Terve!3 s.16-25
Kuvittele, että olet Jyväskylän yliopiston tutkija Suomen Akatemia on julkaissut tutkimusohjelman, jossa myönnetään rahaa koululaisten terveyden tutkimiseen Valitse itseäsi kiinnostava aihe koululaisten terveyteen liittyen Rajaa aihe tutkimuskysymykseksi/-ongelmaksi. Onko sinulla hypoteeseja asiasta? Tavoitteena on tehdä niin mielenkiintoinen ja tarpeellinen tutkimuskysymys, että juuri sinulle myönnetään rahoitus.
Oma kiinnostus aiheen valinta Ajankohtaisuus Omat kokemukset saavat kiinnostuksen heräämään Vähäinen tieto halu selvittää asiaa Yhteiskunnallisesti, paikallisesti tai vaikkapa oman koulun kannalta merkityksellinen Uusi näkökulma jo tuttuun tietoon / asiaan Tiedon käytettävyys arkielämässä Aiheen rajaus oleellisen tärkeää!! Tutkimusongelman asettaminen: Mihin kysymykseen haetaan vastausta? Tutkimushypoteesi eli olettamus tutkimuksen todennäköisistä tuloksista
1. Tutkimusaiheen valinta ja rajaaminen 2. Tutkimusongelman asettaminen 3. Tutkimusmenetelmien ja tutkimusasetelman valinta 4. Aineiston kerääminen 5. Aineiston analysointi 6. Tulosten raportointi
Altiste = asioita, jotka voivat vaikuttaa terveyteen (esim. seurustelu, paino) Vaste = kiinnostuksen kohteena oleva asia, johon altiste mahdollisesti vaikuttaa (esim. painonhallinta, masennus) Sekoittava tekijä = asia, joka voi osaltaan selittää altisteen ja vasteen yhteyttä (s. 17 kaavio)
Terveyden määrittely vaikuttaa tutkimistapaan Lääketieteellinen malli Funktionaalinen malli Subjektiivinen malli
Selkeää, tutkittavaa faktatietoa Perustuu lääketieteelliseen perustietoon ja tutkimukseen Miten lihasmassan määrä vaikutta sokeriaineenvaihduntaan?
Toimintakyvyn mittaaminen kehittynyt paljon Yhdistyy käytäntöön ja arkielämään selkeästi Kertoo tärkeää tietoa elämän laadusta ja arkielämän sujumisesta Miten lihasmassan määrä näkyy vanhusten toimintakyvyssä?
Edellisiä epämääräisempi Ottaa huomioon ihmisen koetun terveyden eli sen terveyteen liittyvän tunteen, jonka kanssa ihminen pääosin elää Myös koettu on totta Vaikein vertailla tutkimuksia toisiinsa
Lääketieteellinen malli Kliininen tutkimus Funktionaalinen malli Subjektiivinen malli Koettu terveydentila Joukkotutkimukset Toimintakykytestit Koetut somaattiset oireet Lääkärin toteamat taudit Funktionaalinen status (kuten työkyvyttömyys) Itse ilmoitetut taudit ja muut poikkeamat Lääkkeiden käyttö Lääkärissä käynti Kyvyttömyys normaalien tehtävien suorittamiseen Yksittäiset toimintakykyarviot (ADL) Vuodepäivät Psyykkiset oireet Huolestuneisuus terveydestä Terveydentilan arvio suhteessa muihin kuolleisuus sairaalapäivät
Kvalitatiivinen tai/ja kvantitatiiviinen - laadullinen ja määrällinen Poikittaistutkimus trenditutkimus (poikkileikkaus tietyin aikajaksoin) Pitkittäistutkimus, seurantatutkimus (samat ihmiset, pitkä aika) - antaa tietoa syy-seuraussuhteista -kaksoistutkimukset antaa tietoa ympäristön ja geenien vaikutuksesta Tapaus-verrokkitutkimus - sairaiden ja terveiden vertaaminen Retrospektiivinen vs. prospektiivinen (menneeseen vs. tulevaan katsova)
Miten opettajan vaikutusta koulumenestykseen voidaan tutkia A) kvantitatiivisesti B) kvalitatiivisesti?
Tutkittavat arvotaan kahteen ryhmään (satunnaistaminen) Kontrolloitu interventio yleistä tutkimusryhmä, jolle esim. annetaan C- vitamiinivalmisteita Vertailuryhmä, jolle annetaan pillereitä, jotka eivät sisällä mitään (= placebo eli lume) Kaksoissokkotutkimus = tutkijakaan ei tiedä kumpaan ryhmään tutkittava kuuluu
= tutkittavien joukko, joka edustaa kohderyhmää Satunnaisotos= otos on arvottu (esim. Keski- Suomen lukioista 1000 opiskelijaa) Otos voi olla myös hyvin valikoitu = edustava otanta (esim. Laukaan lukion oppilaat, joita on koulukiusattu) Otannan koko ja katoprosentin suuruus vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen, mutta ne on aina suhteutettava tutkimuksen luonteeseen.
Kotitehtävät T. 3 ja 4 s. 25
Teemoittelutehtävät Teemoittele vastaukset n. 4 eri kategorian alle
T. 2 ja 5 s. 25