MAITOMÄÄRÄT,PITOISUUDETJA EKM

Samankaltaiset tiedostot
Kaikki meni eikä piisannutkaan

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-




Hyödyllinen puna-apila

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

KPI-Avain valiolaiselle maitotilayrittäjälle

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Kaura lehmien ruokinnassa

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Tankki täyteen kiitos!

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Rehuanalyysiesimerkkejä

Aperehuruokinnan periaatteet

Mikä selittää lehmän elinikää? Auvo Sairanen, Jouni Nousiainen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Rehuopas. isompi maitotili

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Six Sigma Ongelmanratkaisu tuotantodataa hyödyntämällä

Miten johtamisella voi kehittää tilan toimintaa ja tuloksia? Henna Mero ProAgria Maito Tulosseminaari

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti


KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Valkuaisomavaraisuus - Case Mustiala

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Maississa mahdollisuus

Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Maidosta mania!... Finland. Speaker: Andries-Jan de Boer 3D agro advies Yksityinen lypsykarja(talous) konsultti

LYPSYLEHMIEN REHUNKÄYTTÖKYVYN PARANTAMINEN JALOSTUKSEN AVULLA

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Asemakaavaehdotus YHTEENVETO KAAVA-ALUEISTA

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä


Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Tuotosseurannan tulokset 2013

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta.

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Kolmivuotinen seurantakoe tukee lypsylehmien lisäfosforista luopumista

Rehukustannus ja kilpailukyky. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

LYPSYLEHMIEN RUOKINNAN VERTAILU NUMMISTON TILALLA

Märehtijä. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Ruokinta. Pötsin ph. Väkevyys

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

MaitoManagement 2020

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

MaitoManagement 2020

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Lantmännen Feedin. Brändit ja palvelut

Ruokinnan teemavuosi

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Transkriptio:

MAITOMÄÄRÄT,PITOISUUDETJA EKM Päivämaito(kg)jaDIM KM (kg)jaekm (kg) Päiviäpoikimisesta 4pv 212pv 189pv 192pv 192pv 193pv KM-tuo o 31,4 26,8 29,3 29,6 29,7 3,8 (7vrkka) 3,, 1, 29,9kg 26,9kg 28,9kg 28,9kg 28,3kg 28,4kg EKM-tuo o 32,kg 27,4kg 29,5kg 3,kg 29,6kg 3,7kg, 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 Rasva(%) 5,5% 5,% 4,52% 4,5% Raja-arvo4,3% 4,31% 4,24% 4,3% 4,18% 4,% 3,5% 3,% 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 Avg.Ureamg/1ml Valkuainen(%)jaurea(mg/1ml) 4,% 3,% Raja-arvo3,3% 3,47% 3,% 3,3% 3,42% 2,% 3 33,4 34,3 34,8 36,1 33,8 3,1 1 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18

LEHMIEN AKTIIVISUUSJA UREAINDEKSI jaohikulut Ohikulut 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, 15, 1, 2, 2,3 2,3 1 Tavoitealue 13 1 11 14 1 9 8 7 6 5 3 98 96 95 15 5,, 2,7 2,4 3,1 2,7 2,6 2,7 1 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 8 Märeh misminuu t jaohikulut: Lypsyak ivisuus-tavoi eena2,7lypsyä/lehmä/päivä -ak ivisuu avoilaskeasäilörehunkäymislaatu,appeenväkevyysja robo nruuhka - heilälypsyiläposi ivinenvaikutustuotetunmaidonmäärään 78 -kuvastaavalkuaisruokinnantasapainoa Tavoi eenaindeksi13-1,joloinvalkuaisruokintaontasapainosa. Märeh misminuu t 76 7 -Indeksiyli1: -rehunvalkuaistaniukas,urealaskee,valkuaisenhyväksikäy ötehokasta -varmistamikrobienri ävätypensaan ->ruokinnanri ävävalkuainen/urea -Indeksiale13: -valkuaisenhyväksikäy öhuonoa,valkuaistahukataanureana -syynäsäilörehunkorkeavalkuainen,korkeapvt? -tarkistari äväenergianjahyvälaatuistenaminohappojensaan 7 7 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 Märeh misminuu t-op maalinenmäreh misaika-45min./vrk. -hyvinkorkeamäreh miseenkäyte yaikavoikertoakor sesta,huonos sulavasta karkearehusta-tämävoipienentääpäivi äistäkuiva-aineensyön äjavaiku aanäin maitotuotostalaskevas -matalatmäreh misminuu t-tarkistalehmänvapaapääsyruokintapöydälejarehunri ävä karkearehunmäärä/kuitupitoisuus

MAITOTUOTOKSEN MUUTOSERITUOTOSVAIHEISSA Päivämäärä Tuotospäiväryhmä Lehmiä(kpl) Lehmiä% Rasva/Valkuais suhde lehmakohtainen Ohikulut 19.9.18 1-3 31-6 61-1 -18 Yli18 3.9.18 1-3 31-6 61-1 -18 Yli18 2,9 2,5 2,4 3,5 2,3 2,4 25,5 29,8 33,7 27,1 28,3 5% 14% % 7% 8% 6 17 24 8 1 2,5 2,7 2,8 3, 2,3 2,3 15 15 15 15 15 4,3% 4,3% 4,3% 4,3% 4,3% 25,7 31,4 34, 29,3 28,3 49% 16% 21% 7% 8% 57 19 24 8 9 Päivämäärä Tuotoskauden numero,ryhmät Lehmiä(kpl) Lehmiä% Rasva/Valkuais suhde Ohikulut 19.9.18 1 2 3+ 3.9.18 1 2 3+ 2,6 3,1 2,6 29,5 28,9 25,8 48% 17% 35% 57 42 2,5 2,9 2,6 2,3 15 15 15 4,3% 4,3% 4,3% 3,4 3,1 26,2 47% 16% 37% 55 19 43 Tuloskooste.

TARKKAILULISTA Päivätuotoksennoustesanopeas,tarkista: -tuotospäivät -ri äväväkirehuannos/ruokinnanvoimakkuus -robo rehunjäännös -painonmuutokset Painonmuutos, 32, 1,9, 6 1,7 33, 1,91 Nimi39 Päivätuotoksenlaskiesanopeas,tarkista: -tuotospäivät -lypsyak ivisuus -appeenjaväkirehunsyön (robo rehunjäännös) -maidonpitoisuuksienvälinensuhde(ketoosin/hapanpötsinvaralta) -solupitoisuus,märeh minen Painonmuutos, 111, 1,9, 84 1,9 49, 9,38 Nimi57 Painonmuutos, 87, 1,9, 8 1,9 22, 7,32 Nimi224 Painonmuutos, 66, 1,9, 158 26, -1,12 Nimi963 Painonmuutos, 94, 1,9, 163 1,3 18, -8,52 Nimi196 Painonmuutos, 11, 1,9, 192 2, 21, -8,25 Nimi194 Painonmuutos, 8, 1,9, 3 1,, 6,9 Nimi28 Painonmuutos, 7, 1,9, 16 2, 25, -7,56 Nimi782

MAITOTUOTTO JA REHUKUSTANNUS Laske umaitotuo o /lehmä/pv Ostorehunhinta Kotoisetrehut Maitotuo o-rehukustannus Kuiva-aineensyön (kg) 12.7.18 3.8.18 17.8.18.8.18 3.9.18 19.9.18 17,91 16,58 17,29 17,45 17,36 17,37 15 Euroa 12,97 1 8,17 1,84 6,38 12 7,54 11,87 7,18 12,57 7,97 12,64 8,5 5 2,47 2,33 6 2, 2,39 9 2, 9 2,35 6 2,35 4

VERTAILU MUIHIN TILOIHIN 12 14 16 18 Laske umaitotuo o /lehmä/pv Keskiarvo14,49 Maitotuo o Eurokorja upäivämaito Keskiarvo34,1 Eurokorja umaito Aikaväli 17.8.18to25.9.,% 2,% 4,% 6,% Keskiarvo4,23%,% 2,% 4,% 6,% Keskiarvo3,47% Valkuainen% Tilantyyppi Al Toimiala Al Muut lat Omasijoitus Lypsyrobo enmäärä 2taiuseampi Lypse ävienmäärä: 127 15 16 17 18 19 21 2 23 Tuotospäiviä Keskiarvo17,3 Tuotospäiviä 1 3 (7vrkka) Keskiarvo33,25 Päivämaito(kg) Tilanmaitotuo o12,33 Tilan KM 29,83 Tilanrasva%4,33% Tilanvalkuais%3,5% Tilantuotospäivienka.191,5 Tilanpäivämaito(kg)28,63

