Audiologiaa puheterapeuttiopiskelijoille Martti Sorri Syksy 2010
Luentojen sisältö 1. Audiologian määrittely 6. Kuulovikojen aiheuttajia 2. Käsitteitä Akustiikkaa Psykoakustiikkaa 3. Kuuloaisti Kuuloaistin merkitys ja tehtävät Kuulovikojen luokittelu Toiminnallista anatomiaa 4. Kuulontutkimukset Psykoakustiset Elektrofysiologiset 7. Kuulovikojen esiintyvyys 8. Kuulon kuntoutus Kuntoutuksen kuusijako Tekninen kuulonkuntoutus - Kuulokojeet - Muut apuvälineet - Sisäkorvaistutteet Kuntoutusjärjestelmä 9. Kuulonseulonnat 10. Preventio 5. Tasapainojärjestelmä Toiminnallista anatomiaa Tasapainotutkimukset
Miten opitaan 1. Luennot Listan mukaan 2. Oppikirjat Oppikirja: Jauhiainen T. (toim). Audiologia. Duodecim 2008 (tai samansisältöinen audiologian pohjoismaiknen oppikirja ruotsiksi tai norjaksi) 3. Opintokäynti Sovitaan kurssin aikana 4. Tentti Valitettavasti Sovitaan erikseen Vaatimukset Oheislukemista: 1. Alpiner J.G. & McCarthy P.A. Rehabilitative audiology. Children and adults. (2nd. ed.) Williams & Wilkins 1993. 2. Viita H., Huttunen K. & Sorri M: Korvat ja kuuleminen. Suomen Kuurosokeat ry:n julkaisuja, Sarja A 2. Suomen Kuurosokeat ry, 1998 3. Lonka, E. & Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kuulon ja kielen kuntoutus. Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Palmenia.kustannus, Helsinki, 2000. 4. Lidén, G. (toim.) Audiologi. Almqvist & Wiksell Förlag, 1985, Stockholm 5. Kallanranta, T. Rissanen, P Vilkkumaa I (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Uusin painos 6. Heikkinen, E, Rantanen, T (toim). Gerontologia. Duodecim Uusin painos 7. Salmivalli A. & Jauhiainen T. & Kärjä J. & Raivio M. Kuulontutkimus ja kuntoutus. 1984
Perusteita
Määrittelyä Definition of Audiology according to ISA Audiology deals with the knowledge, protection and rehabilitation of human hearing, inclusive of the effects of pharmacological and surgical measures, but exclusive of matters relating to the techniques of these measures. Muita määrittelyjä Aetiology (etiologia) Pathology (patologia) Impairment (vika elimen tason ongelma) Disability (haitta yksilötason ongelma) Handicap (vamma sosiaalisen tason ongelma) Habilitation (primaari) kuntoutus Rehabilitation (uudelleen) kuntoutus
Akustiikkaa Ääni Värähtelyä väliaineessa Äänen nopeus v = l x f Äänen taajuus Hz = 1/sec (cps) 1 khz = 1000 Hz Äänes ( puhdas ääni, pure tone vain 1 taajuus Kompleksinen ääni (complex sound) useita taajuuksia; seosääni, jatkuva spektri Psyakustisesti ääni = havainto äänestä
Äänen voimakkuus Desibeli I (1) db = 10 log ------ I 0 p (2) db = 20 log ------ p 0 SPL (sound pressure level, äänenpainetaso) p 0 = 20 upa
desibeli 3 db = äänen voimakkuus kaksinkertaistuu 10 db = äänen voimakkuus kymmenkertaistuu
Äänen voimakkuus H(T)L (hearing threshold level; kuulokynnystaso); p 0 määritetty standardissa (esim ISO 389) db(a) A-painotettu äänitaso; vallitsevan äänen voimakkuus mitattu A-suodinta käyttäen: matkii ihmiskorvan kynnysherkkyyttä eri taajuuksille SL (sensation level; aistimustaso); äänen voimakkuus suhteessa kuulijan kynnystasoon
Muita akustisia käsitteitä Särö (distorsion) Ääni muuttuu äänentoistoketjussa Taajuussärö (harmoninen särö, Intermodulaatiosärö) Intensiteettisärö Vaihesärö Immittanssi (värähtelyvastus, impedanssi, admittanssi) Reaaliosa, imaginaariosa Ultraääni Infraääni
Psykoakustisia käsitteitä Kuuluvuus (loudness) Äänen korkeus (pitch) Kuulokynnys Kynnys aistinfysiologiassa = 50% havainnoista oikein Threshold of detectibility Threshold of tonality Ääneskynnys Puhekuulon kynnys Temporaalinen integraatio Adaptaatio Recruitment Peittovaikutus PTA (pure tone average) BEHL WEHL Miten mukana olevat taajuudet ilmaistaan?
Sana kuulla havaitseminen/detection erottaminen/discrimination tunnistaminen/recognition ymmärtäminen/comprehension
Kuulon tehtäviä Tehtävä Kommunikointifunktio Hälytysfunktio Tunne- ja psykososiaalinen funktio Esteettinen funktio Orientaatiofunktio Sisältö ja esimerkkejä puheen ja kielen oppiminen viestin vastaanottaminen keskustelussa semanttinen ei-semanttinen (äänensävyt ja -painot puhujan havaitseminen merkkiäänet (esim. laitteen toiminta, oman tekemisen kontrolli, lähestyvä kulkuneuvo, palovaroitin jne.) yhteys toisiin ihmisiin havainto toisen ihmisen läsnäolosta musiikki luonnon äänet orientoituminen tilaan suuntakuulo Lisäksi Kuuloaisti ei nuku Kuulo toimii nurkan taakse
Kuulovikojen jaottelu Perifeerinen Konduktiivinen, johtumisvika Sensorineuraalinen, aistimisvika Konduktiivinen KUULOVIKA Sensorineuraalinen Sentraalinen Jäykkyysvika Massavika Kokleaarinen Retrokoleaarinen Sentraalinen
Konduktiivinen vs. sensorineuraalinen Lokalisaatio / localization Kuulo-ongelman laatu / quality of hearing problem Konduktiivinen / Conductive Sensorineuraalinen / Sensorineural Ulkokorva, välikorva / outer ear, middle ear Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Hyvä erottelukyky ja tunnistus / good discrimination and perception Ääniraudat / tuning forks R W sairas korva / W bad ear Sisäkorva, kuulohermo (radat, keskukset) / inner ear, VIIIth nerve (central pathways) Tarvitaan lisää voimaa/ more power needed Huono erottelukyky ja tunnistus / poor discrimination and perception R + W tervekorva/ W good ear Maksimi / maximum 60 70 db Ei lainkaan kuuloa / no hearing Audiogrammi Ilmajohto huonompi kuin luujohto / Air conduction thresholds poorer than bone conduction thesholds Ilma- ja luujohtokynnykset yhtä huonot / No difference between Air and bone conduction thresholds
Anatomiaa ja fysiologiaa
Ulkokorva Äänen siirtäjä Myös akustinen tehtävä Ulkokorvan resonanssi Äänen suuntaaminen Yhteinen vaikutus 1 3 khz alueella 10 25 db
Välikorva Impedanssin sovitus Hydrauliikka Vipujärjestelmä Paineen tasaus Korvatorven toiminta Mastoidaalilokerosto Välikorvan lihakset
Sisäkorva Värähtely hermoimpulsseiksi = sensori Sisä- ja ulkokarvasolujen tehtävät
Sisäkorva
Kuuloradat ja keskukset Tonotopia!
Kuulon tutkiminen
Kuulontutkimusten tarkoitus Kuulovika Kuulovika on Kuulovikaa ei ole Kuulovian aste Kuulovian tyyppi Tarvitsee kuntoutusta Ei tarvitse kuntoutusta Tukea diagnoosille Kuntoutuksen valinta
Kliininen tutkimus Korvastatus Puhe- ja kuiskauskuulo Puhekuulo (V) Kuiskauskuulo (v) Keskusteluetäisyys Ääniraudat W R c 5
Kuulontutkimukset
Äänesaudiometria Ilmajohto Luujohto Peiteääni Symbolit Konduktiivinen vajaus Kuulovian aste PTA, BEHL, WEHL Kuulovian tyyppi Tasainen, nouseva, laskeva, U-muotoinen
Äänesaudiometria
Äänesaudiometria
Audiogrammeja
Audiogrammeja
Audiogrammeja
Kuulovian aste Kuulovian aste WHO(1991) (BEHL 0.5 2 khz ) EU:n työryhmä (1996) (BEHL 0.5 4 khz ) Lievä 26 40 db 20 db < BEHL 0.5 4 khz < 40 db Keskivaikea 41 60 db 40 db < BEHL 0.5 4 khz < 70 db Vaikea 61 80 db 70 db < BEHL 0.5 4 khz < 95 db Erittäin vaikea > 81 db BEHL 0.5 4 khz > 95 db
Kuulokäyrän muoto Keskitaajuuksien U-muotoinen audiogrammi. Huonoin keskitaajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin huonoin pienten tai suurten taajuuksien kynnys Nouseva audiogrammi. Huonoin pienten taajuuksien kynnys on vähintään 15 db huonompi kuin kynnykset keski- ja suurilla taajuuksilla Tasainen audiogrammi. Poikkeamat taajuuksilla 0,125--8 khz ovat alle 15 db. Loivasti laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien keskiarvon ero on 15 29 db Jyrkästi laskeva audiogrammi. Keskitaajuuksien (0,5 ja 1 khz) ja suurten taajuuksien (4 ja 8 khz)keskiarvon ero on vähintään 30 db
Puheaudiometria Jatkuva puhe, lauseet, sanat, tavut Kynnykset Tunnistusprosentti Lähde: CD, kovalevy (nauha, kasetti, elävä puhe) Vaimennin (audiometri) Kuulokkeet/kaiutin Haitan arviointi Äänesaudiogrammin varmistaminen
Puheaudiometrian tuloksia
Immittanssimittaukset Immittanssi Admittanssi Impedanssi Tympanometria Stapediusrefleksi
Immittanssimittaukset
Herätevastetutkimukset Elektrokokleografia Aivorunkovasteet Kortikaaliset vasteet Taajuusspesifit mittaukset Kuulokynnysarvio Kuulovian tasodiagnostiikka
Otoakustiset emissiot Korvan aktiivisti tuottamaa ääntä OHC Spontaanit Transienttisyntyiset Särösyntyiset
Äänikenttämittaukset Ääni kaiuttimesta/kaiuttimista Teknisesti haastavaa tilavaatimukset Äänekset Puhe Aina binauraalimittaus
Lasten kuulontutkimukset Observaatioaudiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria Sopiva ärsyke! Suodatetut ympäristöäänet Kieli-ikää vastaava sanasto
Lasten kuulontutkimukset
Insertiovahvistusmittaus Kuulokojeen todellisen vahvistuksen mittaaminen korvakäytävästä
Muita psykoakustisia tutkimuksia Hälypuhetesti Vaikeutetut puhetestit Audiovisuaalinen puheentunnistus Suuntakuulo Adaptaatiotestit Kuuluvuuden vertailu Automaattinen audiometria (Békésy) Jne..
Tasapaino ja huimaus
Tasapainon hallinta Meillä ei ole tasapainoaistia vaan OPITTU tasapainon hallinta
Tasapainojärjestelmä Aistijärjestelmä Näkö Syvätunto Vestibulaarielin (kuulo) Sentraalinen käsittely Tasapainomuisti Efferentti järjestelmä Autonomiset heijasteet
Vestibulaarijärjestelmä Vestibulaarielin on anatomisesti, embryologisesti ja fylogeneettisesti samaa elintä kuin koklea
Anamneesi Huimauksen tyyppi - liike, rotatorinen, epävarmuus, poissaolo, näköongelmat Miten huimaus alkoi Kohtauksellisuus, kohtausten kesto Kuulo, muut korvaoireet Muut liitännäisoireet Provosoivat, helpottavat tekijät Pahoinvointi, oksentelu Jne Huimaako päästä vai jaloista Mitä potilas tarkoittaa huimauksellaan Mistä potilas ajattelee huimauksen johtuvan Mitä potilas epäilee (aivohalvaus, kasvain )
Kliininen tutkimus ORL-status Kuulo V,v, ääniraudat Audiometria Vestibulo-okulaarinen refleksikaari (silmät seuraavat illusorisen liikkeen jälkeen jäävää objektia [rautatienys]) nys Spontaani nys asentonys head shaking nys Dix-Hallpike (ja muut kaarikäytävätestit Frenzelin lasit
Kliininen tutkimus Vestibulospinaalinen refleksikaeri Romberg Sokkokävely, Unterberg Vestibuloserebellaarinen refleksikaari Koordinaatiokokeet (sorminenänpää, kantapää-polvi, adiadokkokinesia, Steward- Holmes) Jäävesikoe 0,2 1 ml (EI: 20 ml!) Horisontaalinen kaarikäytävä pystyyn Frenzelin lasit Aivohermostatus
Nystagmuksen suunta Hidas vaihe seuraa jälkeen jäävää objektia (rautatienys), nopea vaihe korjaa Kliinisesti: nopean vaiheen suunta = nys:n suunta Kalorisessa kokeessa nys seuraa kuviteltua liikettä (= stimuloitua endolymfan liikettä) Lämminstimulaatio ärsytetyn korvan suuntaan Kylmästimulaatio ärsytetystä korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike nys ao. korvaan päin Ampullofugaalinen nys ao. korvasta pois Ampullopetaalinen endolymfan liike ao. puolelya suurempi impulssivirta eli nys dominoivan vestibulaarielimen suuntaan Sammumisnys terveen korvan suuntaan Ärsytysnys sairaan korvan suuntaan
Siis
Elektro-nystagmografia (ENG) / video-okulografia (VOG) Silmä on sähköinen dipoli, jonka liikkeitä voidaan seurata Silmän liikkeet kuvataan videolle ja analysoidaan
VOG / ENG Okulaariset testit Sakaadit Hitaat seurantaliikkeet Spontaani nys Kalorisesti provosoitu nys Lämmin- kylmä Vesi ilma Rotatorisesti provosoitu nys
Posturografia (tasapainolevy) Neljän pisteen vaaka Staattinen Näön häirintä (silmät kiinni) Syvätunnon häirintä (täristimet, pehmeä alusta Dynaaminen
LASTEN KUULOVIAT
Milloin vika on syntynyt Prenataaliset Perinataaliset Postnataaliset
Prenataalisia Perinnölliset Dominantisti periytyvät Resessiivisesti periytyvät Syndroomiset Ei-syndroomiset Autosomaaliset X-kromosomiin sidotut Mitokodriaaliset
Tunnistettuja lokuksia ja geenejä / Indentified loci and genes / XI-08 Geenit Ei-syndr - autosomaalinen dominantti 22 Syndr - autosomaalinen resessiivinen 28 X-linked 1 Y-linked? Modifier? Ei-syndr - mitokondriaalinen 7 Syndr - mitokondriaalinen 6 + 2 deleetiota Otoskleroosi Syndromaaliset kuuloviat 36
The Hereditary Hearing loss Homepage aims to give an up-to-date overview of the genetics of hereditary hearing impairment for researchers and clinicians working in the field. This site lists data and links for all known gene localizations and identifications for nonsyndromic hearing impairment. For syndromic hearing impairment, only a few of the most frequent forms are covered. The Hereditary Hearing loss Homepage is maintained by Guy Van Camp, University of Antwerp guy.vancamp@ua.ac.be Richard Smith, University of Iowa richard-smith@uiowa.edu If you want something to be included, or if you have other comments or suggestions for this website, notify us by e-mail. http://webh01.ua.ac.be/hhh/
Intrauteriiniset infektiot Rubella Sytomegalo Toksoplasma Syfilis Influenssa??? Muut intrauteriiniset vauriot Lääkkeet Säteily??
Perinataaliset Perinataalinen: 0-24 h Neonataalinen: 0 28 vrk Pieni syntymäpaino Vastasyntyneen keltaisuus Vastasyntyneen hapenpuute
Postnataalisia Bakteerimeningiitti Korvatulehdukset RAOM valtaosa < 2 v iässä SOM 5-10 %:lla alle kouluikäisistä Ototoksiset lääkkeet Merkitys globaalisella tasolla
Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen etiologia (%) Parving ym. 1993 (Tanska) Vartiainen ym. 1997 (Suomi) Mäki- Torkko ym. 1998 (Suomi) Billings ja Kenna 1999 (USA) Prenataalinen geneettinen ei-geneettinen 46 8 41 13 40 11 25 20 Perinataalinen 9 * 7 19 Postnataalinen 15 16 3 11 Tuntematon 20 30 39 25
Lasten kuulovikojen yleisyydestä Termejä Vallitsevuus (prevalenssi) x / 100 000 Ilmaantuvuus (insidenssi) x / 100 000 / v
Suomessa syntyy vuosittain 50 60 vaikeasti tai erittäin vaikeasti kuulovikaista lasta (kuntouttamattomalla kuulovialla olennainen vaikutus kielen ja puheen kehitykseen) Liimakorvan vallitsevuus alle kouluikäisilla 5 10 % Poikkeavia kuulolöydöksiä 7 v 4 % (Sorri ym 1997) 15 v 10 % (Sorri & Rantakallio 1985 20 v pojilla jkv alle 20 % (Sorri ym 1980, Jokitulppo ym 2008)
Varhaislapsuuden kuulovikojen prevalenssi Prevalenssi Kuulovian aste Tutkija 1,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 50 db Martin ym. 1981 1,27 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Davis ja Parving 1993 1,1 / 1000 PTA 0,5-2kHz > 35 db Karikoski ja Marttila 1995 1,3 1,1 / 1000 BEHL 0,5-4kHz > 40 db Mäki-Torkko ym 1998
Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 1 Riskiryhmät Suku; 1.asteen sukulaisella muu kuin hankinnainen kuulovika, suvussa runsaasti muita kuin hankinnaisia kuulovikoja Hoito lasten teho-osastolla Epämuodostumat, erityisesti pään ja kaulan alueella Sairastettu aivokalvontulehdus älä viivyttele!
Milloin epäilet lapsen kuulovikaa 2 Seulonnat Vastasyntynyt Neuvolaseulonnat VANHEMPIEN EPÄILY
Kuulovian varmistaminen Observaatioaudiometria Ehdollistettu audiiometria Leikkiaudiometria Varsinainen audiometria OAE ABR Varmistaminen = prosessi Tavoite: Kuulovian varmistus < 4 kk Kuntoutuksen aloitus < 6 kk Muiden erikoisalojen konsultaatiot
Kuntoutustyöryhmä Audiologi Foniatri Korvalääkäri Teknisen audiologian edustaja Kuulontutkija Puheterapeutti Sosiaalityöntekijä Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastentarhan työntekijät Koulun työntekijät Jne Todella monialaista yhteistyötä eikä vain teknisaudiologista kuulonkuntoutusta
Aikuisten kuulovikojen aiheuttajia Ikäkuulo / presbyacusis Pitkäaikainen välikorvan tulehdus / chronic otitis media (COM) meluvammat / noise induced hearing loss (NIHL) Otoskleroositauti / otosclerosis, otospongiosis Menieren tauti / Meniere s disease Kuulohermon kasvain / neuroma of the VIIIth nerve
Ikäkuulo Presbyakuusi = ikään liittyvä sensorineuraalinen itsesyntyinen etenevä kuulovika ARHI = kaikki iän myötä esiintyvät kuuloviat
Rosenin kaskadihypoteesi
Altistavia tekijöitä (Rosenin mukaan) Dieetti Ravitsemus (puute?) Metabolia diabetes Hyperlipemia Hypertonia Ateroskleroosi Fyysinen rasitus (??) Tupakka Emotionaalinen stressi Herediteetti Rotuominaisuudet Pigmentaatio Sukupuoli Ympäristön melu (sosioakuusi) Nykykäsitys Perimä Kandidaattigeenejä tunnistettu Ateroskleroosi Ja siihen altistavat tekijät Ulkoiset tekijät Melu Riittävä altistus suojaa Alkoholi J-käyrä
Kuulokynnykset 1
Kuulokynnykset 2
Kuulokynnykset 3
Meluvamman synty 1. Äkillinen Voimakas energia-aalto aiheuttaa äkillisesti tuhoa Tärykalvossa Välikorvassa Sisäkorvassa 2. Krooninen Aiheuttajana jatkuva (tasainen tai vaihteleva) melu tai impulssimelu Ensin muutokset energia-aineenvaihdunnassa Myöhemmin solukatoa (ensin ulommissa hiussoluissa suurempi energian tarve)
Sisäkorvan muutoksia
Meluvamman oireet Hiljalleen (ja varkain) etenevä kuulovika Vaikeudet hälyssä Tinnitus
Kuulovikojen prevalenssi Ikäryhmä BEHL 0,5-4kHz > 20 db (EU) 10 v 0,2 0,2 15 0,9 0,7 25 0,8 0,4 35 2,0 1,2 45 6,6 1.3 55 15,9 4,3 65 37,2 10,0 75 64,5 32,5 BEHL 0,5-2kHz > 26 db (WHO)
KUULONKUNTOUTUS
Kuntoutuksen tarpeita PTA 0,5-2kHz > 26 db PTA 0,5-2kHz > 30 db 55 v 4,3 % 2,6 % 65 v 10,0 % 6,5 % 75 v 32,5 % 22,2 %
sosiaalinen ammatillinenn psykologinen audiopedinen lääketieteellinen tekninen
Lääketieteellinen kuulonkuntoutus Korvasairauksien diagnostiikka ja hoito Kuulonparannusleikkaukset Sisäkorvaistuteleikkaukset Seulonta Ehkäisy
Psykologinen kuulonkuntoutus Kuulovikaisen (myös omaisten) psyykkisten ongelmien lievittäminen, potilaan ja perheen tukeminen Tiedon välittäminen <-> kognitiivinen psykoterapia Henkilökohtaiset keskustelut, ryhmät Sopeutumisvalmennuskurssit JOKAISEN KUNTOUTUSRYHMÄN JÄSENEN TEHTÄVÄ! Sosiaalinen kuulonkuntoutus Yhteiskunnallisen osallistumisen haittojen minimointi Kuntoutuksen ja hoidon taloudellisista asioista huolehtiminen Taloudellinen kompensaatio ja tuki Erilaiset maksajatahot Lausunnot Lakien ja muiden säädösten tunteminen
Ammatillinen kuulonkuntoutus Audiopedinen kuulonkuntoutus Ammatinvalinta Koulutus Uudelleen koulutus Etc. Kuulovikaisen logopedinen kountoutus Apuvälineiden käytön opetus
Tekninen kuulonkuntoutus Indikaatiot Aikuiset BEHL 0,5-4kHz > 30 db Lapset BEHL 0,5-4kHz > 20 db Vanhukset BEHL 0,5-4kHz >35 (40) db
Kuulokoje High tech -tuote Maailmalla useita valmistajia Eurooppa vahvoilla Suomessa useita maahantuojia Suomen markkinoilla satoja eri tyyppejä Pohjoismaiset laatuvaatimukset
1 koje vai 2 kojetta? 2 kojeen etuja 2 kojeen haittoja pienempi vahvistuksen tarve edullisempi kuulon suuntakuvio (vrt. 2- mikrofonijärjestelmä) mahdollisuus suuntakuuloon binauraalisen fuusion mahdollisuus binaural squelch; kai un haittaavuus vähenee varakoje deprivaation esto kustannukset
Kojetyyppejä Korvantauskoje Korvakäytäväkoje (silmälasikoje) (taskukoje) Korvakappale (kuorikko) Osa akustista toistoketjua Kova, pehmeä, ventiloitu, suodattimella varustettu, akustinen torvi
Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 1 1. Käynti Anamneesi, status, kuulotilanteen, sosiaalisen tilanteen, kuulemisen tarpeen, ongelmatilanteiden selvittely Kuulonmittaukset Kojeen esivalinta: montako kojetta, kumpi korva, kojetyyppi, toistoominaisuudet jne. Korvakappaleen / kuorikon malli 2. Käynti Kojeen luovuttaminen kotikokeiluun Korvakappaleen / kuorikon sopivuuden varmistaminen Kojeen toiston tarkistaminen Subjektiivisesti Mittaamalla Käytön ohjaaminen Koje kotikokeiluun
Aikuisen potilaan kojesovituksen kulku 2 3. Käynti Kojeen sopivuuden varmistaminen Päätös, paperisota, pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen Käytön ohjaus Yleistä Omainen mukaan Tarvittaessa kierros uusiksi Kotona osattavaa (myös yleislääkärin) Pariston ja letkujen vaihto Vaikkusuojan puhdistus Korvakappaleen puhdistus Vinkumisen kontrollointi Kojeen toiminnan tarkastaminen
Kojeiden toimintahäiriöitä Koje on huonosti paikoillaan korvakäytävässä koje vinkuu. Korjaa kojeen asento. Korvakappale on väljä koje vinkuu. Korvakappale on uusittava. Korvakappaleen tai korvakäytäväkojeen äänikanava on vaikun tukkima koje on mykkä. Puhdistetaan. Korvakappaleen voi puhdistaa esim. miedolla saippualiuoksella tai erityisesti tähän tarkoitetulla puhdistusaineella. Muista kuivata; myös vesipisarat tukkivat. Korvakäytäväkojeen äänikanava puhdistetaan siihen tarkoitetulla instrumentilla Paristo on tyhjä tai väärin paikoillaan koje on mykkä. Uusi paristo asetetaan oikein paikoilleen. Paristo on kojeeseen sopimaton ilma-sinkkiparistot aiheuttavat joissakin kojeissa hurinaa. Kokeile vaihtamalla paristotyyppiä (tai kysy kuulokeskuksesta/-asemalta). Korvantauskojeen letku on vanha, jäykkä ja rikkoutunut koje vinkuu. Sama voi tapahtua, jos letku on väärän mittainen. Vaihda. Taskukojeen johdin on poikki tai johtimessa on huono kontakti koje on mykkä tai katkoo ääntä. Vaihda johdin. M-T-kytkin on väärässä asennossa koje on mykkä. Korjaa asento; M mikrofonikuunteluun, T induktiiviseen kuunteluun. Joissakin kojeissa on MTasento; sitä käytettäessä mikrofoni- ja induktiivinen kuuntelu toimivat yhtä aikaa.
Kojeiden toiminnan testaaminen Käy läpi edellä oleva vikaluettelo. Ehjässä kojeessa saat halutessasi aikaan akustisen kierron (kojeen vinkumisen). Kytke koje päälle ja käännä voimakkuussäädin maksimiin. Jos kysymyksessä on taskukoje, tuo kuuloke mikrofonin viereen. Korvantaustai korvakäytäväkojeen suljet kämmeneesi. Ellei koje vingu (ja paristo on kunnossa), se on toimimaton ja tarvitsee asiantuntijan apua. Kojeen äänen laatua, puhtautta tai mahdollista katkeilemista voit kokeilla, jos käytössäsi on omalle korvallesi tehty korvakappale. Toinen mahdollisuus ovat halvat tätä tarkoitusta varten tehdyt stetoskooppikuulokkeet. Äänen laadun arviointi edellyttää tottumista kojeiden ääneen, joka on kaukana lineaarisesta taajuustoistosta. Mahdollinen vika edellyttää asiantuntijan apua.
Kojeet ovat käytössä
Kliininen hyöty
Tautispesifinen hyöty
Geneerinen elämänlaatu
Opastus kannattaa
Kustannukset
Kojeiden käyttäjiä väestössä Estimated % of population who have a hearing aid Denmark 3.35% Finland 0.96% Norway 2.40% Sweden 2.27% United Kingdom 3.50%
puhelimen puhelimen Taulukko 5. Kuulon apuvälineitä. Muut apuvälineet Apuvälineluokka Toiminta Esimerkkejä Kuulokojeet äänen vahvistaminen korvantauskojeet korvakäytäväkojeet silmälasikojeet taskukojeet Kommunikaattorit äänen vahvistaminen (ei soviteta yksilöllisesti) Akustiset hälyttimet äänen vahvistaminen lisäkello voimakasääninen ovikello Taktiilit hälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille täristinherätyskello täristimet muihin hälyttimiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Valomerkkihälyttimet signaalin siirtäminen toiselle aistille tai ovikellon merkkivalo merkkivalot muihin hälytyksiin, usein osana erityistä hälytinkeskusta Puhelimen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu (parempi häiriöetäisyys eli signaali-kohinasuhde) vahvistinpuhelin matkapuhelimen induktiosilmukka Radion ja television apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu infrapunavälitteinen kuuntelu lisäkuulokkeet tai -kaiutin induktiosilmukat (pienoissilmukat, vapaasti asennettavat, kiinteästi asennettavat silmukat) infrapunalaitteet (itsenäisesti tai kuulokojeen kanssa käytettävät) Asiointi- ja julkisten tilojen apuvälineet äänen vahvistaminen induktiivinen kuuntelu kuulokojeen lisämikrofoni kuuntelusauvat ja muut kommunikaattorit (palvelupisteen) induktiosilmukka (julkisen tilan) induktiosilmukka
Apuvälineitä 1
Apuvälineitä 2
Apuvälineitä 3
Mikä sisäkorvaistute on? Sähköinen kuulokoje, jolla ohitetaan toimimaton (tai huonosti toimiva) sisäkorva
Kenelle istute? Vaikeat ja erittäin vaikeasti kuulovikaiset, jotka eivät hyödy riittävästi kuulokojeista Kuulohermo toimii (Ellei toimi, mahdollisesti aivorunkoistute) Pre- ja postlingvaalisesti kuulovikaiset lapset Postlingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset EI: prelingvaalisesti kuulonsa menettäneet aikuiset
Istutteen osat
Miltä istutteet näyttävät 1
Miltä istutteet näyttävät 3 Empfänger Spule Magnet ART Referenz Elektrode Referenz Elektrode Titan Stimulator
Istutehoidon kulku Vaiheet Harkinta Preoperatiiviset tutkimukset (kuulo, kommunikaatio, kuvantamiset, vestibulaarifunktio) Leikkausjakso Aktivointi Puheterapia Kontrollit lopun ikää sitoutuminen! Tiimi Audiologi/foniatri Kirurgi Insinööri Kuulontutkija(t) Puheterapeutti Kuntoutusohjaaja Osaston + l-salin väki Lastentarhan ja koulun väki Koordinaattori Jne.
Miten istutteella kuulee; Välimaa et Sorri 2000
Aikuisten puheen vastaanotto Välimaa & Sorri 2007 Aikuisten puheen vastaanotto (%), N=30 pre 6 kk 12 kk 48 kk lauseet 0 77 80 88 sanat 5 54 65 70 äänteet 0 35 42 53
Implantointi-iän vaikutus Tait, Nikolopoulos et Lutman 2007
Muutamia pointteja Istutehoidon kustannuksista Laitteisto n. 20 000 Muut kustannukset 1. vuoden aikana n. 10 000 Tällä hetkellä Suomessa > 500 istutteen saanutta Kuulo istutteella vastaa lievää kuulovikaa Istute poissa käytöstä (esim saunassa ei kuuloa) Sisäosien takuu 10 v Kuumia aiheita Bilateraalinen istutehoito Bimodaalinen istutehoito Elektroakustinen stimulaatio (hybridilaitteet) Istutteen saaneelle lapselle odotettavissa pari (?) sisäosien vaihtoa elämän aikana
Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)
Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet 25 000 x 500 12,5 milj Korvakappaleet 35 000 x 100 3,5 milj Muut apuvälineet 10 000 x 200 2milj Kuulokojesovitukset 25 000 x 400 10 milj Sisäkorvaistutteet 50 x 35 000 1,75 milj Paristokustannukset 75 000 x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / 100 000 asukasta
Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom 7.31 2.48 1.76 10.9 2.7 6.0 670 924 296 % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%
Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille
Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA
Kuulonhuollon tehtäväjakoa Seulonta ja preventio Diagnostiikka Hoito ja kuntoutus Erikoissairaanhoito Ohjaus ja koordinointi Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Koko kuusijaon mukaan Perusterveydenhuolto Suoritus Alustava diagnostiikka Alustava korvasairauksien hoito Puheterapia Työterveyshuolto Suoritus (Alustava diagnostiikka) (Alustava korvasairauksien hoito) Vammaisjärjestöt (KHL ym) Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Sopeutumisvalmennus, Kuntoutusohjaus Yksityissektori Otologinen ja audiologinen diagnostiikka Apuvälinesovitukset
Apuvälineiden maksajatahoja Julkinen terveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimi KELA Vakuutuslaitokset Valtiokonttori Työvoimaviranomaiset Potilas (omaiset)
Vuosittaisia apuvälinehuollon kustannuksia (arvio ms X/09 Kuulokojeet 25 000 x 500 12,5 milj Korvakappaleet 35 000 x 100 3,5 milj Muut apuvälineet 10 000 x 200 2milj Kuulokojesovitukset 25 000 x 400 10 milj Sisäkorvaistutteet 50 x 35 000 1,75 milj Paristokustannukset 75 000 x 150 Yhteensä 11,25 milj 41 milj 0,8 milj / 100 000 asukasta
Maiden vertailua Per capita expenditure on adult hearing aid services Estimated number of people fitted per thousand people Average expenditure per person fitted Denmark Finland United Kingdom 7.31 2.48 1.76 10.9 2.7 6.0 670 924 296 % DSP aids 52.0% 17.0% 1.3% % ITE 42.8% 24.6% 7.3% % DPA 16.2% 24.7% 17.7% % Bilateral 67.5% 5.1% 18.3%
Sopeutumisvalmennus Kuntoutusohjaus toiminta- ja kuntoutusedellytysten parantamista ja tukemista antamalla kuntoutuvalle ja hänen ympäristölleen (perheelleen) tietoa ja kuntoutumista edistäviä valmiuksia Tavoitteita Psyykkinen itsenäistäminen Toimintakyvyn edistäminen Sosiaalinen itsenäistäminen Ryhmämuotoista toimintaa Kurssimuotoisena Polikliinisesti Toiminta- eikä sairauskeskeistä Yksilöllistä sopeutumisvalmennusta Kuntoutuksen seurantaa Linkki eri tahojen välillä Tehtäviä Kuntoutustyöryhmän jäsen Kotikäynnit seuranta Laitoskäynnit Yhteydet viranomaisiin Työpaikat Mukana sova-kursseilla Koulutus eri tahoille
Audiologinen työryhmä Lääkäri Audiologi Foniatri Korvalääkäri Yleislääkäri Sairaanhoitaja terveydenhoitaja koordinaattori Kuulontutkija Puheterapeutti Psykologi Sosiaalityöntekijä Tekninen henkilöstö Korvakappaleen tekijä Kuntoutusohjaaja Lastenhoitaja Osastonsihteeri etc. Koulutoimi Lastentarha Työterveyshuolto KUNTOUTUSSUUNNIOTEL MA JA SEN SEURANTA
KUULONSEULONNAT
Seulonnan periaatteita 1. Asiaan voidaan puuttua varhaisvaiheessa sekundaaripreventio 2. Seulonta johtaa interventioon 3. Seulonnalla on kohtalainen kustannusvaikuttavuus Kohtuulliset kustannukset Ilmeinen / riittävä hyöty 4. Seulonnan tuloksia ei saavuteta muutoin 5. Luotettava menetelmä Ei liikaa vääriä negatiivisia Ei liikaa vääriä positiivisia 6. Seulontaväsymys on vältettävissä Mielellään objektiiviset menetelmät
Lasten kuulonseulonnat
Seulontaohjeita ja kannanottoja Lääkintöhallituksen kiertokirje 1371/529/74 Lääkintöhallituksen työryhmämietintö Kuulonhuollon valtakunnallinen kehittäminen. 1978 Salmivalli ym.: Kuulontutkimus ja kuntoutus. Instrumentarium 1984 Lääkintöhallituksen asiantuntijaryhmän mietintö: Kuulonhuolto 1990. 1990 Lääkintöhallitus: lastenneuvoloiden opaskirja. 1990. Oulun lääninhallituksen ohjeet 1997 EU Concerted Action AHEAD (Advancement of Hearing Assessment Methods and Devices), European Consensus Statement 1998 Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. Sosiaalija terveysministeriö. Oppaita 2004:14. Myös Terveysportissa (http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.koti?p_db=lno)
Lasten seulontojen tavoite Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian varmistaminen 4 kk ikään mennessä Vaikean ja erittäin vaikean kuulovian kuntoutuksen aloittaminen 6 kk ikään mennessä
Kuinka kävi ennen vastasyntyneiden seulontoja
Viive seulonnasta kuulovian varmistamiseen
Seulontavaiheet Lasten kuulon seulonta neuvolassa Martti Sorri Professori Korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka