Ulkoministeriö MINVA UM2018-00990 KEO-10 Rasimus Johanna(UM) 04.09.2018 JULKINEN Viite Asia EU:n epävirallinen kehitysministerikokous 14.9.2018 Suomea kokouksessa edustaa alivaltiosihteeri Elina Kalkku. Agenda-aiheina ovat ulkosuhderahoitus EU:n tulevassa 2021 2027 rahoituskehyksessä sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon toimeenpano. Lounasaiheena on EU:n ja Afrikan kumppanuus Eurooppa-neuvoston päätelmien valossa. ULKOSUHDERAHOITUS EU:N TULEVASSA 2021 2027 RAHOITUSKEHYKSESSÄ Kehitysministerit keskustelevat EU:n tulevasta ulkosuhderahoituksesta komission kesäkuussa julkistamien esitysten pohjalta. Pääasiallisena fokuksena on todennäköisesti uusi naapuruus-, kehitys ja kansainvälinen yhteistyöväline (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument, NDICI). Suomen kannan mukaan ulkosuhderahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettava. Ehdotus Euroopan kehitysrahaston budjetisoinnista on kannatettava. Samalla jäsenmaiden ja toimielinten eri pääosastojen osallistuminen päätöksentekoon sekä jäsenmaiden sitouttaminen rahoituksen strategiseen suunnitteluun on taattava. Tulevan ulkosuhderahoituksen on painotuttava EU:n naapurustoon, Afrikkaan, vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin. Kehitysrahoituksen fokus tulisi olla Afrikassa. Laajan yhteistyövälineen tulee toteuttaa EU:n keskeisiä strategioita kuten EU:n globaalistrategiaa ja eurooppalaista kehityspoliittista konsensusta. Tulevassa rahoituskehyksessä on kohdennettava nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin Afrikassa ja Lähi-idässä. Komission ehdotus 92 prosentin ODA-korvamerkinnästä asetuksessa on alustavasti oikeansuuntainen. Köyhyyden vähentäminen tulisi myös nostaa naapuruus-, kehitys- ja rahoitusvälineen erityistavoitteisiin. Ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tulee pitää poikkileikkaavasti ja vahvasti mukana. Yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa EU:n lahjarahalla voidaan katalysoida kehitykselle myös enemmän yksityisen sektorin rahoitusta. HUMANITAARISEN AVUN JA KEHITYSYHTEISTYÖN JATKUMON TOIMEENPANO Kehitysministerit keskustelevat humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumosta ja sen toimeenpanon vahvistamisesta erityisesti maatasolla. Ministerit saavat tilannekatsauksen ns. jatkumopilottimaiden tilanteeseen. Epävirallisessa keskustelussa käydään läpi jäsenmaiden kiinnostusta osallistua maatason pilotointiin, niiden käytännön toteutukseen ja jäsenmaiden rooliin piloteissa. Pilottimaat ovat Irak, Myanmar, Nigeria, Sudan, Tšad ja Uganda. Suomi on maista läsnä ainoastaan Myanmarissa. Pilottimaissa on tarkoitus kokeilla yhdistäviä lähestymistapoja ulkoisten instrumenttien, EU-instituutioiden ja jäsenmaiden kesken. Pyrkimyksenä on kasvattaa EU:n ulkoisten toimien vaikutusta ja edistää EU:n kehitysyhteistyön, humanitaarisen toiminnan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkojen tavoitteita. Analyysejä on tehty neljässä työpajassa Irakissa, Nigeriassa, Sudanissa ja Ugandassa. Lisäksi jäsenmailta pyydetään näkemyksiä siihen, tulisiko jatkumon kattaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön lisäksi myös rauhan ja turvallisuuden elementtejä.
2(9) Asialista: ULKOSUHDERAHOITUS EU:N TULEVASSA 2021 2027 s. 4 RAHOITUSKEHYKSESSÄ HUMANITAARISEN AVUN JA KEHITYSYHTEISTYÖN s. 7 JATKUMON TOIMEENPANO
Ulkoministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-20, KEO-10 4.9.2018 3(9) Ulkosuhderahoitus EU:n tulevassa 2021-2027 rahoituskehyksessä 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat EU:n tulevasta ulkosuhderahoituksesta komission kesäkuussa julkistamien esitysten pohjalta. Pääasiallisena fokuksena lienee uusi naapuruus-, kehitys ja kansainvälinen yhteistyöväline (Neighbourhood, Development and International Cooperation Instrument, NDICI). 2. SUOMEN TAVOITE Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen ulkosuhderahoitusjärjestelmän yksinkertaistamisesta, sekä johdonmukaisuuden ja joustavuuden lisäämisestä. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan uuteen laajaan yhteistyövälineeseen, ml. Euroopan kehitysrahaston budjetisointi. Valtioneuvosto korostaa, että jäsenmaiden ja toimielinten eri pääosastojen osallistuminen päätöksentekoon sekä jäsenmaiden sitouttaminen rahoituksen strategiseen suunnitteluun on taattava. Jäsenmaat tulee osallistaa yhteistyön ohjelmointiin prosessin kaikissa vaiheissa. Valtioneuvosto tukee naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineen maantieteellistä painottamista EU:n naapurustoon, Afrikkaan, vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin. Kehitysrahoituksen fokus tulisi olla Afrikassa. Laajan yhteistyövälineen tulee tukea EU:n politiikkatavoitteita, jotka on määritelty erityisesti EU:n globaalistrategiassa ja eurooppalaisessa kehityspoliittisessa konsensuksessa, sekä vahvistaa EU:n roolia globaalien viitekehysten kuten Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa. Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta kohdentaa nykyistä enemmän kehitysrahoitusta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. Rahoituskehyksen eri pääotsakkeisiin jakautuvan muuttoliikerahoituksen osalta tulee varmistaa rahoitettavien toimien johdonmukaisuus. Valtioneuvosto korostaa, että muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan ulkosuhderahoituksen ohella vaikuttaa monilla EU:n politikkasektoreilla kuten ulko- ja turvallisuus, kauppa-, ympäristö- ja maatalouspolitiikalla. Olennaista on investointien ja kaupan edistäminen. Yhdessä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa EU:n lahjarahalla voidaan katalysoida kehitykselle enemmän yksityisen sektorin rahoitusta. Valtioneuvosto pitää alustavasti oikeansuuntaisena komission ehdotuksen sitoumuksia, jonka mukaan 92 prosentin asetuksen alaisesta toiminnasta on täytettävä ODA-kriteerit. Köyhyyden vähentäminen tulisi myös nostaa naapuruus-, kehitys- ja yhteistyövälineen erityistavoitteisiin. Ihmisoikeuksia, demokratiaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa tulee pitää poikkileikkaavasti ja vahvasti mukana. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on olennaista, että ulkosuhderahoitusta suunnataan myös lähialueillemme ja naapurustoon pohjoisessa ja idässä. Valtioneuvosto pyrkii varmistamaan komission ehdottamasta naapurusto-, kehitys- ja yhteistyövälineestä rahoituksen Itämeri- ja
4(9) arktiselle alueelle, Pohjoiselle ulottuvuudelle sekä Venäjän kanssa tehtävälle rajat ylittävälle yhteistyölle. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi 12.6. ja 14.6. ehdotuksensa EU:n ulkosuhderahoituksesta seuraavalle rahoituskehyskaudelle 2021 2027. Työryhmätason neuvottelut ovat käynnistyneet kesällä 2018. NDICI-asetusta käsitellään neuvotteluja varten perustetussa ad hoc -työryhmässä. Horisontaalisia kysymyksiä käsitellään erillisessä puheenjohtajan ystävät -työryhmässä. Alun perin sopu rahoituskehyksistä oli tarkoitus saada aikaiseksi ennen kevään 2019 Euroopan parlamentin vaaleja, mutta neuvottelut todennäköisesti jatkuvat vielä vähintäänkin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella v. 2019 toisella puoliskolla. Kehitysministerit keskustelivat ulkosuhderahoituksesta viimeksi ulkoasiainneuvostossa 22.5.2018. 4. TAUSTA Komissio esittää otsakkeeseen 6 (Naapurialueet ja muu maailma) kiintein vuoden 2018 hinnoin 108,9 miljardin euron rahoitusta, mikä tarkoittaa noin 12 prosentin kasvua nykykauteen verrattuna (kasvuprosentissa on huomioitu nykyisin budjetin ulkopuolella oleva Euroopan kehitysrahasto, joka tuotaisiin komission ehdotuksessa budjetin sisään). Otsaketta 6 täydentää EU:n korkean edustajan komission tuella tekemä esitys neuvoston päätökseksi budjetin ulkopuolisesta Euroopan rauhanrahastosta (9,2 miljardia euroa vuoden 2018 hinnoin). Ulkosuhderahoituksen osuus ehdotetusta kehyksestä on rauhanrahasto mukaan luettuna karkeasti kymmenen prosenttia, suhteellisesti hieman nykykautta enemmän. Peruslähtökohta uudistuksessa on, että monimutkaisiin ja nopeasti kehittyviin globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan nykyistä joustavampi, tehokkaampi ja yksinkertaisempi rahoitusjärjestelmä. Komissio ehdottaa laajaa naapuruus-, kehitys- ja yhteistyövälinettä, johon yhdistyisivät suurin osa erillisistä ulkosuhderahoitusvälineistä sekä nykyisin budjetin ulkopuolella oleva Euroopan kehitysrahasto. Välineeseen sisältyy myös investointikehikko, joka kattaa nykyisen ulkoisten toimien takuurahaston sekä Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), joiden myöntämien takuiden yhteissumma voisi kohota yhteensä 60 miljardiin euroon. Uudistetun EKKR:n (ns. EKKR+) tavoitteena on edeltäjänsä tavoin tukea investointeja, ja sen myötä kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Erillisinä komissio ehdottaa säilytettäviksi humanitaarisen avun välinettä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan budjettia, päätöstä koskien merentakaisia maita ja alueita (ml. Grönlanti), ydinturvavälinettä sekä liittymistä valmistelevaa tukivälinettä. Humanitaarisen avun ja YUTP-budjetin osalta komissio ei antanut uusia lainsäädäntöehdotuksia. Uuteen laajaan yhteistyövälineeseen yhdistetään nykyisistä välineistä kehitysyhteistyöväline (DCI), naapuruusväline (ENI), kumppanuusväline (PI), demokratia- ja ihmisoikeusväline (EIDHR), vakausväline (IcSP), ulkoisen toiminnan takuurahasto, Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), makrotaloudellinen rahoitusapu sekä tällä hetkellä budjetin ulkopuolinen Euroopan kehitysrahasto (EKR). Väline sisältää maantieteellisen pilarin kahdenvälisille ja useamman maan ohjelmille (76 prosenttia rahoituksesta). Maantieteellisiä toimia täydentää temaattinen pilari, joka keskittyy globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi (8 prosenttia), ja sen kattavuus on globaali. Näiden lisäksi ehdotukseen sisältyy nopeaa reagointia vaativiin rauhan ja turvallisuuden toimiin tarkoitettu nopean toiminnan pilarin (4 prosenttia) sekä nykyisiin välineisiin verrattuna suurempi ohjelmoimaton
5(9) osuus (n. 12 prosenttia välineestä) äkillisiin tarpeisiin ja prioriteetteihin reagoimiseksi, ml. muuttoliikkeen hallinta. Maantieteellisestä pilarista naapuruspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osuus olisi vähintään 32 prosenttia. Saharan eteläpuolisen Afrikan osuus olisi vähintään 47 prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren maiden osuus 15 prosenttia ja Amerikoiden ja Karibian osuus 6 prosenttia. Afrikan, naapuruston ja vähiten kehittyneiden sekä hauraiden valtioiden painoarvo kasvaa uudistuksessa nykytilaan nähden. Komission lähtökohta on, että 92 prosenttia uudella välineellä rahoitettavista toimista tulisi täyttää ODA-kriteerit. Lisäksi välineellä rahoitettavista toimista 25 prosentin tulisi toteuttaa ilmastotavoitteita ja 20 prosentin tukea inhimillistä kehitystä ml. sukupuolten tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen. Demokratian, ihmisoikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon tulisi heijastua välineen toimeenpanossa kauttaaltaan. Ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja sukupuolten tasa-arvo valtavirtaistettaisiin välineen alaisiin ohjelmiin ja toimiin. Lisäksi ne ottaisivat huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden keskinäisyhteydet. Väline edistää myös tavoitetta kohdentaa vähintään 0,7 % BKTL:sta viralliseen kehitysapuun ja 0,2 % BKTL:sta vähiten kehittyneille maille. Neuvottelut NDICI-välineestä ovat alkaneet heinäkuussa 2018 tarkoitusta varten perustetussa neuvoston työryhmässä. Horisontaalisista kysymyksistä keskustellaan ns. MFF-työryhmässä, joka on vastuussa laajemmista kokonaisuuksista. Jäsenmaiden alustavien kommenttien perusteella jotkin jäsenmaat kyseenalaistavat toistaiseksi naapuruusinstrumentin liittämisen osaksi laajempaa kokonaisuutta, sillä pelkäävät naapuruston erityishaasteisiin vastaamisen jäävän liian vähälle huomiolle. Toisaalta tietyt tahot katsovat köyhyyden vähentämisen jäävän liian vähälle huomiolle asetusehdotuksessa. Myös Euroopan kehitysrahaston budjetisointia on vastustettu eräin osin, johtuen pääasiassa sen vaikutuksista jäsenmaiden maksuosuuksiin. Monet maat ovat peräänkuuluttaneet mm. sukupuolten tasa-arvon kaipaavan lisäpainotusta ja toivovat kestävän kehityksen Agenda2030:n olevan vahvemmin raamittamassa esitystä. Lisäksi komissiolta on toivottu lisäselvitystä mm. jäsenmaiden vaikutusmahdollisuuksista rahoituksen toimeenpanoa koskevissa päätöksissä. Kansallinen käsittely: ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely 30. 31.8.2018; EU-ministerivaliokunnan kirjallinen käsittely 5. 7.9.2018 Käsittelijät: Laura Hassinen, KEO-10, p. 0295 350 226 Mika Kukkonen, EUR-20 p. 0295 350 390
Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO KEO-70 4.9.2018 6(9) Selviytymiskyky käytännössä: humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon toimeenpano 1. Esillä olevat kysymykset Kehitysministerit keskustelevat humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumosta ja sen toimeenpanon vahvistamisesta erityisesti maatasolla. Ministerit saavat tilannekatsauksen ns. jatkumopilottimaiden tilanteeseen. Kehitysministerien epävirallisessa keskustelussa käydään läpi jäsenmaiden kiinnostusta osallistua maatason pilotointiin, niiden käytännön toteutukseen ja jäsenmaiden rooliin piloteissa. Pilottimaat ovat Irak, Myanmar/Burma, Nigeria, Sudan, Tšad ja Uganda. Suomi on maista läsnä ainoastaan Myanmar/Burmassa. Pilottimaissa on tarkoitus kokeilla enemmän yhdistäviä lähestymistapoja ulkoisten instrumenttien, EU-instituutioiden ja jäsenmaiden kesken. Pyrkimyksenä on kasvattaa EU:n ulkoisten toimien vaikutusta ja edistää EU:n kehitysyhteistyön, humanitaarisen toiminnan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkojen tavoitteita. Analyysejä on tehty neljässä räätälöidyssä työpajassa Irakissa, Nigeriassa, Sudanissa ja Ugandassa. Lisäksi jäsenmailta pyydetään näkemyksiä siihen, tulisiko jatkumon kattaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön lisäksi myös rauhan/turvallisuuden elementtejä. 2. Suomen tavoite Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa koskevat päätelmät, selviytymiskykytiedonanto ja neuvoston hyväksymät päätelmät strategisesta lähestymistavasta antavat hyvät edellytykset edistää jatkumon toimeenpanoa maatasolla. Tärkeää on humanitaaristen periaatteiden vaaliminen ja joustava lähestymistapa, mutta myös eri toimijoiden työnjaon ja mandaattien säilyttäminen selkeinä. Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluu myös rauhanvälitystä (politiikkaa) ja turvallisuutta. Keinoja ei tulisi sekoittaa keskenään mutta joustavaa kokonaisvaltaista toimintaa tarvitaan eritoten konfliktista kärsivissä ja hauraissa konteksteissa. Suomi on mielellään mukana pilottien jatkokehittelyssä, erityisesti Myanmarissa, jossa olemme läsnä. Yhdessä tuotetut maa-analyysit antavat tietopohjan, jonka avulla avun räätälöinti eri toimintaympäristöihin ja maatilanteisiin helpottuu. Tämä edistää eri instrumenttien joustavampaa käyttöä ja nopeampaa reagointia kriiseihin, ml. pakotettuun muuttoliikkeeseen. Jäsenmaiden ja komission humanitaarisen avun pääosaston ECHO:n on tärkeää toteuttaa humanitaarisessa huippukokouksessa hyväksyttyä Grand Bargain -sopimusta ja sen mandaatilla lisätä joustavan yleisrahoituksen osuutta. Maa-analyyseissä tulee kiinnittää erityistä huomiota naisten ja tyttöjen ja haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten, ml. vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksiin ja aseman parantamiseen. 3. Neuvottelutilanne Neuvosto antoi 19.5.2017 päätelmät humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon toimeenpanosta. Keskeinen elementti päätelmissä oli halu rohkaista komissiota ja jäsenmaita toimimaan yhdessä jatkumon toimeenpanon edistämiseksi ja pilotoimaan tiedonannossa kuvailtua
7(9) lähestymistapaa valituissa maissa. Tämän lisäksi 7.6.2017 annettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedonanto selviytymiskykyä koskevasta strategisesta lähestymistavasta EU:n ulkoisessa toiminnassa, jossa myös korostettiin jatkumon toteuttamisen tärkeyttä. Neuvosto hyväksyi 13. marraskuuta 2017 päätelmät strategisesta lähestymistavasta selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa. Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumo on vahvistumassa rauhan ja politiikan ulottuvuudella perustuen EU:n globaalistrategiaan. 4. Tausta Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumo on osa EU:n kehityspolitiikan uudistamista ja politiikkajohdonmukaisuuden lisäämistä. Jatkumon toteuttaminen on korostunut viime vuosina siksi, että humanitaarisen avun tarve on kasvanut ennennäkemättömiin mittoihin. Syynä tähän ovat pitkittyneet kriisit ja pakolaistilanteet, joiden vuoksi humanitaarinen järjestelmä on ylikuormittunut. Monimutkaiset pitkäkestoiset kriisit ovat moniulotteinen poliittinen, taloudellinen ja kehityksellinen haaste, johon vastaamiseen tarvitaan entistä vahvempaa politiikkajohdonmukaisuutta ja kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tehokkaampaa yhteensovittamista. Rauhanelementit, mukaan lukien turvallisuus, ovat myös tärkeä osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa kriisitilanteissa (eritoten konfliktitilanteissa). EU:n olisi hyvä ottaa mahdollisimman laaja määritelmä jatkumolle, jotta politiikkajohdonmukaisuus ja integroitu lähestymistapa säilyy kaikkien keinojen välillä. Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa humanitaarisia periaatteita eikä humanitaarisen sektorin toimintaedellytyksiä. Jotta humanitaariset tarpeet saadaan laskuun, on pakko uudistaa toimintamalleja ja puututtava entistä tehokkaammin kriisien, pakolaisuuden ja pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Kehitystoimijoilla on avainasema humanitaaristen tarpeiden ennaltaehkäisemisessä. Kansainvälisen yhteisön on panostettava ja investoitava entistä enemmän myös konfliktien ennaltaehkäisyyn ja rauhanvälitykseen. Käytännössä tämä edellyttää EU:n toiminnassa sitä, että parannetaan yhteistä analyysiä haavoittuvuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hyödynnetään entistä johdonmukaisemmin eri apuinstrumentteja, poliittista dialogia ja diplomaattista vuorovaikutusta yhdessä. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä konfliktiin johtavista tekijöistä sekä kriisien ja konfliktien ehkäisemiseen ja rauhanrakentamiseen tähtäävien toimien tehostamista. Diplomaattisen, kehitys- ja humanitaarisen toiminnan välisten linkkien ymmärtäminen on tärkeää. Konfliktinehkäisyn korostuessa mm. EU:n globaalistrategian myötä, EU on ottanut yhä enemmän huomioon konfliktisensitiivisyyden ulkoisessa toiminnassaan, esimerkiksi integroimalla konfliktianalyysia kehitys- ja humanitaarisen avun ohjelmien identifiointivaiheisiin. Mainituissa tiedonannossa ja päätelmissä ehdotetaan, että tulevaisuudessa komissio ja jäsenmaat investoisivat vahvemmin luotettavan tiedon keruuseen ja jakamiseen yhdessä tehtävän maa-analyysin kautta. Analyysia käytettäisiin politiikan ja ohjelmien suunnittelussa. Sen lisäksi tarvitaan ajoissa tehtyjä investointeja muuttuvaan tilanteeseen reagoimista varten. Selviytymiskyky edellyttää EU:lta siten ongelma-analyysin, ohjelmasuunnittelun ja riskianalyysien parantamista ja avoimempaa tiedon jakamista maa- ja aluetasolla, jotta strategiat, poliittinen vuoropuhelu ja avun ohjelmasuunnittelu olisivat paremmin tietoon perustuvia. Suomi on korostanut jatkumo-keskustelussa joustavaa lähestymistapaa, mutta myös sitä, että eri toimijoiden työnjako ja mandaatit tulee säilyttää selkeinä. Humanitaarisia periaatteita ml. puolueettomuus ja tarveperustaisuus tulee kunnioittaa kaikissa tilanteissa. Toimenkuvien selkeys on entistä tärkeämpää niissä kriiseissä, jossa vahvat kehitystoimijat kuten Maailmanpankki ovat mukana merkittävällä rahoituspanoksella. Jatkumon toteuttamista varten tarvitaan monivuotista ja joustavaa humanitaarista rahoitusta, mutta myös kehitystoimijoiden varhaisempaa ja vahvempaa panosta
8(9) kriiseissä ja niiden ennaltaehkäisyssä. Suomi tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa, johon kuuluu myös rauhanvälitystä (politiikkaa) ja turvallisuutta. Keinoja ei tulisi sekoittaa keskenään mutta joustavaa kokonaisvaltaista toimintaa tarvitaan eritoten konfliktista kärsivissä ja hauraissa konteksteissa. EU:n pilottimaista Suomi on läsnä Myanmarissa. Myanmarissa humanitaarisen, kehitysyhteistyön ja rauhantuen lähestyminen jatkumona on erittäin relevanttia ja maassa jo pilotoidaankin näiden yhteen nivomista, osaksi jatkumoa ( DHP-jatkumo ). Maatasolla DHP-jatkumosta on sovittu laajemman kehityskumppaneista koostuvan ryhmän kesken vuosina 2016/2017 käynnistyneissä keskusteluissa. Aikaisemmin rinnakkain toimineita koordinaatiomekanismeja on linkitetty tiiviimmin toisiinsa. Myös EU:n sisällä on keskusteltu DHP-jatkumo -keskusteluiden tiivistämisestä. Myanmarissa laajalti tunnustetaan, että konflikteista kärsivillä etnisillä alueilla ja Rakhinessa pitkittyneen humanitaarisen kriisin ratkaiseminen vaatii kehitysyhteistyötä sekä ymmärrystä konfliktien taustalla olevista tekijöistä. Yhteisen analyysin välttämättömyys tiedostetaan, kuin myös rahoituksen yhdistämisen hyödyt. Haastavaa on erityisesti mm. tulostavoitteista ja indikaattoreista sopiminen sekä nopean reagointikyvyn varmistaminen humanitaarisen kriisin yllättäessä tai rauhanprosessin niin vaatiessa. Suomi osallistuu ja edistää mielellään jatkumokeskustelua Myanmarissa resurssiensa puitteissa. Kansallinen käsittely: ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely 30. 31.8.2018; EU-ministerivaliokunnan kirjallinen käsittely 5. 7.9.2018 Käsittelijät: Jouko Eskelinen, KEO-70, p. 050 3448564 Laura Hassinen, KEO-10, p. 050 406 4226 Silja Rajander, YAN
9(9) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Agenda 2030 kehitys, humanitaarinen apu, kehitysrahoitus, rahoituskehykset, kehitysyhteistyö UM, VM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, VNK, VTV, YM