DIM päivääpoikimisesta Daysinmilk,elikarjankeskimääräinenpäiväpoikimisestavaiku aapäivämaidonmäärään.josdim nouseekorkeale,tarkoi aasesitäe älypsävistälehmistäonsuuriosamelkopitkälä tuotoskau aan,joloinpäivi äinenmaitomääräjääluonnolises pienemmäksi. JosDIM nouseeyli17päivän,onsiläjopäivämaidonmääräärajoi avavaikutus.kunlehmät jakautuvattasaises erituotoskaudenvaiheisin,voidaansaavu aatasainen,hyvämaitomääräja väl äälypsyrobo nruuhkautuminen. KM (kg) Eurokorja umaitolaskeemaitotuotoksentaloudelisenarvon.toisinaaneuromääräinentulosvoi olasuurempi,vaikkamaitomääräjäisimatalammalemu arasva-javalkuaispitoisuusnousevat edelistäkorkeammale. Eurokorja umaitolaskeepäivämaidonmäärästäjamaidonrasva-javalkuaispitoisuuksistatulevan päiväkohtaisen,rahalisenarvon,joloin lavoiseuratamaitomuutostentaloudelisiavaikutuksia. Tuotostutkanlaskennasakäytetäänvimeisimpiäkokokarjankeskiarvojasekäpäivämaidon,e ä maidonrasva-javalkuaispitoisuuksienosalta. Maidonrasva/valkuais-suhde Maidonrasva-javalkuaispitoisuuksienvälinensuhdevoikertoaketoosinja/taihapanpötsin kasvaneestariskistä.normaalirasva/valkuais suhdeonvälilä1,1 1,4.Tosinmm.tuotoskauden vaiheelaonmyösvaikutustamaidonkoostumukseen. Hyvinkorkearasvapitoisuussuhteesavalkuaiseenvoikertoaenergiavajeesta,mikänostaaketoosin riskiä.energiavajeesalehmäalkaapurkamaankudostensarasvavarastoja,mikänäkyymaidon kohonneenarasvapitoisuutena.tuotoskaudenlopulamaitomääränlaskiesa,onkorkeampi rasvapitoisuusnormaalia. Valkuaispitoisuudennoustesakorkeaksijarasva/valkuais suhteenlaskiesalähemmäsarvoayksi, onsyytätarkistaae ärakenteelistakuituaonri äväs tarjola.ruokinnankorkeatärkkelyksen määrävoimyösaiheu aapötsinhappamoitumista,mikänäkyyuseinmaidonrasvapitoisuuden laskunajasitenmyösrasva/valkuais-suhteenlaskuna. kuvastaavalkuaisruokinnantasapainoa.nlaskennasasuhteutetaanmaidon ureamaidonvalkuaiseen.indeksinolesa13-1on lannevalkuaisruokinnansuhteen tasapainosa. Korkeaindeksivi aasihen,e ärehunvalkuaistaonniukas suhteesamaidonvalkuaiseenjaurea ontälöinalhainen.saatavilaolevatyppihyödynnetääntehokkaas jatyppeäkarkaahyvinvähän. Tälöinkanna aatarkastaamikrobienri ävätypensaan jatarvi aesalisätähelpos hajoavaa, laadukastavalkuaistaruokintaan. Josmaidonureaonkorkeaja/taimaidonvalkuainenhyvinmatala,laskeeindeksialetavoitetason. Tälöinrehustasaadaanylenmäärinvalkuaistasuhteesamaitovalkuaisenmäärään.Saatuvalkuainen hyödynnetäänhuonos jasitäkarkaarunsaas ureana.indeksinolesamatala,onsäilörehusa tyypilises hyvinkorkearaakavalkuaisentaso,joloinpvtnouseekorkeaksimu aoiv arvoei nouse.ruokinnansisältämäenergiavoimyösolaturhanniukkaasuhteesavalkuaisenmäärään. Rehukustannukset Laske umaitotuo o /lehmä/päivä Maitotuotonlaskentaperustuukarjankeskimääräiseenpäivämaitoonjamaidonperushintaan, maidonrasva-javalkuaispitoisuuksienhintavaikutuksinsekäalueentukeen. Ostorehunhinta Raisioagronasiakkailelaske uostorehunhintalaskeeteolistenväkirehujenpäivi äisten ruokintakustannukset/lehmä/päivä.rehukustannustenlaskentaperustuukeskimääräisen päivämaidonmäärään,ruokintasuunnitelmaanjarehuistavimeksimakse uun,rahdiliseenhintaan. Kotoisetrehut Kotoisetrehutsisältävätruokintasuunnitelmansisältämätkarkearehutjamahdolises viljat. Kotoistenrehujenkustannuslaskennasaonkäyte yvaltakunnankeskimääräisiärehuhintoja. Maitotuo o-rehukustannus Maitotuo o-rehukustannusseuraamaitotuotonjarehukustannustenmuutoksiajanäidenvälisiä suhteita.maitotuo o-rehukustannuslaskennastakäyilmi,saadaankoesimerkiksiruokinnan muutostenyhteydesäparempiataloudelisiatuloksia. Kuiva-aineenkulutus(kg) Kuiva-aineenkulutuksenseurantaennustaakuinkapaljonkarkearehunkuiva-aine alehmäon keskimäärinkulu anutvuorokaudesa.laskentaperustuusekäkeskimääräiseenpäivätuotokseen, e äkäytösäolevaanruokintaan.ennustuksentaustalaonlukentutkimusnavetasatekemä ruokintaa-jatuotostaseurannutkoe.kuiva-aineenkulutustajatuotetunmaidonmäärääseuraamala voidaanlaskearehuhyötysuhde ajalaskeaedeleen lantaloudelistakanna avuu a. INFO