Hannukaisen kaivoshanke Kolari MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Hannukaisen kaivoshanke Kolari MELUSELVITYS

2 Hannukaisen kaivoshanke Kolari MELUSELVITYS Viite Päivämäärä Laatija Sakari Ruokolainen Hyväksyjä Nathan Gaasenbek, Matti Kautto Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2015 aineistoa. Tässä selvityksessä suunnittelu on tehty ETRS-TM35FIN / N2000 koordinaatistoissa. 1

3 Sisältö 1. Johdanto Vertailuarvot Keskiäänitasot, LAeq Hetkelliset enimmäisäänitasot, LAmax Melumallinnuksen suorittaminen Mallinnusohjelma ja -asetukset Melulähteet Kaivosalueen melulähteet Liikenne Mallinnustilanteet Suojavallin rakentamisvaihe Tuotantovaihe Mallinnustulokset Nykytila Suojavallin rakentaminen Muu rakentaminen Tuotantovaihe Epävarmuustarkastelu Melun mahdollinen impulssimaisuus Mallinnusmenetelmä, -asetukset ja melulähteet Johtopäätökset Toiminnasta aiheutuvat ympäristömelutasot Kaivoksen vaikutukset äänimaisemaan Liitteet Liite 1. Melun leviämismallinnukset; tien 940 liikenne nykytilassa, keskiäänitasot, LAeq Liite 2. Melun leviämismallinnukset; suojavallin rakentaminen, keskiäänitasot, LAeq Liite 3. Melun leviämismallinnukset; kaivoksen muu rakentaminen, keskiäänitasot, LAeq Liite 4. Melun leviämismallinnukset; tuotantovaihe, keskiäänitasot, LAeq Liite 5. Melun leviämismallinnukset; hetkelliset enimmäisäänitasot, LAmax 2

4 1. Johdanto Hannukainen Mining Oy hakee ympäristölupaa Kolarissa Hannukaisen kylässä sijaitsevan esiintymän hyödyntämiselle. Ympäristölupahakemuksen sekä kaivosalueen osayleiskaavoituksen tueksi Ramboll on selvittänyt suunnitellusta kaivostoiminnasta Hannukaisen alueella aiheutuvia melutasoja lähiympäristössä laskennallisesti mallintamalla. Tässä raportissa on esitetty melumallinnusten tulokset johtopäätöksineen. 2. Vertailuarvot 2.1 Keskiäänitasot, LAeq Toiminnasta aiheutuvia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätöksessä melutasojen ohjearvoista 993/1992 annettuihin melutasojen ohjearvoihin (A-painotettu keskiäänitaso, L Aeq ), jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1)Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2)Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3)Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jotta melumittausten tai -mallinnusten tuloksia voidaan vertailla VNp:n ohjearvoihin, on selvitettävä, onko melu luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden lisäys mitattuun tai mallinnettuun äänitasoon on 5 db. Vertailtaessa mallinnusten tai mittausten tuloksia ohjearvotasoihin on lisäksi huomioitava epävarmuustekijät. Kiviaineksen mekaaninen käsittely aiheuttaa impulssimaista melua lähietäisyydellä melulähteistä. Melun edetessä kauemmaksi satojen metrien etäisyydelle impulssimaisuus vähenee ja lopulta häviää kokonaan. Selvityksen kohteena olevassa toiminnassa ei esiinny kapeakaistaista melua aiheuttavia melulähteitä lukuun ottamatta työkoneiden ja räjäytysten varoitusäänimerkkejä, jotka kuitenkin ovat työturvallisuustekijöitä. 2.2 Hetkelliset enimmäisäänitasot, LAmax Teollisuuden aiheuttaman melun hetkellisille enimmäisäänitasoille ei ole Suomessa annettu virallisia ohjearvoja. Yleisimmin sallittuna enimmäismelutasona on sovellettu asuntoalueilla 60 db (L AFmax ) ja loma-asutus-, sekä ulkoiluja virkistysalueilla 55 db (L AFmax ) ja näitä arvoja on käytetty tässä selvityksessä. 3

5 3. Melumallinnuksen suorittaminen 3.1 Mallinnusohjelma ja -asetukset Melumallinnus tehtiin DataKustik CadnaA 4.5 mallinnusohjelmalla, joka pohjautuu yhteispohjoismaisiin laskentamalleihin. Ohjelma on aluelaskentamalli, joka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa (lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen ja pieni lämpötilainversio). Malliin syötetään lähtötietoina mm. laskenta-alueen maastonmuodot sekä äänilähteiden melupäästötiedot. Syötettyjen maastotietojen perusteella mallinnusohjelma muodostaa kolmiulotteisen maastomallin. Maastomallin päälle sijoitetaan melun laskentapisteverkko. Ohjelma laskee kullekin laskentaverkon pisteelle melun halutun äänitason tietylle ajanjaksolle (esim. päiväajan keskiäänitaso L Aeq_07-22 ), ottaen huomioon mm. melun etäisyysvaimennuksen ja maanpinnan aiheuttaman vaimennuksen. Ohjelma esittää tulokset graafisesti (väreinä ja/tai viivoina) meluvyöhykkeittäin esimerkiksi 5 db:n välein. Mallinnuksen maastoaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeusaineistoa, jossa korkeuskäyrät on esitetty 2,5 metrin välein. Melun laskentapisteverkko sijoitettiin 2 metrin korkeudelle maan pinnasta ja laskentapisteiden etäisyydeksi toisistaan asetettiin 50 metriä. Meluvyöhykkeet on esitetty 5 db:n välein. Mallinnuksissa jätettiin laskenta-alueella olevien metsäalueiden ja rakennusten melua vaimentava vaikutus huomioimatta. Maanpinta asetettiin pehmeäksi pinnaksi (G=0) lukuun ottamatta louhos- ja läjitysalueita, joiden pinnat asetettiin koviksi eli melua heijastaviksi pinnoiksi (G=1). 3.2 Melulähteet Kaivosalueen melulähteet Taulukossa 2 on esitetty päivä- ja yöajan keskiäänitasojen (L Aeq ) mallinnuksissa käytetyt melulähteiden äänitehotasot (L WA ), akustiset korkeudet maanpinnasta sekä suunnitellut päivä- ja yöaikaiset toiminta-ajat ja toimintatehokkuudet (merkittävää melua tuottavan ajan osuus päivä-/yöajan toiminta-ajoista). Melulähteet mallinnettiin pistemäisinä melulähteinä lukuun ottamatta kiviautoja ja kuljettimia, jotka mallinnettiin viivamaisina melulähteinä. Melulähteiden tiedot on valittu melulähdetyypeille tehtyjen mittausten tai laitevalmistajilta saatujen tietojen perusteella. Räjäytysten aiheuttamaa melua ei mallinnuksissa huomioitu, koska räjäytyksiä suoritetaan suhteellisen harvoin (arvioitu kaksi räjäytyskertaa viikossa) ja melutapahtuman lyhytaikaisuuden vuoksi räjäytyksillä ei ole merkittävää vaikutusta koko päiväajan keskiäänitasoihin. Päivä- ja yöajan keskiäänitasojen lisäksi mallinnuksilla on tarkasteltu kaivosalueen melulähteiden aiheuttamia hetkellisiä enimmäisäänitasoja (L Amax ). Enimmäisäänitasojen mallinnuksissa laskenta tehtiin siten, että mallinnusohjelmassa kaikki melulähteet asetettiin tuottamaan jatkuvana korkeimpia melulähteistä mitattuja melutasoja yhtäaikaisesti. Enimmäisäänitasojen mallinnuksissa käytetyt melupäästötiedot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 2. Keskiäänitasojen mallinnuksissa käytetyt melulähteiden tiedot. Melulähde L WA (db) Korkeus (m) Toiminta-aika (tehokkuus) Päivä Pistokuokka (kaivinkone) (90 %) (100 %) Kiviauto (90 %) (100 %) Kiviaineksen läjitys (33 %) (100 %) Normaali työkone (90 %) (100 %) Mobiilimurska (90 %) (100 %) Rikotus (50 %) (100 %) Poravaunu (50 %) (100 %) Primäärimurska (100 %) (100 %) Malmikuljetin 95 2, (100 %) (100 %) Kuljettimen vetopää 100 2, (100 %) (100 %) Yö Taulukko 3. Enimmäisäänitasojen mallinnuksissa käytetyt melupäästötiedot. Melulähde L WAmax (db) Pistokuokka (kaivinkone) 128 Kiviauto 118 Kiviaineksen läjitys 124 Normaali työkone 120 Mobiilimurska 131 Rikotus 132 Poravaunu 127 Primäärimurska 120 Malmikuljetin 105 Kuljettimen vetopää 110 4

6 3.2.2 Liikenne Mallinnuksissa otettiin huomioon tien 940 yleinen liikenne ja kaivostoimintaa liittyvä liikenne seuraavasti. Tien 940 yleinen liikenne KVL (2015) ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 5 8 %. Kaivostoimintaan liittyvä liikenne kaivoksen rakentamisvaiheissa KVL 350 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 10 % Kaivostoimintaan liittyvä liikenne kaivoksen tuotantovaiheessa KVL 470 ajon./vrk raskaan liikenteen osuus 10 %. Nopeusrajoituksina käytettiin tien 940 voimassa olevia kesänopeusrajoituksia km/h sillä poikkeuksella, että kaivosta rakennettaessa ja sen tuotantovaiheessa kaivosalueen kohdalla nopeusrajoituksena käytettiin 60 km/h. Alhaisempaa nopeusrajoitusta ehdotetaan suunnitteluratkaisuna liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Kaivoksen yhdystien nopeusrajoituksena käytettiin 40 km/h. 3.3 Mallinnustilanteet Alueen nykytilanteen melutasot mallinnettiin tien 940 yleisen liikenteen aiheuttaman melun leviämisen mukaisesti. Kaivostoiminnan aiheuttaman melun leviäminen mallinnettiin suojavallin rakentamisvaiheessa, rakentamisvaiheessa suojavallin valmistumisen jälkeen ja kaivoksen tuotantovaiheessa. Melumallinnuksissa on tarkasteltu tilanteita, joissa melulähteet sijaitsevat lähimpänä asutusta. Suurimman osan kaivoksen toiminta-ajasta valtaosa kaivosalueen melulähteistä tulee sijaitsemaan huomattavasti mallinnustilanteissa esitettyä kauempana asutuksesta Suojavallin rakentamisvaihe Kaivoksen suojavallin rakentamisvaiheen melumallinnus tehtiin tilanteessa, jossa tulevan suojavallin kohdalla kulkee kiviautoreitti louhosalueella ja pintamaiden läjitysalueella työskentelee yhteensä viisi kaivinkonetta Melulähteet sijaitsevat olemassa olevan maanpinnan tasossa. Melulähteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Melumallinnuksessa käytettyjen melulähteiden sijainnit suojavallin rakentamisvaiheessa. 5

7 1.1.1 Muu rakentaminen Suojavallin valmistumisen jälkeen kaivoksen muun rakentamisen aiheuttaman melun leviämisen mallinnus tehtiin tilanteessa, jossa kaivosalueen eteläreunassa sijaitsee n. 3,3 km pitkä ja harjakorkeudeltaan oleva suojavalli louhosalueella työskentelee kolme kaivinkonetta korkotasolla +185 pintamaiden läjitysalueella työskentelee kaksi kaivinkonetta ja suoritetaan läjitystä kahdessa pisteessä korkotasolla primäärimurskausalueella työskentelee yksi kaivinkone mobiilimurskausalueella työskentelee mobiilimurska ja iskuvasara kaivosalueella kulkee kolme kiviautoreittiä tulevan kuljetinhihnan kohdalla kulkee työkonereitti Melulähteiden ja suojavallin sijainnit muun rakentamisen tilanteessa on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Melumallinnuksessa käytettyjen melulähteiden ja suojavallin sijainnit kaivoksen muun rakentamisen vaiheessa. 6

8 3.3.3 Tuotantovaihe Kaivoksen tuotantovaiheen aiheuttaman melun leviämisen mallinnus tehtiin louhinnan aloitustason mukaisessa tilanteessa, jossa kaivosalueen eteläreunassa sijaitsee n. 3,3 km pitkä ja harjakorkeudeltaan oleva suojavalli louhosalueella työskentelee kolme kaivinkonetta ja kolme poravaunua louhinnan aloitustasolla +180 pintamaiden läjitysalueella työskentelee kaksi pistokuokkaa ja suoritetaan läjitystä kahdessa pisteessä korkotasolla +235 primäärimurskausalueella toimii primäärimurska, syöttö murskaan ja louheen läjitys mobiilimurskausalueella työskentelee mobiilimurska ja iskuvasara kaivosalueella kulkee kolme kiviautoreittiä kaivoksen ja Rautuvaaran välillä toimii kuljetinhihna, jonka kohdalla kuljettimen vetoasemat yhden kilometrin välein Melulähteiden ja suojavallin sijainnit tuotantovaiheen tilanteessa on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Melumallinnuksessa käytettyjen melulähteiden ja suojavallin sijainnit kaivoksen tuotantovaiheessa. 7

9 4. Mallinnustulokset Mallinnettujen päivä- ja yöajan keskiäänitasojen mallinnuskartat eri tilanteissa on esitetty liitteissä 1 4. Hetkellisten enimmäisäänitasojen mallinnuskartat on esitetty liitteessä Nykytila Keskiäänitasot, L Aeq Tien 940 yleisen liikenteen aiheuttaman melun leviämismallinnukset päiväaikaan on esitetty liitteessä 1.1 ja yöaikaan liitteessä 1.2. Mallinnustulosten perusteella tieliikenteen aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 55 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 57 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 45 db 37 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 56 db). Tieliikenteen aiheuttamat yöaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 50 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 51 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 40 db 26 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 51 db). Saivojärven virkistysalueella päiväajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 45 db ja yöajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 40 db (mikäli virkistysaluetta käytetään yöaikaan) pienellä tiehen 940 rajautuvalla alueella. 4.2 Suojavallin rakentaminen Suojavallin rakentamisen aikaiset yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 2.1 ja yöaikaan liitteessä 2.2. Pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 2.3 ja yöaikaan liitteessä 2.4. Hetkelliset enimmäisäänitasot on esitetty liitteessä 5.1. Kaikki melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Mallinnustulosten perusteella yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 55 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 58 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 45 db 47 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 58 db). Vastaavat kaikkien melulähteiden aiheuttamat yöaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 50 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 52 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 40 db 22 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 51 db). Saivojärven virkistysalueella päiväajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 45 db ja yöajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 40 db (mikäli virkistysaluetta käytetään yöaikaan) pienellä tiehen 940 rajautuvalla alueella. Kaivosalueen melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Mallinnustulosten perusteella pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot eivät ylitä Vnp:n 993/1992 mukaista asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa 55 db (korkein keskiäänitaso 50 db). Keskiäänitasot ylittävät loma-asumisen käytettävien alueiden ohjearvon 45 db 23 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 50 db). Vastaavat pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat yöaikaiset keskiäänitasot eivät ylitä Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa 50 db (korkein keskiäänitaso 40 db). Loma-asuinalueille annettu ohjearvo 40 db ylittyy kahdella loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 41 db). Saivojärven virkistysalueella pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot ovat alle 40 db ja siten alittavat ohjearvot. Kaivosalueen melulähteet, hetkelliset enimmäisäänitasot, L Amax Kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat hetkelliset enimmäisäänitasot ylittävät mallinnustulosten perusteella vertailuarvon 60 db viidellä asuinkiinteistöllä (suurin arvo 63 db) ja vertailuarvon 55 db 34 loma-asuinkiinteistöllä (suurin arvo 63 db). Saivojärven virkistysalueella enimmäisäänitasot ovat suurimmillaan 52 db ja alittavat vertailuarvon 55 db. 4.3 Muu rakentaminen Suojavallin valmistumisen jälkeen kaivoksen muun rakentamisen aikaiset yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 3.1 ja yöaikaan liitteessä 3.2. Pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 3.3 ja yöaikaan liitteessä 3.4. Hetkelliset enimmäisäänitasot on esitetty liitteessä 5.2. Kaikki melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Mallinnustulosten perusteella yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 55 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 58 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 45 db 23 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 58 db). 8

10 Vastaavat kaikkien melulähteiden aiheuttamat yöaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 50 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 52 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 40 db 13 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 51 db). Saivojärven virkistysalueella päiväajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 45 db pienillä tiehen 940 ja kuljetinhihnan rakennuslinjaan rajautuvilla alueilla. Yöajan keskiäänitaso ylittää yöajan ohjearvon pienellä tiehen 940 rajautuvalla alueella. Vastaavat kaikkien melulähteiden aiheuttamat yöaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 50 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 52 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 40 db 18 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 51 db). Saivojärven virkistysalueella päiväajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 45 db ja yöajan keskiäänitasot ylittävät ohjearvon 40 db (mikäli virkistysaluetta käytetään yöaikaan) pienellä tiehen 940 rajautuvalla alueella. Kaivosalueen melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Kaivosalueen melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Mallinnustulosten perusteella pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot eivät ylitä Vnp:n 993/1992 mukaista asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa 55 db (korkein keskiäänitaso 43 db) eivätkä loma-asuinalueiden ohjearvoa 45 db (korkein keskiäänitaso 42 db). Pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat yöajan keskiäänitasot ovat asutuksessa suurimmillaan 33 db ja alittavat siten molemmat ohjearvot. Saivojärven virkistysalueella päiväajan ohjearvo 45 db ylittyy pienellä kuljetinhihnan rakennuslinjaan rajautuvalla alueella. Yöajan keskiäänitasot alittavat ohjearvon. Kaivosalueen melulähteet, hetkelliset enimmäisäänitasot, L Amax Kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat hetkelliset enimmäisäänitasot eivät mallinnustulosten perusteella ylitä asuinkiinteistöillä vertailuarvoa 60 db (suurin arvo 54 db) eivätkä vertailuarvoa 55 db loma-asuinkiinteistöillä (suurin arvo 54 db). Saivojärven virkistysalueella vertailuarvo 55 db ylittyy pienellä kuljetinhihnan rakennuslinjaan rajautuvalla alueella. 4.4 Tuotantovaihe Tuotantovaiheen louhinnan aloitustason yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 4.1 ja yöaikaan liitteessä 4.2. Pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot päiväaikaan on esitetty liitteessä 4.3 ja yöaikaan liitteessä 4.4. Hetkelliset enimmäisäänitasot on esitetty liitteessä 5.3. Kaikki melulähteet, päivä- ja yöajan keskiäänitasot, L Aeq Mallinnustulosten perusteella yleisen liikenteen, kaivokseen liittyvän liikenteen ja kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot ylittävät Vnp:n 993/1992 mukaisen asumiseen käytettäville alueille annetun ohjearvon 55 db kahdella asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 59 db) ja loma-asuinalueille annetun ohjearvon 45 db 28 loma-asuinkiinteistöllä (korkein keskiäänitaso 58 db). Mallinnustulosten perusteella pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot eivät ylitä Vnp:n 993/1992 mukaista asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa 55 db (korkein keskiäänitaso 42 db) eivätkä loma-asuinalueiden ohjearvoa 45 db (korkein keskiäänitaso 40 db). Pelkkien kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat yöajan keskiäänitasot ovat asutuksessa suurimmillaan 39 db ja alittavat siten molemmat ohjearvot. Korkein yöajan keskiäänitaso aiheutuu mallinnuksen perusteella kuljetinhihnan melusta kuljetinta lähinnä olevalle loma-asuinkiinteistölle Äkäsjoen varressa. Varsinaista kaivosaluetta lähinnä olevassa asutuksessa yöajan keskiäänitasot ovat selvästi alle 40 db. Saivojärven virkistysalueella päiväajan keskiäänitasot alittavat ohjearvon 45 db. Yöajan ohjearvo 40 db ylittyy pienellä kuljetinhihnaan rajatuvalla alueella. Kaivosalueen melulähteet, hetkelliset enimmäisäänitasot, L Amax Kaivosalueen melulähteiden aiheuttamat hetkelliset enimmäisäänitasot eivät mallinnustulosten perusteella ylitä asuinkiinteistöillä vertailuarvoa 60 db (suurin arvo 55 db) eivätkä vertailuarvoa 55 db loma-asuinkiinteistöillä (suurin arvo 53 db). Saivojärven virkistysalueella vertailuarvo 55 db ylittyy pienellä kuljetinhihnaan rajautuvalla alueella. 4.5 Epävarmuustarkastelu Melun mahdollinen impulssimaisuus Melumallinnuksen perusteella ei ole mahdollista sanoa onko melu tietyssä tarkastelupisteessä impulssimaista. Melun impulssimaisuus voidaan todeta tarkastelupisteessä kuulohavainnoin ja mittauksilla. Impulssimaisen melun asutuksessa esiintymisen todennäköisyys on suurinta suojavallin rakentamisvaiheessa, jolloin melulähteiden melu pääsee esteettä kulkemaan asutuksen suuntaan. Suojavallin valmistuttua impulssimaisen melun todennäköisyys pienenee, koska valli ehkäisee tehokkaasti lähimpien melulähteiden melun leviämistä. Asutusta lähimmät melulähteet sijaitsevat vähintään satojen metrien 9

11 5 Johtopäätökset etäisyydellä ja suuri osa melulähteistä yli kilometrin etäisyydellä asutuksesta, mikä myös osaltaan vähentää impulssimaisen melun todennäköisyyttä tarkastelukohteissa. Suojavalli on mitoitettu siten, että pelkistä kaivosalueen melulähteistä aiheutuvat päivä- ja yöajan keskiäänitasot eivät suojavallin valmistumisen jälkeen ylitä Vnp:n 993/1992 mukaisia ohjearvoja impulssimaista melua tuottavien melulähteiden läheisyydessä sijaitsevissa häiriintyvissä kohteissa myöskään tilanteessa, jossa keskiäänitasoihin on mahdollisesti tehtävä impulssimaisuuskorjaus + 5 db Mallinnusmenetelmä, -asetukset ja melulähteet Laskentastandardiin perustuva laskennan arvioitu epävarmuustaso lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on ±3 db. Mallinnukset on suoritettu melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa siten, että mallinnuksessa myötätuuli käy jokaisesta melulähteestä jokaista tarkastelupistettä kohti ja ilman lämpötilakerrostuneisuus on melun leviämisen kannalta suotuisa. Todellisuudessa tuulen käydessä yhdestä ilmansuunnasta, ovat melutasot vastakkaisessa ilmansuunnassa mallinnuksissa esitettyjä selvästi alhaisempia. Toisaalta ääriolosuhteissa voi melun leviäminen olla tietyissä ilmansuunnissa mallinnuksissa esitettyjä voimakkaampaa. Mallinnuksissa ei ole huomioitu alueen puuston melua vaimentavaa vaikutusta, mikä varsinkin suuremmilla etäisyyksillä voi vaikuttaa tuloksiin niitä yliarvioiden. Mallinnuksissa ei myöskään ole otettu huomioon kaivosalueelle syntyvien väliaikaisten varastokasojen melun leviämistä ehkäisevää vaikutusta. Hetkellisten enimmäisäänitasojen laskennallinen tarkastelu on tehty siten, että kaikki melulähteet tuottavat suurinta melulähteistä mitattua äänitasoa yhtäaikaisesti. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, joten todellisuudessa suurimmat hetkelliset äänitasot ovat todennäköisesti mallinnuksissa esitettyjä alhaisempia. Mallinnuksissa esitetyissä tilanteissa melulähteet sijaitsevat lähellä asutusta. Todellisuudessa suurimman osan ajasta valtaosa melulähteistä tulee sijaitsemaan huomattavasti kauempana häiriintyvistä kohteista ja aiheutuvat melutasot ovat näin ollen esitettyjä alhaisempia. 5.1 Toiminnasta aiheutuvat ympäristömelutasot Mallinnustulosten perusteella Hannukaisen suunniteltu kaivostoiminta on mahdollista toteuttaa siten, että suojavallin rakentamisen jälkeen pelkästä kaivostoiminnasta ei aiheudu Vnp:n 993/1992 mukaisten päivä- tai yöajan ohjearvojen ylittäviä keskiäänitasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Verrattuna tien 940 nykytilanteessa aiheuttamiin keskiäänitasoihin kaivostoiminnan ja yleisen liikenteen aiheuttamat yhteismelutasot eivät lisää ohjearvot ylittävien asuintai loma-asuinkiinteistöjen määrää, kun suojavalli rakennetaan ja tien 940 nopeusrajoitukseksi Hannukaisen kylän ja kaivoksen kohdalla asetetaan 60 km/h. Saivojärven virkistysalueella ohjearvot voivat ylittyä pienellä tiehen 940 rajautuvalla alueella jo nykytilanteessa ja kaivoksen toimiessa myös kuljetinhihnaan rajautuvalla alueella. Ohjearvon ylittävien alueiden osuus on kuitenkin erittäin pieni verrattuna koko virkistysalueeseen. Suojavallin rakentaminen on mallinnustulosten perusteella kaivoksen suurimpia melutasoja asutuksessa aiheuttava vaihe, jolloin verrattuna nykytilanteeseen kaivostoimintojen ja yleisen liikenteen aiheuttamat yhteismelutasot voivat lisätä päiväaikaan niiden loma-asuinkiinteistöjen määrää, joilla päiväajan ohjearvo ylittyy n. 10:llä. Suojavallin rakentamisvaihe on kuitenkin kestoltaan suhteellisen lyhytaikainen (arvioitu 2 vuotta) ja vallin rakentaminen on kriittinen toimenpide tulevien meluvaikutusten ehkäisemisen kannalta. Lisäksi on huomioitava, että suojavallia rakennettaessa merkittävimmät melulähteet ovat kerrallaan pääasiassa pienellä alueella ja etenevät vallin rakentamisen myötä eikä melun leviäminen ole näin ollen mallinnuksissa esitetyn suuruista koko rakentamisajan kaikissa suojavallia lähinnä olevissa häiriintyvissä kohteissa. Kaivostoimintojen aiheuttamat yöajan keskiäänitasot ovat pääsääntöisesti hyvin alhaisia, koska useimpien melulähteiden suunniteltu toiminta-aika on meluvaikutusten ehkäisemiseksi rajattu yöaikana yhteen tuntiin (klo 6 7). Kaivoksen tuotantovaiheessa suurin yöaikainen keskiäänitaso aiheutuu mallinnusten perusteella kuljetinhihnasta Äkäsjoen loma-asuinkiinteistöllä. Kuljetinhihnan koteloinnin ääneneristävyyttä voidaan parantaa Äkäsjoen kohdalla meluvaikutusten ehkäisemiseksi. Yöaikana keskiäänitasoja merkittävämmäksi melun tarkastelu parametriksi muodostuvatkin toiminnasta aiheutuvat hetkelliset enimmäisäänitasot, joita em. aamun tuntina voi esiintyä. Suojavallin rakentamisen aikaan kaivostoiminnasta aiheutuvat suurimmat äänitasot voivat ylittää vertailuarvoina käytetyt 60 db asuinkiinteistöillä ja 55 db loma-asuinkiinteistöillä. Suojavallin rakentamisen jälkeen ei vertailuarvojen ylityksiä kuitenkaan laskennallisen tarkastelun perusteella tapahdu. Louhosräjäytykset voivat louhinnan alkuvaiheessa aiheuttaa korkeampia hetkellisiä melutasoja verrattuna muihin melulähteisiin. Räjäytyksiä on kuitenkin suunniteltu tehtäväksi vain päiväaikaan n. kaksi kertaa viikossa ja lähimpänä asututusta tehtävät räjäytykset on suunniteltu suoritettavan pienemmillä 10

12 räjähdysainemäärillä kuin kauempana asutusta tehtävät räjäytykset. Lisäksi on huomioitava, että louhinnan edetessä syvemmälle ympäröivän maanpinnan alapuolelle, tulevat myös räjäytyksistä aiheutuvat meluvaikutukset lähiympäristössä pienenemään. Räjäytysten aiheuttamia meluvaikutuksia voidaan ehkäistä suorittamalla räjäytykset vähiten häiriötä aiheuttavana kellonaikana ja tiedottamalla lähiasutusta räjäytysten ajankohdista. 5.2 Kaivoksen vaikutukset äänimaisemaan Tarkasteltavalla alueella ei tällä hetkellä ole kaivoksen kaltaisia merkittäviä melulähteitä ja ympäristömelutasot muodostuvat pääasiassa yleisen liikenteen aiheuttamasta melusta. Näin ollen kaivostoiminta tulee muuttamaan kaivoksen toiminta-ajaksi alueen yleistä äänimaisemaa ja kaivostoiminnan aiheuttamat äänet voivat kuulua kauaksikin melulähteistä sääolosuhteista riippuen vaikka toiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eivät olisikaan korkeita. Tyypillisiä kaivostoiminnasta kuuluvia ääniä ovat kiviautojen kiihdytykset niiden noustessa sivukivialueen päälle, sivukiven läjityksestä aiheutuvat kolahdukset kivien iskeytyessä toisiaan vasten ja murskauksen ja rikotuksen aiheuttamat äänet. Louhosalueen melulähteiden, kuten porauksen äänet voivat kuulua asutukseen, mutta louhinnan edetessä syvemmälle maanpinnan alapuolelle tulee louhosmelun osuus sekä melutasoista että kuultavissa olevista äänistä pienenemään. Kaivoksen lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat vähintään satojen metrien etäisyydellä melulähteistä. Suurilla etäisyyksillä melun luonne muuttuu sen edetessä ja yleisesti häiritsevänä pidettävät äänen ominaisuudet, kuten impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus vähenevät, lopulta häviten kokonaan. Äänen häiritseviä ominaisuuksia vähentää myös alueella rakennettava suojavalli, joka tehokkaasti ehkäisee asutusta lähimpänä olevien melulähteiden melun leviämistä. Melun kokeminen on hyvin yksilöllistä ja matalatasoisetkin vieraat äänet voivat olla erityisen herkille kokijoille häiritseviä. Melulähteiden ja suojavallien oikealla sijoittamisella ja meluntorjuntatoimenpiteiden riittävällä mitoittamisella on Hannukaisen suunniteltu kaivostoiminta mahdollista kuitenkin toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuvat meluvaikutukset jäävät kokonaisuudessaan kohtuullisiksi. Valtioneuvoston asettamien ulkomelun ohjearvojen alapuolelle. Ramboll Finland Oy Sakari Ruokolainen Suunnittelija Matti Kautto Johtava asiantuntija 11

13 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 1.1 NYKYTILA - YLEINEN LIIKENNE PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

14 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 1.2 NYKYTILA - YLEINEN LIIKENNE YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

15 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 2.1 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN KAIVOS, KAIKKI LIIKENNE PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

16 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 2.2 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN KAIVOS, KAIKKI LIIKENNE YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

17 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 2.3 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN KAIVOS PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

18 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 2.4 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN KAIVOS YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

19 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 3.1 MUU RAKENTAMINEN KAIVOS JA KAIKKI LIIKENNE PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

20 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 3.2 MUU RAKENTAMINEN KAIVOS JA KAIKKI LIIKENNE YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

21 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 3.3 MUU RAKENTAMINEN KAIVOS PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

22 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 3.4 MUU RAKENTAMINEN KAIVOS YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

23 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 4.1 TUOTANTOVAIHE KAIVOS, KAIKKI LIIKENNE PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

24 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 4.2 TUOTANTOVAIHE KAIVOS, KAIKKI LIIKENNE YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

25 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 4.3 TUOTANTOVAIHE KAIVOS PÄIVÄAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_07-22 Mittakaava: 1: (A4)

26 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 4.4 TUOTANTOVAIHE KAIVOS YÖAJAN KESKIÄÄNITASOT LAeq_22-07 Mittakaava: 1: (A4)

27 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 5.1 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN HETKELLISET ENIMMÄISÄÄNITASOT LAmax >= 65 db Mittakaava: 1: (A4)

28 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 5.2 MUU RAKENTAMINEN HETKELLISET ENIMMÄISÄÄNITASOT LAmax >= 65 db Mittakaava: 1: (A4)

29 Hannukaisen kaivoshanke LIITE 5.3 TUOTANTOVAIHE HETKELLISET ENIMMÄISÄÄNITASOT LAmax >= 65 db Mittakaava: 1: (A4)