetovoimaisuuttaan sisältöjä ja opetusmenetelmiä kehittämällä, ei rakentamistalous kieltämällä.
Rakentamisen rooli Aalto yliopistossa varmistettava Sivu 6 (6) Välinealueet (kansainvälisyys, BIM, ) eivät saa nousta itseisarvoiksi. Opiskelijan on ensisijaisesti saatava laajat perusvalmiudet toimia rakentamisalalla Suomessa. Kansainvälistymisen lainalaisuudet ovat rakentamisessa erilaiset kuin esim. muotoilussa tai markkinoinnissa. Espoossa 29.6.2011 Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry Helena Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry