Miten ohjaat työssäoppijoita

Miten ohjaat työssäoppijoita Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo

Miten ohjaat työssäoppijoita Terttu-projekteissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille 1 Pirjo Lehtoranta Harri Leivo Seija Haapasalo

2 3. korjattu painos Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5 00410 Helsinki Kansi Timo Pitkänen Yliopistopaino 2006 ISBN 952-5017-58-3

Alkusanat Tämä koulutuspaketti on kehitetty Terttu-projekteissa. Terttu-projektit ovat Euroopan Sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittamia hankkeita. Projektit toteutettiin Kuntoutussäätiön, Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymän ja Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen yhteistyönä. Projektit toteutettiin vuosina 2000-2005. Tämä on aikaisemman samannimisen julkaisun korjattu painos. Julkaisuun on lisätty ammattiosaamisen näyttöjä koskeva luku 2.3 sekä uusittu arviointia käsittelevä luku 6. Muitakin tekstimuutoksia ja korjauksia on tehty esimerkiksi työllistämistukiasioihin luku 7.10, julkaisussa mainittuun kirjallisuuteen, viitteisiin sekä yhteystietoihin. Myös liitteitä on uusittu. Terttu-projektien tavoitteena oli järjestää työpaikkaohjaajille koulutusta, jossa huomioitiin erityistä tukea tarvitsevien työssäoppijoiden tarpeita. Koulutuksesta vastasi Kuntoutussäätiön tiimi, johon kuuluivat projektisuunnittelija Harri Leivo (2000-3/2003), erikoistutkija, neuropsykologi Seija Haapasalo, tutkija, sosiaalipsykologi Jukka Valkonen (2000-2004), työyhteisökouluttaja, psykologi Outi Reinola (2005 alkaen) ja projektipäällikkö, psykologi Pirjo Lehtoranta. Koulutuspakettia voi käyttää osana Opetushallituksen määrittelemää kahden opintoviikon työpaikkaohjaajakoulutusta tai työpaikkaohjaajien itseopiskelun tukena. Kiitän koulutukseen osallistuneita työpaikkaohjaajia, oppilaitosten opettajia, rehtoreita, oppilashuollon edustajia ja muuta henkilöstöä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. He mahdollistivat tämän koulutuspaketin laatimisen. Esitän kiitokseni myös yhteistyöprojekteille, joiden kokemukset olivat meille arvokkaita. 3 Kiitos kuuluu myös projektien ohjausryhmille ja kehittämistiimille, jotka tukivat työtämme rakentavin ehdotuksin. Helsingissä 15.1.2006 Pirjo Lehtoranta

4

Sisällys 1. Johdanto 7 2. Ammatillinen koulutus, työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu 9 2.1. Toisen asteen ammatillinen koulutus 9 2.2. Työssäoppiminen 12 2.3. Ammattiosaamisen näytöt 14 2.4. Työsuojelu 18 3. Työssäoppimisen ohjaus 21 3.1. Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset 22 3.2. Ohjausprosessi 29 3.3. Ohjauksen menetelmät 33 3.4. Yhteenveto 38 4. Työssäoppiminen oppimismenetelmänä 41 4.1. Oppimisen perusideoita 42 4.2. Oppimisprosessi 45 4.3. Oppimista tukevat menetelmät 49 4.4. Yhteenveto 56 5. Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla 57 5.1. Erityiset oppimisen vaikeudet 59 5.2. Yhteenveto 67 6. Arviointi 69 6.1. Mitä arvioidaan? 70 6.2. Kuka arvioi? 75 6.3. Miten arvioidaan? 76 6.4. Arviointiprosessi 79 6.5. Yhteenveto 87 7. Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa 89 7.1. Allergia ja astma 89 7.2. Diabetes 91 7.3. Epilepsia 92 7.4. Kehitysvammaisuus 93 7.5. Kuulovammaisuus 95 7.6. Liikuntavammat 97 7.7. Mielenterveys 98 7.8. Näköongelmat 99 7.9. Tarkkaavaisuushäiriöt 101 7.10. Taloudelliset tuet erityisryhmien työllistämiseen 103 5

6 Liitteet Liite 1 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L601/2005) Liite 2 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen Liite 2 muuttamisesta (A605/2005) Liite 3a ja b Sopimukset työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestet- Liite 3 tävästä koulutuksesta Liite 4 Luettelo nuorilta työntekijöiltä kokonaan kielletyistä töistä Liite 5 Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä Liite 6 Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon Liite 2 perusteet Liite 7a ja b Esimerkkejä opiskelijan päiväkirjasta työssäoppimisjaksoilla Liite 8 Lomake näytön arvioinnin tallentamiselle Liite 9 Näyttötodistus

1. Johdanto Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut useita muutoksia viime vuosina. Peruskoulun oppimäärälle rakentuva ammatillinen koulutus on pidentynyt kaikilla aloilla kolmivuotiseksi. Työharjoittelun tilalle on tullut työssäoppiminen, joka on entistä työharjoittelua pitempi, tavoitteellisempi ja ohjatumpi oppimisjakso työelämässä. Opiskelijoiden ammattiosaamista on alettu arvioida näyttöjen avulla. Ammattioppilaitosten opiskelijat - työssäoppijat - ovat koulutuksensa aikana vähintään puolisen vuotta työpaikoilla oppimassa ammattiinsa kuuluvia tietoja ja taitoja. Jotta työssäoppijat saisivat parhaan mahdollisen opastuksen ja tuen, työpaikkojen tulisi nimetä henkilö työpaikkaohjaaja vastaamaan opiskelijoiden ohjauksesta. Työpaikkaohjaajaksi valikoituu yleensä ammattinsa taitava, nuorista tai yleensäkin uusien työntekijöiden perehdytyksestä ja ohjauksesta kiinnostunut työntekijä tai toimihenkilö. Koulutuspaketti auttaa työpaikkaohjaajaa ohjaamaan työssäoppimisjaksolle tulevia opiskelijoita. Koulutuspaketti jakautuu kuuteen teemaan. Kukin teema muodostaa oman kokonaisuutensa. Asioihin voi tutustua haluamassaan järjestyksessä. Mikäli työssäoppimista ei tunne entuudestaan, on suositeltavaa aloittaa perehtyminen ensimmäisestä teemasta. 7 Ammatillinen koulutus ja työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt ja työsuojelu. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, työssäoppimisen perusteisiin, ammattiosaamisen näyttöihin sekä työssäoppimisjaksojen aikana huomioitaviin työsuojeluasioihin. Ammatillisen koulutuksen pääpiirteiden ja työssäoppimisen pelisääntöjen ymmärtäminen auttavat työpaikkaohjaajaa orientoitumaan ohjaustehtävään. Ammattiosaamisen näytöt on uusi me-

netelmä arvioida opiskelijan osaamista. Työssäoppijoiden työsuojelun ollessa myös työpaikkaohjaajan vastuulla, työpaikkaohjaajan tulee olla tietoinen siihen liittyvistä määräyksistä. Työssäoppimisen ohjaus. Luvussa pohditaan onnistuneen ohjauksen edellytyksiä ja tutustutaan ohjausprosessin eri vaiheisiin. Jakso käsittelee työssäoppimisjaksolle valmistautumista, ohjauksen aloitusta, ylläpitoa ja sen päättämistä. Ohjausprosessin vaiheistaminen auttaa työpaikkaohjaajaa jäsentämään työssäoppimisjaksoa. Ohjausmenetelmiin tutustuminen auttaa ohjaajaa valitsemaan kullekin työssäoppijalle soveltuvia ohjaustapoja. Työssäoppiminen oppimismenetelmänä. Teema perehdyttää oppimisen ja opastamisen perusteisiin. Työpaikkaohjaaja auttaa työssäoppijaa oppimaan huomioimalla oppimisen lainalaisuuksia ja järjestämällä oppimistilanteet sellaisiksi, että ne edistävät oppimista. Työpaikkaohjaaja voi saada innostumaan työn oppimisesta nekin opiskelijat, joita tavallinen kouluympäristö ei innosta. Ohjaaja voi havaita, että opiskelijan työssä edistyminen ja innostuminen palkitsee monin verroin ohjaustyöhön käytetyn ajan ja energian. Oppimisvaikeudet työssäoppimisjaksoilla. Luvussa tarkastellaan oppimisessa toisinaan ilmeneviä vaikeuksia. Teema auttaa työpaikkaohjaajaa ymmärtämään oppimisvaikeuksien moninaisuutta. Ohjaajalle esitellään vinkkejä, miten voi toimia erilaisten oppijoiden kanssa. 8 Arviointi. Teema perehdyttää työpaikkaohjaajan opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointiin. Luvussa tarkastellaan arvioinnin kohteita ja menetelmiä. Arviointi voi olla ohjaavaa, jolloin sen tarkoitus on kannustaa opiskelijaa työssäoppimisjaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Näyttöön perustuvasta arvioinnista on kyse kun arvioidaan opiskelijan osaamista tietyssä näyttötilanteessa. Arviointitaitojen kehittyminen auttaa myös työpaikka-ohjaajaa tutkimaan ja kehittämään omaa työtään. Erityisryhmien huomioiminen työssäoppimisessa. Kirjan loppuun on koottu tietoa erityisryhmien työssäoppimisesta ja siinä huomioitavista seikoista. Tiedot kerättiin vammaisjärjestöiltä kyselylomakkeen avulla. Tekijät täydensivät luetteloa ja kokosivat tietoja erityisryhmien työllistämiseen liittyvistä taloudellisista tukimuodoista.

2. Ammatillinen 2. koulutus, 2. työssäoppiminen, 2. ammattiosaamisen 2. näytöt ja 2. työsuojelu Työelämä vaatii ammatillista osaamista. Joidenkin ammattien taitajista on jo nyt pulaa. Koulutuspoliittisena tavoitteena on, että kaikille suodaan mahdollisuus ammatilliseen kouluttautumiseen. Työssäoppiminen on eräs tapa pyrkiä lähentämään koulutusta ja työelämää ja edistää niiden välistä yhteistyötä. Työssäoppimisen kautta opiskelija saa käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin. Ammattiosaamisen näyttöjen avulla opiskelija voi osoittaa käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon 2.1. Toisen asteen ammatillinen koulutus 9 Peruskoulun jälkeen suurin osa nuorista hakeutuu ammatti- tai lukio-opintoihin. On laskettu, että noin 60 % nuorista hakeutuu lukioon ja noin 30 % ammattiopistoihin. Luvut vaihtelevat jonkin verran alueittain. Ammatillisten opintojen vetovoimaisuutta on pyritty kohentamaan uudistamalla koulutusta ja tiivistämällä yhteistyötä työelämän kanssa. Kolmevuotinen ammatillinen koulutus antaa yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden. Opiskelijat voivat jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Uutta on myös kaksoistutkinto, jolloin opiskelija voi suorittaa sekä ammatillisen

perustutkinnon että ylioppilastutkinnon. Opiskelu kestää tuolloin yleensä kolme - neljä vuotta. Opiskelijoilla on muutoinkin mahdollisuus valita opintoja muista ammattiopistoista tai lukioista. Kaksoistutkinnon ja opintovalintojen myötä yhteistyö lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa on entisestään tiivistynyt. Myös ylioppilaat voivat suorittaa samoja ammatillisia tutkintoja kuin peruskoulun suorittaneet. Heidän opiskeluaikansa on vain hieman lyhyempi vaihdellen yleensä kahdesta vuodesta kahteen ja puoleen vuoteen. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Näyttötutkinto kehitettiin alun perin työssäkäyvän aikuisväestön tarpeisiin. Tätä varten on järjestetty valmentavaa koulutusta ammattioppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkinto on eri asia kuin ammattiosaamisen näytöt. Näytöt liitetään kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin. Opiskelijat osoittavat näyttöjen avulla, miten hyvin he ovat saavuttaneet opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ajoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ne järjestetään yhdessä työpaikkojen ja oppilaitosten kanssa. 10 Ammatillinen koulutus perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta. Näillä säädetään mm. koulutuksen tavoitteista, koulutuksen järjestäjistä, opetussuunnitelmista, opetuksesta sekä opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan tammikuun alusta 2006 (liitteet 1 ja 2). Ammatilliset tutkinnot tuottavat laaja-alaiset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman osaamisen ja ammattitaidon johonkin tiettyyn tehtävään. Uusi lainsäädäntö korostaa, että ammatillisessa koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestetään yli 300 paikassa. Näitä oppilaitoksia ylläpitävät kunnat, kuntayhtymät, valtio ja yksityiset koulutuksen järjestäjät. Opiskelijoille opetus ja ateriat ovat maksuttomia. Asuminen opiskelijaasuntolassa on myös maksutonta. Muilta osin ammattiopiskelijoita koskevat samat opintososiaaliset etuudet kuin muita opiskelijoita.

Entisiä ammattikouluja kutsutaan nykyisin ammattiopistoiksi, ammattioppilaitoksiksi, koulutuskeskuksiksi tai ammatti-instituuteiksi. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta koulutusalalta yli sataan ammattiin. Ammatillisen koulutuksen alat ovat seuraavat: humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvara- ja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Esimerkiksi autoalan perustutkinto valmistaa automaalareita ja ajoneuvoasentajia, sähköalan perustutkinto elektroniikka- ja sähköasentajia ja catering alan perustutkinto suurtalouskokkeja. Kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto muodostuu 120 opintoviikosta. Niistä 90 opintoviikkoa on ammatillisia opintoja, 20 opintoviikkoa nk. kaikille yhteisiä opintoja ja 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja. Opinnot sisältävät myös vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista ja 2 opintoviikkoa opinnäytetyötä. Yhteisiä opintoja ovat äidinkieli, toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, fysiikka ja kemia, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, liikunta ja terveystieto sekä taide ja kulttuuri. Vapaasti valittavat opinnot (10 ov) 11 Lähteinä käytetty mm. Opetusministeriön internetsivuja www.minedu.fi/opm/koulutus www.ammatillinenkoulutus.com (asiaa mm. ammateista, oppilaitoksista, koulutuksen uudistumisesta) Koulutusopas peruskoulun jälkeiseen koulutukseen 2002, Opetushallitus, Kirjapaino OyWest Point, Rauma 2001. Opas on myös Internetissä http://www.oph.fi/ koulutusoppaat/kopas/peruskouluopas/. Opas uusitaan vuosittain. Koulutusta koskevat lait löytyvät FINLEX - Valtion säädöstietopankista http:// www.finlex.fi/fi/laki/

2.2. Työssäoppiminen Ammattiin valmistuvat opiskelijat saavat käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin jo opiskeluaikana. Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa (noin puoli vuotta) työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opiskelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta, joka on määritelty opetussuunnitelmassa. Työssäoppimista säätelevät laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta. Sitä ohjaavat myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen suositukset ja kannanotot sekä alakohtaiset työehtosopimukset. Työssäoppimisen yleisinä tavoitteina on: lisätä työelämän vastuuta koulutuksesta helpottaa ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksiin edistää nuorten työllistymistä ja työmarkkinoille siirtymistä lisätä opiskelijoiden tietoa työmarkkinoista ja työelämän pelisäännöistä lisätä koulun ja työelämän yhteistyötä 12 Työssäoppimisjaksoista on suurin hyöty kaikille osapuolille silloin, kun se on etukäteen hyvin suunniteltua. Opiskelijoiden valmentaminen työssäoppimisjaksolle edesauttaa sen sujumista. Myös työpaikka voi valmistautua opiskelijan vastaanottoon (kts. kohta Ohjausprosessi/ennakkovalmistautuminen). Työssäoppimisen yleisestä järjestämisestä sovitaan työpaikan ja oppilaitoksen kesken laadittavalla kirjallisella sopimuksella (liite 3 a). Sopimuksessa sovitaan mm. työssäoppimisjakson tavoitteista, keskeisistä sisällöistä (oppimistehtävistä), kestosta ja ajoituksesta ja määritellään osapuolten tehtävät. Opiskelijan työssäoppimisjaksosta sovitaan yksilöidyllä sopimuksella (liite 3 b). Sopimuksessa määritellään tarkemmin opiskelijan työjärjestelyt, tavoitteet, tehtävät jne.

Työpaikalla, opettajalla ja opiskelijalla on omat tehtävänsä järjestettäessä työssäoppimista. Seuraaviin kappaleisiin on koottu näistä tärkeimpiä. Työpaikan tehtäviä työssäoppimisessa on: antaa oppilaitokselle tiedot työhön ja työympäristöön liittyvistä oloista ja työvälineistä sopia kirjallisesti oppilaitoksen kanssa työssäoppimisen järjestämisestä nimetä vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työssä vastata opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen aikana antaa opiskelijalle kuva siitä, miten työyhteisö toimii ja kehittyy tiedottaa työpaikan henkilöstölle työssäoppimisesta Opettajan tehtäviä työssäoppimisessa on: suunnitella yhdessä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppiminen välittää työpaikkaohjaajalle tieto opiskelijan opetussuunnitelmasta, tavoitteista ja muusta tarpeellisesta selvittää työtehtävien tarkoituksenmukaisuus eri työssäoppimisjaksoilla, suunnitella oppimistehtävät sekä selvittää niiden tavoitteet työpaikkaohjaajalle auttaa ja tukea opiskelijaa työssäoppimisprosessin eri vaiheissa osallistua konkreettisesti opiskelijan ohjaukseen ja arviointiin Opiskelijan vastuulla on: noudattaa työpaikan järjestystä sekä työstä ja työturvallisuudesta annettuja ohjeita ja määräyksiä tehdä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa sovitut tehtävät ja noudattaa työssäoppimissopimuksessa sovittuja asioita 13 Työpaikan nimeämä työpaikkaohjaaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla. Työssäoppimisen arviointiin osallistuvat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan pitämällä esim. oppimispäiväkirjaa.

Työpaikkaohjaaja ja opettaja osallistuvat opiskelijan arviointiin kulloinkin tarkemmin sovittavalla tavalla. Arvioitavia asioita ovat mm. opiskelijan tekniset taidot eli miten opiskelija selviytyy annetuista oppimistehtävistä sekä sosiaaliset taidot (esimerkiksi kyky itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätyötaito, täsmällisyys, luotettavuus, työaikojen noudattaminen). Arviointia käsitellään enemmän luvussa kuusi. Työssäoppiminen tulisi työmarkkinajärjestöjen suosituksen mukaan järjestää ilman työsuhdetta. Jos työsopimus kuitenkin solmitaan, palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Työssäoppijalla ei korvata työpaikan henkilöstöä, eikä vaikuteta yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. 14 Lähteinä käytetty ja muuta kirjallisuutta Opetusministeriön internetsivuja www.minedu.fi/opm/koulutus www.edu.fi/tonet (Opetushallituksen ylläpitämä työssäoppimisen tietopalvelu, sisältää myös joukon lakeja) Pohjonen P (2005) Työssäoppiminen. Ammatillisen osaamisen perusta. PS-kustannus, Keuruu. Työssäoppimisen opas työpaikoille. Useat yhteisöt tekijöinä. Internetistä pdftiedostona http://www.edu.fi/tonet/fin/tat2004.pdf. Työssä on työn iloa. Johdatus työssäoppimiseen ja Tonet työssäoppimisen tietopalveluun, Opetushallituksen ja opetusministeriön tekemä lehtinen. Internetissä http:/ /www.edu.fi/tonet/fin/oppilaitos/tonetesite.pdf, painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. Työpaikkaohjaajan koulutus käynnistyy. Potkua työssäoppimiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Opetushallituksen tekemä lehtinen. Internetissä http://www.edu.fi/ tonet/fin/oppilaitos/tyopaikkaohjaaja.pdf, painettua esitettä voi tiedustella Opetushallituksesta. http://www.tat.fi/ > Taloudellinen Tiedotustoimisto 2.3. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa aidoissa, käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Työelämän edellyttämä ammattitaito on määritelty tutkintojen opetussuunnitelman perusteissa. Näytöt perustuvat uudistettuun lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta sekä Opetushallituksen ohjeisiin (liitteet 1, 2 ja 6).

Ammattiosaamisen näyttöjen yleisinä tavoitteina on: varmistaa koulutuksen laatua ja parantaa työelämäyhteyksiä yhtenäistää opiskelijan arviointia tehostaa opiskelijan siirtymistä työelämään antaa tietoa opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyiden sekä ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta tuottaa tietoa oppimistulosten kansalliseen arviointiin Ammattiosaamisen näytöt pyritään antamaan työssäoppimisen yhteydessä työpaikoilla. Ne suunnitellaan yhdessä työpaikkaohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kanssa. Työssäoppimisen aikana voidaan antaa näyttöjä, mutta on myös mahdollista, että työssäoppimiseen ei sisälly näyttöjä. Jos esimerkiksi näyttöjen toteutus on vaikeata työpaikalla, näytöt voidaan suorittaa oppilaitoksessa. Vastaava tilanne voi syntyä, jos näyttöjä joudutaan täydentämään tai uusimaan. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat koko koulutuksen ajalle ja ovat osa koulutusta ja opiskelijan arviointia. Oppilaitos ja työelämä yhdessä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat työtilanteen tai työprosessin (= ammattiosaamisen näyttö). Ammattiosaamisen näytössä arvioidaan opiskelijan jonkin opintokokonaisuuden osaamista. Kolmevuotisen tutkinnon aikana kertyy keskimäärin 3-4 näyttöä eri ammatillisista opintokokonaisuuksista. Yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. (Vrt. luvun 2.1. kuvio opintojen muodostumisesta.) Tarvittaessa ammattiosaamisen näyttö voi tapahtua osanäyttönä niin, että osa opintokokonaisuudesta näytetään työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Voi olla myös sellaisia näyttötilanteita, joissa osoitetaan useampien opintokokonaisuuksien keskeinen osaaminen yhdellä kertaa. Arvioinnin kohteet ja -kriteerit ovat opintokokonaisuuksittain samat kaikille opiskelijoille, mutta työpaikan tarjoamat mahdollisuudet ratkaisevat, kuinka kattavasti niitä voidaan työpaikalla näyttää ja arvioida. 15 Näyttöjen merkitystä voidaan tarkastella työpaikan, opiskelijan ja opettajan näkökulmista.

Työpaikan näkökulmasta näytöt luovat mahdollisuuden vaikuttaa alalle valmistuviin työntekijöihin varmistavat alalle valmistuvien osaamista ja koulutuksen työelämävastaavuutta helpottavat rekrytointia ja perehdyttämistä varmistavat ammattikoulutuksen tasalaatuisuutta eri oppilaitoksissa haastavat työyhteisön oppimaan Opiskelijan näkökulmasta näytöt tuovat opiskeluun tavoitteellisuutta yhdenmukaistavat arviointia lisäävät koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja käytännönläheisyyttä mahdollistavat ammatillisen osaamisen näytön käytännössä helpottavat työllistymistä lisäävät opiskelumotivaatiota yksilöllistävät opiskelua 16 Opettajan näkökulmasta näytöt ohjaavat opetusta ja arviointia opetussuunnitelman ja työelämän tarpeiden suuntaiseksi tuovat tavoitteellisuutta ja käytännönläheisyyttä työssäoppimiseen pitävät yllä omaa ammattitaitoa monipuolistavat opiskelijan arviointia ja -menetelmiä antavat välineitä itsearviointiin ja tietoa koulutuksen kehittämiseksi haastavat opettajat ja työelämän sekä opettajat keskenänsä tiiviiseen yhteistyöhön Näyttöaineistot. Näyttöjen suunnittelun ja toteutuksen helpottamiseksi on laadittu näyttöaineistot kaikkiin perustutkintoihin 1. Niissä määritellään kunkin tutkinnon vaatima keskeinen osaaminen ja arviointikriteerit. Näyttöaineistot voivat toimia tukimateriaalina. Ne sisältävät: kaikille tutkinnoille yhteiset ohjeet näyttöaineiston käyttöön näytön kuvauksen opintokokonaisuuksittain näyttöympäristön määrittelyn opintokokonaisuuksittain arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain 1 Näyttöaineistot ovat nähtävissä opetushallituksen nettisivuilla www.oph.fi

Näytön kuvaus -kohdassa on määritelty se opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka näytöllä osoitetaan. Osaaminen kuvataan tekemisenä. Näyttöympäristö -kohdassa on kerrottu millaisissa olosuhteissa, millaisilla työpaikoilla tai työyhteistöissä näyttö on mahdollista toteuttaa. On määritelty myös millaisia koneita, laitteita ja tarvikkeita tarvitaan. Näyttöjen arviointi -kohdassa on kuvattu arvioinnin kohteet ja kriteerit. Opiskelijan suorittamat näytöt arvioidaan ja kirjataan arvosanoin näyttötodistukseen (esimerkki liitteessä 9), joka päättötodistuksen kanssa yhdessä muodostaa opiskelijan tutkintotodistuksen. Näyttöjen arviointi poikkeaa tässä suhteessa työssäoppimisesta, josta ei anneta erillistä todistusta. Työssäoppimisen aikana tapahtunut oppiminen huomioidaan opettajan toimesta osana opiskelijan niiden ammatillisten opintojen arviointia, joihin työssäoppiminen sisältyy. Näyttöjen arvioinnista kerrotaan enemmän arviointiluvussa (luku 6). Toimielin. Näyttöjen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten koulutuksen järjestäjän tulee perustaa yksi tai useampia toimielimiä. Toimielimessä on jäseninä opettajia, opiskelijoita, työ- elinkeinoelämän edustajia (työntekijöitä ja työnantajia tasapuolisesti) sekä koulutuksen järjestäjän edustajia. Toimielimen tehtävänä on: hyväksyä näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma (osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa) valvoa näyttötoimintaa päättää näyttöjen arvioijista allekirjoittaa (toimielimen puheenjohtaja) näyttötodistukset käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset 17 Lähteenä käytetty Ammattiosaamisen näytöt käyttöön. Opetushallitus 2006. Julkaisu löytyy myös Internetistä http://www.edu.fi/julkaisut/nayttoopas.pdf(footnotes)

2.4. Työsuojelu Työssäoppimisen tullessa kiinteäksi osaksi ammatillista koulutusta ja työpaikalla vietettävän ajan pidentyessä työsuojelulliset seikat korostuvat entisestään. Vastuu opiskelijan työturvallisuudesta jakaantuu työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Työnantajan vastuu Työnantajalle kuuluu vastuu opiskelijan työturvallisuudesta työssäoppimisen ja näyttöjen aikana, vaikka opiskelija ei olisikaan työsuhteessa työnantajaan. Opiskelijaan sovelletaan asianomaisen alan työturvallisuussäännöksiä ja määräyksiä samalla tavalla kuin työsuhteiseen työntekijään. Työnantajan vastuulla ovat työpaikan turvalliset olosuhteet, laitteet, koneet sekä perehdyttämisen, opastuksen ja valvonnan järjestäminen. Esimiehen tehtävänä on perehdyttää opiskelija työturvallisuusasioihin. Myös työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluu varmistaa opiskelijan työturvallisuus. Oppilaitoksen vastuu 18 Oppilaitoksen on huolehdittava, että opiskelijalla on mahdollisuus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen työympäristöön työssäoppimisen aikana. Tämä on selvitettävä ennen työssäoppimissopimuksen solmimista. Ennen työssäoppimisjaksoa oppilaitoksen on valmennettava opiskelijaa työturvallisuusasioihin. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työntekoon. Työantajalle on tärkeätä tiedottaa opiskelijan valmiuksista. Yhteistyötä työnantajan kanssa selkiyttää, jos opiskelijan ammatillisiin valmiuksiin liittyvät taidot ovat kirjallisessa muodossa. Oppilaitos vakuuttaa opiskelijat tapaturmien varalta, mutta vastuu turvallisuudesta ja perehdytyksestä on aina työnantajalla. Työnantajaa on tiedotettava sen työturvallisuusvastuusta.

Laki nuorista työntekijöistä Työturvallisuuslain lisäksi opiskelijat ovat myös nuorista työntekijöistä laaditun lain alaisia. Lakia nuorista työntekijöistä sovelletaan alle 18-vuotiaisiin työntekijöihin ja opiskelijoihin, jotka tekevät työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työssäoppimisjaksolla työtä ei tehdä opettajan johdolla ja valvonnassa. Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vahingoita nuoren fyysistä, psyykkistä tai siveellistä kehitystä ja ettei työ vaadi kohtuuttomia ponnisteluja. Vaarallisissa töissä ei saa käyttää alle 16-vuotiasta nuorta. Vaarallisia töitä voi tehdä 16 vuotta täyttänyt, kun on huolehdittu ettei ole tapaturman vaaraa. Töiden edellytyksenä on ilmoitus työsuojelupiirille. Nuorten työaika on myös erikseen säännelty (liite 4). Työturvallisuusasioita käsitellään Työturvallisuuslaissa (738/2002), laissa nuorista työntekijöistä (998/1993) ja Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) (liite 5). Lähteinä käytetty mm. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (601/2005) 19 25 28, Työturvallisuuslaki (738/2002), Laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (603/2005) 5 10, Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002) Lait ja asetukset löytyvät esimerkiksi FINLEX - Valtion säädöstietopankista http:// www.finlex.fi/fi/laki/ hakemalla lain tai säädöksen numeron mukaan. 19

20

3. Työssäoppimisen ohjaus Ohjauksella ymmärretään tässä työpaikkaohjaajan työssäoppijalle antamaa aikaa ja huomiota sekä tilaisuutta oppia työssäoppimisen aikana sovittuja työtehtäviä hyvässä vuorovaikutussuhteessa. Huomiota kiinnitetään niihin perusasioihin, jotka tukevat ohjauksen onnistumista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaustapahtumaa käsitellään jatkumona, jolla on alku ja loppu. Ohjauksen menetelmistä käydään läpi tavallisimmat. Tekstin lomaan on otettu muutamia käytännön esimerkkejä ohjaustilanteista. Ohjaustilanteet muodostuvat käytännössä jonkin verran erilaisiksi eri työaloilla (esimerkiksi auto- ja sosiaali-terveysala). Myös opiskelijoiden ikä, erilaiset valmiudet ja kokemukset vaikuttavat annettavaan ohjaukseen. Työssäoppimisen ohjaukseen tarvitaan aikaa ja muitakin resursseja. Ohjaus edellyttää pitkäjänteisyyttä. Työpaikkaohjaajalta edellytetään perehtyneisyyttä työssäoppimisen ohjaukseen ja menetelmiin. Ohjatessaan opiskelijoita työpaikkaohjaaja joutuu läpikäymään työssäoppimisjaksolle asetettuja tavoitteita ja miettimään millaisen ohjauksen avulla opiskelija parhaiten oppii. Ohjaaja joutuu pohtimaan, millaista vuorovaikutusta tarvitaan, jotta tavoitteet toteutuvat. 21 Tavoitteet eivät toteudu, jos ohjaaja ja työssäoppija eivät tule keskenään juttuun. Toisaalta, jos opiskelijan ja työpaikkaohjaajan suhde on toimiva, ohjaus auttaa työssäoppijaa pääsemään hyviin oppimissuorituksiin.

Työpaikkaohjaaja joutuu ohjaustyössään pohtimaan seuraavia asioita: miten työssäoppimiseen valmistaudutaan miten tarpeellinen informaatio opiskelijasta siirtyy työpaikalle miten ohjaussuhde käynnistetään eli miten tullaan tutuiksi miten ohjaussuhdetta ylläpidetään eli mitkä asiat auttavat tai estävät suhteen ylläpitoa miten ohjaussuhde päätetään miten huomioidaan koulun opetussuunnitelma ja toisaalta opiskelijan tarpeet 3.1. Ohjauksen perusta: onnistuneen ohjauksen edellytykset Onnistunut ohjaus edellyttää, että tietyt perusasiat ovat kunnossa. Ohjaukselle tulee asettaa tavoitteet. Sille tulee varata aikaa ja paikka. Työssäoppimisjakson tehtävä- ja kunkin osapuolen vastuukysymykset tulee käydä huolella läpi. Sujuva vuorovaikutus on olennainen osa ohjausta. Tavoitteet 22 Ohjauksen perustana on työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan yhdessä sopimat tavoitteet työssäoppimisjaksolle. Opiskeltavan ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelma (OPS) luo puitteet näille tavoitteille. Työpaikkaohjaaja saa oppilaitoksen opettajalta yksityiskohtaista tietoa alalla noudatettavasta opetussuunnitelmasta. Työssäoppimisjakson tavoitteista keskustellaan ja sovitaan jo alustavasti ennen kuin opiskelija aloittaa työssäoppimisjaksonsa. Jakson alussa tavoitteet kerrataan, ja niihin palataan aina tarpeen mukaan työssäoppimisjakson aikana. Esimerkki Metallialalla tapahtuvan ensimmäisen vuoden työssäoppimisjakson oppimistavoitteina oli, että opiskelija oppii akselien ja laakereiden asennusta, ruuviliitoksia ja yksinkertaisia levytöitä. Vastaavasti ravinto-