VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA)
2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista. 0-5 v lasten vanhempien ryhmän mielipiteet ja ehdotukset on huomioon otettu lopullisesta julkaisua laadittaessa Liite 1: Huomioitavaa, kun lapset kärsivät perheessä Liite 2: Terveydenhoitajan lausunto Liite 3: Pedagogisen ohjaajan lausunto
3 Arvoperuste Perhepäivähoidon tehtävä kunnassa on tarjota kaikille lapsille hyvää hoitoa turvallisine ihmissuhteineen turvallisessa, tarkoituksenmukaisessa, lapsiystävällisessä ympäristössä. Tärkeintä on lapsen paras sekä fyysisesti että psyykkisesti. Lapsen mielipiteet, tarpeet ja kulttuuriperinteet on otettava huomioon. Yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa lapselle annetaan mahdollisuus elää ja kasvaa toimivassa sosiaalisessa yhteisössä sekä vahvistaa myönteistä omanarvontuntoaan.
4 Varhaiskasvatuksen toteutus Varhaiskasvatuksen tarkoitus on ensisijaisesti edistää lapsen hyvinvointia yleissuunnitelmassa. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on parhaat edellytykset kasvaa, oppia ja kehittyä. He nauttivat seurustelusta toisten lasten ja aikuisten kanssa ja tuntevat iloa ja voivat antautua eri toimiin rauhallisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Henkilökunta kohtaa lapsen tavalla, joka arvostaa hänen henkilökohtaisia tarpeitaan, persoonallisuuttaan ja perhekulttuuria, jolloin lapsi tuntee itsensä tasaarvoiseksi taustastaan riippumatta. Varhaiskasvatus toteutetaan kokonaisuutena, jossa yhdistetään hoito, kasvatus ja oppiminen. Kokonaisuus edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä. Lapsen kyky ilmaista itseään ja kommunikoida edistyy myös kuten lapsen kyky ajatella. Hoitoa, kasvatusta ja oppimista varhaiskasvatuksessa korostetaan eri tavalla eri-ikäisille lapsille. Hyvä hoito on perusta kaikelle toiminnalle. Lapsen perustarpeet tyydytetään ja hyvin hoidettu lapsi voi kohdistaa mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöönsä ja erilaisiin toimintoihin. Varhaiskasvatuksen ammattitaitoinen henkilökunta muodostaa moni ammattimaisen kasvatusyhteisön. Tärkeätä on, että kasvattajat ovat tietoisia omasta kasvattajan roolistaan ja niistä arvoista ja eettisistä periaatteista, joille kasvattajan rooli perustuu. Oman työn pohdiskelu ja arvostelu auttaa kasvattajia tietoisella suunnittelulla toimimaan olemassa olevien toimintaperiaatteiden mukaan. Osaaminen edellyttää taitoa ja kokemuksia, jotka perustuvat ammattimaisiin tietoihin ja koulutukseen. Kasvatusyhteisö dokumentoi, arvioi ja pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa sekä osallistumaan alan uudelleenkoulutukseen. Kasvattajien tulee tuntea osallistumista työhönsä. Herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin edellytetään myös. Kasvattajien tehtävä on suunnitella toimintaa ja tarjota lapselle ympäristön, joka osaksi heijastaa sitä tapaa, jolla lapset toimivat, osaksi antaa ilmauksen siitä, mitä on etukäteen laadittu. Kasvattajat kannustavat lasta iloitsemaan osaamisestaan ja myös siitä, että hän saa tarvittaessa apua aikuisilta. Kasvattajat arvostavat lapsella, lapsen vanhemmilla ja kasvattajilla itsellään olevia kokemuksia ja mielipiteitä. He arvostavat yhteisen kasvatuksen periaatteita.
5 Lapsen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen, tarkastaminen ja itsensä ilmaisemisen taito eri aloilla ovat luonteenomaisia tapoja lapselle toimia ja ajatella. Tällä tavalla saadut mahdollisuudet lisäävät lapsen hyvinvointia, lapsen käsitystä itsestään ja omista mahdollisuuksistaan. Kun toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan, tulee huomioida lapsen luonnollista tapaa toimia; leikkimällä, liikunnallisilla toiminnoilla ja eri taide-elämyksillä. Kaikessa toiminnassa oppimisympäristö näyttää suurta osaa. Lasten ikä ja kehitys huomioidaan tilojen suunnittelussa sekä sisällä että ulkona. Aikuisten rooli on merkitsevä ammatillisen ohjauksen ja neuvojen antamisessa ja oppimisedellytyksien luomisessa kaikissa tilanteissa.
6 Leikki Lapset eivät leiki oppiakseen, vaan oppivat leikkiessään. - riittävät välineet - virikkeellinen ympäristö Aikuisen rooli - tarkka havainnointi ja seuranta - leikkien rikastuttaminen - ohjata ja opastaa - huomioi lapsen tarpeet ja aloitteet - leikki on itsetarkoitus - sosiaalinen yhteenkuuluvuus - lapsi matkii ja luo uuden leikkiverkoston - harjoittelee kieltä - fyysinen aktiivisuus - mielikuvitusleikit - roolileikit - sääntöleikit
7 Fyysinen toiminta Päivittäinen fyysinen toiminta on lapsen hyvinvoinnin ja terveellisen kasvamisen perusta. Ympäristön tulee kannustaa liikkumiseen ja kuntoiluun ulkona ja sisällä turvallisissa olosuhteissa. Aikuisen rooli - rohkaista lasta - erilaisten opetusmenetelmien hyväksikäyttö - seurata lapsen motorista kehitystä - huomioida lapsen tarpeet Ajatustoiminnan aktivoiminen Uuden oppiminen Ilon kokeminen Tunteitten ilmaiseminen Kehon tunteminen Fyysisen toiminnan tuoma ilon ja kokemuksen tunteminen
8 Lapsen taide-elämykset ja kyky ilmaista itseään Lapsi saa eri taidelajien peruskokemukset näitä toimintoja suosivassa opetusympäristössä. Näytelmät Mielikuvitus Sadut Maalaaminen Kirjallisuus Piirtäminen Riimit Luova toiminta Lorut Värit Runot Askartelu Rakentelu Ompelu Tanssi Nikkarointi Leikkaaminen,liimaminen Musiikin tuottaminen Ääni Kuuntelu Laulaminen
9 Aikuisen rooli - antaa tilaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja omalle luovalle voimalle - tarjoaa välineitä ja aineistoa - dokumentointi - ohjaus - olla yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa Oppimisympäristö antaa lapselle mahdollisuuden taide-elämyksen syntyyn. Lapsen tulee saada aikaa kehittää valmiuksiaan monipuolisella tavalla. Lapsi tutkii Tutkiva uteliaisuus antaa leimansa lapseen syntymästä asti. Kokemukset yrittämisestä ja virheistä sekä aha-elämyksistä ylläpitävät ja vahvistavat lapsen oppimisiloa. Yhdessä lasten kanssa kasvattajat voivat opettamalla ja tutkimalla ohjata ja vireyttää lapsia hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä eri tilanteissa siten, että lapset avartavat vaikutelmiaan ympäristöstä. Ympäristö tarjoaa lapsille varsin runsaasti aineistoa ja välineitä, jotka herättävät lasten kiinnostusta.
10 Oppimisympäristö Oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tosiseikoista, jotka muodostavat kokonaisuuden. Monipuolinen ja joustava ympäristö, joka kannustaa lapsia oppimaan, herättää lapsissa kiinnostusta, kokeilunhalua ja uteliaisuutta. Oppimisympäristöä suunniteltaessa on otettava huomioon sekä toiminnalliset että esteettiset mielipiteet. Oppimisympäristön ilmapiirin on oltava myönteinen. Lapset iloitsevat oppimisesta Lapsi on luonteeltaan utelias, hän haluaa oppia uutta ja toistaa jo oppimiaan asioita. Lapsi käyttää kaikkia aistejaan omaksuakseen uutta. Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen perusta ja että kasvattajat osallistuvat tarmokkaasti. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Kielellä on tärkeä merkitys, kun pieni lapsi alkaa olla kiinnostunut ympäristöstään. Leikeillä ja saduilla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle. Kielen oppiminen on luova ja henkilökohtainen prosessi toistoineen. Pieni lapsi tarvitsee kasvattajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen kommunikointitavan. Kasvattaja vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja lapsen halua tulla hyväksytyksi. Päivittäisten rutiinien yhteydessä lapsi oppii eri tilanteisiin liittyvän kielen. Leikki muotoutuu kielen mukaan ja lapsi oppii käyttämään kieltä yhteyksiä luovassa merkityksessä. Lapsi tarvitsee kannustavan ja aktivoivan kasvuympäristön, joka tukee kielen kehitystä.
11 Sisällölliset suuntaukset Lapset oppivat koko ajan vaihtelevissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tärkeätä kehityksessä on saavuttaa tasapaino siten, että kasvattajalla on selvä kuva siitä, mitenkä lapsen kasvu edistyy. Varhaiskasvatuksen keskeinen sisältö rakentuu kokonaisuuteen, johon suuntaukset alla muodostavat. Matemaattinen opetus Pieni lapsi vertaa ja vetää johtopäätöksiä arkipäivässä ja leikissä konkreettisten aineistojen ja leikkikalujen avulla. Luonnontieteellinen suuntaus Lapsi tutustuu luontoon tarkkailemalla, tutkimalla ja kokeilemalla. Historiallinen-yhteiskunnallinen suuntaus Lapsi oppii menneistä ajoista käymällä museoissa ja tutustumalla lähiympäristön nähtävyyksiin. Lapset saavat tietoja vanhemmilta henkilöiltä heidän kokemuksistaan menneiltä ajoilta ja perinteistä. Esteettinen suuntaus Huomioimalla, kuuntelemalla, kokemalla ja luomalla lapsi oppii esteettistä suuntausta. Lapsi tiedostaa kauneuden, harmonian, sävelen, rytmin, tyylin, jännitteen ja ilon, mutta myös näiden vastakohdat. Eettinen suuntaus Lapsi oppii eri tilanteissa ja tapahtumissa, mikä on oikein, väärin, hyvää, huonoa, totta ja valheellista. Tärkeätä on huomioida lapsen kehitystaso. Tunteita kuten pelkoa ja ahdistusta tulee käsitellä yhdessä lapsen kanssa, jotta hän voi tuntea itsensä turvalliseksi. Uskonnollinen ja katsomuksellinen suuntaus Kasvattajat tutustuvat lapsen omaan uskontoon ja katsomukseen sekä tapoihin ja tottumuksiin. Lapselle tulee antaa mahdollisuus asettaa kysymyksiä ja saada selityksiä sekä miettiä ja pohtia. Kasvattajien tulee tukea lasta ja kunnioittaa ja vahvistaa heidän kykyään ymmärtää. Kasvattajat keskustelevat vanhempien kanssa uskontokasvatuksen sisällöstä. Esikouluopetuksen keskeiset ainealueet ja varhaiskasvatuksen sisällölliset suuntaukset täydentävät ja pohjautuvat toisiinsa. Nämä muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
12 Vanhempien osuus varhaiskasvatuksessa Kasvatusyhteisyys Varhaiskasvatuksen kasvatusyhteisyydellä tarkoitetaan sitä, että vanhemmat ja henkilökunta osallistuvat ja tukevat yhdessä lasten kasvatusta, kehitystä ja opettamista. Tämä edellyttää molemminpuolista luottamusta, tasavertaisuutta ja kunnioitusta. Vanhemmilla on ensi kädessä oikeus kasvattaa lapsiaan ja he kantavat vastuun lapsen kasvatuksesta. Vanhemmat myös tuntevat lapsensa parhaiten. Henkilökunta tukeutuu ammattitaitoonsa ja tietoihinsa asiayhteydessä. Henkilökunta on myös vastuussa luoda edellytyksiä kasvattavaan yhteenkuuluvaisuuteen ja tasavertaiseen yhteistyöhön. Yhteisen kasvatuksen toinen tavoite on, että mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistettaisiin tilanteet, jolloin lapsi tarvitsee mahdollisesti erityistä tukea kasvatukseen, kehitykseen tai oppimiseen. Henkilökunnan tulee yhdessä vanhempien kanssa luoda yhteinen strategia lapsen tukemiseksi. Yhteisen kasvatuksen ilmapiiri, joka on luotu henkilökunnan ja vanhempien välillä, tulee myös voida soveltaa ongelmatilanteissa. Vanhempien rooli yksikön toiminnan suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa Henkilökunta vastaa yksikön varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman sisältöön ja osallistua tämän arviointiin yhdessä muiden vanhempien kanssa. Lähtökohta vanhempien ja lasten arviointiin on varhaiskasvatussuunnitelma, joka on laadittu yhtä lasta varten. Suunnitelmaa on sovellettava käytännön suunnitelmana ja vanhempien ja koko henkilökunnan tulee tuntea sen sisältö ja perusteet. Vanhempien ja lasten tekemä arviointi auttaa varhaiskasvatuksen jatkuvaa kehittämistä. Vanhemmat seuraavat ja arvioivat, mitenkä suunnitelman pyrkimykset toteutetaan, ja henkilökunta arvioi ja kehittää suunnitelmaa määrättyinä sovittuina ajankohtina ja aina, kun on olemassa tarvetta. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja suunnitelman arviointi Jokaiselle päivähoitoa saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Säännöllisesti seurataan ja arvioidaan, mitenkä suunnitelmaa toteutetaan. Suunnitelmassa huomioidaan lapsen kokemukset, ajankohtaiset tarpeet ja tulevaisuuden näkymät kuten lapsen harrastukset, vahvat puolet ja henkilökohtaiset tuki- ja ohjaustarpeet. Keskustelussa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota myönteisiin impulsseihin ja kokemuksiin, jotka tukevat lapsen kehitystä. Lapsen hyvinvointiin liittyvät murheet ja ongelmat muotoillaan mahdollisimman konkreettisesti. Yhdessä vanhempien kanssa näihin pyritään löytämään ratkaisu.
13 Yhteistyö lastenneuvolan kanssa Lapsen hyvinvointia ajatellen terveydenhoidon ja päivähoitohenkilökunnan välinen yhteistyö on tärkeä. Meidän tehtäviimme kuuluu tukea vanhempia kasvattajantehtävässä ja seurata lapsen normaalia terveyttä ja kehitystä, tarvittaessa otetaan yhteyttä asiantuntijoihin. Kaikki lapset 2 viikon ikäisistä 6 vuoden ikään asti ovat lastenneuvolan asiakkaita samoin heidän perheensä. Tavoitteena on turvata lapsen hyvä, terveellinen kehitys ja kasvu, vanhempien jaksaminen ja perheen hyvinvointi. Tehtävämme on löytää eri seulontatutkimuksilla lapset, jotka tarvitsevat lisätutkimuksia ja/tai erityistukea. Eräs tärkeä toiminnan osa on antaa vanhemmille tukea kasvattamisessa ja kehittää lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta. Perhepäivähoidossa olevat 3-5 vuoden ikäiset lapset ottavat mukaansa käydessään lastenneuvolassa lomakkeen, jonka vanhemmat ja hoitajat täyttävät yhdessä. Tämän perusteella keskustellaan ja selvitetään mahdolliset ongelmat.