TYÖSSÄOPPIMISEN OPAS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON OPISKELUUN JA OHJAUKSEEN LÄHIHOITAJAN PERUSOPINNOT Kasvun tukeminen ja hjaus Hit ja hulenpit Kuntutumisen tukeminen OPISKELIJAN NIMI
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 MITÄ TYÖSSÄOPPIMINEN ON?... 2 TYÖSSÄOPPIMISEN MERKITYS... 3 ROOLIT TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA... 4 TYÖAIKA JA TYÖVUOROT... 5 RUOKAILU... 5 POISSAOLOT... 5 TYÖVAATETUS JA JALKINEET... 6 NIMIKILPI JA ESITTELY... 6 HYVÄT TAVAT... 6 TUPAKOINTI JA PÄIHTEET... 7 ASEPTIIKKA, PISTOTAPATURMAT JA TARTUNNAT... 7 OPISKELIJAN VASTUU... 7 KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS... 8 TYÖSSÄOPPIMISEN LOMAKE & AMMATTITAITOVAATIMUKSET... 8 OHJAUSRUNGON JA OHJAAVIEN KYSYMYSTEN OHJEISTUS... 10 OPPIMISPÄIVÄKIRJA... 10 HAVAINNOINTITEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SUUNNITELMA... 10 OHJAUSRUNKO KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TYÖSSÄOPPIMISEEN... 14 OHJAAVAT KYSYMYKSET: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS... 17 HOITO JA HUOLENPITO... 19 TYÖSSÄOPPIMISEN LOMAKE & AMMATTITAITOVAATIMUKSET... 19 OHJAUSRUNGON JA OHJAAVIEN KYSYMYSTEN OHJEISTUS... 21 OPPIMISPÄIVÄKIRJA... 21 OHJAUSRUNKO HOIDON JA HUOLENPIDON TYÖSSÄOPPIMISEEN... 22 OHJAAVAT KYSYMYKSET: HOITO JA HUOLENPITO... 25 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN... 28 TYÖSSÄOPPIMISEN LOMAKE & AMMATTITAITOVAATIMUKSET... 28 OHJAUSRUNGON JA OHJAAVIEN KYSYMYSTEN OHJEISTUS... 30 OPPIMISPÄIVÄKIRJA... 30 TOIMINTAKYVYN TUKEMISEN SUUNNITELMA... 30 OHJAUSRUNKO KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TYÖSSÄOPPIMISEEN... 32 OHJAAVAT KYSYMYKSET: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN... 35 TYÖSSÄOPPIMISEN SUORITUKSEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET... 37 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN SALASSAPITO- JA VAITIOLOVELVOLLISUUS... 38 TYÖVUOROLISTA / LASKUTUSLISTA... 40 1
JOHDANTO Kädessäsi n Savnlinnan ammatti- ja aikuispistn ssiaali-, terveys- ja liikunta-alan lähihitajakulutuksen työssäppimista kuvaava ja hjaava pas. Oppaassa kuvataan, mitä työssäppiminen n sana ssiaali- ja terveysalan tutkinta, mitä työssäppiminen sisältää, ja miten piskelija itse, hjaava pettaja ja työssäppimista työyksikössä hjaava ssiaali- ja terveysalan ammattilainen vi malla timinnallaan edistää ammattitaidn saavuttamista. Lisäksi ppaassa n kuvattu työssäppimiseen liittyviä käytänteitä ja hjeita. MITÄ TYÖSSÄOPPIMINEN ON? Työssäppiminen n sa ammatillista kulutusta. Se n kulutuksen järjestämismut, jssa sa tutkinnn tavitteista pitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäppiminen n aidissa työympäristöissä tapahtuvaa tavitteellista, hjattua ja arviitua piskelua. Työssäppiminen ei le vain kulussa peteltujen asiiden ja työn harjittelua, vaan työn tekemisen piskelua ja hjattua ammattitaidn hankkimista: työssä n tehtäviä, jita ei le vinut petella ppilaitksessa. Lisäksi sa tutkinnn edellyttämästä ammattitaidsta pitaan työelämässä. Työssäppimisen tavitteena, että piskelija saavuttaa tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimukset. Työssäppimisen hjaaja perehdyttää piskelijan työhön ja pastaa arjen työssä. Työssäppimisen hjaaja antaa jatkuvaa palautetta piskelijalle tätä kuunnellen, yhdessä keskustellen, hjaten ja kannustaen. Tivisimme, että piskelija ja työssäppimisen hjaaja keskustelevat säännöllisesti piskelijan ppimisesta ja tavitteiden saavuttamisesta. Palautteen perustana vat jaksn yleiset tavitteet, jihin piskelijan tavitteet liittyvät. Kaikki palaute tapahtuu piskelijan läsnä llessa. Opiskelijan tivtaan pääsevän sallistumaan työryhmää ja -yhteisöä kskeviin sast- ym. kkuksiin sekä yhteistyötahjen kanssa järjestettäviin tilaisuuksiin. Opettaja n yhteydessä piskelijaan jaksn aikana puhelimitse, wilman ja/tai sähköpstin avulla sekä tulee arviintikeskusteluun työssäppimisen jaksn lpussa. Opettaja käy työssäppimispaikassa tarvittaessa myös aiemminkin, esimerkiksi piskelijan tavitekeskustelussa ja/tai työssäppimisen hjaajan tiveesta. Työssäppimisen arviintikeskustelussa piskelijan, pettajan ja hjaajan kanssa arviidaan työssäppimisen tavitteiden saavuttamista ja piskelijan ammatillista kehittymistä jaksn aikana. Opettaja kirjaa arviinnin WILMAppilashallintajärjestelmään. Työssäppimisen mahdllisesti keskeytyessä piskelijalle laaditaan henkilökhtainen suunnitelma pintjen/työssäppimisen jatksta. 2
TYÖSSÄOPPIMISEN MERKITYS OPISKELIJALLE tukee piskelijan ammatillista kasvua vahvistaa piskelijan piskelu-mtivaatita antaa realistisen kuvan työelämästä Hyvä työssäppiminen pettaa työelämän pelisäännöille ja vastuun kantamiselle usein prtti työelämään Kehittää työpaikkjen maa ppimiskulttuuria. TYÖPAIKOILLE Opiskelijat tuvat uusia näkemyksiä työhön. Keskustelua ei niin näkyvistäkin asiista Työpaikat vivat myös hyödyntää ppilaitksen saamista, asiantuntemusta ja kulutuspalveluja. Työssäppimisen ympäristöt ja työpaikkahjaajat vaikuttavat ratkaisevasti uusien ammattilaisten ammattiidentiteettin mudstumiseen, asenteisiin ja näkemyksiin työstä. Osaavan ja sveltuvan henkilöstön rekrytinti helpttuu. 3
ROOLIT TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLA OPISKELIJA n aktiivinen ja ma-alitteinen käyttäytyy työssäppimispaikan ehdilla nudattaa työaikja n ikeutettu hjaukseen n ikeutettu tavitteiden mukaiseen piskeluun kantaa vastuun ppimisestaan n velvllinen tekemään hjaajansa kanssa pääsääntöisesti samat työvurt hulehtii hygieniastaan arvii maa ppimistaan suhteessa jaksn tavitteisiin sekä arvi ammatillista kasvuaan n ikeutettu säännölliseen palautteen saamiseen n ikeutettu antamaan palautetta työssäppimisjaksstaan työpaikalle TYÖPAIKKAOHJAAJA n alan ammattilainen (lähihitaja tai aikaisemman tisen asteen tutkinnn surittanut) n mtivitunut piskelijan hjaamiseen mahdllistaa piskelijan jaksn tavitteiden mukaisen työskentelyn perehdyttää piskelijan työtehtäviin, asiakkaisiin ja työyhteisöön varmistaa työssäppimisen turvallisen tteutumisen n vastuussa piskelijan tekemisistä n velvllinen säännölliseen palautteen antamiseen pyytää piskelijalta palautetta työssäppimisjakssta työpaikan käytänteiden mukaisesti ttaa yhteyttä työssäppimista hjaavaan pettajaan tarpeen tullen arvii piskelijan ppimista suhteessa jaksn ammattitaitvaatimuksiin TYÖSSÄOPPIMISTA OHJAAVA OPETTAJA hulehtii yhdessä piskelijan kanssa, että työpaikalla n tarvittava tiet ja materiaali käytössä perehdyttää työpaikkahjaajan ja piskelijan ppimistavitteisiin hjaa piskelijaa tavitteiden asettamisessa ja käy sen läpi piskelijan ja työpaikkahjaajan kanssa n hjaajan ja piskelijan tavitettavissa hulehtii työssäppimisen sujumisesta ja ppimistavitteiden saavuttamisesta ja arviinnista tukee ja kunniittaa työpaikkahjaajan arviintia TYÖNANTAJA arvstaa piskelijiden hjaamista turvaa piskelijan hjaamiseen riittävät resurssit hulehtii työnantajaimagsta piskelijiden suuntaan hulehtii, että piskelijan hjaamiseen ja arviintiin liittyvät kulutukset vat ajan tasalla jakaa tasapulisesti hjausvastuuta kehittää työssäppimista ja mahdllistaa piskelijapalautteen keräämisen sallistuu ammattitaidn arviintiin tukee työpaikkahjaajia ja/tai työntekijöitä ammattitaidn arviinnissa ymmärtää hjaamisen merkityksen työyhteisön kehittämisen välineenä 4
TYÖAIKA JA TYÖVUOROT Opiskelijan työaika työpaikalla nudattaa hjaajan työvurja, keskimäärin 35-40 tuntia viikssa. Työvurt suunnitellaan hjaajan kanssa tarkituksenmukaisiksi. Työvurtaulukk n asiakirja, jnka piskelija pitää ajan tasalla. Työvurtaulukka säilytetään työssäppimisen aikana työpaikalla sille varatulla ilmitustaululla tai kansissa, jtta se n kaikkien sitä tarvitsevien helpsti löydettävissä. Työssäppimisen aikana piskelija tekee pääsääntöisesti samja työvurja kuin hjaajansa, tarvittaessa myös iltaisin ja viiknlppuisin. Mahdllisista työvurmuutksista svitaan hjaajan ja tarvittaessa hjaavan pettajan kanssa. Muutkset tehdään työvurtaulukkn. Jaksn päättyessä piskelija ja hjaaja kuittaavat allekirjituksillanne (mustekynällä) työvurtaulukksi ikeaksi. Opiskelijan tulee hulehtia, että työvurtauluksta jää kpi työssäppimispaikkaan ja alkuperäisen palautat hjaavalle pettajalle. Työssäppimisjakslle sattuvat mahdlliset arkipyhät vat piskelijalle vapaita. Vaihtehtisesti piskelija vi tehdä työssäppimista arkipyhänä ja tällöin siirtää vapaan hjaajan kanssa svittuun tiseen ajankhtaan. RUOKAILU Opiskelija vi rukailla SAMIn rukalissa kuten muinakin kulupäivinä. Opiskelija vi rukailla SAMIn spimusrukalissa, jllin hän saa ppilaitksesta aterialaskutuslmakkeen. Opiskelija vie spimusrukalaan lmakkeen, jhn hän kuittaa syömänsä ateriat. (Kysy spimusrukalista hjaavalta pettajalta.) Muissa tapauksissa timitaan kulun hjeistuksen mukaan. POISSAOLOT Sairastuminen ja kulun kanssa erikseen svitut pissalt (esim. uusintatentti, näyttöinf tms.) vat ainita perusteltuja syitä, jiden vuksi piskelija vi lla pissa työssäppimisesta. Js piskelija jutuu lemaan työssäppimisesta pissa sairastumisen vuksi, piskelija ilmittaa siitä työssäppimispaikkaan puhelimitse ennen alkavaa työvura sekä hjaavalle pettajalla pissalpäivän aikana. Pissaltdistusten vaatimisessa käytetään samaa käytäntöä, mikä n työpaikan henkilöstölläkin. Pissaljen krvaamisesta tulee keskustella pettajan ja hjaajan kanssa sekä spia mahdllisesta krvausmenettelystä. Ylipitkien työvurjen tekeminen työtuntien kerryttämiseksi ei kuitenkaan le susiteltavaa, sillä tavitteena n ammatin tietjen ja taitjen ppiminen. Periaatteena n, että suritusmerkinnän saadakseen piskelijan n saavutettava työssäppimisjakslle asetetut ppimistavitteet. 5
TYÖVAATETUS JA JALKINEET Sairaalissa ja muissa terveydenhulln yksiköissä pukeudutaan tavallisesti sujavaatteeseen. Jillakin sastilla saatetaan käyttää tavallisia asiallisia siviilivaatteita, esimerkiksi mielenterveysptilaiden ja lasten hitpaikissa sekä jissakin dementiayksiköissä. Sujavaatteen piskelija saa kyseisestä työssäppimispaikasta. Jkaisessa yksikössä n mat yksilölliset tilat pukeutumiselle. Pukeutumiselta edellytetään siisteyttä ja asiallisuutta. Pitkät hiukset täytyy lla sidttuna pninhännälle, palmiklle tai nutturalle. Käsikruja (srmukset, rannerenkaat, rannekell) ei saa käyttää työssä. Kynsien tulee lla lyhyet, siistit ja lakattmat. Tek- ja rakennekynsiä ei saa lla infektivaaran vuksi. Lävistyskruja kasvjen, kielen, käsien ja käsivarsien alueella ei saa lla, kska ne aiheuttavat bakteerikasaumia lävistysalueelle ja siten ptilaille, työtvereille ja itsellesi infektiriskin. Krvanapit ja kaulanmyötäinen kaulaketju vat sallittuja, mutta niitä ei saa srmeilla työssä llessa. Pitkät riippuvat krvakrut ja kaulaketjut eivät svi työasuun esimerkiksi sen vuksi, että ne vaarantavat työturvallisuutesi. Työssä llessasi et saa käyttää hajuvettä tai muita vimakkaita tuksuja, kska yliherkät ihmiset vivat saada niistä vimakkaitakin reaktiita. Pitkähihainen aluspaita, pip, lippalakki tms. eivät kuulu työasuun. Työpaikalla käytetään mia työjalkineita. Jalkineiden pitää lla jalille terveelliset ja turvalliset sisäkengät. Niiden pitää lla puhtaat ja puhdistusta kestävää materiaalia. Työkenkinä n käytettävä virallisia EN 347 kdattuja työkenkiä, perusteluina turvallisuus ja liukastumisvaara. NIMIKILPI JA ESITTELY Työssäppimisjakslla piskelijaa käyttää nimikilpeä, jssa tulee lla kk nimen (etunimi ja sukunimi) lisäksi piskelija. Susittelemme, että piskelija tekee lyhyen, selkeän esittelyn itsestään työpaikan ilmitustaululle tai muuhun vastaavaan paikkaan. HYVÄT TAVAT Ssiaali- ja terveysalan piskelijalta dtetaan hyviä tapja ja asiakaspalvelutaitja. Työssäppimisjakslla piskelija n kk ajan vurvaikutuksessa ptilaiden/asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Khteliaisuus, ystävällisyys, kunniittava käytös ja psitiivinen asenne kannattaa säilyttää vaikeissakin tilanteissa. Ptilaiden ja asiakkaiden teitittely kuuluu khteliaaseen käyttäytymiseen. Varsinkin iäkkäät ihmiset vat tttuneet teitittelyyn ja dttavat sitä khdatessaan uuden nuren henkilön. On aina viisainta teititellä, kun tapaa ennestään vieraan ihmisen. Henkilö saattaa ehdttaa piskelijalle sinunkauppja, jnka jälkeen n aivan spivaa sinutella. Hyviin tapihin kuuluu myös ptilaiden/asiakkaiden, heidän läheistensä ja henkilökunnan tervehtiminen khtaamistilanteissa ja esimerkiksi ptilashuneen veen kputtaminen sisään mennessä. 6
TUPAKOINTI JA PÄIHTEET Työaikana ei saa tupakida eikä käyttää nuuskaa tai muita tupakkatutteita. Alkhlin, huumeiden ja muiden päihteiden käyttäminen sekä niiden vaikutuksen alaisena tai jälkitilassa leminen työaikana n kielletty. Mikäli piskelija rikk edellä mainittuja sääntöjä, timitaan SAMIn järjestyssääntöjen mukaisesti. ASEPTIIKKA, PISTOTAPATURMAT JA TARTUNNAT Ptilas-/asiakastyössä täytyy erityisesti hulehtia tartuntjen leviämisen ennaltaehkäisystä. Tärkein yksittäinen tartuntjen leviämistä ehkäisevä kein n hyvä käsihygienia. Käsien ihn pitää lla kunnssa ja ihrikkja täytyy välttää. Työssäppimispaikilla piskelijan täytyy hulehtia käsien desinfektista ja sujautumisesta sekä työskennellä aseptisia työskentelytapja nudattaen teriassa ja käytännössä pittujen hjeiden mukaan. Tapauskhtaisia vartimi- ja eristyshjeita tulee nudattaa. Lisäksi piskelijan itsensä hyvä terveydentila sujelee tartunnilta ja muiltakin terveysngelmilta. Opiskelijan tulee pitää terveydestään hyvää hulta. Js piskelijalle sattuu pistvahinktapaturma, tulee hänen ttaa yhteyttä piskelijaterveydenhultn puh: 044-417 2808 tai 044-417 2375. Js pistvahinktapaturma sattuu päivystysaikana, piskelija ttaa yhteyttä ensiapupliklinikalle ja myöhemmin piskeluterveydenhultn. Neulanpist- tai viilthaavan sattuessa, altistuskhta huuhdellaan heti runsaalla vedellä. Haavaa ei saa puristaa. Js n mahdllista, että ptilaan verta n jutunut haavaan, haavan/pistkhdan päälle asetetaan alkhlihaude ainakin 2 minuutiksi. Opiskelija selvittää heti hjaajansa kanssa mitä tapahtui. Pisttapaturmasta täytetään kirjallinen pisttapaturmalmake työpaikalla. Kyseisen ptilaan hidsta vastaavan lääkärin tulee päättää, nk syytä epäillä veritartuntaa. Js veritartuntaa epäillään, piskelijaa kskettaa samat säännöt ja timintahjeet kuin työntekijöitä. Mikäli piskelija sairastuu työssäppimisjaksn aikana tarttuvaan infektisairauteen, piskelijan tulee tarkin harkita, nk hän tartunnanvaarallinen ptilaille ja työntekijöille. Tehstettu käsihygienia ehkäisee tartunnan leviämistä myös hengitystie- ja sulistinfektiiden aikana. Js piskelija käyttää man sairautensa (esim. diabetes, astma jne.) hitn lääkitystä työvurjen aikana, n hänen svittava hjaajan kanssa, missä lääkkeitä säilytetään. OPISKELIJAN VASTUU Opiskelijaa sit vaitilvelvllisuus ja hänellä n aina eettinen vastuu masta timinnastaan. Opiskelijalla ei le piskeluaikana timintayksikön työntekijälle kuuluvaa juridista vastuuta, vaan hän työskentelee kulutetun henkilön hjauksessa, hänen työparinaan ja vastuullaan. Opiskelija n kuitenkin aina vastuussa masta ppimisestaan. Työssäppimisen aikana piskelija n vakuutettu Kunnallisen piskelijavakuutuksen tapaturmavakuutuksella. 7
KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Työssäppimispaikka TYÖSSÄOPPIMISEN LOMAKE & AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa kunniittaa asiakkaan arvja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden kasvuun ja kehitykseen liittyviä vahvuuksia ja tarpeita asettaa kasvua ja kehitystä tukevia tavitteita timia asiakkaan kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman phjalta arviida timintaansa sekä kasvua ja kehitystä tukevan suunnitelman tteutumista edistää ja tukea asiakkaan kasvua ja kehitystä, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvintia hjata ja tukea asiakasta päivittäisissä timinnissa hjata erilaisia asiakasryhmiä työskennellä ssiaali- ja terveysalan timintaperiaatteiden, säädösten ja säännösten mukaan työskennellä eri asiakasryhmiä kskevien timintaperiaatteiden ja susitusten mukaan ttaa vastuun ppimisestaan ja arviida ammatillista kehittymistään hakee tieta ja käyttää tiettekniikkaa ja dkumentintivälineitä nudattaa työryhmän sääntöjä ja timia työyksikön työhyvinvinti- ja turvallisuushjeiden mukaan Opiskelijan henkilökhtaiset tavitteet: 8
Opiskelijan itsearviinti saamisestaan: Työssäppimisen hjaajan arviinti: Aika ja paikka: Arviinti: hyväksytty, hylätty piskelijan allekirjitus hjaajan allekirjitus 9
OHJAUSRUNGON JA OHJAAVIEN KYSYMYSTEN OHJEISTUS Ohjausrunk kuvaa Kasvun tukemisen ja hjauksen tutkinnn san sisältöjen sisältöjä ja etenemistä työssäppimisen aikana. Ohjausrungn aikataulutus n hjeellinen, ja halutessaan piskelija vi edetä npeamminkin man suunnitelmansa ja tavitteidensa mukaisesti. Ohjausrunka vi käyttää myös tsekkauslistana esimerkiksi perehdyttämisen salta. Ohjaavien kysymysten tarkituksena n jhdattaa piskelija timimaan työssään ammattitaitvaatimusten mukaisesti. Jkaisesta ammattitaita kuvaavasta kriteeristä n mudstettu yksi kysymyskknaisuus (1-3 kysymystä) lukuun ttamatta Työn perustana leva tiedn hallinta -arviinnin khdetta. Kysymysten esittämisen tavitteena n aktivida piskelijaa ajattelemaan ja arviimaan itse timintaansa. Kysymysten phtiminen hjaa piskelijaa näkemään työnsä kknaisvaltaisemmin sekä auttaa tutkintsuritussuunnitelman/ammattisaamisen näytön suunnitelman laadinnassa. Myös työssäppimisen hjaaja vi halutessaan käyttää kysymyksiä hjausprsessin tukena. Työn perustana levan tiedn hallinta -arviinnin khteessa piskelijalta dtetaan man timintansa perustelutaita eri työtilanteissa. OPPIMISPÄIVÄKIRJA Opiskelija vi pitää ppimispäiväkirjaa ppimisestaan. Oppimispäiväkirjassa piskelija arvii työskentelyään ja ppimistaan säännöllisesti kk jaksn ajan yhdessä hjaajansa kanssa. Vapaamutinen ppimispäiväkirja vi sisältää esimerkiksi mat ppimistavitteet, tavitteiden saavuttamisen phdinnan ja kehittymistarpeet, päivittäiset merkittävät ppimistilanteet, muut ppimisen kannalta merkittävät seikat ja muita ajatuksia työstä. Oppimispäiväkirjassa vi hyödyntää hjaavia kysymyksiä. Työssäppimisen hjaaja vi pyytää piskelijalta ppimispäiväkirjaa piskelijan ppimisen ja arviintinsa tueksi esimerkiksi sillin, kun piskelijan n helpmpi ilmaista itseään kirjallisesti. HAVAINNOINTITEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SUUNNITELMA Valitse asiakasryhmäsi mukaan, kumman havainnintitehtävän teet (sivut 11 ja 12). Tarkempi hjeistus havainnintitehtävän yhteydessä. Työssäppimisen aikana n piskelijan ppimisen kannalta erittäin sutavaa tehdä vähintään yksi Timinnan suunnitelma (sivu 13) hjaustilanteesta ryhmälle (esim. perustiminnt, leikki, liikunta, musiikki-, taidekasvatus) sekä tteuttaa se, ja arviida timinnan nnistumista. Ammattisaamisen näytössä/tutkintsurituksessa timinnan suunnittelu, tteutus ja arviinti yhdestä timinnasta n välttämätöntä. 10
OPPIMISTEHTÄVÄ: Lapsihavainninti Valitse lapsi, jsta teet kirjallisen havainnintitehtävän. Katsele, kuuntele, keskustele lapsen kanssa, haastattele vanhempia ja työyhteisön muita aikuisia. Vit hyödyntää heista runka: FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS yleinen kuvaus lapsen fyysisestä lemuksesta ikä (nin) pituus pain vartaln rakenne terveydentila mahdlliset pitkäaikaissairaudet yliherkkyydet karkeamtriset taidt kävely, juksu, hyppääminen, palln heitt ja kiinnitt, pyöräily, luistelu, hiiht ketteryys/ kömpelyys hienmtriikka kynän/ saksien käyttö, langan pujttelu, pienillä legilla rakentelu silmän-käden yhteistyö jäljentäminen, värittäminen siistiksi ppiminen wc-timet kampaaminen peseytyminen pukeutuminen ja riisuutuminen napit, nauhat, vetketjut, pukemisjärjestys, pukemisen siisteys PSYYKKINEN KEHITYS puhe ja sanavarast riippuvuus aikuisesta itsetunt ja tasapainisuus lunteenpiirteiden kuvailu speutuminen uusii tilanteisiin, suhtautuminen muutksiin tunteiden ilmaiseminen ja hallinta leikki: mitä leikkii, vaihtuuk leikin teemat jne. SOSIAALINEN KEHITYS suhtautuminen muihin lapsiin, speutuminen ryhmään rli lapsiryhmässä leikin vurvaikutuksellisuus suhtautuminen aikuisiin vanhempiin hitajiin vieraisiin HUOM. Ennen kuin palautat tehtävän, lueta se hjaajallasi sekä lapsen vanhemmilla. Muuta kaikki tekstissä esiintyvät nimet ja kirjita tiedt niin, ettei niistä vi tunnistaa, kuka n kyseessä. 11
OPPIMISTEHTÄVÄ: vanhus/asiakashavainninti Valitse vanhus/asiakas, jsta teet kirjallisen havainnintitehtävän. Katsele, kuuntele, keskustele vanhuksen/asiakkaan kanssa, haastattele maisia ja työyhteisön muita työntekijöitä. Vit hyödyntää heista runka: FYYSINEN JA MOTORINEN TOIMINTAKYKY yleinen kuvaus fyysisestä lemuksesta terveydentila liikuntakyky ikä pituus pain ravitsemustila sairaudet lääkitys yliherkkyydet näkö kuul suun terveys (esim. hampaist) liikkuminen liikkumisen apuvälineet hienmtriikka, silmän-käden yhteistyö erittäminen syöminen, peseytyminen, pukeutuminen ( hienmtriset taidt, kuten kengännauhjen slmiminen, hiusten kampaaminen) apuvälineet käden taitihin liittyvät harrastukset wc-timet apuvälineet, vaipat PSYYKKINEN TILA kgniti (muisti ja älyllinen surituskyky) puhe ja sanavarast itsetunt ja tasapainisuus lunteenpiirteiden kuvailu mielenterveys (speutuminen uusiin tilanteisiin, suhtautuminen muutksiin, tunteiden ilmaiseminen ja hallinta) harrastukset uni ja lep SOSIAALINEN VERKOSTO perhesuhteet muu ssiaalinen verkst (suku, ystävät) rli ja vurvaikutus yhteisössä suhtautuminen vertaisiin, maisiin, hitajiin ja vieraisiin MILLAINEN LAPSI ON OMASTA MIELESTÄÄN ITSE OLLUT? MILLAISENA KOKEE OMAN LAPSUUTENSA? MITÄ ASIOITA PITÄÄ TÄRKEÄNÄ LAPSEN KASVATUKSESSA/LAPSUUDESSA? HUOM. Ennen kuin palautat tehtävän, lueta se työntekijällä ja asiakkaalla. Kysy lupa vanhukselta/asiakkaalta tehtävän tekemiseen. Muuta kaikki tekstissä esiintyvät nimet ja kirjita tiedt niin, ettei niistä vi tunnistaa, kuka n kyseessä. 12
TOIMINNAN SUUNNITTELURUNKO TAUSTATIEDOT asiakkaiden ikä, tas ja lukumäärä timinnan aihe timinnan hjaajat TOIMINNAN TAVOITE mihin timinnalla pyritään? asiakaslähtöisyys humii asiakkaan kknaisvaltainen tukeminen/hjaaminen (fyysinen, psyykkinen ja ssiaalinen ulttuvuus) ETUKÄTEISJÄRJESTELYT valmistautuminen tilat materiaalit välineet TOIMINNAN ALOITUS mtivinti, kiinnstus timintaan TOIMINNAN ETENEMINEN mitä tehdään ensin, mitä seuraavaksi? uuden asian pettaminen (sisäistäminen) makhtainen tutustuminen (ulkistaminen) TOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN mihin timinta päättyy? mitä seuraavaksi: siirtyminen? TOIMINNAN ARVIOINTI miten tuki meni? mikä li hyvää? mitä tekisin nyt tisin? itsearviinti palaute asiakkailta, kllegilta 13
OHJAUSRUNKO KASVUN TUKEMISEN JA OHJAUKSEN TYÖSSÄOPPIMI- SEEN PEREHDYTTÄMINEN: Merkitse ruksilla, kun kyseinen asia n hidssa & let asian ymmärtänyt. Työpaikan käytännöt työaika, taut rukailu ssiaaliset tilat työvaatetus, sujavaatetus työkengät tilat ja ryhmät lähimmät työtverit vaitilvelvllisuus yrityksen pelisäännöt, timintaperiaatteet hyödynnä myös yrityksen nettisivuja yrityksen/timipaikan timinta-ajatukseen tutustuminen hyödynnä myös yrityksen nettisivuja esimies turvallisuuskäsikirja, hätäpistuminen, menettely tapaturman sattuessa piskelijan esittäytyminen esittely esim. ilmitustaululle perehdyttämisaineistn tutustuminen savuttmuus puhelinten käyttö (työpuhelin mihin tarkitukseen?, ma kännykkä) internetin käyttö mihin tarkitukseen? pissalt ja niiden ilmittaminen taln mat käytännöt, esim. muistisairaan/ikäihmisen/vammaisen khtaaminen TYÖTEHTÄVIÄ / AMMATTITAITOVAATIMUKSIA: MIETI SAMALLA, MITEN KYSEISET ASIAT NÄKYVÄT TYÖSSÄSI HYÖDYNNÄ OPPIMISPÄIVÄKIRJAA! Ensimmäisellä viiklla Havainnintia, katselua, kuuntelua Ole aktiivinen ja kysele! Asiakkaisiin & asiakasryhmään tutustuminen kntaktin ttaminen keskeistä annetaan asiakkaalle aikaa tutustumiseen Asiakasryhmän sääntöjen, rajjen ja spimusten maksuminen Työyhteisöön tutustuminen 14
Timintaan tutustuminen ja sallistuminen hjattuna päivärytmi päivittäiset timinnat (rukailu, puhtaus, lep, ulkilu ) timintatukit siirtymätilanteet vapaa leikki / timinta luva hjaus Mallina lemisen humiinti Opiskelijan mien tavitteiden laatiminen Mieti mia vahvuuksiasi ja kehittämiskhteita. Vertaa ammattitaitvaatimuksiin. Pimi tavitteiksi ne asiat, jissa tarvitset erityisesti harjaantumista & ppimista. Hyödynnä vahvuuksiasi timinnassa! Tisella viiklla Timinnan ja hjaamisen harjittelu (sekä yksilö että pienryhmä) hjattuna päivittäiset timinnat timintatukit siirtymätilanteet vapaa leikki/timinta, luva hjaus Asiakkaiden havainninti, keskustelut ja kasvatus- hittyön- tai palvelusuunnitelmaan tutustuminen asiakkaan vahvuudet asiakkaan tarpeet tavitteet työlle tärkeimmät tavitteet/piirteet jkaisen asiakkaan khdalta itselle ylös Kasvatustyönprsessi mikä se n ja miten se näkyy timinnassa? Asiakashavainnintitehtävän työstäminen humiiden kknaisvaltainen kehitys Kunnan yhteinen vasu / päiväkdin yhteinen vasu / yrityksen timinta-ajatus miten näkyy timinnassa? Omien tavitteiden tarkistus; jatkatk asettamillasi tavitteilla vai muutatk tavitteita? Klmannella viiklla Timinnan harjittelu hjattuna ja sin itsenäisesti Päivittäisissä timinnissa hjaaminen (sekä yksilö että pienryhmä) Luvissa timinnissa (askartelu/kuvataide/käsityöt, musiikki, liikunta, draama ) hjaaminen (sekä yksilö että pienryhmä) tukisuunnitelman tekeminen jk päivittäis- tai luvissa timinnissa (asiakasryhmästä ja yksilöstä lähtevät tavitteet, khderyhmä, tilat, välineet, materiaalit, työnjak, mtivinti, tteutus ) timinnan arviinti Asiakkaan ppimiseen vaikuttavat tekijät? Mikä edistää, mikä estää..? Asiakkaan ja asiakkaan kulttuurin arvstus Ryhmän timintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen (ryhmän mudstuminen, rlit, ryhmän kehitysvaiheet ) 15
Oman ppimisen arviinti ja tavitteiden tarkistus Tutkintsuritussuunnitelman /ammattisaamisen näyttösuunnitelman työstämisen alittaminen Neljännellä ja viidennellä viiklla edellisten lisäksi: Timiminen itsenäisesti ja tarvittaessa hjattuna Päivittäisissä timinnissa ja luvissa timinnissa hjaaminen (yksilöt ja pienryhmät) Asiakkaan kasvatus-, hittyön- tai palvelusuunnitelman mukainen työskentely ja arviinti Ryhmän timintaan vaikuttavien tekijöiden humiiminen työssä (ryhmän mudstuminen, rlit, ryhmän kehitysvaiheet ) Asiakkaan terveyteen ja hyvinvintiin vaikuttavien tekijöiden tiedstaminen, hyödyntäminen ja perustelu ravitsemushjaus, terveyshjaus, ihnhidn hjaus, levn merkitys Yleisiä asiita, mihin pitää kiinnittää humiita: Asiakastuntemuksen laajentaminen (mm. kulttuurin merkitys, verkstt minkä tahjen kanssa tehdään yhteistyötä, palvelujärjestelmän näkyminen arjessa) Asiakaslähtöisyyden humiinti Asiakkaan tarpeiden määrittely miten näkyy? Aktiivisuuden ja ma-alitteisuuden krstaminen Kyky ilmaista itseään, vurvaikutustaitjen kehittäminen Asiakkaan hyväksyttävän timinnan tukeminen palaute Luva timinta: a) esim. taide, musiikki b) arjen tilanteissa luviminen, kekseliäisyys ja c) asiakkaan luntaisen luvuuden tukeminen Mitä n hyvä lähihitajuus tässä timintaympäristössä? Miten se näkyy työssäni? Tietisuus, mitkä lait & asetukset vaikuttavat päivähitn/kulunkäyntiin/vanhustenhitn. Miten se näkyy? Timintaympäristön viihtyisyyden ja esteettisyyden humiinti Oman kehittymisen arviinti missä len hyvä? Missä tarvitsen hjausta? Palautteen vastaantt ja sen hyödyntäminen Vastuunttaminen työstä ja masta ppimisesta Erilaisten tiednhakutapjen hyödyntäminen havainninti, suunnitelmat, netti, kirjallisuus, valmiit tutkset, kllegat Asiakastietjen kirjaamiseen tutustuminen mihin ja miten? Tiettekniikan ja dkumentintivälineiden hyödyntäminen Tiimityöskentely ja työhyvinvinnin edistäminen malla timinnalla Työergnmiaan humin kiinnittäminen Omat asenteet terveellisiin elintapihin Asiakkaan turvallisuudesta hulehtiminen Ammattietiikka Kestävän kehityksen mukainen timinta 16
OHJAAVAT KYSYMYKSET: KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnitelmallinen työskentely: - MILLÄ TAVOIN JA MILLÄ MENETELMILLÄ TUNNISTAT ASIAKKAIDEN TARPEITA JA VAHVUUK- SIA? - MILLAISIA ASIAKKAAN KASVUA JA KEHITYSTÄ TUKEVIA TAVOITTEITA OLET ASETTANUT? MI- TÄ SEIKKOJA OLET HUOMIOINUT TAVOITTEEN ASETTELUSSA? KERRO ESIMERKKI TAVOIT- TEELLISESTA TOIMINNASTASI. - MINKÄ KIRJALLISEN SUUNNITELMAN MUKAAN TOIMIT? KERRO ESIMERKKI TAVOITTEELLI- SESTA TOIMINNASTASI. - KUINKA SUUNNITELMASI MUKAINEN TOIMINTA TOTEUTUU? 2. TYÖMENETELMIEN, MATERIAALIEN JA VÄLINEIDEN HALLINTA Kasvun tukeminen ja hjaaminen: - MILLAISISSA TILANTEISSA KUUNTELET JA HAVAINNOIT ASIAKASTA, MITÄ ASIOITA HUO- MIOIT? / MILLAISIA TARPEITA ASIAKKAILLA OLET HAVAINNOINUT? - MILLAISIIN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIIN OLET OHJANNUT ASIAKKAITA? KUINKA HUOMIOITA ASIAKKAA OMAT TOIMINTAMAHDOLLISUUDET? - MILLAISIA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN SOVELTUVIA MENETELMIÄ, TILOJA, MATERIAALEJA JA VÄLINEITÄ OLET ITSE TOIMINNASSASI KÄYTTÄNYT? - KERRO KUINKA KÄYTÄT LUOVUUTTA TYÖSSÄSI. - MILLAISISSA ERI TILANTEISSA OHJAAT ASIAKASTA PÄIVITTÄISISSÄ TOIMINNOISSA? - MILLAISISSA TILANTEISSA TUET ASIAKKAAN TOIMINTAA? - MILLASISSA TILANTEISSA JOUDUT ASETTAMAAN ASIAKKAAN TOIMINNALLE RAJOJA? - MILLAISISSA TILANTEISSA JA KUINKA OHJAAT ASIAKASRYHMIÄ SEKÄ KUINKA TUET JA EDIS- TÄT HEIDÄN VÄLISTÄ VUOROVAIKUTUSTAAN? - KERRO ESIMERKKI KUINKA HUOMIOIT/RAKENNAT ASIAKKAAN YMPÄRISTÖN VIIHTYISYYTTÄ JA ESTEETTISYYTTÄ - MITKÄ TOIMINTAPERIAATTEET JA SUOSITUKSET HUOMIOIT TYÖSSÄSI TÄSSÄ TYÖPAIKASSA, KUINKA ITSE TYÖSKENTELET SUOSITUSTEN MUKAAN? Terveyden, turvallisuuden ja timintakyvyn humin ttaminen: - MILLAISIA PALVELUITA OLET OHJANNUT ASIKKAAN KÄYTTÄMÄÄN JA MITEN PALVELU EDIS- TÄÄ ASIAKKAAN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA? - KERRO KUINKA HUOLEHDIT RAVITSEMUKSESTA JA MITÄ SIINÄ HUOMIOIT? 17
3. TYÖN PERUSTANA OLEVA TIEDON HALLINTA - KERRO KUINKA JA MISSÄ TYÖTILANTEISSA HYÖDYNNÄT TEORIATIETOASI JA/TAI PERUSTELET TOIMINTAASI AMMATTITAITOVAATIMUSTEN MUKAISELLA TEORIATIEDOLLA? Miksi teet, niin kuin teet? Mitä ajattelit tehdessäsi näin? Millä perusteella ratkaisit asian näin? Kerr samalla tehdessäsi, mitä teet. Mitä tästä timinnasta saattaa seurata? Mitä pidät tässä lennaisena asiana? Mitä vaihtehtja tässä tilanteessa lisi llut? 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Oppiminen ja ngelmanratkaisu: - KUINKA TYÖSSÄSI NÄKYY OMA VASTUU OPPIMISESTASI? - MITKÄ OVAT VAHVUUTESI TÄLLÄ HETKELLÄ? MITEN HYÖDYNNÄT VAHVUUKSIASI? - MITKÄ OVAT KEHITTÄMISALUEITASI TÄLLÄ HETKELLÄ? - MILLAISISSA TILANTEISSA OLET SAANUT/PYYTÄNYT PALAUTETTA JA OLETKO MUUTTANUT TOIMINTAASI PALAUTTEEN PERUSTEELLA? - KERRO ESIMERKKI MISTÄ ASIOISTA JA KUINKA OLET HANKKINYT TIETOA. - KERRO ESIMERKKI JOSTAKIN OMGELMATILANTEESTA JA KUINKA OLET RATKAISSUT TILAN- TEEN. Vurvaikutus ja yhteistyö: - KERRO ESIMERKKI MILLÄ TAVOIN JA MILLAISISSA TILANTEISSA ILMAISET ITSEÄSI SELKEÄS- TI JA YMMÄRRETTÄVÄSTI? - KERRO ESIMERKKI TILANTEESTA JOSSA TOIMIT PALVELUHENKISESTI. - MILLAISESSA TYÖRYHMÄSSÄ TYÖSKENTELET? - MILLAISIA SÄÄNTÖJÄ JA TOIMINTAPERIAATTEITA TYÖRYHMÄSSÄ NOUDATETAAN? Ammattietiikka: - KUINKA ASIAKKAAN ARVOSTAMINEN NÄKYY TYÖSSÄSI? - KUINKA HUOMIOIT JA ARVOSTAT ASIAKKAIDEN KULTTUURITAUSTAA? Terveys, turvallisuus ja timintakyky: - KUINKA TYÖSSÄSI HUOMIOIT TYÖHYVINVOINNIN, TYÖTURVALLISUUDEN JA ERGONOMIAN SEKÄ NIITÄ OHJAAVAT SÄÄDÖKSET? - MITEN ITSE SUHTAUDUT TERVEELLISIIN ELÄMÄNTAPOIHIN? MITEN NE NÄKYVÄT TOIINNAS- SASI? - KUINKA HUOLEHDIT ASIAKKAIDEN TURVALLISUUDESTA? 18
HOITO JA HUOLENPITO Työssäppimispaikka TYÖSSÄOPPIMISEN LOMAKE & AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija tai tutkinnn surittaja saa asettaa tavitteita malle timinnalleen hit- ja hulenpittyössä laatia tarve- ja vimavaralähtöisen asiakkaan tai ptilaan hita ja hulenpita edistävän suunnitelman sekä tteuttaa ja arviida sitä tukea asiakkaita tai ptilaita selviytymään päivittäisissä timinnissa tarkkailla asiakkaan tai ptilaan elintimintja ja timintakykyä sekä kirjata havaintjaan ja tiedttaa niistä tehdä asiakas- ja ptilaslähtöistä hit- ja hulenpittyötä hyödyntäen hidn ja hulenpidn tietperustaa tteuttaa muisti-, pitkäaikais- ja kansansairauksia (mm. diabetes, epilepsia, Parkinsnin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, aivverenvut, aivinfarkti, mielenterveys- ja päihdesairaudet, artrsi ja steprsi, aistisairaudet ja -vammat) sairastavien perushita ja edistää kuntutumista edistää asiakkaan tai ptilaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvintia asiakkaan tai ptilaan ammatillisen khtaamisen hyödyntää apuvälineiden ja teknlgian mahdllisuuksia hit- ja hulenpittyössä hjata asiakkaita tai ptilaita käyttämään ssiaali- ja terveydenhulln palveluita ja timeentulturvan etuuksia tteuttaa kestävän kehityksen periaatteita timinnassaan sekä työskennellä laatutyön susitusten mukaan tteuttaa lääkehidn, annstella ja antaa lääkkeet sekä tarkkailla niiden vaikutuksia arviida maa timintaansa ja ammatillista kehittymistään sekä hyödyntää saamaansa palautetta arviida mahdllisuuksiaan timia tulevaisuudessa yrittäjänä nudattaa työhyvinvinti- ja työturvallisuushjeita ja määräyksiä nudattaa ssiaali- ja terveysalan säädöksiä, säännöksiä ja eettisiä periaatteita asennituu työhönsä ma- alitteisesti, justavasti ja vastuullisesti. Opiskelijan henkilökhtaiset tavitteet: 19