HANNUKAISEN KAIVOS VASTINEET PÖLY, MAISEMA, MELU JA RAKENTAMINEN

HANNUKAISEN KAIVOS VASTINEET 22.5.2019 PÖLY, MAISEMA, MELU JA RAKENTAMINEN Projekti Hannukaisen kaivoksen vastineiden laatiminen Projekti nro 1510048226 Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy/Jaana Koivumaa Asiakirjatyyppi Vastine Versio 1 Päivämäärä 22.05.2019 Laatija Arttu Ruhanen, Toni Keskitalo, Timo Lahtinen, Nathan Gaasenbeek Tarkastaja Nathan Gaasenbeek Hyväksyjä Ville Nikkilä Kuvaus Kootut vastineet SISÄLTÖ 1. Pölyyn liittyvät muistutukset 1 2. Maisemavaikutuksiin liittyvät muistutukset 2 3. Meluvaikutuksiin ja -mallinnukseen liittyvät muistutukset 4 4. Rakentamiseen liittyvät muistutukset 9 5. Muut muistutukset 10 Liite 1 Vallin rakentaminen Liite 2 - Maisemavaikutuksen arvioinnin täydennys 1. Pölyyn liittyvät muistutukset Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ak Pöly- ja melumallinnuksessa käytetty tuuliruusu muuttaa merkittävästi tuulen suuntaa siten, että se saa pölyn ja melun aiheuttamien haittojen vaikutukset vähenemään Hannukaisen asutuksen suuntaan, mikä ei vastaa vallitsevia tuulioloja. Pölymallinnuksessa on myös käytetty vuoden 2013 sääaineistoja, ja se ei ole riittävää. Luotettavan pölymallinnuksen tulee perustua pitkän ajan mittauksiin puolueettoman tahon tekemänä. Vastine: Käytetty sääaineisto oli ns. MM5-dataa, joka on muodostettu usean säähavaintoaseman tuloksista yhdistämällä ja käsittelemällä. Tuulen suuntien jakauma MM5-datassa vuosille 2011-2013 on lähes sama kuin pelkästään vuonna 2013. Tämän perusteella mallinnuksen tulos ei muuttuisi paljon käyttämällä samaa aineistoa kolmelta vuodelta. Esimerkiksi Kittilän ja Rovaniemen lentoasemilla vuonna 2013 pohjoissektorin tuulten (NN, N, NNE) osuus oli noin 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin käytetyssä aineistossa. Tämän eron vaikutus alueisiin, joilla ohje- ja raja-arvot ylittyvät olisi pieni. 1/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 Muistutuksen antaja: Muonion Paliskunta ym. Natura vaikutusten kannalta merkittävin pölypäästölähde on sivukiven kuljetus ja kasaus Kuervaaran rinteelle. Kuormia tulee kasivuorotyössä noin 3-4 minuutin välein, joten se on jatkuva pölyn päästölähde. Kenttäkokemukset laitoksilta antavat aiheen olettaa, että pölyn leviämismallit, joihin ympäristövaikutusten arviointi perustuu, ovat liian optimistisia. Pöly leviää laajemmalle. Mallit ovat varsin kaavamaisia, eivätkä huomioi tuulipyörteiden aiheuttamaa pölyn suurempaa leviämistä. Mallit ovat erikoisen huonoja arvioimaan liikkuvien pölylähteiden (louheautot) aiheuttamaa kuormitusta. Olisikin syytä tarkastella pölyn mahdollisia pitkäaikaisvaikutksia niin Kuerjoen kuin Valkeajoen osalta tarkemmin. Vastine: Pölymallinnustulosten perusteella ilmanlaatuvaikutukset eivät todennäköisesti ylitä ilmanlaadun ohje- tai raja-arvoja, mutta poikkeustilanteissa, esim. puuskittaisen ja kovan tuulen sekä pitemmän poutajakson aikana, voivat toiminnan aikaiset pölypäästöt ja pitoisuudet lyhytaikaisesti olla suurempia ja aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Pölyn mahdolliset vaikutukset jokiin tulisivat pölylaskeuman myötä. Arvion mukaan mahdollisen laskeuman jokiveteen arvioidaan olevan lyhytaikaista ja ei merkittävää. Joissa on virtaava vesi, joten jokiveden pinnalle mahdollisesti tuleva kiintoainelaskeuma laimenee virtausten myötä vesistöä eteenpäin mentäessä. Kiintoainelaskeumalle ei ole Suomessa raja- tai ohjearvoa. Kiintoaineen vaikutusta veden laatuun on arvioitu ympäristövaikutusten ja Natura-arvioinnin yhteydessä. Muistutuksen antaja: Muonion Paliskunta ym. Aerodynamiikan lakien mukaan tuulen nopeus kiihtyy ylittäessään vallin ja jatkuu voimakkaan vallin takana. Tässä voidaan tehdä vertailu lentokoneen siipeen tai paljaaseen saareen. Vasta kun este on lähes pystysuora aita, se antaa suojaa suojan puolella. Kaivosyhtiön pölymallinnuksessa tätä ilmiötä ei ole otettu huomioon. Ilmiö on pahimmillaan, kun tuuli on lännestä koillisesta. Silloin pöly leviää Hannukaisen asutusalueille. Vastine: Käytetty AERMOD-malli sisältää päästön laimenemisen ja maaston korkeuserojen vaikutuksen. Mallinnuksessa käytetty säädata sisältää tuulen nopeuden 15 metrin korkeudella, joka syötettiin malliin. Laskenta ottaa huomioon tuulen nopeuden hidastumisen maanpinnan lähellä, mutta malli ei jaa päästöä eri nopeudella eteneviin kerroksiin tai seuraa suurta määrää laskennallisia hiukkasia. Tämä on perusteltu yksinkertaistus, kun muistetaan, että käytetty leviämismalli on tarkoitettu mahdollisten ilmanlaadun rajaja ohjearvojen ylitysten tarkasteluun eikä lyhytaikaisten pölyn huippupitoisuuksien laskentaan. 2. Maisemavaikutuksiin liittyvät muistutukset Muistutuksen antajat: Yksityishenkilöt ak Muistutuksen antajien mukaan merkittävän maisemahaitan muodostaa suunniteltu varsin korkeaksi muodostuva suojavalli (meluvalli). Toiminnanharjoittajan esittämästä selvityksestä ei kuitenkaan voida arvioida riittävän yksityiskohtaisesti suojavallin maisemahaittaa. Tältä osin selvitykset ovat puutteelliset. Vastine Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitellun suojavallin vaikutuksia maisemaan on arvioitu kattavasti hankkeeseen toteutetussa YVA-menettelyssä sekä kaivosalueen osayleiskaavaehdotuksen maisemavaikutusten arvioinnin erillisselvityksessä, joka on liitteenä 2. Suojavallin näkyvyyttä on muun muassa havainnollistettu virtuaalimalliin perustuvien havainnekuvien avulla useista eri kohdin ja 2/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 leikkauskuvien avulla. Lisäksi maantien 940 maiseman muutoksista on laadittu virtuaalimalliin perustuva video, joka löytyy Hannukaisen kaivoshankkeen nettisivuilta. Kaivostoiminnan melu- ja pölyvaikutuksien vähentämiseksi Hannukaisiin rakennettavan suojavallin maisemavaikutukset kohdistuvat suojavallin lähialueelle. Suojavallin maisemavaikutusten merkittävyys on arvioitu Hannukaisen kylällä kohtalaiseksi ja muutoin vähäiseksi. Suojavallin merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Hannukaisen kylälle, kun uusi, kookas elementti sijoittuu paikoin melko lähelle asutusta. Kaivospiirin ulkopuolella vallin vähäisen näkyvyyden vuoksi vaikutus jää Hannukaisessakin pieneksi. Suojavallista on valmistunut esisuunnitelma ja geotekninen tarkastelu, joka on liitteenä 1. Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ab Muistutuksen antajien mukaan vesistövaikutusten lisäksi kaivostoiminta aiheuttaisi merkittäviä maisemavaikutuksia mm. sivukivikasojen osalta. Maisemavaikutukset ulottuisivat Pallas-Ylläskansallispuistoon asti. Vastine Hannukaisen kaivoshankkeen vaikutuksia maisemaan on arvioitu kattavasti hankkeeseen toteutetussa YVA-menettelyssä sekä kaivosalueen osayleiskaavaehdotuksen maisemavaikutusten arvioinnin erillisselvityksessä. Perustuen vaikutuskohteiden herkkyyksiin ja vaikutusten suuruuteen hankkeen rakentamisen ja toiminnan kokonaisvaikutus maisemaan on arvioitu kohtalaiseksi. Hannukaisen kaivoshankkeen maiseman muutokset ovat puuston ja pinnanmuotojen peittävyyden ansiosta tuskin havaittavissa lähiympäristössä, kun taas kauempana maastossa näkyvyys rajoittuu korkeimpiin maaston kohtiin. Kaukomaisemassa sivukivikasojen maisemavaikutukset kohdentuvat Kuertunturille ja Ylläksen matkailukeskuksen alueelle. Kaivoshanke muuttaa Kuertunturilta avautuvaa maisemakuvaa lännen suunnassa. Kaivoshankkeen maisemavaikutuksen suuruus Kuertunturin virkistyskäytölle on arvioitu keskisuureksi, mutta kohteen herkän luonteen vuoksi maisemavaikutus on arvioitu merkittäväksi. Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitellut toiminnot näkyvät Ylläksen puuttomalle rinne- ja lakialueelle ja muuttavat Yllästunturilta avautuvaa maisemakuvaa lännen suunnassa. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen merkittävyys Ylläksen matkailukeskuksen käyttäjille on arvioitu kohtalaiseksi. Sen sijaan Pallas - Yllästunturin matkailureiteiltä ei ole näköyhteyttä Hannukaisen hankealueelle puuston, välimatkan ja maaston pinnanmuotojen peittävyyden takia. Näköyhteyden voi saada suotuisten sääolosuhteiden vallitessa joiltain määriteltyjen reittien ulkopuolisilta, puuttomien tuntureiden huipuilta, mutta välimatka Hannukaisen alueelle on yli 10 kilometriä. Maiseman muutos käsittää vain vähäisen osan horisonttia. Vaikutuksen suuruutta kansallispuiston vierailijoille on arvioitu merkityksettömäksi. 3/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 3. Meluvaikutuksiin ja -mallinnukseen liittyvät muistutukset Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) aa Muistutuksen antajat vastustavat koko kaivoshanketta. Erityisesti melu- ja pölyongelmat tulevat olemaan suureksi häiriöksi. Meluvalli heijastaa mm. rekkaliikenteen äänet kiinteistölle. Vastine Melutasoja on arvioitu ennakkoon mallinnuksen avulla. Toiminnan luonteesta ja sijoittumisesta johtuen toiminnan melu tulee kuulumaan lähimpien asuin- ja lomarakennusten luona, mutta tulosten mukaan tasot eivät ylitä ohjearvoja, joilla pyritään estämään liiallinen meluhäiriö. Melun heijastuminen toiselle puolelle tietä saattaa tulla kyseeseen tilanteessa, jossa meluesteenä käytettäisiin korkeaa akustisesti kovaa pystysuoraa meluseinää. Koska meluvallia ei päällystetä akustisesti kovalla aineksella ja meluvallin seinämä ei ole pystysuora vaan luiskattu, ei meluvalli heijasta melua tien vastakkaiselle puolelle. Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö ai Muistutuksen antaja vastustaa hanketta mm. jatkuvan meluhaitan takia ja esittää kysymyksen, miten yöaikaan klo 22-06 aiheutuva melu vaikuttaa lähialueen asukkaiden terveyteen? Vastine Ulkomelun ohjearvot 993/1992 on mitoitettu siten, että myöskään sisätiloihin ei aiheudu liiallista melua, joka saattaisi aiheuttaa terveyshaittaa. Yöaikaiset ohjearvot ovat tiukemmat kuin päiväaikana. Melutason yleiset ohjearvot sisältävät ohjearvot myös asuinhuoneiden sisätilojen melulle ja samaa linjaa noudattelee myöhemmin annettu STM:n asumisterveysasetus (545/2015). Sisämelun raja-arvot täytetään, kun ulkomelutaso on ohjearvon puitteissa ja rakennuksen ääneneristävyys on luokkaa 20 db. Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät kyseisen eristävyysvaatimuksen (RIL 129-2009 Ääneneristyksen toteuttaminen). Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ap Hakemuksessa mainitaan "loma-asutuksen yöajan ohjearvo 40dB, joka on hirmuinen ja joka taatusti toimii tehokkaana turismin karkoittajana. Desipeliarvot eivät missään tapauksessa saa ylittää melun syntypaikoilla 30 db arvoa. Hakemuksessa ei myöskään mainita mitään 8 km:n kuljettimen meluista. Vastine Loma-asutuksen yöajan ohjearvo 40 db perustuu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisiin melutason yleisiin ohjearvoihin, joita käytetään maankäytön suunnittelussa sekä esim. teollisuuden ympäristöluvituksessa, jotta vältytään merkittäviltä meluhaitoilta ulkona sekä asunnoissa sisällä. Kuljetin on ollut mukana melumallinnuksessa ja sen melun lähtöarvot on kuvattu meluraportissa. Hihnakuljettimen melun todettiin olevan epävarmuus huomioiden Äkäsjoen loma-asutuksella ohjearvon tasalla, mutta lisäksi kuljettimen yöaikaisen meluntorjuntaa on tarkasteltu lisäselvityksessä (täydennyksenä), jotta melutasot jäävät ohjearvojen alle Äkäsjoen ylittävällä kohdalla olevien lomaasuntojen luona. Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ar Kaivosyhtiön ja konsulttiensa antamat selvitykset ilmansaasteista, niiden sisällöistä ja leviämisestä ovat puutteelliset, vähättelevät ja suurelta osin totuutta vääristävät ja vaatisivat uutta ja puolueetonta selvitystä. 4/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 Jättiavolouhoksen yöaikainen poraus ja malminajo viimeistelevät em. kohtuuttoman haitan alueen asukkaille, mökkiläisille, turisteille ja matkailuyrittäjille - yöaikaisen luonnonrauhan rikkomat äänisaasteet ja dumpperien " valokeilarevontulet" takaavat luontomatkailun romahtamisen Ylläksen ja Suomen nyt suosituimman Kansallispuiston eteläosien alueilla. Vastine Malmikuljetuksia ei ajeta yöaikaan yleisillä teillä. Yöaikaisesta melusta on tehty lisätarkastelu 13.3.2018, jonka tulokset osoittavat, että kaivostoiminnasta ei aiheudu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten yöajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, vaikka yöaikaista porausta tehdään aloitustasolla. Kuten melumallinnuksetkin osoittavat, niin porauksen meluvaikutus pienenee ympäristön asutuksella, kun poraukset siirtyvät aloitustasolta alaspäin. Lausunnon antaja: Metsähallitus Yöajan työskentely vaikuttaa negatiivisesti alueen viihtyvyyteen, vaikka yöajan ohjearvo 40 db ei ylittyisikään. Vastine Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvoja sovelletaan yleisesti niin maankäytön suunnittelussa kuin teollisen toiminnan ympäristöluvan ehtoina. Toiminnan yöaikainen melu voi olla kuultavissa lähimpien asutusten kohdalla, joten väistämättä toiminnan melu muuttaa ajoittain alueen äänimaisemaa. Mutta varsinkin loma-asutuksella sovellettava yöaikainen ohjearvo 40 db on sen verran alhainen, että melu ei ole kuultavissa jatkuvasti. Lausunnon antaja: Rovaniemen kaupunki Suojavyöhykkeen korvaaminen suojavallilla on selkeä muutos huonompaan suuntaan. Esim. pöly- ja meluvaikutukset ensimmäisen kahden vuoden aikana ovat suuremmat. Lisäksi vallin rakentamisen mallinnus puuttuu. Vastine Oikein mitoitettu meluvalli toimii tehokkaana melusuojausrakenteena ja vallien käyttö on tyypillistä liikennemelun ja kaivos- ja kiviainestoimintojen melun hallinnassa. Vallin rakentamisen melumallinnus sisältyy tehtyyn melumallinnukseen ja meluraportti on sisällytetty hakemukseen. Kuten mallinnustulokset osoittavat, on meluvaikutukset alkuvaiheessa suuremmat ennen kuin suojavalli saavuttaa tietyn korkeuden. Meluvaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää rakentamalla suojavallia ensin asutuksen puolella ja tällöin meluvalli toimiin jo lähes alusta asti meluesteenä asutuksen suuntaan. Lausunnon antaja: Rovaniemen kaupunki Hakemuksesta puuttuu myös melu- ja pölymallinnus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää matkailualueen ympäristöön ja toiminnan aiheuttamien riskien minimoimiseen. Vastine Toiminnasta on laadittu melumallinnus sekä pölymallinnus täydennyksineen ja se on hakemuksen liitteenä. Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat Kaavan laatijan on selvitettävä, miten toiminnan laajentuminen vaikuttaa vireillä oleviin kaavoihin. ELYkeskukseen on toimitettu tämän jälkeen kaksi yöaikaisen toiminnan meluselvitystä, jotka on toimitettu myös ympäristölupahakemuksen täydennyksinä (14.3.2018 ja 8.6.2018).......... Tärkein kysymys on, onko yhtiön toiminnan muutos olennainen. Melumallinnuksissa on +/-3 db:n laskentaepävarmuus. Jos 5/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 tämä huomioidaan, ohjearvot ylittyvät joidenkin kiinteistöjen osalta, jotka ovat osoitettu voimassa olevissa ranta-asemakaavoissa lomarakentamiseen. Vastine Laskentaepävarmuus on mainittu mallinnusraporteissa ja se on huomioitu tuloksen vertaamisessa ohjearvoihin. Ympäristömelun mittausohjeessa (ympäristöministeriö 1/1995) on esitetty periaate mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoon ja samaa periaatetta on Suomessa yleisesti noudatettu myös verrattaessa mallinnustulosta ohje- tai raja-arvoon. Ja kuten melumallinnus raporteissa on mainittu, niin toiminta on mahdollista toteuttaa siten, että suojavallin rakentamisen jälkeen kaivostoiminnasta ei aiheudu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisten päivä- tai yöajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat Melumallinnusselvityksissä on kuvattu, että kaivoksen toiminnassa ei esiinny kapeakaistaista melua aiheuttavia melulähteitä lukuun ottamatta työkoneiden varoitusmerkkiääniä, jotka kuitenkin ovat työturvallisuustekijöitä ja siten välttämättömiä. ELY-keskus haluaa varmistaa, onko kapeakaistaisuudesta johtuva +5dB lisäys kuitenkin lisätty mallinnettuun äänitasoon? Vastine: Kapeakaistaisuuskorjausta + 5 db ei ole lisätty mallinnettuihin melutasoihin. Korjausta ei ole tehty, koska varoitusäänet ovat osa työturvallisuusnormistoa. Varoitusäänissä on kuitenkin noudatettava hyvää laitteiden ja koneiden suunnittelutapaa, ettei käytetä turhaan liian voimakkaita ääniä. Vaikka varoitusäänet saattavat olla kuultavissa myös kauempana toiminnoista, eivät ne tavanomaisesti ole merkittävässä osassa kokonaismelutilanne huomioiden. Myös Asumisterveysohjeessa on mainittu, että terveydensuojelulain tarkoittamaa melua eivät ole Viranomaisten määräämien tai hyväksymien, asianmukaisesti käytettyjen akustisten hälytys- ja varoituslaitteiden äänet. Laitteet tulisi kuitenkin suunnitella ja sijoittaa niin ja niitä tulisi käyttää siten, että kansalaisia altistavat melutasot eivät ole tarpeettoman suuria eikä altistusajat tarpeettoman pitkiä. Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat Suojavallin rakentaminen aiheuttaa melutason ohjearvot ylittävää melua usean lomarakennuksen alueella. Lieventämistoimena hakija on kuvannut vastineessaan (14.3.2018), että kiviautoreitti voidaan rakentaa vallin viereen ja vallin päälle noustaan määrävälein rakennettavien ramppien kautta. ELYkeskus katsoo, että suojavallin rakentaminen saattaa aiheuttaa sellaista kohtuutonta melusta aiheutuvaa rasitusta, johon on haettava ympäristölupa (YSL 27, 3) kohta). Vastine: Hannukainen Mining Oy hakee ympäristölupa myös suojavallin rakentamiseen. Suojavallin rakentaminen on suhteellisen lyhytkestoinen verrattuna kaivoksen elinkaareen, kestäen noin kaksi vuotta. Mallinnuksessa 22.12.2017 esitetyn mukaisesti ohjearvon ylittyminen muutamilla loma-asunnoilla voi olla suojavallin rakentamisen aikana mahdollista. Mallinnus kuvaa tilannetta, kun melu pääsee etenemään esteettä rakennuspaikalta asutuksen suuntaan. Kyseessä on suhteellisen lyhytaikainen tilanne. Kun työ toteutetaan hakemuksessa esitetyt lieventämistoimenpiteet huomioiden ja vallin ensimmäiset massat sijoitetaan aina eteläosaan, niin valli toimii melusuojana asutuksen suuntaan mahdollisimman hyvin jo rakennusaikana, koska työkoneet sijoittuvat pääsääntöisesti vallin taakse. Näin ollen ohjearvot ylittävä aika pidetään mahdollisemman lyhyenä. 6/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat Aiheutuuko yöaikaisesta toiminnasta lisääntyvää liikennettä tiellä 940 ja kaivosalueella johtavalla tiellä. Tällöin ELY-keskus katsoo, että myös liikenteen aiheuttama yöaikainen melu tulee mallintaa uudelleen. Vastine: 22.12.2017 tehtyyn meluselvitykseen verrattuna yöaikaisen toiminnan lisääntyminen sijoittuu kaivosalueelle, eikä kaivosalueen toiminnan muutoksista aiheudu yöaikaisen liikenteen lisääntymistä tiellä 940. Meluselvityksessä on esitetty kaivostoiminnan yöaikaisen liikenteen vaikutus tien 940 varren meluun. Selvityksessä todetaan, että Hannukaisen kylän kohdalle suunnitellun 60 km/h nopeusrajoituksen ansiosta kaivostoimintaan liittyvän liikenteen lisääminen ei aiheuta korkeampia melutasoja kylän kohdalla. Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat Päivitetyissä melumallinnuksissa ei ole sovitettu yhteen eri melulähteiden aiheuttamia äänitasoja. Osaan alueen läheisistä rakennuksista kohdistuu liikenteestä aiheutuvaa melutasoa, jolloin kaivoksen yöaikainen hiljaisempi toiminta (>35dB) voi nostaa kokonaismelutason yli ohjearvon. On siis mahdollista, että kaivostoiminnasta aiheutuva melupäästö aiheuttaa kohtuutonta rasitusta useammallekin asuinkiinteistölle kuin mallinnuksessa on arvioitu. Vastine: Keskiäänitasojen mallinnuksessa on huomioitu kaikki raporteissa mainitut melulähteet, eli mallinnukset huomioivat eri melulähteiden äänitasot ympäristössä. Kuten melumallinnusraportissa 22.12.2017 on mainittu, niin nopeusrajoituksen laskemisella voidaan vähentää kaivostoiminnasta ja yleisestä liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja. Mikäli Hannukaisen kohdalla käytetään 60 km/h nopeusrajoitusta, kaivostoimintaan liittyvän liikenteen lisäys liikennemääriin ei nosta keskiäänitasoja kylän kohdalla. Lausunnon antaja: LAPELY, ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus katsoo, että esimerkiksi kuljettimen melusuojaus tulee hoitaa siten, etteivät meluarvot ylittyisi olemassa olevissa ranta-asemakaavoissa lomarakentamiseen osoitetuilla kiinteistöillä. Sillä, onko kiinteistö rakennettu ei ole merkitystä, jos voimassa olevassa asemakaavassa (ranta-asemakaavassa) kiinteistölle on osoitettu rakennusoikeutta. Vastine: Hihnakuljettimen meluntorjunnasta on laadittu meluselvitys 8.5.2018. Suunnitella meluntorjunnalla vähennetään meluhaittoja Äkäsjoen rannan loma-asutuksella. Melutaso jää alle loma-asuinalueiden yöajan ohjearvon 40 db voimassa olevissa ranta-asemakaavoissa lomarakentamiseen osoitetuilla kiinteistöillä. Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak Allekirjoittaneiden ensimmäisessä muistutuksessa esitettiin, että sivukivikuljetuksia tehdään kolmivuorotyönä, eikä toimenharjoittaja nähnyt tarpeelliseksi sitä vastineessaan korjata. Olemme siinä tuoneet esiin, että sivukivien lastien purkua tapahtuu kolmessa vuorossa 3-4 minuutin välein vuodet ympäriinsä. Vastine: Yöaikaisten meluvaikutusten vähentämiseksi yöaikaan ei suoriteta sivukiven ajoa/läjitystä, mobiilimurskausta, rikotusta eikä räjäytyksiä. Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak 7/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 Hannukainen Mining Oy poisti Northland Mines Oy:n suunnitteleman 1 km:n suoja-alueen, ja sen yhtenä perusteluna oli siirtyminen kivikuljetusten osalta kaksivuorotyöhön. Nyt on palattu toiminnan kolmeen vuoroon, mutta 1 km:n suoja-aluetta ei ole palautettu, kuten YVA selvitys edellytti.... Hankevetäjä ei ole uudessakaan melumallinnuksessa nähnyt tarpeelliseksi esittää kiinteistökohtaisia meluarvoja. Yleensä nämä esitetään kiinteistökohtaisina ja ennen kuin voimme niihin ottaa kantaa, edellytämme, että hankevetäjä täydentää melumallinnuksen niiltä osin. Vastine: Tyypillisesti melumallinnuksen raportissa esitetään meluvyöhykkeet ja altistuvat kohteet karttapohjalla, kuten myös Hannukaisen kaivostoiminnan melumallinnusraporteissa on tehty. Näiden tietojen pohjalta pystyy tarkastelemaan kiinteistökohtaisia melutasoja laajemmaltakin alueelta. Meluselvityksen laskentaepävarmuustarkastelusta tehdyssä raportissa 19.12.2018 on tehty kuitenkin kiinteistökohtaisia pistelaskentoja kaivoksen eteläpuolisella rantakaava-alueella. Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak Melumallinnuksissa todettuja puutteita: Melumallinnus on tehty tasolle +220 - +225. Suojavallin harja on tasolla +206 - +230. Pintamaakasa nousee tasolle +300 ja sivukivikasa tasolle +320. Mallinnus olisi pitänyt tehdä myös tasojen väliltä +230 - +320. Tällä välillä ei ole enää meluvallin suojausta ja siellä tapahtuva toiminta on kaikki impulsiivista, kuten kiviautot, kuormien kippaukset, kuokat ja puskutraktorit. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu toiminnalle tyypillistä impulssikorjausta (5 db). Lähinnä asutusta olevalla ei ole meluvallia, asutuksen ja melulähteen välillä, ja näin se on suorassa ääniyhteydessä noin 20 kiinteistöön, etäisyyksillä 250m-900m. Pintamaakasa (400mx1500m) nousee 96m:n korkeuteen maan pinnasta ja kuten edellä on kerrottu, näitä korkeuksia ei ole mallinnettu. Kaikkia melulähteitä ei ole huomioitu mallinuksessa. Näitä ovat esim. ajoneuvojen ja räjäytysten hälytysäänet ja kiviautojen kippaukset kivikasoilla. Päiväaikainen mallinnettu korkein keskiäänitaso 42 db. Kun tähän lisätään impulssikorjaus 5 db ja virhemarginaali 3 db, on arvo 50 db. Ja jos mallinnus olisi tehty äänivallin yläpuolella olevalle tasolle, olisi arvo huomattavasti korkeampi. Vastine: Muistutuksessa ilmeisesti viitataan louhintojen sijoittumiseen tasolle +220 - +225. Louhintaa ei tehdä pintamaakasan tai sivukasan päällä, louhinnan sijoittuminen eri mallinnustilanteissa on kuvattu meluraporteissa. Läjitykset ja kiviautot on otettu huomioon mallinnuksessa. Kuten melumallinnusraporteissa todetaan, eteläisen läjitysalueen korkeuden kasvaessa kasvatetaan läjitysaluetta reunustavan suojavallin korkeutta siten, että valli on vähintään viisi metriä korkeammalla kuin siihen rajautuva läjitystaso. Tämä vähentää meluvaikutuksia ympäristöön. Kuten meluraportissa on esitetty, niin läjitysalueiden korkeudet kasvavat louhinnan edetessä ja nämä on sisällytetty mallinnukseen ja läjitykset ja kiviautot on otettu huomioon mallinnuksessa. Hälytysääniin liittyen ks. vastaus LAPELY:lle. Kiviaineksen kippaukset kivikasoilla on huomioitu melulähteessä Kivi-/maa-aineksen läjitys. Melumallinnusraportissa on esitetty perusteet impulssimaisuudesta ja todettu, että suojavallin rakentamisen jälkeen melutaso ei ylitä melutason yleisiä ohjearvoja, vaikka keskiäänitasoihin lisättäisiin impulssimaisuuskorjaus. 8/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 Virhemarginaalin suora lisääminen laskentatulokseen ei ole yleisesti ohjeistettu ohjearvovertailumenettely, ks. vastaus LAPELY:lle. Myöskään impulssimaisuuskorjaukselle ei ympäristön olosuhteet ja mallinnettujen melutasojen suuruus huomioiden ei ole nähty suoraan tarvetta. Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ak Uudessa yhtiön teettämässä melumallinnuksessa on tehty mallinnus alueen nykyisestä melutilanteesta. Mallinnuskuvista on kuitenkin erittäin vaikeaa todeta, mitkä kiinteistöt ovat kyseessä ja näin ollen niihin kannanotto on lähes mahdotonta. Allekirjoittaneet katsovat myös, että melumallinnukset on laadittu käyttämällä epäselviä tuuliolosuhteita. Uuden melu- ja pölymallinuksen pohjana oleva kuvaus alueen tuuliolosuhteista ei ole sama kuin mikä on ollut pohjana Northland Mines Oy:n tekemässä selvityksessä ja josta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa. Vastine: Meluvyöhykekartoissa on kuvattu havainnollisesti meluvyöhykkeet sekä altistuvat kohteet. Melumallinnus tehdään aina vakioiduissa myötätuuliolosuhteissa eikä pohjoismaisissa teollisuusmelun laskentamallissa (General prediction method) tai tieliikennemelun laskentamallissa (RTN 1996) tuulen nopeutta tai suuntaa varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Melukuvissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Vastatuulella äänitasot voivat olla useita desibelejä, jopa kymmeniä desibelejä, pienempiä kuin myötätuulella. Muistutuksen antajat: Yksityishenkilö(t) ak Kiviautomääristä on erilaista tietoa eri asiakirjoissa. Hakemuksessa sanotaan, että kaivokseen ei sovi enempää kuin 12 kiviautoa kerrallaan, vastineessa muistutukseemme ensimmäiseen kuulutukseen puhutaan 12-15 kiviautosta, melumallinuksessa 10 autoa/t ja pölymallinnuksessa käytetään 5 kiviautoa/t mallinnuksen pohjana. Ympäristölupaa haetaan 13 kiviautolle, joista yksi olisi varalla (Ympäristölupahakemus, SRK). Vastine: Melu- ja pölyvaikutusten arvioinnissa merkittävää on ajettavien kuormien lukumäärä, ei alueella olevien kiviautojen määrä sellaisenaan. Pölymallinnuksessa on huomioitu muistuttajan mainitseman sivukiven ajon 5 autoa/h lisäksi myös louheen ajo ja rakennusvaiheen kuormien ajot. Melumallinnuksen osalta 10 autoa tuntia kohden on yhden kuljetusreitin kuormamäärä ja mallissa on huomioitu useampia kiviautoreittejä. Vaikka kiviautojen ajamat kuormien lukumäärät vaihtelevat todennäköisesti jonkin verran vuorokausittain, ei tällä ole kokonaisuus huomioiden merkittävää vaikutusta melu- ja pölyvaikutuksiin. 4. Rakentamiseen liittyvät muistutukset Muistutuksen antajat: LAPELY, Ympäristö ja luonnonvarat Hakijan mainitsemat reuna-alueiden rakentaminen paremmista ja karkeammista maamassoista sekä 30 m korkean suojavallin päälle tulevan kasvukerroksen levitys vaativat hakijalta tarkempaa rakentamisen etukäteissuunnittelua. Peiterakenteessa tulisi suosia alueen luontoympäristöön kuuluvaa kasvillisuutta ja puustoa hakijan mainitsemien nopeasti itävien siemensekoitusten sijaan. Tämä mahdollisesti lisää hakijan haastetta asiassa. Hakijalla on myös oltava selvä tarkkailusuunnitelma, kuinka suojavallin pölyyntymistä 9/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 havainnoidaan ja mihin toimenpiteisiin tarvittaessa ryhdytään. Tarkkailuohjelman tulee sisältää myös kasvipeitteen toteuttamisen ja sen edistymisen tarkkailun. ELY-keskuksen valvontatyön kannalta on myös olennaista, että hakija on etukäteen varmistanut riittävällä tavalla eri materiaalien saatavuuden, jotta lupaviranomainen voi antaa niistä keskeiset määräykset. ELYkeskus muistuttaa hakijaa siitä, että myöhemmin mahdolliset rakenteiden muutostyöt voivat myös viivästyttää hanketta, mikäli ne poikkeavat hakemuksessa esitetystä siten, että luvan muuttaminen katsotaan tarpeelliseksi. Edellä tuotujen näkökohtien perusteella ELY-keskus edellyttää, että hakija tarkentaa suunnitelmiaan suojavallin toteuttamisesta, ottaen huomioon myös ELY-keskuksen aiemmassa lausunnossa esille tuotu vallin maaperän tila ja vakaus. Vastine Vallin rakentamisesta on laadittu erillinen yleissuunnitelma (liitteenä 1), jossa kuvataan vallin rakentamiseen liittyvät seikat, mukaan lukien käytettävien maamassojen laatu ja määrä, vallin vakavuus, sekä humuspitoisten pintamaiden käyttö kasvukerroksina. Lisäksi on esitetty vallin alustavat vakavuuslaskelmat. Vallin kasvillisuuden, eroosiosuojauksen ja vesienhallintajärjestelmän kunto tarkastetaan säännöllisesti. 5. Muut muistutukset Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak 1 km suojavyöhykkeen poisto: YVAssa sanottu ostettavan kaikki asukkaat pois, tärinä on ongelma alle 1km päässä, lentokiviriski olemassa, : YVA-selostuksessa (s. 9) selostetaan yhtiön kantana, että tärinä ei aiheuta vahinkoa rakennuksille tai merkittävää häiriötä louhoksille määritetyn yhden kilometrin suojavyöhykkeen ulkopuolella. Selostuksen mukaan suojavyöhykkeen ulkopuolella ilmanpaineaalloistakaan ei aiheudu vaikutuksia rakenteiden tai turvallisuuden kannalta, myöskään irtokivien lentämisriskiä ei ole. Tästä voi mielestämme tehdä sen oikeutetun johtopäätöksen, että alle 1 kilometrin etäisyydellä tärinä aiheuttaa vahinkoa rakennuksille, merkittävää häiriötä asumustolle ja että ilmanpaineaallot aiheuttavat vaikutuksia rakenteiden tai turvallisuuden kannalta. Yhtiö katsoo myös, että alle 1 kilometrin etäisyydellä avolouhoksesta on lentokiviriski. suunnitelmissa oli käyttää Hannukaisen louhoksen eteläpäässä pienempiä räjäytysten reikäkokoja, mutta siitä huolimatta 1 kilometrin suojavyöhyke laskettiin välttämättömäksi myös tässä ratkaisussa.... Kaivoshankkeen aiheuttamat tärinä ja ilmanpaineaallot räjähdyksen voimasta lentävien irtokivien (lentokivien) ohella muodostavat esillä olevassa hankkeessa terveyshaittaa ja vähentävät merkittävästi asutuksen asumisviihtyvyyttä sekä aiheuttavat kohtuutonta rasitusta lähialueen loma-asuntokiinteistöille. Vastine: Ympäristölupa- ja kaavoituksen yhteydessä hanke on kehitetty pidemmällä ja pyritty minimoimaan lähiasukkaisiin kohdistuva vaikutusta. Esitetyt toimenpiteet ovat mm. suojavallin rakentaminen, jolla vähennetään melu ja pölypäästöt sekä louhintasuunnitelman kehittäminen niin, että tärinä, lentokivi ja ilmapaineaallon vaikutukset pienenevät. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on esitetty melu, pöly sekä tärinäselvityksiä, jonka mukaan vaikutukset pysyvät näille muutoksilla hyväksytyissä rajoissa. Kaavoitusprosessin yhteydessä on laadittu lentokiviriskejä koskeva selvitys jossa on kuvatta eri askeleet ja suunnitelmat, joilla lentokiviriskit minimoidaan. 10/11

Ramboll - Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019 219 - Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak Yhteysviranomainen edellytti lausunnossaan 24.1.2014, että mm. tärinävaikutuksia ja niiden merkittävyyttä tulee selvittää tilanteessa, jossa ei olisi käytössä 1 kilometrin suojavyöhykettä. Tämäkin on tekemättä, joten AVI:lla ei ole kaikkea tarpeellista tietoa riittävästi käytettävissään harkitessaan lupaedellytysten käsillä olosta ottaen huomioon YSL 49 :n ja sektorilainsäädännön asettamat edellytykset. Vastine: Tärinävaikutuksista on laadittu päivitetty arvio, joka on toimitettu AVI:lle lupahakemuksen liitteeksi. Selvityksen mukaan tärinävaikutukset jäävät alle ohje-arvoja. Muistutuksen antaja: Yksityishenkilö(t) ak Toiminnanharjoittajan esittämällä meluvallilla ei ole mitään merkitystä mahdollisten räjäytysten aiheuttamien irtokivien lennon estämiseen. Niiden lentokaari on huomattavasti korkeampi kuin meluvallin korkeus, kuten edellä on osoitettu. Vastine: Lentokivien riskeistä on laadittu selvitys (Ramboll, 2016) jossa on kuvattu lentokivien syntymekanismit sekä etenemisaskeleet lentokivien syntymisen ehkäisemiseksi ja riskien minimoimiseksi. On mm. kuvattu miten yleisin mekansimi (face burst eli rintauksesta sinkoavat kivet) kohdistaa lentokiviriski louhosta päin ja vain osa mekanismeista mahdollistaa Hannukaisen kaivoksen kohdalla ulospäin suuntautuvan riskin. Suojavalli on vain osatekijä lentokiviriskien minimoimiseksi, mutta vallilla on selvästi merkitystä pienemmällä kulmalla lähtevien lentokivien osalta. Louhintaan liittyvät riskit minimoidaan enimmäkseen louhinnan suunnittelussa, panoskoon minimoimisella sekä varmistamalla, että louhinnasta vastaavaa henkilökunta on ammattitaitoinen ja riskitietoinen. Muistutuksen antaja: Muonion paliskunta ym. Muistutuksen antaja kysy miten suojavallin rakentaminen lievittää mm. lentokivi, pöly ja meluvaikutukset turvallisella ja kestävällä tasolla kun muualla on mm. suuremmat suojaetäisyydet käytössä. Vastine: Suojavalli on osa lieventämiskeinoista, jotka on kehitetty ympäristövaikutusten arvioinnin pohjalta. Muita toimenpiteitä ovat mm. alustavan louhintasuunnitelman muutokset (mm. pienemmät panoskoot), pölysidontatoimenpiteet sekä kuljetinhihnan kotelointi. 11/11

Liite 1 Suojavallinrakentamisen esisuunnittelma

HANNUKAINEN MINING SUOJAVALLIN RAKENTAMISEN ESISUUNNITELMA Projekti Suojavallin rakentaminen Projekti nro 1510048226 Asiakas Hannukainen Mining Oy Versio 01 Vastaanottaja Jaana Koivumaa/Hannukainen Mining Oy Laatija Mitja Päivinen, Essi Auvinen Tarkastaja Nathan Gaasenbeek Hyväksyjä Ville Nikkilä Päivämäärä 22.5.2019 1 Tausta... 1 2 Suojavalli ja rakentaminen... 1 3 Geotekninen tarkastelu... 2 3.1 Maaperä... 2 3.2 Vallin vakavuus... 3 4 Kasvillisuus ja maisemointi... 3 1 Tausta Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 https://fi.ramboll.com Hannukaisen suunniteltu kaivoshanke sijaitsee Kolarin kunnassa, noin 20 kilometriä Kolarin keskustaajamasta koilliseen ja lähimmillään noin 8 kilometriä Yllästunturin länsipuolella. Hannukainen mining Oy:n käynnistämä ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on päättynyt vuonna 2014. Ympäristölupa ja vesitalouslupa on tullut vireille 11/2015 ja hakemuksen käsittely on kesken. Ympäristölupahakemus on täydennetty suojavallin osalta vuonna 2016. Suojavallin rakentamisesta on annettu muistutuksia ympäristölupaprosessissa, johon vastataan tällä esisuunnitelmalla. Toiminnanharjoittaja laatii suojavallin varsinaiset rakennesuunnitelmat, maaperätutkimukset sekä geotekniset laskelmat ennen kaivoksen rakentamisen aloitusta. 2 Suojavalli ja rakentaminen Kaivoksen eteläpuolelle Äksjoen ja tien 940 edustalle rakennetaan suojavalli mm. alentamaan kaivoksesta syntyviä melu- ja pölyhaittoja. Suojavallin pinta-ala on yhteensä noin 39 ha, sen pituus on noin 3km ja leveys vaihtelee kapeimmillaan 60 metrin ja leveimmillään 175 metrin välillä. Vallin korkeus vaihtelee 15 ja 35 metrin välillä, kun luiskien kaltevuus vaihtelee 1:2 noin 1:3:een. Vallin rakentamisessa hyödynnetään yhteensä 4,1 milj. m³, eli noin 7.4 milj. tonnia Hannukaisen louhoksen alueelta poistettavia massoja. Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. 1/4 Kotipaikka Espoo

Suojavalli rakennetaan kaivosalueen maanpoistosta syntyvistä massoista ennen varsinaisen malmin louhintatyön aloitusta. Pintamateriaalina käytetään alueen pintamaita ja muuta kasvua edistävää materiaalia kuten turvetta. Vallin maisemointi on esitetty tarkemmin luvussa 4. Kaivosalueen rakentaminen alkaa pintamaiden poistolla kallion päältä. Kaivoksen rakentaminen kestää yhteensä noin kaksi vuotta, jonka aikana kaivosalueen maanpoistosta syntyy noin 14 miljoonaa tonnia maamassoja. Nämä maa-ainekset läjitetään suojavallin yhteydessä olevalle pintamaiden läjitysalueelle sekä hyödynnetään suojavallin rakentamisessa. Suojavalliin hyödynnetään yhteensä noin 7,4 miljoonaa tonnia materiaalia, mikä vastaa noin 50% kaivoksen ensimmäisten kahden vuoden aikana syntyvien maamassoja. Vallin rakenteisiin hyödynnetään soveltuvat kitkamaat sekä sen pintaan humuspitoiset pintamaat ja turvepitoiset maa-ainekset. Geoteknisen tarkastelun perusteella (Luku 3.2) vallin jyrkemmän osan kohdalla vallin alareunaan rakennetaan tarvittaessa louheesta tukipenger stabiliteetin parantamiseksi. Suojavallin rakentaminen kestää yhteensä noin kaksi vuotta. Vallin rakentaminen aloitetaan ojien, rumpujen sekä laskeutusaltaiden rakentamisella, jolla estetään rakentamisen aikainen kiintoaineen pääsy vesistöön. Vesienhallintaa ja altaiden mitoitusta on esitetty suojavallin suunnitelmissa ja sen täydennyspyynnöissä. Altaiden ja ojien ohjeelliset sijainnit on esitetty Liitteessä 1. Valli rakennetaan kerrostäyttönä, jossa kerrokset tiivistetään huolellisesti rakentamisen edettäessä. Suojavallin rakentamisen periaate on esitetty liitteessä 2. Rakentaminen aloitetaan asutuksen puolelta ja valli pyritään saamaan suunniteltuun korkeuteen mahdollisimman nopeasti. Tällöin suojavallin melu- ja pölysuoja on asutusten suuntaan valmiina mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vallin rakentamiseen liittyvät pölyhaitat minimoidaan tehokkaalla kastelulla ja nopealla kasvien istutuksella. Pölyn muodostumista suojavallin lähistölle seurataan kaivoksen pölynseurannan yhteydessä. Meluhaitat minimoidaan mm. rakentamisvaiheistuksella, rakentamalla asutuksen puolella vallin korkeuden mukaan aloituspenkereet. Tällöin toimii itse valli jo rakentamisen aikana vaimentavana rakenteena. Lisäksi meluhaitat minimoidaan mm. ajoreittien valinnoilla ja pitämällä työkoneet kunnossa. 3 Geotekninen tarkastelu 3.1 Maaperä Hannukaisen kaivosalueelta on vuonna 2011 tehty maaperäkairauksia 16:sta tutkimuspisteestä kaivoksen kannattavuusselvityksen ja YVA:n yhteydessä. Maaperätietoa ei ole koko suojavallin matkalta, ja maaperätietoa tahdotaan tarkentaa luotettavan toteutussuunnitelman tekoa varten. Arvio maaperän laadusta perustuu läheisiin kairauksiin ja karttatarkasteluun. Kaivosalueella maalajit vaihtelevat silttisen hiekan ja humuspitoisen maan välillä. Yleinen maalaji kaivosalueella tehtyjen tutkimusten (SRK 2011) perusteella on silttinen hiekka ja hiekkamoreenia. Maaperän arvioidaan olevan vallin kohdalla pääasiassa silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Paikoin kallio voi olla lähellä maanpintaa. Turvetta voi paikoin esiintyä ylimpänä maakerroksena. Liitteessä 3 on esitetty yleiskartta alueen maaperästä (Pöyry, 2011). 2/4

3.2 Vallin vakavuus Valli rakennetaan kaivosalueelta poistetulla kaivumaita, jotka ovat pääasiassa silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Vallin yleissuunnitelman mukaan vallin luiskakaltevuus vaihtelee välillä 1:2 ja 1:3 josta jyrkempi luiska on esitetty varsinaisen louhoksen kohdalla. Vakavuustarkastelu keskittyy 1:2 luiskan valliosuuteen, jolloin myös loivempi osuus katsotaan olevan rakennettavissa. Kirjallisuuden mukaan hiekan ja hiekkamoreenin kitkakulman arvot vaihtelevat välillä 30-38. Alustavissa laskennoissa pohjamaalle annettiin kitkakulman arvo 32. Laskennat tehtiin käyttäen täytölle kahta kitkakulman arvoa riippuen käytetystä materiaalista ja tiivistyksestä. Mikäli vallin materiaali on hienorakeisempaa, voidaan tiivistetyn vallirakenteen täytön kitkakulmana käyttää 33. Mikäli materiaali on hyvin tiivistettyä karkeaa moreenia, käytetään kitkakulman arvoa 35. Kun täytön kitkakulman arvona käytettiin 33, saatiin laskentojen tuloksena vallille vakavuus 1,432 1,439. Stabiliteettitarkastelussa vallin vakavuuden tulee olla suurempi kuin 1,5, joten saatua arvoa voidaan pitää riittämättömänä. Vallin vakavuutta voidaan parantaa tukipenkerein. Kun vallin reunoille sijoitetaan 3 5 m korkeat louhepenkereet, saadaan vakavuudeksi hyväksyttävä 1,540 1,578. Vaihtoehtoisesti valli rakennetaan paremmasta materiaalista, jonka kitkakulmana voidaan käyttää 35. Tällöin saadut vakavuudet ilman louhetukipengertä olivat riittävät 1,542-1,550. Alustavat laskentatulokset on esitetty liitteessä 3. Valli voidaan rakentaa suunnitellusti, kun vallin reunoille rakennetaan louheesta arviolta 3 5 m korkeat louhetukipenkereet tai täyttömateriaalina käytetään karkeaa, hyvin tiivistettyä moreenia. Jatkosuunnittelussa tarkastellaan tarkemmin mahdollinen louheverhouksen tarve ja erilaatuisten täyttömaiden sijoitus vallirakenteeseen. Lisäksi pohjamaan laatu tulee selvittää ennen jatkosuunnittelua koko suojavallin matkalta. Mikäli vallin kohdalla pohjamaa on turvetta tai muuta heikosti kantavaa, tulee tehdä massanvaihto tms. pohjavahvistus. 4 Kasvillisuus ja maisemointi Maavallin maisemointitapa ja aluerajat suunnitellaan ympäröivän maiseman, kasvuolosuhteiden ja luiskan kaltevuuksien mukaan, ensisijaisesti kerättyä pintamaata hyödyntäen. Maisemointia täydennetään kaupallisella siemenseoksella ja metsityksellä. Toiminnanharjoittaja täydentää vallin maisemointisuunnitelmaa ennen kaivoksen rakentamisen aloitusta. Hankealueelta kerätään metsän pintamaat talteen, seulotaan, varastoidaan ja levitetään luiskien pintaan 10-20 cm:n paksuisena kerroksena. Uudelleen käytettävät pintamaat tarkastetaan etteivät ne sisällä haitallisia vieraslajeja. Lähtötiedon mukaan olemassa oleva pintamaa on kuitenkin hyvin kerättäväksi kelpaavaa, köyhää eloperäistä maata, jossa kasvaa mm. erilaisia varpukasveja. Seulottu pintamaa sisältää oman siemenpankin. Näin luiskiin kehittyy paikalle ominainen kasvillisuus ja uuden vallin pinta muistuttaa parhaiten nykyistä metsänpohjaa. Kerätyn pintamaan kasvuun lähtö kestää 1-3 vuotta. 3/4

Täydellinen pintojen maisemoituminen kestää kuitenkin selvästi kauemmin, minkä vuoksi käytetään myös kaupallisia siemenseoksia. Niiltä osin kuin kerättyä pintamaata ei riitä, levitetään pintaan ohut kerros köyhäravinteista multaa ja kylvetään heinävoittoinen siemenseos. Sopivassa heinäseoksessa on nopeakasvuisia lajikkeita esim. raiheinää, joka vihertyy nopeasti, mutta antaa myöhemmin tilaa hitaammin kasvaville kestävämmille heinälajikkeita kuten esim. punanata, nurmirölli ja jäykkänata (GTK:n työraportti 79/2018; Kaivannaisjätealueiden peittomateriaalivalinnan koerakenteet ja - järjestelyt). Heinäsiementen lisäksi tehdään laikkukylvöjä muiden alueelle luontaisten alueella kasvien siemenillä, siementen saatavuuden mukaan. Heinäsiemenseos levitetään rinteisiin emulsiokylvönä, mikä antaa pinnalle eroosionkestoa. Kylvöpinta alkaa vihertyä parhaimmillaan jo pari viikkoa levityksestä. Iso maavalli tarvitsee maisemoitumiseen myös puustoa. Vallia metsitetään alueen kasvillisuuteen luontevalla puustolla mm. metsämännyllä. Metsitys voidaan tehdä suoraan pohjamaahan. Jyrkimmissä luiskissa käytetään harkitusti kivilouhetta, joka estää tehokkaasti luiskan eroosiota. Liitteet Liite 1 Asemakuva Liite 2 Täyttötekniikat Liite 3 Maaperäkartta Liite 4 Geotekninen laskentaliite 4/4

237.8 Lakijänkkä 260 260 240 Jokihelukka 245.1 280 Aavajärvi Metsä-Laulukarhakka 235.3 Aavapalo Kivivuopionoja Pökkyläjänkänoja 240 240 Ranta-Laulukarhakka Pökkyläjänkkä Moottorikelkareitti Aavavuoma Laulukarhakkajänkä Aavahelukka Hillajänkänpalo 260 240 220 Aavaoja TMF 240 Kirkkopahta Kirkkopahdanjänkkä 220 Kuerjoki 220 Kirstinkuusikko KUERVITIKKO OPEN PIT lä Erotusaita lä Kuervitikko Moottorikelkkareitti 220 240 Pökkyläautto SERVICE ROAD Kivivuopionoja Lamunmaa 240 220 Laurinoja 25 Malmivarasto 26 B-Malmivarasto 1 Murskaamo Kuervaara 24 Raskaan kaluston korjaamo SERVICE ROAD 19 Polttoainevarasto 320 25 Malmivarasto 18 Lämpövoimala 17 Polttoainesäiliöt 8 Katastrofiallas 2 Tasausvarasto 3 Rikastamo 23 Ratapiha 4 Kuivaamo ja suodatus 6 Rikasteiden sakeutusaltaat 7 Jätesakeutusallas 300 14 Varasto 15 Korjaamo 16Autotalli 5 Rautarikastevarasto Pöllöläntievat 20 Varavoimala Tervah. Laukupuolijänkkä 13 Laboratorio 12 Ruokala 22 Portti ja 11valvomo Sosiaalitilat 280 240 10 Toimisto Laukupuolimaa 280 Heinäväpohja Hirvasjänkkä eli 14 Varasto 220 9 Lastausalue Lamunjänkkä 280 300 260 Pakarovanjänkkä 240 220 Heikinlaki Pahtakursu Alainensaari 220 Lakannut kaivos HANNUKAINEN OPEN PIT SERVICE ROAD Valkeajoki Pulkkasaaret Iso Pahtalaki Kuervaara 200 Kivivuopionvaara Kotasijanjänkkä 200 940 Pikku Pahtalaki 300 240 16E1482 Hannukainen Kiuasselänjänkkä 240 200 Hannukaisenjärvenmaa 1987 Kumpula Hannukaisenjärvi 260 183.6 Saivoharjut 200 240 Rytijärvi 214.8 Pirtinkangas Liikaniva 1269 Pyyntikuoppa 200 180 Ailisaarennivat Hannukaisenvuoma Äkäsjoki Rytijänkänharjut 200 Valkeaniva 1559 Hourukoskenjärvi Hamekoski Pirttijärvi 173.8 202.6 200 9404 168.4 Saivojärvi 220 lä Isoniva 240 220 260 280 Luosutuore 180 Jouhisuvanto Hourukoskenoja Rautula Komulainen Puukonniva Kylmäoja Ahvenjärvi 182.9 Kylmäoja Sulankaltionvaara Suoranniva Rautuoja 200 240 Rautusaarennivat Suvannonvaaranjänkkä Rautukuru Suvannonvaara RAILROAD Vesisaarennivat 200 19722 220 lä Rautuvaara Ojala Hourukoski Piippola Erotusaita 280 188.3 Tupakkasaari 260 Rautujärvi 193.2 Ampiaisniva 220 apohaudanvuoma 940 Puhdistamo 240 Hourukoskenvaara 200 220 Alainen Rautuvaara Rautuhelukka 260 Saostusallas Mäntyvaaranjänkkä 45.0 Suujärvenoja Peat 240 Oravajänkkä River sediment Sand Rautuvaara Lakannut kaivos Saostusallas Bedrock Oravavaara Moraine 220 Mahdollinen hienoainesmoreenialue Possible fine moraine area Pohjavesialueen raja Ground water area boundary Pohjaveden varsinainen muodostumisalue Ground water develop area Tailings Vittavuoma ater Vittajärvi 225.6 200 220 Suujärvi 203.9 lä Vittajärvenmaa DRAFT 05.05.2011 260 lä Saostusallas lä lä 220 Pokanjänkkä lä Copyright PÖYRY. All rights are reserved. The information contained in this document is the exclusive property of PÖYRY and shall not be reproduced or disclosed or communicated to any unauthorized person or used in any other unauthorized way whatsoever without permission in writing from PÖYRY. lä Sivakkaoja Reviewed Sign. Date Approved Sign. Date 200 Sivakkapalo Project Contract no 16E1482 16FCI1018.20 Kiimalaatas HANNUKAINEN DFS Sotkalampi 220 Constr 200 Sotkavuoma Sign. Date Reviewed Sign Date Approved Sign Date H.JUSSILA Sivakkaselkä lä HANNUKAINEN DFS, P SOIL INVESTIGATIONS INFRASTRUCTURE Metsästysmaja Ref.drawings SOIL MAP QUALITY MAP SOIL Kiimajärvi 211.4 Scale Size 260 Tuoreenkurunoja 1:20 000 Tuoreenkurunlehto 240 200 Drawing number 16E1482 / 21 Kiimavaara Rev.

Safety Factor 0.000 280 0.500 1.000 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Hu 1.500 2.000 2.500 Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 33 ater Surface Custom 1 260 3.000 3.500 220 240 4.000 4.500 5.000 5.500 6.000+ 1.432 Method Name Min FS Bishop simplified 1.436 Janbu simplified 1.372 GLE / Morgenstern-Price 1.432 200 180 160 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_A-A.slim

Safety Factor 0.000 280 0.500 1.000 1.500 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Hu 2.000 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 35 ater Surface Custom 1 260 2.500 3.000 3.500 240 4.000 4.500 5.000 1.542 Method Name Min FS Bishop simplified 1.547 5.500 Janbu simplified 1.478 220 6.000+ GLE / Morgenstern-Price 1.542 180 200 160 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_A-A.slim

280 260 Safety Factor 0.000 0.500 1.000 1.500 2.000 2.500 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 33 ater Surface Custom 1 Louhe 20 Mohr-Coulomb 0 40 ater Surface Custom 1 Hu 3.000 3.500 1.540 240 220 4.000 4.500 5.000 5.500 6.000+ Method Name Min FS Bishop simplified 1.526 Janbu simplified 1.450 GLE / Morgenstern-Price 1.540 180 200 160 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_A-A_louhetukipenkereillд.slim

300 Safety Factor 0.000 0.500 1.000 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Hu 275 250 225 1.500 2.000 2.500 3.000 3.500 4.000 4.500 5.000 5.500 6.000+ Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 33 ater Surface Custom 1 Method Name Min FS Bishop simplified 1.443 Janbu simplified 1.373 GLE / Morgenstern-Price 1.439 1.439 200 175 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_C-C.slim

300 Safety Factor 0.000 0.500 1.000 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Hu 275 1.500 2.000 2.500 Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 35 ater Surface Custom 1 3.000 250 3.500 4.000 Method Name Min FS 4.500 Bishop simplified 1.554 5.000 Janbu simplified 1.479 5.500 GLE / Morgenstern-Price 1.550 225 6.000+ 1.550 200 175 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_C-C.slim

275 300 Safety Factor 0.000 0.500 1.000 1.500 2.000 Material Name Color Unit eight (kn/m3) Strength Type Cohesion (kpa) Phi (deg) ater Surface Hu Type Pohjamaa 16.5 Mohr-Coulomb 0 32 ater Surface Custom 1 Täy ö 16 Mohr-Coulomb 0 33 ater Surface Custom 1 Hu 2.500 Louhe 20 Mohr-Coulomb 0 40 ater Surface Custom 1 3.000 3.500 250 4.000 4.500 5.000 5.500 Method Name Min FS Bishop simplified 1.561 Janbu simplified 1.464 1.578 225 6.000+ GLE / Morgenstern-Price 1.578 200 175 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Project Hannukainen Mining, 151004822 Analysis Description Vallin vakavuus Drawn By EAu Scale 1:1000 Company Ramboll SLIDEINTERPRET 7.038 Date 16.4.2019, 14:25:09 File Name Leikkaus_C-C_louhetukipenkereillд.slim

Liite 2 Maisemavaikutusten arviointi

Vastaanottaja Kolarin kunta Asiakirjatyyppi Liiteraportti Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan selostukseen Päivämäärä 11 / 2017 KOLARIN KUNTA HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOLARIN KUNTA HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Päivämäärä 16.11.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Sonja Semeri Tuuli Tolonen Tuuli Tolonen Liiteraportti kaavaselostukseen Viite 1510020529-008 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi

HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtötiedot 1 3. Kaava-alueen ja vaikutusalueen maisema 1 3.1 Maisemarakenne 1 3.2 Maisemakuva 3 3.3 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt 5 3.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat alueet 5 3.3.2 Maakunnallisesti arvokkaat alueet 6 3.3.3 Muut maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävät alueet 6 4. Vaikutuskohteen herkkyys 7 5. Vaikutusten muodostuminen 8 5.1 Maisemavaikutukset 8 5.2 Toimintavaiheen maisemavaikutusten aiheuttajat 8 5.2.1 Avolouhokset 8 5.2.2 Sivukiven varastointialueet 9 5.2.3 Pintamaiden varastointialueet 9 5.2.4 Suojavalli 9 5.2.5 Hannukaisen teollisuusalue 11 5.2.6 Rautuvaaran teollisuusalue 12 5.2.7 Rikastushiekan loppusijoitusalue 12 5.3 Kuljetin 13 5.4 Vaikutuksen kesto 14 5.5 Vaikutusalue 14 6. Vaikutukset 15 6.1 Arviointimenetelmät 15 6.1.1 Näkyvyysanalyysi 15 6.1.2 Havainnekuvat 16 6.2 Vaikutuksen suuruus 17 6.2.1 Paikalliset asukkaat 17 6.2.2 Kaava-alueen ja lähialueen virkistysreitit sekä -alueet ja Kuertunturi 17 6.2.3 Ylläksen matkailukeskus 19 6.2.4 Ylläksen Maisematie 20

HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.5 Pallas - Yllästunturin kansallispuisto 21 6.2.6 Niesaselkä 21 6.2.7 Kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteet 22 6.2.8 Vaikutukset Ruotsin alueelle 22 6.3 Suojavallin vaikutukset maisemaan 23 6.4 Kuljettimen maisemavaikutukset 27 6.5 Kaivostoimintojen valaistuksen vaikutus maisemaan 28 6.5.1 Nykytila 28 6.5.2 Yleistä valaistuksen vaikutuksista maisemassa 30 6.5.3 Hannukaisen kaivoshankkeen valaistuksen maisemavaikutukset 30 6.6 Muut kaavan maisemavaikutukset 30 6.6.1 Ohjeellinen uusi yhdysradan yhteystarve: Rautuvaara Luosu Ylläsjärvi 30 6.6.2 Pakasaivoon johtava ohjeellinen matkailu-/virkistysreitti 31 6.7 Sulkemisvaiheen maisemavaikutukset 32 6.7.1 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset 32 6.8 Maisemavaikutuksen merkittävyys 33 7. Vaikutusten lieventäminen 34 8. Epävarmuudet ja seurantatarve 34 Lähteet 36 LIITTEET Liite 1 Näkyvyysanalyysi Liite 2 Valokuvasovitteet Liite 3 Suojavallin leikkauspiirrokset

1 / 36 1. JOHDANTO Tähän arviointiselostukseen on koottu Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan maisemavaikutusten arviointiaineisto ja arvioinnin tulokset. Osayleiskaavan tavoitteena on suunnitella Hannukaisen kaivosalue, siihen liittyvät toiminnot, kaivoksen toiminnan aikaiset ja pysyvät suoja-alueet, rakenteet ja yhteydet sekä niiden välitön ympäristö kestävällä tavalla. Kaivoshankkeen YVA päättyi yhteysviranomaisen lausuntoon 24.1.2014. Osayleiskaava on laadittu ympäristövaikutusten arvioinnissa esitetyn ja arvioidun vaihtoehdon 4 mukaisesta suunnitelmasta. YVA-selostus ja maaliskuussa 2016 jätetty ympäristölupahakemus toimivat soveltuvin osin lähtötietona tässä osayleiskaavan maisemavaikutusten arvioinnissa. Osana kaavaprosessia, osayleiskaavan 2. luonnosta varten, on YVAn päättymisen jälkeen täydennetty maisemavaikutusten arviointia YVA:n lausuntoon perustuen vuonna 2014. Tällöin arviointia tarkennettiin Kuertunturin, Niesaselän Natura-alueen ja Paloselän suojelumetsäalueen osalta sekä arvioitiin talviajan valaistuksen vaikutuksia maisemaan. YVAn jälkeen päivittyneiden kaivosalueen suunnitelmien perusteella osayleiskaavan maisemavaikutusten arviointiin lisättiin suojavallin sekä kuljettimen suunnitelmia ja havainneaineistoa. ELY antoi lausunnon osayleiskaavan valmisteluvaiheen kaavaluonnos 2:sta 6.2.2017. ELY-keskus piti kaavaselostusluonnoksessa esitettyä suojavallin maisemavaikutusten tarkastelua liian suppeana. Arviointia on tarkennettu tässä raportissa ELY-keskuksen edellyttämällä aineistolla, kuten suojavallin havainnekuvilla, leikkauspiirroksin ja korkeustiedoin. Kaivoshankkeen suunnittelun aikana tulleet maisemavaikutusten arviointiin liittyvät yleisön mielipiteet on myös huomioitu ja arviointiin on tuotettu esimerkiksi valokuvasovite kuvaamaan vaikutusta näkymiin Maisematien pysäköintipaikan läheisyydestä. 2. LÄHTÖTIEDOT Maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun kohdistuvien vaikutuksien arvioinnin lähtötietoina on käytetty mm. kaivoshankkeen suunnitelmia, ilmakuvia, karttoja ja maisemaan sekä kulttuuriympäristöön liittyviä inventointitietoja. Karttatarkastelun perusteella kaava-alueelle ja sen ympäristöön on tehty maastokäyntejä. Valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on lueteltu Ympäristöministeriön ja Museoviraston verkkosivuiltakin löydettävissä olevissa kohdeluetteloissa (www.ymparisto.fi, www.rky.fi). Maakunnallisesti arvokkaat maiseman ja kulttuuriympäristön alueet ilmenevät Tunturi-Lapin maakuntakaavasta ja sen liiteaineistosta. Muinaisjäännökset on tarkistettu Museoviraston ylläpitämästä muinaisjäännösrekisteristä, josta on saatavilla paikkatietoaineisto. 3. KAAVA-ALUEEN JA VAIKUTUSALUEEN MAISEMA 3.1 Maisemarakenne Kaava-alueen ja sen ympäristön luonnonmaisemalle ovat tyypillisiä Ounasselän puuttomat kivikkoiset tunturit, kuten Yllästunturi, sekä laajat metsäiset vaara- ja ylänköalueet. Alueen vallitseva kasvillisuustyyppi on havupuu- ja sekametsä, josta suurin osa on metsätalouskäytössä. Vaara- ja ylänköalueiden väliin sijoittuu avoimia suoalueita, jotka ovat yleensä kapeita ja pitkänmallisia. Äkäsjoki ja sen sivujoet, esimerkiksi Kuerjoki, virtaavat kaava-alueen keskellä Muonionjokeen päin. Hannukaisen alue sijaitsee pohjois-eteläsuuntaisessa Äkäsjoen sivulaaksossa. Sitä ympäröivät lännen ja etelän puolella Kivivuopionvaara (+245 m mpy) ja idässä Kuervaara (+325 m mpy).

2 / 36 Hannukaisen aluetta reunustavat lännessä Tapovaara-Kiuasselkä tunturimassiivi ja idässä Kuertunturi-Malmivaara tunturimassiivi. Rautuvaaran alue sijaitsee koilliseen suuntautuvan matalahkon vaaraketjun kaakkoisrinteellä: Oravavaara (+238 m mpy) - Alainen Rautuvaara (+270 m mpy) Rautuvaara (+280 m mpy). Rautuvaaran suunnitellun kaivosalueen etelä-kaakko -puolella on iso Niesaselän tunturimassiivi, jonka korkein huippu ulottuu +409 metriin mpy. Kuva 3-1 Kaava-alueen ja ympäristön maiseman perusrakenne.

3 / 36 3.2 Maisemakuva Ihmisen vaikutus maisemakuvaan näkyy etenkin asutuksen ja kylien sijoittumisessa vesistöjen, kuten erityisesti Äkäsjoen, varrelle. Kaava-alueella on Hannukaisen kyläalue Ylläksentien ja Äkäsjoen tuntumassa. Myös alueen matkailu näkyy maisemakuvassa hiihtokeskuksineen, lomakylineen ja palveluineen. Lisäksi porotalous ja sen rakenteet värittävät edelleen maisemakuvaa. Kuva 3-2 Hannukaisen kylän maisema avautuu idän ja etelän suuntaan. Useimmat talot sijaitsevat Ylläksentien eteläpuolella. Aiempi kaivostoiminta on vaikuttanut kaava-alueen maisemaan ja Hannukaisen alueella on aiemman kaivostoiminnan jäljiltä mm. sivukivialue. Sen halkaisija on noin 1000 x 400 metriä ja se näkyy joiltakin ympäröiviltä vaaroilta. Vanhan sivukivialueen vieressä on toiminnassa oleva maa-ainesten ottoalue ja soran murskaamo (Kuva 3-3). Alueella on kaksi avolouhosta, jotka ovat täyttyneet vedellä (Kuva 3-3). Isomman eli Laurinojan louhoksen koko on noin 650 x 300 metriä ja pienemmän eli Kuervaaran louhoksen koko noin 400 x 150 metriä. Kuva 3-3 Vasemmalla: Hannukaisen alueen maa-ainesten ottoalue ja soranmurskaamo. Oikealla: Vedellä täyttyneet Laurinojan (etualalla) ja Kuervaaran vanhat louhokset. Hannukaisen vanha kaivosalue sijaitsee matalien, metsäisten vaarojen keskellä, joten kaivosalueelta ei ole näkyvyyttä lähialueen asutukselle eikä Hannukaisen kylään (Kuva 3-1). Ylläksentieltä (seututie 940) nähtynä alueen pinnanmuodot, matalat vaarat ja niillä kasvavat metsät peittävät näkymää (Kuva 3-4). Hannukaisen vanha sivukivikasa ja sen vieressä nykyisin toimiva maa-ainesten ottoalue näkyvät yhdeltä kapealta kaistaleelta Ylläksentielle sekä Äkäsjoen eteläpuolelle voimalinja-aukon kohdalla (Kuva 3-4).

4 / 36 Kuva 3-4 Vasemmalla: Näkymä Ylläksentieltä (seututie 940). Hannukaisen vanha kaivosalue on vasemmalla metsän ja rinteen takana. Oikealla: Näkymä Äkäsjoen eteläpuolelta Kruununtien läheisyydestä voimalinja-aukon kohdalta kohti Ylläksentien varressa olevaa maa-ainesten ottoaluetta. Rautuvaaran alueella oleva Niesajoki virtasi alun perin Äkäsjokeen koilliseen aukeavassa laaksossa. Joki padottiin 1970-luvulla, kun Rautuvaarassa aloitettiin kaivostoiminta, ja vesi ohjattiin lounaissuuntaan kohti Muonionjokea. Nyt Niesajoen laaksossa on vanha rikastushiekkaalue, joka on peräisin Rautaruukki Oy:n harjoittamasta, 1990-luvun alkuun saakka jatkuneesta kaivostoiminnasta, sekä Ylläksen vedenpuhdistamon laskeutusaltaana käyttämä vesiallas. Vanhan rikastushiekka-alueen länsipuolella on vanhoja kaivoksen infrastruktuuriin liittyviä rakenteita, esimerkiksi 40 metriä korkea kaivostorni, käytöstä poistettu ratapiha ja voimajohto. Kuva 3-5 Vasemmalla: Rautuvaaran laskeutusallas. Oikealla: Rautuvaaran vanha kaivostorni. Hannukaisen ja Rautuvaaran vanhojen kaivostoimintojen alueet näkyvät osittain vaarojen ja tunturien huipuilta 10 kilometrin etäisyydelle. Esimerkiksi Niesaselän rinteiltä ja Kuertunturilta on osittainen näkyvyys alueille. Hannukaisen vanha sivukivikasa ja Rautuvaaran rikastushiekka-allas sekä kaivostorni näkyvät Ylläksen länsirinteelle (Kuva 3-6). Rautuvaaran rikastushiekka-allas kaivostorneineen ei näy Ylläksen maisematielle, koska Maisematien länsipuolinen rinne on varsin metsäinen ja näkyvyyttä kaivosalueen suuntaan on vain paikoitellen puiden välistä (Kuva 3-7).

5 / 36 Kuva 3-6 Näkymä Ylläksen länsirinteeltä kohti Rautuvaaraa ja Hannukaista. Kuvassa näkyy kaartuva, lumen peittämä Rautuvaaran rikastushiekka-allas, vanha kaivostorni (altaan oikealla puolella) sekä Hannukaisen vanha sivukivikasa. Etäisyyttä kaivostornille on noin 15 km ja sivukivikasalle noin 10 km. Rikastushiekka-allas näkyy selvästi, mutta torni vain häilyvästi. Sivukivikasa erottuu metsämaisemassa hyvin lumen peittämänä alueena. Kuva 3-7 Vasemmalla: Näkymä länteen kohti Rautuvaaraa Ylläksen Maisematien levähdyspaikalta. Oikealla: Näkymä Ylläksen länsirinteeltä lähellä Maisematien levähdyspaikkaa (kuva on otettu noin 20 m korkeammalta tasolta kuin levähdyspaikka). Kaukomaisemassa erottuu Rautuvaaran vanha rikastushiekka-allas (nykyinen laskeutusallas) sekä kirkkaalla säällä Rautuvaaran vanha kaivostorni. 3.3 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt 3.3.1 Valtakunnallisesti arvokkaat alueet Kaava-alueella tai sen lähistöllä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaavaalueella sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (RKY 2009) (sekä muinaisjäännös), Tornionlaakson raudanvalmistus alue noin 5 km Rautuvaarasta lounaaseen. Pakasaivon seitapaikka Muoniossa on RKY 2009-alue sekä muinaisjäännös ja sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä kaava-alueesta Hannukaisen luoteispuolella. Kemin ja Tornion vanhan

6 / 36 rajan rajapyykit ovat RKY 2009-kohteita ja niistä Lainiotunturin rinteellä sijaitseva rajapyykki on noin 12 km etäisyydellä kaava-alueen koillispuolella. 3.3.2 Maakunnallisesti arvokkaat alueet Tunturi-Lapin maakuntakaavaan merkityt kaava-aluetta lähimmät ma- merkityt (kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue / kohde) kylät ovat: Kurtakko sekä Ylläsjärven ja Äkäslompolon vanhat kylät. 3.3.3 Muut maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta merkittävät alueet Kaava-alueen lähistöllä on luonnonsuojelualueita, joiden suojelukriteereihin kuuluvat myös maisema-arvot. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Yllästunturin pohjoispuolella lähimmillään noin 7,5 km päässä kaava-alueesta. Yhtenä kriteerinä kansallispuistojen perustamisessa on alueiden merkittävyys luonnon nähtävyyksinä. Niesaselän Natura-alue sijaitsee Hannukaisesta noin 6-11 kilometriä ja Rautuvaarasta noin 2-6 kilometriä kaakon suuntaan. Niesaselkä liittyy Ounasselän tunturiketjuun Ylläksen lounaispuolella. Niesaselkä on metsäselänne, jonka pohjoispuolella on varsinaista Niesaselkää korkeampi Niesakero (409 m mpy). Suurin osa Niesaselän Natura-alueesta kuuluu Niesaselän vanhojen metsien suojeluohjelmakohteeseen, josta aikanaan perustetaan lakisääteinen suojelualue. Kaava-alueella ja sen ympäristöllä on ollut kautta aikojen tärkeä rooli osana lappilaista elämäntapaa ja erityisesti poronhoitokulttuuria. 1700-luvulta saakka myös kaivokset ovat kuuluneet Kolarin alueen kulttuurimaisemaan. Hankealueella tehdyssä perustilatutkimuksessa on tavattu useita rekisteröityjä muinaisjäännöksiä, joista osa sijaitsee kaava-alueella. Kaava-alueen ja sen lähiympäristön muinaisjäännökset on käsitelty kaavaselostuksen alaluvuissa 2.4.6 (lähtökohdat) ja 7.18.2 (vaikutukset). Saivojärven harjualue eli Saivoharjut sijoittuvat Hannukaisen kaivosalueen lounaispuolelle, lähimmillään noin 200 metrin etäisyydelle kaivosalueesta. Kuljetin on linjattu harjualueen läpi. Saivojärven harjualue on inventoitu vuonna 1983 julkaistun Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksen yhteydessä sekä uudelleen Lapin arvokkaiden harjualueiden inventointityössä pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamishankkeessa (POSKI2- projekti) vuonna 2017. Vuoden 1983 tutkimuksessa Saivojärven harjualue on arvotettu arvoluokkaan III (alueellisesti arvokas). Tutkimuksessa määritetty harjun kulutuskestävyys on 1 (kestää kulutusta erittäin heikosti) ja toimenpideluokka 2-3 (lievät lakisääteiset määräykset kaavalliset määräykset). Tutkimuksessa on annettu harjualueelle suojeluehdotus: Hoidetaan luonnonhoitometsän osalta luonnonsuojelualueena lievin määräyksin, muutoin maisemansuojelualueena tiukoin määräyksin; soranottokielto, rakennuskielto, metsänkäsittely puistometsänä - harvennushakkuin, pohjois- ja luoteisreunalla myös hyvin pienin avohakkuin. Harjualueen suojelun perusteluina on kirjattu seuraava: Geologisesti ja maisemallisesti sekä poronhoidon kannalta merkittävä harjualue, virkistyskäytön kannalta jokseenkin merkittävä. Saivoharjujen aluetta ei merkitty voimassa olevaan maakunta- tai yleiskaavaan arvokkaana harjualueena. Saivoharjut on inventoitu ja arvotettu uudestaan tällä hetkellä käynnissä olevassa Lapin POSKIhankkeen 2. vaiheessa. POSKI2-hankkeen toteuttajina ovat Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto ja se päättyy vuoden 2019 loppuun mennessä. Inventoinnin tarkistustyön tavoitteena on tarkastella aikaisemmin tehtyjen harjualuerajauksia ja luoda alueille uudet, yhtenäisiin kriteereihin perustuvat rajaukset. Siten tarkistusinventointi korvaa jatkossa aiempiin selvityksiin perustuvat rajaukset. Arvokkaiden harjualueiden rajaukset eivät itsessään ole oikeusvaikutteisia, vaan maankäyttöön liittyvät kysymykset harjualueilla ratkaistaan eri lakeihin perustuen (esimerkiksi maa-aineslaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki). Vielä julkaisemattoman inventoinnin mukaan Saivoharjut on arvoluokaltaan maakunnallisesti arvokas (arvoluokka 3), ja MAL-luokaltaan (perusta harjualueiden suojelun ja moninaiskäyttöarvon määrittelemiseksi) 1 (erittäin merkittävä) sekä POSKI-luokaltaan eli toimenpideluokaltaan 1 (yleensä kulutusta heikosti kestävät alueet). (Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto 2017).

7 / 36 Saivojäri on virkistyskalastukseen käytettävä järvi ja se sijaitsee noin 700 metrin päässä Hannukaisen kaivospiirin rajasta, Hannukaisen kaivosalueen lounaispuolella. Ylläksentie kulkee Saivojärven eteläpuolelta ja sen varrella on Saivojärven pysäköintialue ja infotaulu. Järven ympäri kulkee ulkoilupolku rannan myötäisesti. Kuva 3-8 Saivojärven harjualueen rajaus POSKI2-hankkeessa (Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto 2017) sekä Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimuksen mukaan (Lyytikäinen 1983). 4. VAIKUTUSKOHTEEN HERKKYYS Vaikutuskohteen herkkyystaso, toisin sanoen muutoksensietokyky maisemavaikutuksille ja kulttuuriympäristön säilymiselle määräytyy alueen ominaispiirteiden, käyttötarkoituksen ja historian mukaan. Herkkyystasoon vaikuttavat myös ympäröivän rakennetun ympäristön laatu sekä sen ominaispiirteisiin aiemmin kohdistuneiden muutosvaikutusten määrä. Tässä vaikutusten arvioinnissa maisemamuutosten vaikutuskohteiksi on määritelty ympäristöt, joissa toimijoita ovat paikalliset asukkaat, matkailijat sekä paikallinen liiketoiminta: Kaava-alueella tai sen läheisyydessä noin kilometrin ja siitä kauempana, pääosin teiden ja vesistöjen varrella, sijaitsevat asuinrakennukset. Paikalliset asukkaat käyttävät Hannukaisen aluetta ja sen lähiympäristöä vapaa-aikanaan. Kaavaalueella on myös porojen laidunaluetta. Maisema-arvojen kannalta katsottuna kaava-alueella ei katsota olevan merkittävää paikallista tärkeyttä. Vaikutuskohteen herkkyys maisemamuutokselle määritellään keskisuureksi. Maastohiihtoladut, ratsastus- ja muut luontomatkailuun liittyvät reitit sijaitsevat lähimmillään muutamien satojen metrien päässä Hannukaisen alueelta, aidattavan kaivosalueen ja suojavyöhykkeen ulkopuolella. Näiden reittien

8 / 36 käyttäjien herkkyys maiseman muutoksille on määritelty korkeaksi. Koska moottorikelkkailun ei katsota olevan erityisen herkkä maiseman muutoksille, on arvio tämän vaikutuskohteen herkkyydelle matala. Ylläksen matkailukeskus laskettelurinteineen, hotelleineen ja muine matkailijoiden majoituspalveluineen ja infrastruktuureineen sijaitsee noin 8 10 km:n päässä kaava-alueelta. Kokonaisuudessaan Ylläksen matkailukeskuksen herkkyys maisemavaikutuksille voidaan määritellä keskisuureksi. Laskettelun ei katsota olevan erityisen herkkiä maiseman muutoksille. Ylläksen laskettelukeskuksissa talviurheilua harrastavien ihmisten kohdalla herkkyyden määritellään siten olevan matala. Kaava-alueen maisemavaikutusalueella olevia ympäristöjä ei ole luetteloitu maisemallisesti arvokkaaksi paikallisella tai alueellisella tasolla. Hannukaisen alueelta yli 15 km:n päässä sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on nimetty tärkeäksi kansallisen tason luontokohteeksi, jolla on suuri maisemallinen arvo. Kansallispuiston luontoreitit tarjoavat mahdollisuuden luonnon ja erämaan kokemiseen. Merkittävien arvojen vuoksi vaikutuskohteen herkkyys on määritelty korkeaksi. 5. VAIKUTUSTEN MUODOSTUMINEN 5.1 Maisemavaikutukset Maisemavaikutukset voivat kohdistua maisemarakenteeseen ja fyysiseen luonnonympäristöön sekä maisemakuvaan eli visuaaliseen maisemakokemukseen. Kulttuuriset vaikutukset ja vaikutukset ihmisten mielenmaisemaan käsitellään sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosalueiden rakentaminen muuttaa maiseman muotoa, väriä sekä rakennetta. Rakentamisvaiheessa laajat alueet raivataan puista ja pintamaasta. Infrastruktuuria, kuten rikastamo sekä Hannukaisen ja Rautuvaaran teollisuusalueet, patoja ja teitä rakennetaan alueelle. Nämä toimet aiheuttavat välittömiä ja näkyviä vaikutuksia maisemaan. Maisemaan ja sen kokemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös alueen valaistus sekä toimintojen aiheuttama pöly. Toimintavaiheen aikana jotkin muutokset maisemassa sulautuvat osaksi ympäröivää luontoa istutettavan kasvillisuuden ansiosta. Joka tapauksessa kaivosinfrastruktuuri jää näkyväksi pitkäksi ajaksi ja sivukivialueet ja rikastushiekka-allas kasvattavat hiljalleen korkeutta ja kokoa tullen näin näkyvämmiksi maisemassa. Viimeistään kaivoksen sulkemisvaiheessa hankealue maisemoidaan, jälkihoidetaan ja kasvitetaan. Suurin osa rakennuksista ja liikenneverkoista puretaan ja poistetaan. Sivukivialueet jäävät paikoilleen ja avolouhosten annetaan täyttyä vedellä. Alue peitetään kasvualustalla ja kasvitetaan. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti myös Rautaruukin entisestä kaivostoiminnasta peräisin olevat sivukivialueet sekä rikastushiekka-allas tullaan maisemoimaan. Paluuta toimintaa edeltäneeseen maiseman tilaan ei tulla saavuttamaan. Tarkoituksena on kuitenkin varmistaa, että alue on soveltuva sulkemisen jälkeiseen maankäyttömuotoon. 5.2 Toimintavaiheen maisemavaikutusten aiheuttajat 5.2.1 Avolouhokset Louhinta suoritetaan avolouhintana. Kaivostoiminta aloitetaan Hannukaisen avolouhoksella. Kuervitikon avolouhos hyödynnetään myöhemmin, noin vuosina 2033 2040 (Kuva 5-3). Avolouhokset vaikuttavat voimakkaasti alueen fyysiseen ympäristöön, mutta myös maisemakuvaan louhoksen välittömässä läheisyydessä ja tietyin paikoin muutos on havaittavissa kaukomaisemassa.

9 / 36 Taulukko 5-1 Louhosten mitat (Pöyry Finland Oy 2016). 5.2.2 Sivukiven varastointialueet Avolouhoksista poistettava sivukivi varastoidaan kahdelle erilliselle läjitysalueelle Hannukaisen alueella (Kuva 5-3). Hannukaisen itäisempi ja laajempi sivukiven varastointialue nousee +320 m mpy korkeuteen. Sivukiven varastointialue levittäytyy Kuervaaran rinteelle ja jää hieman Kuervaaran huippua (+325 m mpy) matalammaksi. Läntisempi sivukiven varastointialue nousee +280 m mpy korkeuteen. 5.2.3 Pintamaiden varastointialueet Poistettua irtomaata, ensisijaisesti moreenia, käytetään rakennusmateriaalina ojissa ja pengerryksissä sekä sivukivialueilla ja suojavallissa. Lisäksi irtomaata käytetään kaivosalueen teihin sekä kenttä- ja varastoalueisiin yhdessä hyötykivilouhokselta saatavan soran, hiekan ja kiviaineksen kanssa. Rikastushiekka-alueen ympärille rakennettaviin pengerryksiin käytetään moreenia. Irtomaa, jota ei hyödynnetä edellä mainittuihin tarkoituksiin, varastoidaan läjitysalueille irtomaalle varattuihin varastolohkoihin (Kuva 5-3). Irtomaan läjitysalueet sijoitetaan Hannukaisen avolouhokselta koilliseen Kuervaaran rinteelle (korkeus +300 m mpy) ja Hannukaisen teollisuusalueelta etelään (korkeus +235 m mpy). Irtomaa käytetään myöhemmin kaivoksen sulkemisvaiheessa Hannukaisen alueen ennallistamisessa. 5.2.4 Suojavalli Kaivosalueen Hannukaisen kylän puoleiselle rajalle rakennetaan kaivosalueen pintamaista suojavalli, jonka ansiosta Hannukaisen kylässä eivät kaivoksen melu ja pöly ylitä Valtioneuvoston asettamia melun ja pölyn ohje- ja raja-arvoja. Suojavalli rakennetaan kaivosalueelta kuorittavista pintamaista, kuten sora-/hiekkamoreenista. Suunniteltu suojavalli on pituudeltaan noin 3340 m, enimmäisleveydeltään noin 185 m ja sen laki nousee 6-30 m nykyistä maanpintaa korkeammalle. Suojavallin luiskat tehdään suunnitelman mukaisesti kaltevuuteen 1:2 1:3. Alueella, jossa käytettävissä oleva tila on rajallinen (esim. paaluvälillä 2000-3000) suojavalli toteutetaan tarvittaessa louhetukipenkereenä. Lakialueen taso vaihtelee välillä +206 +237 m mpy.

10 / 36 Kuva 5-1 Suojavallin asemapiirros sekä poikkileikkauspaikat. Kartta ja kaikki leikkauspiirrokset ovat suunnitelman liitteenä 3. Kuva 5-2 Suojavallin poikkileikkaus B-B. Kaikki leikkauspiirrokset ovat suunnitelman liitteenä 3.

11 / 36 Kuva 5-3 Hannukaisen alueen toiminnot ja alueet toiminta-ajan loppuvaiheessa (Pöyry Finland Oy 4.11.2016). Huom. kartalla esitetty suojavalli sekä siihen liittyvä pintamaiden varastointialue ovat muuttuneet hieman muodoiltaan. 5.2.5 Hannukaisen teollisuusalue Hannukaisen teollisuusalueelle (Kuva 5-4) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat: malmin välivarasto, murskaamo, kaivoskonekorjaamo, kaivoskoneiden varikkoalue, kaivoskoneiden tankkausalue, konttorirakennus ja sosiaalitilat, tarvittavat parkkipaikat ja pihat, lämpölaitos, sähköasema ja vesienkäsittelyrakennukset.

12 / 36 Kuva 5-4 Hannukaisen teollisuusalue (Pöyry Finland Oy 2016). 5.2.6 Rautuvaaran teollisuusalue Rautuvaaran alueelle (Kuva 5-5) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat: seulomo, malmivarasto, rikastamo (prosessirakennus), sakeutin, lastausrakennus, konekorjaamo, konttorirakennus ja sosiaalitilat, laboratorio, tarvittavat parkkipaikat ja pihat, lämpölaitos, kemikaalivarasto ja sähköasema. Kuva 5-5 Rautuvaaran teollisuusalue (Ramboll Finland Oy 2013). 5.2.7 Rikastushiekan loppusijoitusalue Rikastushiekka pumpataan rikastamolta rikastushiekka-alueille Rautuvaaraan. Rikastushiekan läjitys Rautuvaaran alueelle vaatii seuraavat rakenteet (Kuva 5-6): selkeytysallas ja selkeytysaltaan pato, rikastushiekka-alueiden padot sekä tarvittavat pohjarakenteet, jätevedenpuhdistamon padon korotus ja aluetta rajaavat ympärysojat ja huoltotiet.

13 / 36 Kuva 5-6 Rikastushiekka-alue Rautuvaarassa (Pöyry Finland Oy 2016). 5.3 Kuljetin Malmin siirtämiseksi rakennetaan noin 9 km pitkä ja 20 m leveä kuljetuskäytävä, joka yhdistää kaivoksen ja rikastamon. Kuljettimen linja Hannukaisen kaivoksesta Rautuvaaran rikastamolle kuuluu kaivospiiriin. Kuljetin lähtee kaivoksesta maan alla sijaitsevasta murskaimesta noin 700 m pitkässä kalliotunnelissa. Pakasaivontien, Sorakuopan tien ja mökkitien (Rautuojantie) yli kuljettimelle rakennetaan silta. Äkäsjoentien ja Ylläksentien risteyskohdissa kuljettimelle rakennetaan teiden alikulku terästunneleina. Siltoja rakennetaan myös Valkeajoelle, Äkäsjoelle, Rautuojalle sekä kahdelle suoalueelle. Reitin varrelle toteutetaan myös yksi porojen/metsäkoneiden alituskohta kuivalle metsämaalle Rautuvaarassa. Sillan toteutus ja sijainti on sovittu poromiesten sekä Metsähallituksen kanssa. Kuljettimen sijainti ja alitus- sekä ylityspaikat on esitetty kartalla (Kuva 5-7). Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kolmelta sivulta kuljetin on peitetty täysin. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi. Linjaan sijoittuu kuljettimen lisäksi 110 kv sähkönsiirtolinja maakaapelina tai kuljettimen rakenteissa, 20 kv ilmajohto, ylijäämävesien putki sekä 5 m leveä huoltotie.

14 / 36 Kuva 5-7 Kuljettimen sijainti maastossa sekä sen siltapaikat ja maan alaiset osuudet. (Karttakuva: Pöyry Finland Oy, 1.2.2017). 5.4 Vaikutuksen kesto Rakentamisen arvioidaan alkavan vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2022 lopusta vuoteen 2040. Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna 2033, mikäli rakentaminen alkaa aiotussa aikataulussa. Kaivoksen arvioitu elinikä on 19 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta, vuodesta 2041 vuoteen 2045. Vaikutukset maisemaan on arvioitu Hannukaisen kaivoksen hankesuunnitelman mukaisesta tilanteesta, kun kaivostoiminnot ovat laajimmillaan (noin 15.-20. toimintavuosi). Sulkemisvaiheessa hankealue maisemoidaan muistuttamaan mahdollisimman paljon kaivostoimintaa edeltänyttä tilaa. Suurin osa hankkeen kielteisistä maisemavaikutuksista tulee lieventymään sulkemisvaiheessa, osa alueista suljetaan jo toiminnan aikana. 5.5 Vaikutusalue Maisemavaikutusten arvioinnissa on keskitytty ihmisnäkökulmaan ja arviointi on ulotettu kaikille alueille joilla vaikutukset ovat näkyviä ja voidaan kokea. Maisemavaikutusten vaikutusalue käsittää noin 15 km laajuisen vyöhykkeen kaivosalueilta. Selkeällä säällä kaivosalue on nähtävissä Ounasselän tunturiketjun korkeilta avoimilta tuntureilta noin viidentoista kilometrin päästä. Suunniteltujen toimintojen näkyvyys ja ihmisten kyky erottaa kaivostoimintoihin liittyvät alueet luonnollisesta taustasta vähenevät merkittävästi välimatkan kasvaessa. Näkyvyys on riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista, lumipeitteestä sekä metsästä. Lähietäisyydellä kasvillisuus ja pinnanmuodot voivat peittää näkyvyyden jopa alle sadan metrin päässä toiminnoista. Kaivosalueiden aitaaminen estää ulkopuolisten pääsyn suurelle alueelle. Näin ollen arviointi ei sisällä visuaalisia vaikutuksia aidatun alueen sisäpuolella. Vaikutuskohteita ei jää louhosten suojavyöhykkeen sisäpuolelle.

15 / 36 6. VAIKUTUKSET 6.1 Arviointimenetelmät Vaikutukset maisemaan ja maisemakuvaan on arvioitu asiantuntija-arviona. Numeeristen arvioiden tekeminen esteettisistä ja maisemallisista ominaisuuksista on vaikeaa. Kaavan ja erityisesti kaavaan merkityn kaivosalueen maisemavaikutuksia ja merkittävyyttä on tarkasteltu näkökulmista miten ja kuinka paljon se muuttaa alueiden nykyistä luonnetta ja missä vaikutukset kohdistuvat maiseman, kulttuuriympäristön ja alueen käytön kannalta erityisen herkille alueille. Maisemavaikutusten arviointia varten kaava-alueesta ja sen lähiympäristöstä on laadittu maisemarakenteen ja maisemakuvan perusselvitys. Arviointimenetelminä on käytetty karttatarkasteluja, näkymäalueanalyysiä, havainnekuvia, valokuvasovitteita, leikkauspiirroksia ja maastokäyntejä. Arviointia on täydennetty alueen maastomalliin rakennetulla virtuaalimallilla ja mallinnetuilla videosovitteilla. Arviointityökaluina käytetyt näkemäalueanalyysit ja näkymäsektorit vastaavat kysymykseen maisemamuutoksen laajuudesta. Havainnollistaminen / visualisointi (leikkauspiirrokset, kuvasovitteet, virtuaalimallit, videot) kertoo katsojalle maisemamuutoksen luonteesta. Sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuuluvat haastattelut pyrkivät selvittämään kulttuuriset vaikutukset ja vaikutuksen ihmisten mielenmaisemiin. Vaikutusten merkittävyyden arviointi muodostuu vastaanottavan kohteen herkkyyden ja muutoksen suuruuden arvioinnista. Kyseinen menetelmä on kuvattu tarkemmin Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll Finland Oy 2013). Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten suuruutta on tässä vaikutusarviossa arvioitu vertaamalla muutosta nykytilaan ja arvioimalla muutoksen vaikutusta avautuviin tai sulkeutuviin näkymiin, maisemakuvaan, ympäristön tilalliseen hahmottumiseen, rakeisuuteen ja mittakaavaan sekä maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin. 6.1.1 Näkyvyysanalyysi Maisemavaikutusten arviointia varten on laadittu näkyvyysanalyysi Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivosalueiden sivukiven ja pintamaiden varastointialueiden sekä rikastushiekka-alueiden teoreettisesta näkyvyysalueesta (Kuva 6-1). Näkyvyysanalyysissä uusien pinnanmuotojen korkeimpiin kohtiin sijoitettiin pisteitä ja kyseisille pisteille mallinnettiin niiden teoreettinen näkyminen maastossa. Näkyvyysalueet muodostuvat paikkoihin, joihin on maastonmuodot, rakennukset ja puusto huomioiden mahdollista nähdä jokin tai joitakin mallinnettuja näkyvyyspisteitä. Hannukaisen kaivosalueen eteläosaan rakennettava suojavalli on huomioitu analyysissä näkymiä peittävänä elementtinä eikä sen näkyvyyttä ole kyseisessä mallissa tutkittu. Suojavallin näkymistä ympäristöönsä arvioidaan alaluvussa 6.3. Näkyvyysanalyysissä on käytetty maanpinnan muotojen, rakennusten ja puuston mallintamiseen Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa sekä kaivoshankkeen suunnitteluaineistoa. Hannukaisen kaivosalueen länsi-pohjoispuolelta ei ollut saatavilla laserkeilausaineistoa, joten tuolla alueella (Kuva 6-1) näkyvyysanalyysi on tehty hyödyntäen Maanmittauslaitoksen korkeusmallia (10 m) ja Luonnonvarakeskuksen puustoaineistoa (puuston keskipituus). Mallinnuksessa ei ole huomioitu etäisyyden tuomaa vaikutusta kohteen todelliseen näkymiseen maisemassa. Siksi etäällä sijaitsevat kaivosrakenteet eivät välttämättä näy kartan osoittamille alueille. Kaava-aluetta lännen puolella rajaavat selänteet (Haaravaara-Kiuaskero-Taporova ja Oravavaara-Karhukkavaara-Ristimellanvaara) rajoittavat näkyvyyttä lännen suuntaan. Koko alue kaava-alueen länsipuolella on alavampaa kuin kaivosalueet, joten mahdolliset, pienialaiset

16 / 36 näkyvyysalueet / -pisteet ovat vaan yksittäisiä. Itäpuolella avoimilta ja korkeilta alueilta on luonnollisesti selkeämmät näkymät kaivosalueille. Kuva 6-1 Näkyvyysanalyysi kaivosalueiden sivukiven ja pintamaiden varastointialueiden sekä rikastushiekka-alueiden teoreettisesta näkyvyysalueesta. Näkyvyysanalyysi on esitetty suuremmassa koossa liitteessä 1. 6.1.2 Havainnekuvat Vaikutusten arvioinnin tueksi on raportin kuvituksena esitetty valokuvia kaava-alueesta ympäristöineen, otteita virtuaalimallista sekä mallinnetuista videoista ja valokuviin tehtyjä

17 / 36 valokuvasovitteita. Havainnekuvissa on mallinnettu kaivostoiminnot koko laajuudessaan eli niissä ei ole huomioitu vaiheittain suljettavien alueiden vaikutusta. Valokuvasovitteet on esitetty suurempikokoisina raportin liitteessä 2. Valokuvasovitteiden taustavalokuvien valokuvat on otettu maastokäynneillä huhtikuussa 2011 (Ylläs), maaliskuussa 2014 (Kuertunturi) ja elokuussa 2017 (Maisematie). Kuvauspisteiden sijainnit on merkitty kartalle (Kuva 6-1). Kaivoshankkeen alueesta ympäristöineen on laadittu maastomalli maanmittauslaitoksen paikkatietoaineiston pohjalta. Maastomalliin on sovitettu suunnitellut kaivostoiminnot, olemassa olevat rakennukset sekä puusto. Mallinnuksen tulokset on yhdistetty valokuvaan koordinaattipisteiden ja maamerkkien avulla. Ohjelmistoina mallinnuksessa on käytetty Autodesk Map- ja Novapoint Virtual Map-ohjelmia sekä Adoben kuvankäsittelyvälineitä. 6.2 Vaikutuksen suuruus Maisemavaikutusten suuruuden määrittely perustuu kaivoshankkeen tietoihin, näkyvyysanalyysiin (Kuva 6-1) sekä valokuvasovitteisiin ja muihin havainnekuviin. Vaikutuksen suuruus erilaisille vaikutuskohderyhmille on määritelty seuraavissa alaluvuissa. 6.2.1 Paikalliset asukkaat Hankealue ei ole juurikaan näkyvissä lähiympäristöön johtuen pinnanmuodoista sekä ympäröivän metsän peittävästä vaikutuksesta. Lähialueen asuinrakennuksilta tai Ylläksentieltä ei ole näköyhteyttä kaivosalueelle (Kuva 3-4). Hannukaisen kyläaluetta lähin kaivokseen liittyvä rakenne on Ylläksentien pohjoispuolelle rakennettava suojavalli. Suojavallin maisemavaikutus lähialueella on vähäinen. Suojavallin maisemavaikutuksia on käsitelty laajemmin alaluvussa 6.3. Hankkeeseen liittyvä raskas- ja muu liikenne näkyy hankealueen läheisillä teillä. Maisemavaikutuksen suuruus paikallisille asukkaille arvioidaan pieneksi. 6.2.2 Kaava-alueen ja lähialueen virkistysreitit sekä -alueet ja Kuertunturi Kaava-alueen ja sen lähialueen virkistysreiteiltä tai alueilta, kuten Saivojärveltä ei juurikaan ole näkyvyyttä kaivosalueille puuston ja maaston muotojen vuoksi. Kaivosalueet voi osittain nähdä joiltain yksittäisiltä korkeilta paikoilta Hannukaisen alueelta lännen, pohjoisen, idän ja lounaan suunnista, sekä erityisesti Kuertunturin laelta. Paikoittainen näköyhteys idästä ja pohjoisesta Hannukaisen alueelle saattaa muodostua määrätyiltä matkailuun liittyviltä reiteiltä, esim. moottorikelkka- ja ratsastusreiteiltä. Muille kuin Kuertunturin virkistysreiteille ja -alueille maisemavaikutuksen suuruus arvioidaan pieneksi. Kuertunturi (+450 m mpy) sijaitsee Äkäslompolon kylän länsipuolella parin kilometrin etäisyydellä kylästä. Tunturin itä- ja eteläpuolille sijoittuu paljon lomarakennuksia. Tunturin laelle johtaa kesäaikaan polkuja useasta suunnasta ja tunturi on suosittu maisemien katselupaikka. Talviaikaan Kuertunturin laelle pääsee Äkäslompolon kylältä lähtevää talvipolkua pitkin (lumikengät tarpeen) ja tunturin lakialueen länsipuolitse kulkevaa moottorikelkkareittiä pitkin. Kuertunturin puuttomalta lakialueelta avautuvat maisemat joka ilmansuuntaan. Ounasselän puuttomat tunturien laet kohoavat maiseman maamerkkeinä idän suunnassa Yllästunturi (+719 m mpy) eteläisimpänä ja lähimpänä. Lännen ja Hannukaiseen suunnitellun kaivoksen suuntaan näkymät ovat myös pitkiä, mutta maasto on tasaisempaa kuin idässä. Lännessä maiseman maamerkiksi nousee vain yksi puuton laki, Kiuaskero (+431 m mpy). Rautuvaaran kaivostorni voidaan nähdä kaukomaisemassa lännen suunnassa, mutta Hannukaisen vanha kaivosalue jää Kuervaaran (+325 m mpy) taakse.

18 / 36 Kuva 6-2 Kuertunturin laelta aukeaa näkymiä pitkälle ympäröivään maisemaan. Idän suunnassa nousevat suurtunturien lakialueet korkealle puurajan yläpuolelle. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Yllästunturi. Kuva 6-3 Näkymä Kuertunturin lakialueelta lännen suuntaan. Kaukomaisemassa voi erottaa Rautuvaaran vanhan kaivostornin ja Kiuaskeron huipun. Kuertunturin lakialueen ja Pikkulaen takana kohoaa Kuervaaran metsäinen selänne, jonka taakse sijoittuvat Hannukaisen vanhat kaivosalueet. Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitellut toiminnot näkyvät Kuertunturin puuttomalle lakialueelle lännen ja lounaan suunnassa. Rautuvaaran rikastushiekka-alue sekä rikastamon rakennukset sijoittuvat noin 12 15 kilometrin etäisyydelle Kuertunturista eivätkä etäisyyden ja maastonmuotojen vuoksi erotu selkeästi maisemassa. Hannukaisen kaivosalueelle on vähimmillään noin neljän kilometrin etäisyys Kuertunturin laelta. Varsinainen Hannukaisen avolouhos ei näy Kuertunturin suuntaan Kuervaaran peittäessä näkymät. Kuervaaran pohjoispuolelle sijoittuva Kuervitikon avolouhos sekä sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet näkyvät laajoina alueina maisemassa. Talviaikaan läjitysalueet ovat pääasiassa lumen peittämiä, eivätkä sydäntalven tykkylumiaikaan erotu kovin hyvin muutenkin valkoisesta maisemasta. Kevät-talvella metsät näkyvät maisemassa tummina alueina, koska puut eivät ole enää tykkylumen peitossa. Tällöin tasaisen valkoiset kaivosalueet erottuvat hyvin metsämaisemassa (Kuva 6-4). Lumettomana aikana harmaat, avoimet läjitysalueet eivät erotu niin selkeästi muusta ympäristöstä. Kaivoshanke muuttaa Kuertunturilta avautuvaa maisemakuvaa lännen suunnassa. Mittakaavallisesti laajat sivukivi- ja läjitysalueet sekä avolouhos sopivat ympäröivään laajaan ja suurpiirteiseen maisemakuvaan. Lännen suunnan maisemakuva edustaa nykyisellään lähes rakentamatonta maisemaa, jolloin kaivosalue muuttaa merkittävästi maiseman luonnetta teolliseksi. Idän suunnassa maisema on toisaalta lännen maisemaa jylhempää ja vaihtelevampaa, mutta myös rakennetumpaa. Kuertunturin lähimaisemassa näkyvät idän suunnassa Äkäslompolon kyläalue ja Ylläksen rakennetut rinteet. Laskettelukeskus korostuu maisemassa erityisesti pimeän aikaan, kun rinteet on valaistu. Kaivostoimintojen valaistus on pistemäistä eikä näin ollen levittäydy laajoille alueille.

19 / 36 Kuertunturia voidaan pitää merkittävänä virkistyskohteena ja tunturilta aukeavaa maisemaa merkittävänä vetovoimatekijänä. Nykyisellään tunturille kulkee moottorikelkkareitti, joka vaikuttaa osaltaan heikentävästi mahdollisuuteen kokea alueella luonnonrauhaa. Suunniteltu kaivostoiminta vaikuttaa vain osaan maisemakuvasta, suurin osa maisemasta säilyy ennallaan tai muuttuu muiden toimintojen myötä. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen suuruutta Kuertunturin virkistyskäytölle voidaan pitää keskisuurena. Kuva 6-4 Havainnekuva Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitelluista toiminnoista näkymässä Kuertunturilta länteen. Valokuvasovite on esitetty suuremassa koossa liitteessä 2. 6.2.3 Ylläksen matkailukeskus Ounasselän tunturiketjun tunturilakien alueet ovat puuttomia, mikä tekee hankealueen niille näkyväksi. Käytännössä kuitenkin kaikista Ounasselän rinteistä ainoastaan Yllästunturin rinteet ovat aktiivisesti käytettyjä ja helposti saavutettavia. Yllästunturi on kaivosalueita lähinnä sijaitseva Ounasselän tunturi. Suoran tai osittaisen näköyhteyden Yllästunturilta hankealueelle tarjoavat kuusi laskettelurinnettä 79:stä, eli rinteet 40-46 tunturin länsilaidalla (Kuva 6-5). Suora näköyhteys on myös Yllästunturin laelta. Muilta Ylläksen rinteiltä, majoitusalueilta tai kyläalueilta ei ole näköyhteyttä suunnitelluille kaivosalueille. Ylläksen länsirinteiltä ja lakialueelta voi erottaa lähimmillään noin 12 km etäisyydellä sijaitsevan Rautuvaaraan suunnitellun rikastushiekka-alueen sekä kirkkaalla säällä noin 17 km etäisyydellä sijaitsevia rikastamorakennuksia. Hannukaisen kaivosalue sijaitsee lähimmillään noin 9 km etäisyydellä Ylläksen huipusta. Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitellut toiminnot näkyvät Ylläksen puuttomalle rinne- ja lakialueelle lännen ja lounaan suunnassa. Kuervaaran pohjoispuolelle sijoittuva Kuervitikon avolouhos sekä sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet näkyvät laajoina alueina maisemassa. Talviaikaan läjitysalueet ovat pääasiassa lumen peittämiä, eivätkä sydäntalven tykkylumiaikaan erotu kovin hyvin muutenkin valkoisesta maisemasta. Kevät-talvella metsät näkyvät maisemassa tummina alueina, koska puut eivät ole enää tykkylumen peitossa. Tällöin tasaisen valkoiset kaivosalueet erottuvat hyvin metsämaisemassa (Kuva 6-6). Lumettomana aikana harmaat, avoimet läjitysalueet eivät erotu niin selkeästi muusta ympäristöstä. Kaivoshanke muuttaa Yllästunturilta avautuvaa maisemakuvaa lännen suunnassa. Mittakaavallisesti laajat sivukivi- ja läjitysalueet sekä avolouhos sopivat ympäröivään laajaan ja suurpiirteiseen maisemakuvaan. Lännen suunnan maisemakuva edustaa nykyisellään lähes rakentamatonta maisemaa, jolloin kaivosalue muuttaa merkittävästi maiseman luonnetta teolliseksi. Yllästunturi on merkittävä matkailukohde ja tunturilta aukeavaa maisema on alueen merkittävä vetovoimatekijä. Yllästunturin laskettelua varten rakennettu ympäristö ja sekä laskettelutoiminto itsessään vaikuttaa osaltaan heikentävästi mahdollisuuteen kokea alueella luonnonrauhaa. Suunniteltu kaivostoiminta vaikuttaa vain osaan Yllästunturin maisemakuvasta, suurin osa maisemasta säilyy ennallaan tai muuttuu muiden toimintojen myötä. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen suuruutta Ylläksen matkailukeskuksen käyttäjille voidaan pitää keskisuurena.

20 / 36 Kuva 6-5 Punaisella ympäröidyt Yllästunturin rinteet 40-46, joilta on näkyvyys hankealueelle. Kuva 6-6 Valokuvaan sovitettu havainnekuva Rautuvaaraan ja Hannukaiseen suunniteltujen kaivostoimintojen näkyvyydestä, kun toiminnot ovat laajimmillaan (noin 15. toimintavuosi). Valokuvasovite on esitetty suurempana kuvana liitteessä 2. 6.2.4 Ylläksen Maisematie Ylläksen Maisematie sijoittuu Yllästunturin etelä- ja länsirinteelle puurajan alapuolelle. Maisematieltä ei avaudu esteettömiä näkymiä kohti suunniteltuja kaivosalueita. Lähimmäs puurajaa Maisematie nousee levähdyspaikan tuntumassa. Levähdyspaikalla alarinteen puusto peittää avoimia näkymiä suunniteltujen kaivosalueiden suuntaan (Kuva 3-7). Levähdyspaikan kohdalla voi nousta rakkakivikkoista rinnettä ylöspäin ja noin 20 m korkeammalla tasolla kaukomaisemassa erottuu nykyisellään Rautuvaaran vanha rikastushiekka-allas ja hyvällä säällä vanha kaivostorni (Kuva 6-7). Suunnitelluista kaivostoiminnoista voi Maisematien levähdyspaikan läheiselle rinteelle laajimmillaan näkyä Rautuvaaran rikastushiekka-alue ja rikastamo (etäisyys noin 11-16 km) sekä osia Hannukaisen sivukivien ja pintamaiden varastointialueista (etäisyys noin 8-9 km). Nämä toiminnot sulautuvat hyvin osaksi lumetonta maisemaa (Kuva 6-8). Kevättalven maisemassa voivat puuttomat, lumiset rikastushiekka- ja muut varastointialueet erottua kesätilannetta paremmin, mutta melko pienialaisina alueina ne muuttavat vain vähän nykyistä maisemakuvaa. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen suuruutta Ylläksen Maisematien käyttäjille voidaan pitää pienenä.

21 / 36 Kuva 6-7 Näkymä Ylläksen Maisematien levähdyspaikkaa noin 20 m korkeammalta paikalta Ylläksen rinteestä kohti Rautuvaaran ja Hannukaisen alueita. Kuvassa näkyy Rautuvaaran vanha rikastushiekkaallas. Valokuva on esitetty suurempana kuvana liitteessä 2. Kuva 6-8 Valokuvaan sovitettu havainnekuva Rautuvaaraan ja Hannukaiseen suunniteltujen kaivostoimintojen näkyvyydestä, kun toiminnot ovat laajimmillaan (noin 15. toimintavuosi). Valokuvasovite on esitetty suurempana kuvana liitteessä 2. 6.2.5 Pallas - Yllästunturin kansallispuisto Pallas - Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Yllästunturin koillispuolella. Pallas - Yllästunturin matkailureiteiltä ei ole näköyhteyttä Hannukaisen hankealueelle puuston, välimatkan ja maaston pinnanmuotojen peittävyyden takia. Näköyhteyden voi saada suotuisten sääolosuhteiden vallitessa joiltain määriteltyjen reittien ulkopuolisilta, puuttomien tuntureiden huipuilta, vaikka välimatka Hannukaisen alueelle on yli 10 kilometriä (Kuva 6-1). Maiseman muutos käsittää vain vähäisen osan horisonttia. Vaikutuksen suuruutta kansallispuiston vierailijoille voidaan siten pitää merkityksettömänä. 6.2.6 Niesaselkä Niesaselän Natura-alue on suoalueita lukuun ottamatta puustoista eikä alueelta avaudu esteettömiä näkymiä ympäröivään maisemaan. Niesaselälle tai Niesakerolle ei johda merkittyjä reittejä. Niesaselkää korkeammalta ja harvapuustoisemmalta Niesakerolta avautuu paikoin näkymiä ympäröivään maisemaan, mutta näkymät ovat rajoittuneita harvahkon puuston vuoksi. Niesaselän Natura-alueen puustoisuuden vuoksi eivät suunnitellut kaivosrakenteet näy alueelle aivan pieniä suoalueita lukuun ottamatta. Niesaselän status Natura-alueena sekä kuuluminen vanhojen metsien suojeluohjelmaan myös takaa sen, ettei alueella harjoiteta puustoa poistavaa metsätaloutta. Hannukaisen kaivoshankkeella ei näin ollen ole vaikutusta Niesaselän Naturaalueen maisemaan. Niesaselän Natura-alueen pohjoispuolelle sijoittuvan Niesakeron lakialueelta on paikoin näkyvyys Hannukaisen kaivoshankkeen alueille (Kuva 6-9). Niesakerolta voi kaukomaisemassa erottaa Rautuvaaraan suunnitellut teollisuusrakennukset sekä entistä laajemman rikastushiekka-alueen, joka sulautuu maisemaan melko hyvin. Hannukaisen osalta maisemassa erottuvat entistä laajemmat ja korkeammat sivukivialueet.

22 / 36 Nykyisellään Niesakerolta nähty melko rakentamaton maisema muuttuu paikoin rakennetummaksi katselusuunnissa länteen ja luoteeseen / pohjoiseen. Ylläksen laskettelurinteet näkyvät koillisen suunnassa ja ovat myös osa rakennettua ympäristöä. Rautuvaaran alueen melko vähäiset näkyvät muutokset sekä Hannukaisen sijainti melko kaukana kaukomaisemassa lieventävät niiden vaikutusta maisemaan. Niesakeron lakialueen puustoisuus vähentää myös avoimia näkymiä kaivoskohteisiin. Niesakeron merkitys virkistyskohteena ei liene suuri, vaikkakin keron alue Natura-alueen vieressä sekä mahdollisesti osana vanhojen metsien suojeluohjelmaa, on mielenkiintoinen luontoretkikohde. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen suuruus Niesakeron maisemaan on pieni. Kuva 6-9 Havainnekuva Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitelluista toiminnoista näkymässä Niesakerolta länteen - luoteeseen. Valokuvasovite on esitetty suurempana kuvana liitteessä 2. 6.2.7 Kulttuuriympäristön ja maiseman arvokohteet Muinainen Pakasaivon palvontapaikka sijaitsee etäällä kaivosalueista eikä sieltä ole näkyvyyttä kaivosalueille. Pakasaivon luonteen ei arvioida muuttuvan kaivoshankkeen vaikutuksen vuoksi. Kaavan vaikutuksen Pakasaivon kulttuuriympäristön arvoon arvioidaan olevan suuruudeltaan merkityksetön. Kaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia Juvakaisenmaan malmilouhoksen kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymiseen. Kaavan vaikutus tähän kohteeseen arvioidaan merkityksettömäksi. Kurtakon, Ylläsjärven ja Äkäslompolon maakunnallisesti merkittävät vanhat kyläalueet sijaitsevat etäällä kaava-alueesta eikä kyliltä ole näkyvyyttä kaavan kaivosalueille. Vaikutus kyläalueiden kulttuuriympäristöön on merkityksetön. Saivoharjujen alueelta ei ole näkyvyyttä kaivostoimintojen suuntaan maaston peitteisyyden vuoksi. Kuljetin on linjattu harjualueen läpi, korkeimman harjuselänteen länsipuolella olevan painanteen kautta (Kuva 3-8). Kuljettimen rakentaminen vaatii hieman maastonmuokkausta, mutta suuremmat maastoleikkaukset on pyritty välttämään kuljettimen sijoittamisella maastoa mukaillen. Kuljettimen maisemavaikutukset kohdistuvat kuljettimen välittömään läheisyyteen maisemarakenteen ja maisemakuvan muuttumisen vuoksi. Saivoharjujen alue kuljettimen itäpuolella on merkitty MU-alueeksi, jossa alueen luonto- ja maisema-arvoja oleellisesti heikentävät toimet, kuten järeä maanmuokkaus edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Kuljettimen osalta kaavan vaikutus Saivoharjujen maisema-arvoihin arvioidaan kohtalaiseksi. Kaavan vaikutukset muinaisjäännöksiin on käsitelty kaavaselostuksen alaluvussa 7.18. 6.2.8 Vaikutukset Ruotsin alueelle Hannukaisen kaivosalueelta on lyhyimmillään noin 14 kilometrin matka Ruotsin rajalle. Rautuvaaran teollisuusalueelta on Ruotsin rajalle etäisyyttä noin 7 kilometriä. Kaava ulottuu etelässä aivan valtioiden rajalle Tornionjokeen asti. Pitkän etäisyyden ja maaston muotojen peittävän vaikutuksen vuoksi Hannukaisen kaivosalueen näkyvimmät elementit, sivukivien ja pintamaiden varastoalueet, eivät näy Ruotsin puolella.

23 / 36 Rautuvaaraan sijoitettavat rakenteet ja toiminnot eivät myöskään aiheuta Ruotsiin asti näkyviä muutoksia maisemassa. Rautuvaaran eteläpuolen kaava-alueella ei ole maisemaa erityisesti muuttavia toimintoja, joten ne eivät aiheuta vaikutuksia Ruotsiin. 6.3 Suojavallin vaikutukset maisemaan Kaivostoiminnan melu- ja pölyvaikutuksien vähentämiseksi Hannukaisiin rakennettavan suojavallin maisemavaikutukset kohdistuvat suojavallin lähialueelle. Suojavallin kohdalla Ylläksentie sijoittuu korkeustasolle noin +180 m mpy ja suojavalli sijoittuu länsiosaltaan korkeustasolle +190 +220 m mpy melko jyrkän rinteen päälle. Näin ollen Ylläksentieltä katsottuna suojavalli jää pääosin maastonmuotojen ja puuston vaikutuksesta katveeseen. Itäisiltä osiltaan, Lamunojantien länsipuolella, suojavalli kulkee hetken melko lähellä Ylläksentietä ja lähes samalla korkeustasolla kuin Ylläksentie. Tällöin suojavallin eteläreuna on noin 50-90 metrin etäisyydellä Ylläksentiestä. (Kuva 5-1, Kuva 5-2 ja Kuva 6-11 sekä liite 3). Tällä alueella Ylläksentien ja suojavallin suunnitellun sijainnin välillä on melko tiheää puustoa, joka estää näkyvyyttä suojavallille (Kuva 6-11). Mikäli puusto olisi harvempaa, voisi suojavalli erottua paremmin Ylläksentielle yhteensä noin 500 metrin matkalta (Kuva 6-12- Kuva 6-14). Puuston suojavaikutuksen säilymiseksi on suojavallin ja Ylläksentien välinen kapein alue merkitty kaavassa EV-alueeksi. Suojavalli ei juurikaan näy tiealueille Hannukaisen kylää kauempana. Saavuttaessa Ylläksentietä kohti Hannukaista, voi suojavalli näkyä Puukonnivan paikkeilla, noin kahden kilometrin etäisyydeltä, ennen tien laskeutumista Äkäsjoelle (Kuva 6-16). Näkymässä suojavalli voi näkyä vain kapeasta näkymäsektorista eikä valli nouse muita maiseman elementtejä korkeammaksi. Toinen kaukonäkymä on mahdollinen saavuttaessa Luosuntietä pitkin kohti Hannukaista noin 1,4 kilometrin etäisyydellä. Kyseisestä paikasta katseltaessa valli jäänee todennäköisesti tietä reunustavan puuston taakse katveeseen (Kuva 6-18). Kaukomaisemassa suojavalli voi näkyä paikoin korkeille, avoimille katselupaikoille, kuten Ylläksen laelle ja länsirinteelle sekä Kuertunturiin. Erillisenä uutena elementtinä arvioituna, jää suojavallin maisemavaikutuksen suuruus pieneksi. Suojavallin merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Hannukaisen kylälle, kun uusi, kookas elementti sijoittuu paikoin melko lähelle asutusta. Kaivospiirin ulkopuolella vallin vähäisen näkyvyyden vuoksi vaikutus jää Hannukaisessakin pieneksi.

24 / 36 Kuva 6-10 Suojavallin sijainti sekä tieverkon paikat, joista voi olla näkyvyys suojavallille. Kuva 6-11 Näkymä Ylläksentieltä kohti suunniteltua suojavallia ja kaivosaluetta Lamunojantien länsipuolella. Kuva on otettu syyskuussa 2017.

25 / 36 Kuva 6-12 Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Ylläksentietä etelään kuljettaessa saavuttaessa Hannukaisen kylälle Lamunojantien paikkeilla. Todellisuudessa puusto Ylläksentien ja suojavallin välillä on havainnekuvassa esitettyä tiheämpää. (Kuvakaappaus videosta, Ramboll 2016). Kuva 6-13 Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Ylläksentietä pohjoiseen kuljettaessa Lamunojantien länsipuolella. Todellisuudessa puusto Ylläksentien ja suojavallin välillä on havainnekuvassa esitettyä tiheämpää. (Kuvakaappaus videosta, Ramboll 2016). Kuva 6-14 Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Ylläksentietä pohjoiseen kuljettaessa Lamunojantien paikkeilla. Todellisuudessa puusto Ylläksentien ja suojavallin välillä on havainnekuvassa esitettyä tiheämpää. (Kuvakaappaus videosta, Ramboll 2016).

26 / 36 Kuva 6-15 NäkymäYlläksentieltä puukonnivan paikkeilta kohti koillista ja Hannukaista. Kuva 6-16 Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Ylläksentietä pohjoiseen kuljettaessa Puukonnivan läheisyydestä Äkäsjoen eteläpuolella. Todellisuudessa puusto on havainnekuvassa esitettyä tiheämpää. Etäisyys suojavalliin on noin 2,1 km. (Kuvakaappaus videosta, Ramboll 2016). Kuva 6-17 Näkymä Luosuntietä pohjoiseen kuljettaessa Hannukaisenjärven paikkeilla. Kuva 6-18 Suojavallista mallinnettu havainnekuva: Näkymä Luosuntietä pohjoiseen kuljettaessa Hannukaisenjärven paikkeilla. Suojavallin laki voinee erottua harvan puuston kohdalla. Etäisyys suojavalliin on noin 1,4 km. (Kuvakaappaus videosta, Ramboll 2016).

27 / 36 6.4 Kuljettimen maisemavaikutukset Noin 9 kilometriä pitkä kuljetin on maastossa uusi, laajan alueen lähimaisemassa näkyvä elementti. Kuljettimen vaikutusalueella eniten ihmisiä liikkuu maanteillä: Ylläksentiellä ja Äkäsjoentiellä. Näissä paikoissa kuljetin alittaa tiet eikä ole näin ollen maisemassa erityisen näkyvä elementti. Maanteille rakennetaan liittymät kuljettimen huoltoteille, jotka aiheuttavat paikallisesti maaston muokkausta (Kuva 6-19). Kuva 6-19 Kuljetin alittaa Äkäsjoentien noin 110 m pitkässä tunnelissa (kuvakaappaus videosta, Diff Design Oy). Korkeimmalle maanpinnasta kuljetin nousee silloilla, jotka ylittävät Pakasaivontien ja Sorakuopantien. Näissä sillan enimmäiskorkeus on 8,25 m. Matalammat tiesillat (enimmäiskorkeus 5,75 m -7,25 m) ylittävät muita teitä, jokia, soita ja poroalueen. Äkäsjoen ylittävällä sillalla on näistä eniten vaikutusta maiseman kokemiseen, koska se sijoittuu Äkäsjoen varrella olevien vapaa-ajan rakennusten läheisyyteen ja Äkäsjoki on virkistyskäytössä (Kuva 6-20). Kuva 6-20 Kuljetin ylittää Äkäsjoen noin 170 m pitkällä sillalla (kuvakaappaus videosta, Diff Design Oy). Kuva 6-21 Kuljetin ylittää Valkeajoen noin 170 m pitkällä sillalla (kuvakaappaus videosta, Diff Design Oy). Tunneli- ja siltapaikkoja lukuun ottamatta kuljetin seuraa maanpinnan muotoja, jolloin kuljettimen alapinta nousee noin 3 m maanpinnan yläpuolelle. Jos maanpinnanmuodot ovat jyrkkiä ja vaihtelevia, voi kuljetin nousta loivemman kulun mahdollistamiseksi hieman enemmän maanpinnan yläpuolelle tai kulkea maastoleikkauksessa. Saivoharjujen kohdalla on kuljetinta varten tehtävä maastoleikkaus. Kyseinen leikkaus aiheuttaa paikallisen vaurion harjumaastoon (Kuva 6-22).

28 / 36 Kuva 6-22 Kuljetin sijoittuu maastoleikkaukseen pieneltä matkalta Saivoharjun kohdalla, muutoin kuljetin seuraa maan pinnan muotoja (kuvakaappaus videosta, Diff Design Oy). Kuljettimen maisemavaikutukset kohdistuvat sen lähimaisemaan. Kaukomaisemassa kuljetin tuskin erottuu yksittäisiä korkealla sijaitsevia näkymäpaikkoja lukuunottamatta. Maanteiden alitusta / ylitystä ja Äkäsjoen ylitystä lukuunottamatta kuljetin sijoittuu metsäiseen ympäristöön, jossa ei ole merkittyjä ulkoilureittejä. Kuljettimen kohdalla on Saivoharjujen inventoitu ja maakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu harjualue (Geologian tutkimuskeskus ym. 2017 ja Lyytikäinen 1983), jonka osalta herkkyys maisemavaikutuksille on keskisuuri, muuten kuljettimen lähiympäristön herkkyys maisemavaikutuksille on matala. Kuljettimen maisemavaikutuksen suuruus on paikallisesti keskisuuri sen vaikuttaessa paikoin fyysiseen ympäristöön ja paikoin lähialueen maisemakuvaan muuttaen luonnonmaisemaa rakennetummaksi. 6.5 Kaivostoimintojen valaistuksen vaikutus maisemaan 6.5.1 Nykytila Hannukaiseen ja Rautuvaaraan suunniteltujen kaivostoimintojen lähiympäristö on nykyisellään melko vähän valaistua. Merkittävin valaistu alue on Hannukaisen suunnitelluista kaivostoiminnoista lähimmillään noin 8 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Yllästunturin laskettelurinteet, joiden valot näkyvät kaukaa, kuten myös tunturi muutenkin (Kuva 6-23 - Kuva 6-24). Laskettelurinteiden valot ovat käytössä tarvittaessa silloin, kun rinteet ovat avoinna ja silloin, kun rinteitä lumetetaan. Yllästunturin huipulla on mastoja, joissa on punaiset lentoestevalot (Kuva 6-25). Valaistuja alueita ovat myös Äkäslompolon ja Ylläsjärven kyläalueet katu-, mainos- ja jouluvaloineen. Yllästunturin läheisyydessä on myös joitakin valaistuja latuja, joiden valot eivät kuitenkaan metsän siimeksestä näy kauas. Yllästunturin länsirinteellä kulkevaa maisematietä ei ole valaistu, mutta tien varrella on kohdevaloilla valaistuja kohteita, kuten kiviä ja kelopuita. Alueella on kesäaikaan yöllä yhtä valoisaa kuin päivällä, koska aurinko ei laske horisontin alapuolelle vuorokauden aikana. Ylläksellä yötön yö alkaa noin toukokuun puolivälissä ja jatkuu elokuun alkuun. Kaamosaikaan talvella ei aurinko nouse horisontin yläpuolelle. Ylläksellä kaamosaika jatkuu marraskuun lopulta tammikuun loppupuolelle. Kuva 6-23 Yllästunturin laskettelurinteiden valaistus nähtynä Äkäslompolon kylän suunnasta (Vasen kuva: Koskenniemi 2012, oikea kuva: Ramboll).

29 / 36 Kuva 6-24 Vasemmalla: Yllästunturin laskettelurinteiden Ylläsjärven puolella iltahämärän aikaan. Kuva 6-25 Oikealla: Yllästunturin huipun mastot ja täysikuu maaliskuisena yönä. Yllästunturin huipulta on hyvä näkyvyys ympäröivään maisemaan. Pimeään aikaan, jos laskettelurinteiden valot eivät ole päällä ja taivas on pilvetön, erottuvat ympäröivän maiseman valot hyvin. Yllästunturin pohjois- länsipuolella erottuu valaistuna alueena vain luoteessa pohjoisessa sijaitseva Äkäslompolon kyläalue (Kuva 6-26). Maisema lännen suuntaan on valoton muutamia yksittäisiä valopisteitä lukuun ottamatta. Tunturilta itään etelään katseltaessa näkyy pimeässä maisemassa hyvin Ylläsjärven kylän ja laskettelukeskuksen valot (Kuva 6-27). Kuva 6-26 Vasemmalla: Näkymä kirkkaana, maaliskuisena yönä läntiseltä laskettelurinteeltä kohti länttä ja luodetta, jossa näkyvät Äkäslompolon kylän katu ja muita valoja. Kuva 6-27 Oikealla: Näkymä Yllästunturin lakialueelta kohti kaakkoa, jossa näkyvät valot Ylläsjärven kylältä sekä Sport Resort Ylläksen valot rinteiden alapäässä. Kuvan etualalla näkyvät laskettelurinteiden hoidossa käytettävien hoitokoneiden, lumikissojen valot. Pimeään aikaan Ylläksen alueella voi sopivaan aikaan näkyä revontulia, jotka ovat merkittävä matkailun vetovoimatekijä. Revontulet näkyvät parhaiten pohjoisella taivaalla kun taivas on kirkas ja pilvetön. Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit puolenyön molemmin puolin. Yllästunturin läheisyydessä olevilta kaduilta on sammutettu katuvaloja kaamosaikaan (marraskuun lopulta helmikuun puoliväliin klo 22:00-06:00), jotta valosaaste vähenisi ja revontulet näkyisivät entistä paremmin matkailukeskuksen taivaalla. Kuitenkin kyläalueiden mainosvalot ja taulut sekä koristevalot ovat toiminnassa läpi yön. Kuva 6-28 Näkymä Sallan laskettelukeskuksesta revontuli- ja tähtitaivaalle. Kirkkaana yönä ei etualan valaistulla hotellilla tai hotellin takana olevallla laskettelurinteen valaistuksella ole suurta haittavaikutusta revontulien havaittavuuteen.

30 / 36 6.5.2 Yleistä valaistuksen vaikutuksista maisemassa Luontaisesti yön valoisuutta säätelevät kuun ja tähtien valo, pilvisyys ja lumipeite. Varjostava kasvillisuus ja pinnanmuodot vaikuttavat valon määrään paikallisesti. Valosaastetta on monista valonlähteistä syntyvä ja laajalle näkyvä yötaivaan vaalentuminen. Yötaivaalla valosaaste ilmenee taustataivasta kirkastavana hohteena (sky glow). Hohde on ilmakehästä takaisin katsojaa kohti suuntautuvaa keinovaloa. Keinovalojen määrä ja voimakkuus sekä valaistuksen laatu ja ajoitus vaihtelevat paljon. Valaisinten ja varjostimien rakenne ja suuntaus, ympäröivät rakennukset, ilman epäpuhtaudet ja säätila vaikuttavat valon leviämiseen. Silloinkin kun valo suunnataan tarkasti, syntyy valosaastetta heijastumista ja valon siroutumisesta ilmassa. Valon heijastuminen ympäristöön vähenee, kun maisemia hallitsevat hohtavien hankien sijaan tummat ja lumettomat pinnat. 6.5.3 Hannukaisen kaivoshankkeen valaistuksen maisemavaikutukset Hannukaisen kaivosalueen toimintojen valaistuksesta ei ole vielä suunnitelmia, joten valaistuksen maisemavaikutusten arviointi perustuu oletukseen valaistuksen sijainnista ja voimakkuudesta. Kaivoshankkeeseen liittyvillä alueilla valaistustarvetta on ainakin teollisuusalueilla sekä kulloinkin louhittavalla alueella ympäri vuorokauden. Laajalla kaivosalueella sivukivikasoineen ja rikastushiekka-alueineen valaistusta tarvittaneen siis varsin pienellä alueella. Kaivosalueella valaistus on tarkoituksen mukaisinta järjestää niin, että mahdollisimman paljon valotehoa kohdistuu kaivettavalle alueelle ja vähän valoa hajautuu muualle ympäristöön tai taivaalle. Valaistus vaikuttaa maisemassa varsinaisen kaivosalueen sekä sen välittömän lähiympäristön lisäksi muutoksena kaukomaisemassa pimeään aikaan. Esimerkiksi Yllästunturille näkyvä Rautuvaaran ja Hannukaisen alueiden valaistus näkyy uusina valopisteinä muutoin melko pimeässä maisemassa. Pilvisenä, pimeänä ajankohtana valaistuksen voidaan havaita myös hohteena ilmakehässä, jos näkyvyys kuitenkin on kohtalainen. Häiriövalon minimoimiseksi kaivosalueella käytettävät valaisimet on suunnattava alaspäin. Valonheittimien tulee olla 50 o -60 o (valon leviämiskulma) epäsymmetrisellä optiikalla varustettuja. Valaisimia ei saa kallistaa. Kirkkaalla säällä, pimeän aikaan, taivaalla ei ole paljon valoa heijastavia hiukkasia. Yötaivas tähtineen tai revontulien katselu ei siis merkittävästi häiriinny kaivostoimintojen valaistuksesta, jos ollaan kaivosalueen ulkopuolella. Revontulet esiintyvät usein pohjoisen suunnalla, jolloin esimerkiksi Ylläkseltä tai Kuertunturilta katseltaessa Hannukaisen kaivoshankkeen alueet jäävät lännen ja lounaan suuntaan eivätkä näin ollen ole yleensä revontulien katselusuunnassa. Eniten häiriötä pimeän ajan taivaan valoilmiöiden katseluun voidaan olettaa kohdistuvan kaivoshankkeen välittömään läheisyyteen etelän puolelle. Kaivostoimintojen valaistuksen näkyvyys kaukomaisemassa voi poiketa havainnekuvassa (liite 2) esitetystä tilanteesta. Valaistuksen näkyvyys riippuu olennaisesti monista tekijöistä, kuten valaisimien määrästä, tyypistä, sijainnista, suuntauksesta ja tehosta sekä vallitsevasta säätilasta ja katselupaikan valaistusolosuhteista. Valaistuksen maisemavaikutuskohteita ovat kaikki alueet ja kohteet, joissa ihmisiä oleskelee ja liikkuu ja jonne valaistus voi näkyä. Näin ollen vaikutuskohteita on vaikutusalueella erilaisia ja osa kohteista, kuten lähialueen asuinympäristö ja virkistyskäyttö ovat voivat olla valaistuksen maisemavaikutukselle herkkiä. Valaistuksen vaikutuksen suuruus maisemaan on arvioitu erityisesti lähialueen kohteille pieneksi tai merkityksettömäksi mikäli häiriövalon määrä minimoidaan. 6.6 Muut kaavan maisemavaikutukset 6.6.1 Ohjeellinen uusi yhdysradan yhteystarve: Rautuvaara Luosu Ylläsjärvi Ohjeellisena uutena yhdysratana on osoitettu yhteys Kolarista Ylläsjärvelle. Uusi yhteys sijoittuu kaava-alueen kaakkoislaitaan, Rautuvaaran kaivosalueen eteläpuolelle. Ohjeellinen ratalinja sijoittuu Paloselkä-Niesaselkä-Niesakero -selännealueen luoteisrinteelle / selänteen ja laakson melko soiselle vaihettumisvyöhykkeelle. Rautatielinjauksen ympäristössä puustoiset ja puuttomat suoalat muodostavat pienipiirteisen mosaiikin monen ikäisten kangasmetsäalojen kanssa, mitä

31 / 36 purot halkovat. Paikoitellen melko laajat hakkuut pirstovat metsämaisemaa entisestään. Vaikka rautatielinjauksen ympäristön metsät ovat valtaosin metsätaloudellisesti hoidettuja ja siten luonnontilaltaan muuttuneita, on alueella jäljellä melko paljon myös luonnontilaiseksi luokiteltavia metsä- ja suoaloja. Radan rakentaminen muuttaa linjan lähiympäristöä puiden kaatamisen, maaston muokkausten, kuivattamisjärjestelyiden ja uusien rakenteiden, kuten pengerten myötä. Vaikutukset luonnonmaisemaan saattavat ulottua kauaskin mikäli rakentamisen takia alueen luontainen vesitalous muuttuu. Maisemakuvan muutokset eivät juurikaan näy kaukomaisemassa. Riipisenjärven ympäristössä on loma-asuntoja, joiden läheisyyteen ohjeellinen yhdysradan yhteystarve on linjattu. Uusi ratalinja vaikuttaa lähimpien loma-asuntojen maisemaan. Radan lopullinen linjaus määräytyy tarkemmassa suunnittelussa. Noin 450 metrin päässä yhdysratalinjasta on Luosun pääpirtti, joka on suojeltu rakennus. Radan toteuttaminen ei heikennä Luosun pääpirtin arvoja. Yhdysratalinjan lähiympäristön herkkyys maisemamuutoksille on keskisuuri, koska osa ympäristöstä on luonnontilaista ja lähellä ratalinjaa on loma-rakennuksia. Alueella ei ole ohjattua virkistyskäyttöä. Vaikutukset ratalinjan verrattain kapealle alueelle ovat lähimaisemassa keskisuuria. Kuva 6-29 Nykyinen rautatie Kolarin ja Rautuvaaran välillä. Ratayhteys on merkitty kaavaan merkittävästi parannettavana yhdysratana. 6.6.2 Pakasaivoon johtava ohjeellinen matkailu-/virkistysreitti Nykyinen Pakasaivoon johtava tie sijoittuu pääosin kaivospiirin ja kaavassa osoitettavan kaivosalueen sisälle. Osayleiskaavaan on osoitettu uusi reitti, joka soveltuisi paremmin virkistysja matkailukäyttöön. Suunnitelman mukaan reitti alkaa Saivojärven levähdysalueelta niin, että uutta liittymää maantielle ei tarvita. Reitti noudattaa suurelta osin olemassa olevaa metsäautotietä. Uuden / parannettavan reitin koko pituus on n. 5,6 km. Siitä uutta reittiä on pohjoisosassa noin 1 km ja eteläosassa 300 m. Kunnostettavaa nykyistä metsäautotietä on noin 4,3 km. Uudet ja parannettavat matkailu- / virkistysreitin osuudet muokkaavat maisemaa paikallisesti. Uudet osuudet liittyvät rakennettuun ympäristöön: etelässä Ylläksentiehen ja pohjoisessa Pakasaivontiestä haarautuvaan sorakuopalle johtavaan tiehen. Uudet reitin osuudet on linjattu maastoa mukaillen. Parannettava metsäautotie sijoittuu pääosin kuivaan rinnemaastoon. Ohjeellisen matkailu- ja virkistysreitin lähialueen ympäristö on maisemavaikutuksille herkkyydeltään keskisuurta lähinnä Saivojärven virkistysympäristön kasvattaessa herkkyyttä. Reitin maisemavaikutusten suuruuden arvioidaan olevan pieni, koska vain vähän maastoa tarvitsee muokata ja reitti sijoitetaan pääosin olemassa olevaan reitistöön tukeutuen.

32 / 36 Kuva 6-30 Vasemmalla: Kaavaehdotuksen (päivätty 6.11.2017) mukainen ohjeellinen matkailu- /virkistysreitti (vihreä palloviiva). Oikealla: Nykyinen Pakasaivontie ja suunnitellun reitin uutta yhteyttä vaativat osuudet. 6.7 Sulkemisvaiheen maisemavaikutukset Sulkemisvaiheessa hankealue maisemoidaan muistuttamaan mahdollisimman paljon kaivostoimintaa edeltänyttä tilaa. Suurin osa kaivosrakennelmista ja rakennuksista tullaan poistamaan ja avolouhosten annetaan täyttyä vedellä. Jyrkät rinteet tullaan tasoittamaan ja sivukivikasat maisemoidaan muistuttamaan ympäröiviä vaaroja. Koko alueelle tuodaan kasvualustaa ja koko alue istutetaan uudelleen. Kasvien kasvaessa alue palautuu hiljalleen lähes luonnonmukaiseen tilaan. Rautuvaaran rikastushiekka-allas peitetään paikalleen pintakerroksella, jolloin maisemaan jää ympäröiviä vaaroja muistuttava pieni kukkula. Suurin osa kaivosalueen kielteisistä maisemavaikutuksista tulee lieventymään sulkemisvaiheessa, vaikka alue ei tule kokonaan palautumaan kaivosta edeltäneeseen tilaan. Rikastushiekka-altaan maisemointi palauttaa edeltäneiden kaivostoimintojen aiheuttamat vaikutukset alueella enemmän luonnonmukaiseen tilaan, kun olemassa oleva rikastushiekka-allas maisemoidaan ja uudelleen istutetaan. Tätä voidaan pitää maiseman kannalta positiivisena vaikutuksena nykytilanteeseen verrattuna. 6.7.1 Sulkemisvaiheen jälkeiset jäännösvaikutukset Sulkemisvaiheessa infrastruktuurin, rakennusten ja patojen purkaminen ja poistaminen poistaa näiden rakenteiden visuaaliset vaikutukset. Hankealue maisemoidaan mahdollisimman luonnontilaista muistuttavaan tilaan. Kasvillisuuden palattua alueelle hankealuetta ei juurikaan erota maisemassa muutoin kuin muuttuneen topografian perusteella.

33 / 36 6.8 Maisemavaikutuksen merkittävyys Suurimmat muutokset maisemaan aiheutuvat kaivosalueiden rakentamisvaiheen aikana. Maiseman muutokset ulottuvat laajalle alueelle, vaikka hankkeen näkyvyys maisemassa on melko rajallinen. Maiseman muutokset ovat puuston ja pinnanmuotojen peittävyyden ansiosta tuskin havaittavissa lähiympäristössä, kun taas kauempana maastossa näkyvyys rajoittuu korkeimpiin maaston kohtiin. Perustuen vaikutuskohteiden herkkyyksiin ja vaikutusten suuruuteen hankkeen rakentamisen ja toiminnan kokonaisvaikutusta maisemaan voidaan pitää kohtalaisena. Vaikka maisemaan aiheutetut muutokset ovat pitkäkestoisia, altistuvat herkät vaikutuskohteet kuten matkailijat ratsastusreiteillä tai asukkaat metsissä maisemavaikutuksille vain väliaikaisesti tai eivät ollenkaan. Lähialueen asuinrakennuksilta tai kiinteistöiltä ei synny mallinnuksen perusteella pysyvää näköyhteyttä hankealueelle. Vähemmän herkät vaikutuskohteet kuten Ylläksen hiihtokeskuksissa laskettelevat voivat havaita maisemamuutokset vain osasta laskettelualueita. Välimatkan, pinnanmuotojen ja puuston takia ei Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta käytännössä ole näkyvyyttä hankealueelle. Olemassa oleva Rautuvaaran rikastushiekka-allas ja Rautuvaaran alueen historialliset kaivosrakennukset ovat jo näkyvissä, osaksi muuttaen maisemaa. Vuodenajat muuttavat merkittävästi hankkeen aiheuttamia maisemavaikutuksia ja näkyvyyttä. Talvella sivukivialueet ja rikastushiekka-allas ovat enimmäkseen lumen peittämiä, mikä erottuu hyvin useimmiten tummemmassa metsämaisemassa. Laajat lumen peittämät kaivos- ja sivukivialueet näkyvät talvimaisemissa luonnon elementeistä poikkeavina alueina. Kuitenkin, Rautuvaaran rikastushiekka-allas ja saostusaltaat näkyvät laakeana, järvimäisenä lumipeitteisenä alueena nykyiselläänkin, mikä ei juuri poikkea suunnitellusta rikastushiekka-altaasta. Kesällä laajat puuttomat alueet erottuvat myös kaukomaisemassa, mutta kontrasti metsämaiseman ja kaivokseen liittyvien alueiden värityksessä ei ole niin suuri kuin talvella. Hankealue näkyy parhaiten Yllästunturin laelta ja länsirinteiltä sekä Kuertunturin laelta. Kesäaikaan Yllästunturilla vierailee selvästi vähemmän ihmisiä kuin talviaikaan, joten maisemavaikutus voidaan kokea talvella suurempana kuin kesällä. Valaistuksen maisemavaikutus kohdistuu voimakkaimmin kaivosalueille sekä niiden välittömään lähiympäristöön. Kaukomaisemaan kaivoshankkeen valaistus tuo esimerkiksi Ylläksen länsirinteiltä nähtyyn maisemaan uuden, valaistun maamerkin. Taulukko 2 Maisemavaikutusten merkittävyys vaikutuskohteiden mukaan. Vaikutuskohde Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen suuruus Vaikutuksen merkittävyys Lähialueen asukkaiden asuinympäristö Keskisuuri Pieni Vähäinen Lähialueen virkistyskäyttö Korkea Pieni Kohtalainen Kuertunturin virkistyskäyttö Korkea Keskisuuri Merkittävä Lähialueen moottorikelkkareitit Matala Pieni Vähäinen Ylläksen matkailukeskus Keskisuuri Keskisuuri Kohtalainen Ylläksen laskettelukeskukset Matala Keskisuuri Vähäinen Ylläksen Maisematie Keskisuuri Pieni Vähäinen

34 / 36 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto Korkea Merkityksetön Ei vaikutusta Niesaselän Natura-alue Keskisuuri Pieni Vähäinen Kulttuuriympäristön arvokohteet Keskisuuri (kyläalueet), korkea (RKY) Merkityksetön Ei vaikutusta Saivoharjujen alue Keskisuuri Keskisuuri Kohtalainen Ruotsin alueet Matala Merkityksetön Ei vaikutusta Taulukko 3 Maisemavaikutusten merkittävyys erillisten vaikuttavien elementtien mukaan. Vaikuttava elementti Vaikutuskohteen herkkyys Vaikutuksen suuruus Vaikutuksen merkittävyys Suojavalli Matala (kaivosalue), korkea (Hannukaisen kylä) Pieni Kohtalainen (Hannukaisen kylä) Kuljetin Keskisuuri (Saivoharjut) Matala (muut alueet) Keskisuuri Kohtalainen (Saivoharjut) Valaistus Korkea Pieni Kohtalainen Ohjeellinen uusi yhdysradan yhteystarve Ohjeellinen matkailu-/ virkistysreitti Keskisuuri Keskisuuri Kohtalainen Keskisuuri Pieni Vähäinen 7. VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Maisemavaikutuksia voidaan lieventää jättämällä mahdollisimman paljon puustoa ja maapeitteitä rakennettujen alueiden ympärille. Esimerkiksi Hannukaisen kaivosalueen suojavallin ja kaivospiirin rajan välille jätetään mahdollisimman paljon puustoa. Suojavallin luiskiin istutetaan puustoa mahdollisimman pian vallin rakentamisen jälkeen, jolloin kasvillisuus häivyttää sen vaikutusta lähimaisemassa. Rikastushiekka-altaan ja sivukiven varastoalueiden vaiheittainen rakentaminen vähentää maisemavaikutuksia hankkeen alkuvaiheissa. Sivukivialueiden ja rikastushiekka-altaan sekä muiden alueiden vaiheittainen maisemointi vähentää maisemavaikutuksia. Rakennusten ympäristöön sulautuvat värivalinnat (harmaat) voivat myös vähentää näkyvyyttä. Tämä koskee erityisesti rikastamon, suodatuslaitoksen jne. näkyvyyttä. 8. EPÄVARMUUDET JA SEURANTATARVE Maisemassa ajan mittaan tapahtuvat muutokset sekä esimerkiksi moninaiset vuodenaikojen vaihteluiden mukaan tapahtuvat muutokset tekevät maisemavaikutusten arvioinnista haastavaa. On myös mahdollista, että maiseman luonne ja näkymät muuttuvat nopeasti esimerkiksi metsien

35 / 36 avohakkuiden takia. Yksi arvioinnin epävarmuuteen vaikuttava lisätekijä ovat mahdolliset tulevat muutokset maankäytön suunnitelmissa. Maisemavaikutukset eivät aina ole kokonaan mitattavissa tai selvästi tulkittavia. On hankalaa arvioida esimerkiksi vaikutusten merkittävyyttä ja vaikutuskohteen herkkyyttä, koska kaivostoiminnan aiheuttamien visuaalisten muutosten kokeminen on hyvin subjektiivista. Kokemukseen vaikuttaa vaikutuskohteen suhde alueeseen, aihetta koskevan tiedon määrä, aihetta koskeva mielenkiinto kuin myös henkilökohtaiset syyt arvostaa aluetta tai kaivostoimintaa siellä. Sulkemistoimenpiteillä on suuri merkitys (jäännös)vaikutusten lieventämisessä. Sulkemistoimenpiteet on otettu huomioon arvioinnissa.

36 / 36 LÄHTEET Diff Design Oy. Videosovite kuljettimen maastomallinnuksesta. Hannukainen Mining. (HannukainenKuljetin_Talvi_AB_v2_musa.mp4) Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto 2017. Lapin arvokkaiden harjualueiden inventointityö POSKI2-hankkeessa ja alustavat tiedot Saivoharjujen alueesta. Julkaisematon dokumentti. Lyytikäinen Ari 1983. Lapin harjujen moninaiskäyttötutkimus. Perusinventoinnin tulokset. Valtakunnallinen harjututkimus. Pöyry Finland Oy 2016. Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemus. Hannukainen Mining Oy. 17.2.2016. Ramboll 2016. Suojavallin maisemavaikutusten arviointi, virtuaalimalli, videosovitetteet ja valokuvakuvasovitteet. Ramboll 2014. Hannukaisen kaivoshanke. Maisemavaikutusten arvioinnin täydennysselvitys. Northland Mines Oy 20.5.2014. Ramboll Finland Oy 2013. Hannukaisen kaivoshanke. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Northland Mines Oy.

HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 0-1 LIITE 1 NÄKYVYYSANALYYSI

Näkyvyysanalyysi kaivosalueiden sivukiven ja pintamaiden varastointialueiden sekä rikastushiekka-alueiden teoreettisesta näkyvyysalueesta Kuertunturi!. + 280 m mpy Sivukiven ja/tai pintamaan varastointialue tai osia siitä/niistä näkyy Ylläs + 320 m mpy + 300 m mpy Rikastushiekka-allas tai osia siitä näkyy!. + 280 m mpy Sekä sivukivi- ja pintamaa- että rikastushiekka-alueet tai osia niistä näkyy!. Etäisyysvyöhyke sivukivi-, pintamaa- ja rikastushiekka-alueista 1 km + 235 m mpy Pintamaiden varastointialue Maisematie 2 km 5 km Sivukiven varastointialue Rikastushiekka-allas Suojavalli 10 km Avolouhos Teollisuusalue Valokuvasovitteiden kuvauspaikat!. Kaivospiiri!. Kansallispuisto Natura 2000 -alue Korkeusmalliin perustuva maastomalli 11.9.2017/TL 0 1 2 Niesakero + 215 m mpy 4 km $ Paloselkä!.

HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 0-2 LIITE 2 VALOKUVASOVITTEET

Kuertunturi RIKASTUSHIEKKA-ALUE TMF Area RIKASTAMO Process plant SUOJAVALLI PINTAMAIDEN LÄJITYSALUE Overburden area SIVUKIVIALUE aste rock dump area PINTAMAIDEN LÄJITYSALUE Overburden area KUERVITIKON AVOLOUHOS Kuervitikko mine pit 15. TOIMINTAVUOSI Start of mining +15 years RAUTUVAARAN VANHA KAIVOSTORNI Old Rautuvaara Mine Tower Kiuaskero ESIRAKENTAMISVAIHE Pre-construction Kuertunturi Kuvauspiste EUREF FIN TM35FIN P= 7501432,22 I= 376181,35

Ylläs RIKASTAMO Process plant SUOJAVALLI SIVUKIVIALUE aste rock dump area PINTAMAIDEN LÄJITYSALUE Overburden area RIKASTUSHIEKKA-ALUE TMF Area PINTAMAIDEN LÄJITYSALUE Overburden area KUERVITIKON AVOLOUHOS Kuervitikko mine pit 15. TOIMINTAVUOSI Start of mining +15 years RAUTUVAARAN VANHA KAIVOSTORNI Old Rautuvaara Mine Tower HANNUKAISEN VANHA SIVUKIVIALUE Old aste rock dump area Äkäslompolo ESIRAKENTAMISVAIHE Pre-construction Ylläs Kuvauspiste EUREF FIN TM35FIN P= 7497708,31 I= 381160,48

Niesakero MURSKAUSLAITOS Crushing station RIKASTAMO Process plant RIKASTUSHIEKKA-ALUE TMF Area SIVUKIVIALUE aste rock dump area SIVUKIVIALUE aste rock dump area 15. TOIMINTAVUOSI Start of mining +15 years RAUTUVAARAN VANHA KAIVOSTORNI Old Rautuvaara Mine Tower HANNUKAISEN VANHA SIVUKIVIALUE Old aste rock dump area VANHA PROSESSIVESIALLAS Old Process water pond ESIRAKENTAMISVAIHE Pre-construction Niesakero Kuvauspiste EUREF FIN TM35FIN P= 7489578,44 I= 375912,33

Maisematie RIKASTAMO Process plant SIVUKIVIALUE aste rock dump area PINTAMAIDEN LÄJITYSALUE Overburden area RIKASTUSHIEKKA-ALUE TMF Area 15. TOIMINTAVUOSI Start of mining +15 years RAUTUVAARAN VANHA KAIVOSTORNI Old Rautuvaara Mine Tower Kuervaara ESIRAKENTAMISVAIHE Pre-construction Ylläs Kuvauspiste EUREF FIN TM35FIN P= 7496989,173 I= 379927,741

Ylläs RIKASTAMO Process plant MURSKAUSLAITOS Crushing station 15. TOIMINTAVUOSI Start of mining +15 years Äkäslompolo ESIRAKENTAMISVAIHE Pre-construction Ylläs Kuvauspiste EUREF FIN TM35FIN P= 7497708,31 I= 381160,48

HANNUKAISEN KAIVOSALUEEN OSAYLEISKAAVAN MAISEMAVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 0-3 LIITE 3 SUOJAVALLIN LEIKKAUSPIIRROKSET

1510020528 Hannukainen Alue- ja suojavallileikkaukset Yleiskartta ja leikkaus E-E MK 1:40 000 +230m mpy Pintamaiden varastointi +222-235m mpy Sivukiven varastointialue +280m mpy Avolouhos Sivukiven varastointialue +320m mpy Pintamaiden varastointialue +300m mpy +325m mpy Kuerjoki Suojavalli Pikkulaki Kuervaara Aavahelukantie Kaivospiirinraja Kaivospiirinraja Pakasaivontie Isoniva :\1388\Hannukainen_Mining\1510020528_Hannukainen_Selvitykset\Piirustukset\Yleiskartta.dwg Pvm. 4.9.2017 +397,5m mpy Kuertunturi +446m mpy

Sivukiven varastointialue 1510020528 Hannukainen Suojavalli MK 1:10 000 D Avolouhos C Pvm. 4.9.2017 B D Pintamaiden varastointialue Suojavalli A C i ri n B vo sp i ra ja E 0 A :\1388\Hannukainen_Mining\1510020528_Hannukainen_Selvitykset\Piirustukset\Suojavalli.dwg Ka i 200 400 600 800 1000m