Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset
|
|
- Marjatta Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset Kirjallisuuskatsaus sekä Suomen, Tanskan ja Ison-Britannian palvelujärjestelmien vertailu Elina Mäki-Torkko, Risto Roine ja Martti Sorri Väestö ikääntyy, ja sen myötä kuuloviat yleistyvät entisestään. Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla kuulovikojen yleisyyttä Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa sekä selvittää postikyselyllä aikuisten kuulon kuntoutuksen palvelutarjontaa. Suomessa on noin kuulovikaista, ja kuntoutusta vaativa kuulovika on noin :lla. Suomessa kuulon kuntoutukseen käytetään asukasta kohden vain kolmannes Tanskassa käytettävästä rahamäärästä. Verrattuna Isoon- Britanniaan Suomi panostaa kuntoutukseen asukasta kohden rahamääräisesti hieman enemmän mutta tuottaa tällä rahalla kuulokojeiden sovituksia huomattavasti vähemmän mm. niiden kalleuden vuoksi. Toimintatapojen (työnjako, kuulokojeiden hintaan vaikuttaminen) tarkistuksen tarve on ilmeinen, mutta tarvitaan myös lisärahoitusta kuulonkuntoutuspalvelujen turvaamiseksi. E ri arvioiden mukaan kuulovikoja on noin 15 %:lla väestöstä (Davis 1995, Uimonen ym. 1999) ja kuulokojeesta hyötyisi noin 6% (Sorri ym. 2001b). Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on kuitenkin arvioitu, että vain noin 3% väestöstä käyttää kuulokojetta (Davis 1995). Kun kuuloviat ovat näinkin tavallisia ja yleistyvät lähitulevaisuudessa huomattavasti iäkkäiden suhteellisen osuuden kasvaessa, on tärkeää, että kuntoutus järjestetään tasa-arvoisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan epidemiologista tietoa kuulovikojen esiintyvyydestä ja vaikeusasteesta kohdeväestössä. Aikaisemmin tekemämme alustava selvitys viittasi siihen, että huonokuuloisten kuntoutukseen on panostettu eri maissa hyvin eri tavalla ja että tuotettujen palveluiden määrä on varsin heikosti kytköksissä kuntoutukseen sijoitettuun rahamäärään (Barton ym. 2001, Sorri ym. 2001a). Jotta saataisiin luotettavampi kuva palvelujen tarjonnasta ja sen kustannuksista kolmessa terveydenhuollon järjestämisen kannalta suhteellisen samankaltaisessa maassa, tehtiin uusi selvitys, jossa kerättiin Ison- Britannian, Suomen ja Tanskan kuulokeskuksista tietoja kuulokuntoutuksen järjestämisestä ja kustannuksista. Aineisto ja menetelmät Kirjallisuushaulla etsittiin Medline-tietokannasta ja Cochrane-kirjastosta vuodesta 1980 lähtien julkaistuja väestöotokseen perustuvia alkuperäistutkimuksia tai aikaisemmin tehtyjä katsauksia aikuisten kuulovikojen esiintyvyydessä Isossa-Britanniassa, Tanskassa, Norjassa, Suo- Pekka Karman pääkirjoitus:»ovatko kuulokojekustannukset Suomessa kohdallaan?» s. 775 Duodecim 2004;120:
2 messa ja Ruotsissa. Lisäksi tehtiin tarkistushaku ilman maantieteellistä rajausta. Kysely kuulokeskuksille. Kaikkiin kohdemaiden julkisin varoin ylläpidettäviin kuulokeskuksiin lähetettiin kysely. Tällaisia keskuksia on Isossa-Britanniassa 226, Suomessa 25 ja Tanskassa 14. Koska 5 10 % kuulukojeista ostetaan yksityisesti, lähestyttiin Suomessa ja Tanskassa myös yksityisiä palveluntarjoajia (Suomessa kymmenen, Tanskassa 47). Isossa-Britanniassa ei tähän ollut mahdollisuutta. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä, jotka koskivat mm. palvelujen rahoitusta ja kustannuksia, kuulokojeiden sovitusten määrää ja niissä käytettyjä kojetyyppejä (analogiset vai digitaaliset, korvakäytävä- vai korvantauskoje jne.), kuulokeskuksen henkilökunnan määrää ja koulutusta, odotusaikoja, sovituskertojen määrää, potilaiden ikäjakaumaa ja kuulovian vaikeusastetta sekä sovituspäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Tietoja pyydettiin vain aikuispotilaista ja vuodelta 2000 (Isossa-Britanniassa tilivuodelta ). Kysely uusittiin, ellei siihen ollut vastattu kuuden viikon kuluessa. Julkisrahoitteisten kuulokeskusten vastaukset kattoivat Isossa-Britanniassa 78%, Suomessa 90 % ja Tanskassa 80% väestöstä. Yksityisistä palveluntarjoajista vastasi Suomessa vain 3/10 ja Tanskassa 8/47. Koska vastaajien katsottiin lisäksi edustavan huonosti kyseisten maiden yksityisten palveluntarjoajien keskimääräistä rakennetta, yksityissektoria koskevia tuloksia ei raportoida. Kuulokojekuntoutus on yleensä verorahoitteista kaikissa kolmessa kohdemaassa. Isossa-Britanniassa ja Tanskassa, joissa kuulokojeiden hinta määräytyy pääosin kansallisten sopimusten perusteella, tiedusteltiin myös kuulokojeiden hintoja. Suomessa jokainen sairaala neuvottelee ostamiensa kuulokojeiden hinnan itsenäisesti maahantuojien kanssa. Niinpä kuulokojeiden hintoja ei kysytty Suomen osalta, vaan laskelmissa hintana käytettiin toisessa selvityksessä saatuja kahden sairaalan keskiarvolukuja, joiden on todettu vastaavan noin 50 %:a kuulokojeiden sovitusten kustannuksista (Vuorialho ja Sorri, julkaisematon havainto). Tuloksissa on ilmoitettu mediaanit, minimit ja maksimit. Kansallinen tieto kustannuksista saatiin yhdistämällä yksittäisiä kuulokeskuksia koskeva tieto (vastaamattomien osalta käytettiin vastanneiden keskiarvolukuja). Kuulokojeiden sovitusten kustannuksiin sisältyvät myös mahdollisista korjauksista ja ylimääräisistä käynneistä aiheutuneet kulut eli kaikki sovitettujen kuulokojeiden kustannukset (sovitus yhteen tai molempiin korviin) arvioidulta viiden vuoden käyttöajalta. Tulokset Aikuisten kuulovikojen esiintyvyys. Medline-tietokannasta löytyi 94 julkaisua kuulovikojen vallitsevuudesta kohdemaissa. Ilman maantieteellistä rajoitusta viitteitä löytyi 696, ja näistä 49 oli hakukriteerit mahdollisesti täyttäviä. Cochranekirjastosta tehty haku ei tuottanut lisää julkaisuja. Lopulta vain viisi väestöotokseen perustuvaa artikkelia täytti kaikki katsauksen mukaanottokriteerit: kaksi Ruotsista ja yksi Isosta-Britanniasta, yksi Suomesta ja yksi Tanskasta. Vaikka tutkimuksissa käytetyt määritelmät kuulovian vaikeusasteesta vaihtelivat ja vaikeuttivat näin tulosten vertailua, voidaan todeta, että noin 15 %:lla aikuisväestöstä on heikentynyt kuulo (Davis 1995, Uimonen ym. 1999) ja että kuulovian esiintyvyys lisääntyy merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen siten, että vuotiaista jo yli 50%:lla on kuulovika (Rosenhall ym ja 1999, Davis 1995, Karlsmose ym. 1999, Uimonen ym. 1999). Maailman terveysjärjestön asiantuntijatyöryhmän (WHO 1991) luokituksessa otetaan huomioon kuulokynnysten keskiarvo taajuuksilla 0,5, 1 ja 2 khz, ja luokituksen tavoitteena on määritellä kliinisesti merkittävät, toimenpiteitä vaativat kuuloviat. Euroopan unionin asiantuntijatyöryhmän (EU Work Group 1996) luokituksessa otetaan mukaan myös 4 khz:n taajuus kuulokynnysten keskiarvoa laskettaessa ja käytetään lievempää alarajaa. Uimosen ym. (1999) pohjoissuomalaiseen väestöotokseen perustuvassa tutkimuksessa havainnollistui käytettyjen luokitusten vaikutus esiintyvyyslukuihin. Esimerkiksi 75-vuotiaiden ryhmässä todettiin vähintään lievä kuulovika WHO:n määritelmän mukaan 33 %:lla tutkituista ja EU-asiantuntijatyöryhmän määritelmän mukaan 65%:lla (taulukko 1). Kuulokeskusten toiminta ja kustannukset. Yksittäiset kuulokeskukset olivat toiminnan kustannuksilla mitattuna Tanskassa selvästi suurempia kuin Isossa-Britanniassa ja Suomessa (taulukko 2). Myös kuulokojeiden sovituksia tehtiin Tanskassa kuulokeskusta kohden selvästi eniten. Isossa-Britanniassakin sovitettujen kuulokojeiden määrä kuulokeskusta kohden oli noin nelinkertainen Suomeen verrattuna (taulukko 2). Koulutetun henkilöstön määrä oli Tanskan kuulokeskuksissa suurempi kuin vertailumaissa, kun taas Suomessa henkilömäärä yhtä sovitettua kojetta kohti oli suurin (taulukko 3). Isossa-Britanniassa monella varsinaisella kuulokeskuksella oli sivutoimipisteitä maaseudulla, samoin Tanskassa, joskin vähemmässä määrin. Suomessa tällaiset sivutoimipisteet sen 808 E. Mäki-Torkko ym.
3 Taulukko 1. Aikuisten kuulovikojen esiintyvyys väestöotokseen perustuvissa tutkimuksissa Pohjoismaissa ja Isossa-Britanniassa. (PTA = pure tone average, kuulokynnysten keskiarvo määrätaajuuksilla, HL = kuulokynnystaso, BEHL = better ear hearing level, paremman korvan kuulokynnysten keskiarvo määritellyillä taajuuksilla, CI = 95 % luottamusväli). Tutkimus ja maa Aineisto ja mittarit Tulokset Ikä (v) Esiintyvyys (%) (CI) Davis 1995, Raportoitu ja mitattu kuulovika, ,2 ( 6,2 10,3) Iso-Britannia PTA 0,5 4 khz 25 db HL, aikuiset ,9 (16,1 21,7) 17 v, kansallinen väestöotos, ,8 (32,4 41,2) poikkileikkaustutkimus ,2 (53,0 76,5) Ikä (v) Esiintyvyys (%) miehet naiset Rosenhall ym Raportoitu kuulovika tai ongelma Ruotsi (vähintään hyvin lieviä kuulo ongelmia kahdenkeskisessä keskustelutilanteessa, oma arvio) 70 ja 79 vuoden iässä, paikallinen väestöotos, pitkittäistutkimus Ikä (v) Esiintyvyys (%) WHO EU Uimonen ym Mitattu kuulovika, 45 1,3 6,6 Suomi BEHL 0,5 4kHz > 20 db (EU 1 ), 55 4,3 15,9 BEHL 0,5 2kHz 26 db (WHO 2 ), 65 10,0 37,2 paikallinen väestöotos, 10 eri 75 32,5 64,5 ikäryhmää, joista 45+ raportoitu tässä, poikkileikkaustutkimus Ikä (v) Esiintyvyys (%) 3 Rosenhall ym Raportoitu kuulovika tai -ongelma Ruotsi (oma arvio), kansallinen otos väestörekisteristä Esiintyvyys (%) (CI) Karlsmose ym Mitattu kuulovika, BEHL 0,5 4 khz Mitattu kuulovika Oma arvio 25 db, ja oma arvio (päivittäin Miehet haittaava kuulovika), v, 8,5 (4,7 12,2) 4,0 (1,8 6,1) väestöotos maaseudulta, Naiset poikkileikkaustutkimus 2,5 (0,5 4,5) 2,8 (1,1 4,5) 1 EU Work Group on Genetics of Hearing Impairment, WHO asiantuntijatyöryhmä Esiintyvyyslukuja ei suoraan ilmoitettu; luvut arvioitu kuvioista ja pylväsdiagrammeista sijaan ovat hyvin harvinaisia (taulukko 3). Kuulokojetyypit. Signaalia digitaalisesti käsitteleviä kuulokojeita sovitettiin Tanskassa yli puolelle potilaista ja Suomessa keskimäärin joka kuudennelle mutta Isossa-Britanniassa ei juuri lainkaan. Tanskassa koje sovitettiin molempiin korviin yli kahdelle kolmannekselle potilaista eli selvästi useammalle kuin vertailumaissa. Suomessa vain 3 % potilaista sai kuulokojeen molempiin korviin. Tanskassa korvakäytäväkojeiden osuus oli suurin, mutta ero Suomeen oli melko pieni. Digitaalisesti ohjelmoitavia kuulokojeita käytettiin vertailumaista eniten Suomessa (taulukko 2). Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset 809
4 Taulukko 2. Ison-Britannian, Suomen ja Tanskan kuulokeskusten kustannukset ja toiminta ja niissä sovitettujen kuulokojeiden tyyppi. Iso-Britannia Suomi Tanska Kustannukset ( ) Mediaani Vaihteluväli Potilaita kojeen sovituksessa Mediaani Vaihteluväli Koje molempiin korviin (%) Mediaani Vaihteluväli Digitaaliseen signaalinkäsittelyyn perustuvia kojeita (%) Mediaani Vaihteluväli Korvakäytäväkojeita (%) Mediaani Vaihteluväli Digitaalisesti ohjelmoitavia kojeita (%) Mediaani Vaihteluväli Potilaiden kuulovian vaikeusaste ja ikä. Kuulovian vaikeusaste määritetään kuulokojeen tarvetta arvioitaessa eri tavalla eri kohdemaissa. Tanskassa kuulokynnyksen mediaani (parempi korva 2 khz:n taajuudella) potilaiden saadessa ensimmäisen kuulokojeensa on 30 db. Isossa- Britanniassa vastaava kuulokynnyksen mediaani on 40 db ja 0,5 khz:n taajuudella 30 db. Suomessa 60% kuulokeskuksista käytti 0,5, 1 ja 2 khz:n keskiarvoa kuulokojeiden tarvetta määritettäessä. Kuulokojeen sovitukseen oikeuttavan kuulokynnyksen raja-arvo vaihteli huomattavasti: minimi oli 30 db, maksimi 55 db ja mediaani 40 db. Kaksi kuulokeskusta ilmoitti, ettei numeerista rajaa käytetä. Potilaat ovat ensimmäisen kuulokojeen saadessaan Isossa-Britanniassa, Suomessa ja Tanskassa hyvin samanikäisiä, keskimäärin 69-vuotiaita. Myös sovituksen vaatimat potilaskäynnit vaihtelevat vertailumaiden kesken vain vähän. Odotusaika ensimmäiseen tutkimukseen osoittautui Tanskassa noin kolme kertaa pidemmäksi kuin Isossa-Britanniassa tai Suomessa. Ensimmäisen tutkimuksen jälkeinen odotusaika sovitukseen ei sen sijaan vaihdellut kovin merkittävästi (taulukko 3). Kuntoutuspäätökseen vaikuttavat tekijät olivat Suomessa ja Tanskassa hyvin samankaltaisia. Kaikki vastaajat ilmoittivat päätöksensä perustuvan potilaan tarpeeseen, ja muita tekijöitä otti huomioon alle 25% kuulokeskuksista. Myös kuulokojetyypin valintaan vaikutti voimakkaimmin kuuloviasta johtuva tarve; 97% keskuksista ilmoitti ottavansa sen huomioon päättäessään, minkälaista kuulokojetta potilaalle tarjotaan. Kojetyypistä päätettäessä otti Tanskassa vain 1% vastaajista huomioon julkisen rahoituksen tason, Suomessa huomattavasti useampi, 22%. Tärkeimmät kriteerit päätettäessä siitä, tarjotaanko potilaalle molemminpuolista kuulokojetta tai korvakäytäväkojetta, olivat Tanskassa potilaan ikä ja sosiaaliset tarpeet. Yksikään keskus ei ilmoittanut huomioivansa tässä valinnassa potilaan työsuhdetta tai työllisyyttä. Suomessa sen sijaan noin 60% kuulokeskuksista ilmoitti iän lisäksi huomioivansa poti- 810 E. Mäki-Torkko ym.
5 Taulukko 3. Ison-Britannian, Suomen ja Tanskan kuulokeskusten henkilöstömäärä, sivutoimipisteiden lukumäärä kuulokeskusta kohden, odotusajat ja potilaskäyntien määrät yhtä kuulokojeen sovitusta kohden ja potilaiden ikä. Iso-Britannia Suomi Tanska Audiologinen henkilöstö (henkilötyövuosia) Mediaani 4,8 8,0 11,8 Vaihteluväli 0,6 29,3 2,0 19,0 6,0 33,0 Sivutoimipisteitä / kuulokeskus Mediaani Vaihteluväli Odotusaika tutkimukseen (viikkoa) Mediaani 8,5 9,5 29,3 Vaihteluväli 0,0 47,0 2,0 40,0 5,0 40,0 Odotusaika tutkimuksesta kojeen sovitukseen (viikkoa) Mediaani 6,0 3,0 4,0 Vaihteluväli 0,0 64,0 0,0 36,0 2,0 13,0 Käyntejä / kuulokojeen sovitus Mediaani Vaihteluväli Ikä ensimmäisen sovituksen aikaan (v) Mediaani 69,9 1 70,0 67,3 Vaihteluväli 59,1 72,8 1 55,0 78,0 64,0 80,0 1 Perustuu Ison-Britannian»modernising hearing aid» -tutkimukseen, joka kattaa 15 % maan väestöstä laan työsuhteen tai työllisyyden päättäessään, millaista kuulokojetta potilaalle tarjotaan. Sosiaaliset tarpeet huomioi suomalaisista keskuksista vain 27 %. Kuulon kuntoutuksen kansalliset kustannukset. Eniten rahaa asukasta kohden (7,3 ) aikuisten kuulon kuntoutukseen käytetään vertailumaista Tanskassa. Vaikka tämä summa on Suomessa suurempi (2,5 ) kuin Isossa-Britanniassa (1,8 ), sovitetaan meillä kuitenkin selvästi vähemmän kuulokojeita tuhatta asukasta kohti: määrä on meillä 2,7 ja Isossa-Britanniassa 6,0. Tanskassa kojeiden suhteellinen määrä on Suomeen verrattuna nelinkertainen eli 11/1 000 asukasta. Tanskassa signaalia digitaalisesti käsittelevän kuulokojeen hinta on keskimäärin 436. Suuret hankintamäärät voivat jossain määrin alentaa sitä. Analoginen kuulokoje maksoi Tanskassa keskimäärin 230. Isossa-Britanniassa digitaalisen kojeen hinta vaihtelee välillä (UK Department of Health 2001). Analogisten kojeiden hinta on Isossa-Britanniassa (Reeves ym. 2001). Suomessa kuulokojeiden (kaikki kojetyypit mukaan luettuina) keskimääräinen hinta on kahdessa eri keskussairaalassa hyvin samankaltainen, 510 ja 491 (Vuorialho ja Sorri, julkaisematon havainto). Kuulokojeen sovitus maksaa laskelmien mukaan Suomessa keskimäärin selvästi enemmän (924 ) kuin Tanskassa (670 ) ja Isossa-Britanniassa (296 ). Pohdinta Sekä kuulon kuntoutuksen järjestämistavoissa että sen kustannuksissa on merkittäviä eroja Ison-Britannian, Suomen ja Tanskan välillä. Tanska sijoittaa tarkoitukseen rahamääräisesti eniten, käyttää enemmän uudenaikaisia kuulokojetyyppejä ja tarjoaa asukkailleen neljä kertaa enemmän kuulokojeita kuin Suomi. Iso-Britannia käyttää kuulon kuntoutukseen asukasta kohti vähemmän rahaa mutta tarjoaa asukkailleen kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuulokojeita kuin Suomi. Yksi selitys tälle erolle voi olla kuulokojeiden selvästi halvempi hinta Isossa-Britanniassa. Siellä uudenaikaisia, usein kal- Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset 811
6 Suomessa meidän täytyy sijoittaa huomattavasti aikaisempaa enemmän kuulon kuntoutukseen, jos haluamme tarjota asukkaillemme kansainvälisesti arvioiden tasaarvoisia palveluja. liita kojeita käytetään vielä kohtalaisen vähän ja vanhemmanmallisetkin kojeet ovat selvästi halvempia kuin vertailumaissa. Kuulokojeiden hinta tuskin kuitenkaan yksin selittää sitä, että yhden kuulokojeen sovitus maksaa Suomessa keskimäärin 212% enemmän kuin Isossa-Britanniassa ja 38% enemmän kuin Tanskassa. Myös työvaltaisuus tekee kuulokojeiden sovitukset Suomessa kalliimmiksi. Siitä huolimatta Suomessakin tulisi miettiä keinoja vaikuttaa kuulokojeiden hintaan ja selvittää esimerkiksi yhteisten suurten tilausten vaikutusta niihin. Selitykseksi kuulokojeiden hinnalle ei enää saa riittää pelkästään markkinaalueen pienuus. Eiväthän lääkkeetkään maksa markkina-alueen pienuudesta huolimatta Suomessa yleensä enempää kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. On ilmeistä, että Tanskassa saa kuulokojeen huomattavasti lievemmin perustein kuin Isossa- Britanniassa tai Suomessa. Tähän viittaa se, että kuulovian keskimääräinen aste on Tanskassa ensimmäistä kuulokojetta sovitettaessa yleensä huomattavasti lievempi kuin Isossa-Britanniassa tai Suomessa. Onko Tanskan käytäntö oikea vai väärä, on vaikea sanoa niin kauan kuin luotettava tieto kuulokojekuntoutuksen todellisista hyödyistä on puutteellista (Sorri ym. 2001a, Statens Beredning för Medicinsk Utredning 2003). Silmiinpistävää on keskimääräistä uudenaikaisempien kuulokojeiden suuri osuus kaikista Tanskassa sovitetuista kojeista. Yksi selitys tälle voi olla Tanskan oma kuulokojeteollisuus, joka on mahdollisesti onnistunut vakuuttamaan tanskalaiset audiologit uusien kojetyyppien ylivertaisuudesta. Isossa-Britanniassa terveysministeriö on käynnistänyt laajan tutkimuksen, jossa verrataan digitaaliseen signaalinkäsittelyyn perustuvia kuulokojeita muihin. Alustavien tulosten perusteella kansallinen terveydenhuoltojärjestelmän (National Health Service, NHS) alainen National Institute for Clinical Excellence (NICE) on äskettäin muuttanut aikaisempaa kannanottoaan ja toteaa, että digitaalisen kuulokojetekniikan hyödyistä on jo näyttöä eikä sen käyttöä tulisi kokonaan sulkea pois, kuten Englannissa on aikaisemmin on tapahtunut (National Institute for Clinical Excellence 2003). Yhdysvalloissa tehdyssä monikeskustutkimuksessa (Larson ym. 2000) verrattiin satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa kolmea eri kuulokojetekniikkaa toisiinsa sekä tilanteeseen ilman kuulokojetta. Uudemman tekniikan todettiin antavan paremman kuuntelutuloksen vanhempaan verrattuna. Kaikkein suurin hyöty saatiin kuitenkin millä tahansa kolmesta eri tekniikasta verrattuna kuuntelutilanteeseen ilman kuulokojetta. Tanskan liberaalimpi asenne kuulokojeiden sovituksiin näkyy myös siinä, että Tanskassa vain yksi kuulokeskus ilmoitti ottavansa julkisen rahoituksen tason huomioon päättäessään potilaalle annettavasta kuulokojetyypistä. Ehkä Suomessa ja Isossa-Britanniassa on Tanskaa kouriintuntuvammin jouduttu toteamaan terveydenhuollon rahoituksen rajallisuus ja sopeuttamaan toimintatavat sen mukaisiksi. Sovitettujen kuulokojetyyppien suuri ero Suomen ja Ison- Britanniankin välillä osoittanee kuitenkin, ettei kustannusvaikuttavinta toimintatapaa toistaiseksi tunneta tutkimustiedon puuttuessa. Suomessa pitääkin käynnistää koordinoidusti kuulon kuntoutuksen tuloksia arvioivia tutkimuksia tuoreen Kuntoutusselonteon (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002) tavoitteiden mukaisesti. Suomessa on noin kuulovikaista ja kuntoutusta vaativa kuulovika on noin :lla (Uimonen ym. 1999, Sorri ym. 2001b). Kuulon kuntoutuksen saatavuus on varsin huono ja vaatii parannuksia. Paineita määrärahojen lisäämiseen aiheuttaa myös väestön ikääntyminen, joka väistämättä laajentaa kuulon kuntoutuksen tarvetta. Aikaisemmassa, karkeammalla tasolla tehdyssä vertailussamme olivat Pohjoismaista mukana myös Norja ja Ruotsi, ja tällöin kävi ilmi, että myös näissä maissa kuulon kuntoutukseen panostetaan huomattavasti enemmän kuin meillä. Norjassa kuulokojeita arvioitiin sovitettavan tuhatta asukasta kohden yli kolme kertaa enemmän ja Ruotsissa noin kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin Suo- 812 E. Mäki-Torkko ym.
7 messa. Kuulokojetta arvioitiin Suomessa käyttävän 0,96% väestöstä, Norjassa 2,40%, Ruotsissa 2,27 % ja Tanskassa 3,35% (Barton ym. 2001, Sorri ym. 2001a). Vaikka Suomea ei voida onneksi vielä sanoa kuulokuntoutuksen takapajulaksi, on ilmeistä, että meidän täytyy sijoittaa huomattavasti aikaisempaa enemmän kuulon kuntoutukseen, jos haluamme tarjota asukkaillemme kansainvälisesti arvioiden tasaarvoisia palveluja. Kuulokojeiden tekniikka on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana huomattavasti. Suomessa kuulokojeita sovitetaan usein hyvin pienissä yksiköissä, jolloin kokemusta eri ratkaisujen hyödyistä ei kerry riittävästi. Tarvitaankin työn uudelleen järjestämistä esimerkiksi siten, että kuulonhuollon henkilöstö kiertää suuryksikön (esim. yliopistosairaalan eritysvastuualue) sisällä (diagnostiikka ja kojeiden sovitukset). Alueellisesti kokeillut toimintamallit ovat jo osoittaneet, että monia työtehtäviä (paristonvaihdot, kojeiden puhdistukset, pienten vikojen korjaus) voidaan siirtää pois kuulokeskuksista tai -asemista perusterveydenhuoltoon. Joidenkin toimintojen keskittäminen ja toisten hajauttaminen edistävät tuoreimman taitotiedon levittämistä, mutta samalla tarvitaan jatkuvaa henkilöstön koulutusta ja toiminnan arviointia. * * * Kiitämme tutkimukseen osallistuneita kuulokeskuksia. Tutkimusta toteuttamassa ovat sen eri vaiheissa olleet: Garry Barton ja Adrian Davis (Iso-Britannia), Iain W.S. Mair ja Kurt I. Myhre (Norja), Matti Raivio, Risto Roine ja Martti Sorri (Suomi), Bengt-Brorsson, Elina Mäki-Torkko ja Ulf Rosenhall (Ruotsi) sekä Agnete Parving ja Staffan Stilvén (Tanska). Tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Karma (Suomi). Tutkimuksen rahoituksesta ovat vastanneet neljän Pohjoismaan terveydenhuollon menetelmien arviointiyksiköt DACEHTA (Tanska), FinOHTA (Suomi) SBU (Ruotsi) ja SMM (Norja) sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto, joita kiitämme arvokkaasta tuesta. Kirjallisuutta Barton G, Davis A, Mair I, Parving A, Rosenhall U, Sorri M. Provision of Hearing Aid services: A comparison between the Nordic countries and the UK. Scand Audiol Suppl 2001;30(54): Davis AC. Hearing in adults: the prevalence and distribution of hearing impairment and reported hearing disability in the MRC Institute of Hearing Researcher s National Study of Hearing. London: Whurr Publishers Ltd, EU Work Group on Genetics of hearing impairment (1996). Raportissa: Martini A, toim. European Commission Directorate, Biomedical and Health Research Programme Hereditary Deafness, Epidemiology and Clinical Research (HEAR), Infoletter 2, s. 19. Karlsmose B, Lauritzen T, Parving A. Prevalence of hearing impairment and subjective hearing problems in a rural Danish population aged years. Br J Audiol 1999;33: Larson VD, Williams DW, Henderson WG, ym. Efficacy of 3 commonly used hearing aid circuits. A crossover trial. JAMA 2000;284: National Institute for Clinical Excellence, Lehdistötiedote www. nice.org.uk (tieto toukokuulta 2003) Reeves DJ, Alborz A, Hickson FS, Bamford JM. Community provision of hearing aids and related audiology services. Health Technol Assess 2000;4: Rosenhall U, Jönsson R, Söderlind O. Self-assessed hearing problems in Sweden: a demographic study. Audiology 1999;38: Rosenhall U, Pedersen K, Møller MB. Self-assessment of hearing problems in an elderly population. A longitudinal study. Scand Audiol 1987;16: Sorri M, Brorsson B, Davis A, ym. Hearing impairment among adults (HIA) Report of a joint (Nordic-British) project. Helsinki: Stakes/ Finohta, 2001(a). Saatavilla: Sorri M, Jounio-Ervasti K, Uimonen S, Huttunen K. Will hearing healthcare be affordable in the new millennium? Scand Audiol 2001(b); 30: Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston kuntoutusselonteko eduskunnalle STM julkaisuja 2002:6, s. 20. Statens Beredning för Medicinsk Utredning. Hörapparater för vuxna nytta och kostnader. SBU rapport. Göteborg: Elanders Graphic systems, Uimonen S, Huttunen K, Jounio-Ervasti K, Sorri M. Do we know the real need for hearing rehabilitation at the population level? Hearing impairments in the 5- to -75- year-old cross-sectional Finnish population. Br J Audiol 1999;33:53 9. UK Department of Health (2001). (tieto toukokuulta 2003) World Health Organization. Grades of hearing impairment. Hearing Network News 1991:1. ELINA MÄKI-TORKKO, LT, överläkare elina.maki-torkko@skane.se Lunds Universitatssjukhus Hörselvårdsavdelningen S Lund Sverige RISTO ROINE, dosentti, arviointiylilääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri PL 100, HUS MARTTI SORRI, professori Oulun yliopisto, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 5000, Oulun yliopisto Aikuisten kuulovikojen yleisyys, kuulokojekuntoutus ja sen kustannukset 813
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO
1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus
LisätiedotVanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus
Vanhat korvat Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus Ikähuonokuuloisuus Tarkoitetaan varsinaisesti muista sairauksista riippumatonta iän mittaan etenevää sensorineuraalista kuulovikaa Todettavissa jo 20 ikävuodesta
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotKUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA
KUULONKUNTOUTUS KESKI- SUOMESSA Kojekuntoutusprosessi Audionomit Marianne Raatikainen ja Jaana Huhtikangas LUKUJA KUULONKUNTOUTUKSEN TAUSTALLA Yli 64- vuotiaita on Suomessa jo yli miljoona. Kuulemisen
LisätiedotIkäkuuloinen potilas perusterveydenhuollossa
Katsaus tieteessä Samuli Hannula LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi OYS, operatiivinen tulosalue, korva-, nenä- ja kurkkutaudit ja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotOsa-aikatyö ja talous
Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotPohjoismaiden joulukauppa 2015
Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.
LisätiedotSUOMALAISET LAHJOITTAJINA
SUOMALAISET LAHJOITTAJINA Kuluttajakyselyn yhteenveto Lokakuu 2018 Suomalaiset lahjoittajina Johdanto Tämän kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisen
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotKUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE
KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotSelvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen
Selvitys harvinaisten sairauksien diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen osaamisesta Suomessa STM, VTM Elina Rantanen Katja Aktan-Collan 7.9.2012 Taustaa Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2009 antanut
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011
TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotSuomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa
Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu
LisätiedotÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN
ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA. Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP
TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN KARSINTA Petra Falkenbach, TtM FinCCHTA,PPSHP 23.2.2018 Historiaa, onnistumisia Nykypäivää Antibiootit (40-luku) Avosydänleikkaukset ja sähköinen sydämentahdistin (50-luku)
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotMistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?
Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotKatsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS
Katsaus menetelmien arviointiin Suomessa, mitä on saatu aikaan Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Ylilääkäri, HUS ja KYS Terveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset ja niiden
LisätiedotTERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015
TERVETULOA! Kommunikointi kuulokojeen avulla hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 Minna Laakso Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Tarja Aaltonen, Antti Aarnisalo, Vappu Carlson,
LisätiedotLääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille
kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotTIETOPAKETTI KUULOSTA
TIETOPAKETTI KUULOSTA www.gnresound.fi 13.4.2016 Kuuloliitto ry Laita kuulokojeesi induktiiviselle kuuntelukanavalle KUULOLIITTO RY Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestönä toimii kuulovammaisten tukena,
LisätiedotTeknologian hankintapäätökset sairaaloissa. Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto
Teknologian hankintapäätökset sairaaloissa Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Uusien menetelmien arviointi sairaanhoitopiireissä Uusien menetelmien käyttöönotolle ei yleensä virallista, organisaatiotason
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotHelsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014
Helsinkiläisten toimeentulotuen asiakkaiden terveyspalvelujen käyttö v. 2014 Keskeiset tulokset: Terveyspalveluja käyttäneillä toimeentulotuen asiakkailla on ikävakioituna muita terveyspalveluja käyttäneitä
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen
26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
LisätiedotSote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi
Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi Mauri Kallinen LT, professori Ylilääkäri, puheenjohtaja OYS, lääkinnällinen kuntoutus, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry, European
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotHuonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa
Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa Inkeri Salmenlinna & Minna Laakso Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushanke Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos, logopedia Taustaa
LisätiedotLIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA
LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA Toukokuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2016
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotYksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotKUULOKOJEPOTILAAN TIEDONSAANTI
KUULOKOJEPOTILAAN TIEDONSAANTI Kirsi Koski-Pärnä PRO GRADU -TUTKIELMA Hoitotiede Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Huhtikuu 2012 TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos KOSKI-PÄRNÄ, KIRSI: Kuulokojepotilaan
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotVARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON
JA VAIKUTUKSET KUULOON Jaana Jokitulppo 1, Markku Toivonen, 2, Erkki Björk, 3 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 Helsinki jaana.jokitulppo@akukon.fi 2 Porin Prikaati, Säkylän varuskuntasairaala
LisätiedotFerratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015
Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015 Sivu 2 Joulun rahankulutus suhteessa kotitalouden käytössä oleviin tuloihin Euroopan ja kansainyhteisön maiden kulutus jouluna 2015:
LisätiedotMitä uutta kuulonkuntoutuksessa?
Jaakko Salonen, Lars Kronlund ja Erna Kentala TEEMA: AUDIOLOGIA Mitä uutta kuulonkuntoutuksessa? Kuulonkuntoutuksen saatavuus on merkittävästi parantunut hoitotakuulain myötä. Samaan aikaan kojeteknologia
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotSosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa
Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa Suomen väestön ikärakenne on muuttumassa Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan jopa aiemmin ennustettua nopeammin. Kun sosiaali- ja terveysmenojen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotSuomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari 4.12.2012
Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa Unto Häkkinen, CHESS-seminaari Suoriutumiskyvyn mittaaminen Neljä potilasryhmää: sydäninfarkti aivoinfarkti lonkkamurtuma erittäin pienipainoiset keskoset
LisätiedotHUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014
HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotYhteisvoimin pakkoa vähentämään
Yhteisvoimin pakkoa vähentämään Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja Helsinki 6.11.2014 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Pohjoismaiden ministerineuvoston suositukset 2011 Työryhmän loppuraportti asetti
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotPetteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA
Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena
LisätiedotTietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto
Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotMiten pääsen alkuun?
26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
LisätiedotHoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!
1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta
LisätiedotJoustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotLakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat
Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat Kuvaajat sähköisestä kyselystä lausuntoajan päättymisen jälkeen
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotMaaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia
Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Mitä sote tarkoittaa maaseudulla? -seminaari 19.12.2017
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotOheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
Lisätiedot