LEMMINKÄINEN INFRA OY HIETASEN LOUHINTA-ALUE MELUN LEVIÄMISMALLINNUS

Transkriptio

1 SRu LEMMINKÄINEN INFRA OY HIETASEN LOUHINTA-ALUE MELUN LEVIÄMISMALLINNUS 1. YLEISTÄ Lemminkäinen Infra Oy:n toimeksiannosta Groundia Oy on selvittänyt laskennallisesti Laukaassa sijaitsevan Hietasen suunnitellun louhinta-alueen toiminnan aiheuttamaa ympäristömelua. Melun leviämistä kuvaavat laskennalliset mallit laadittiin kolmeen toiminnan vaiheeseen. 2. KOHTEEN JA TOIMINNAN KUVAUS Selvityksen kohteena oleva louhinta-alue sijaitsee Laukaan Vehniän kylässä, kiinteistöllä Kohteen eteläpuolella kulkee seututie 638. Lähiympäristön maanpinnan korkeus vaihtelee suurelta osin välillä m mpy ja alueen korkein kohta on kohteen pohjoispuolella sijaitsevan Ryönävuoren huippu, joka on noin +180 m mpy. Suunnitellun otto-alueen korkein kohta on +154 m mpy ja suunniteltu ottotaso alueella on m mpy. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat suunnitellun ottoalueen länsipuolella noin 400 metrin etäisyydellä, eteläpuolella noin 800 metrin etäisyydellä sekä alueen lounais- ja kaakkoispuolella noin 1000 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähimmät loma-asuinkiinteistöt sijaitsevat kohteen länsipuolella Terva-Alasen rannalla noin 400 metrin etäisyydellä, kohteen pohjoispuolella Hietalammen rannalla noin 350 metrin etäisyydellä sekä kohteen kaakkoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä suunnitellusta ottoalueesta. Hietasen suunnitellulla ottoalueella louhitaan kalliota ja louhe jatkojalostetaan murskaamalla ja seulomalla haluttujen tuotteiden valmistamiseksi. Ylisuuret lohkareet rikotetaan iskuvasaralla ennen louheen syöttämistä murskaimeen. Koko vuosittaisen kiviaineserän valmistus toteutetaan lyhyissä toimintajaksoissa yhteensä n. 3-4 kk:n aikana vuosittain. Kohteen ja toiminnan tarkempi kuvaus on esitetty maa-ainesten ottosuunnitelmassa. Merkittävimmät melua aiheut- Groundia Oy puh Kuopio: Tietäjäntie 1, Toivala fax Jyväskylä: Vasarakatu 9A, Jyväskylä Tampere: Hermiankatu 8D, Tampere etunimi.sukunimi@groundia.fi

2 tavat toiminnot alueella ovat kallion poraus ja räjäytys, ylisuurten lohkareiden rikotus ja louheen murskaus. 3. VERTAILUARVOT Toiminnasta aiheutuvia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuihin melutasojen ohjearvoihin (A-painotettu keskiäänitaso, L Aeq ). Arvot eivät ole sitovia yhden teollisuuslaitoksen aiheuttamien melutasojen osalta, mutta niitä käytetään yleisesti vertailuarvoina. Taulukossa 1 on esitetty valtioneuvoston päätöksessä annetut meluohjearvot. Toiminnan aiheuttamia melutasoja verrataan valtioneuvoston päätöksen päiväohjearvoon, koska toiminta alueella toteutetaan päiväaikaan (7:00-22:00). Taulukko 1. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset melutasojen ohjearvot. Melutasojen A-painotetut ohjearvot ulkona päivä- ja yöaikaan L Aeq 7-22 db L Aeq 22-7 db Asumiseen käytettävät alueet Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä Hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asuinalueet, virkistysalueet, hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistys- ja luonnonsuojelualueet Jotta melumittausten tai -mallinnusten tuloksia voidaan vertailla VNp:n ohjearvoihin, on selvitettävä, onko melu luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden lisäys mitattuun tai mallinnettuun äänitasoon on 5 db. Vertailtaessa mallinnusten tai mittausten tuloksia ohjearvotasoihin on lisäksi huomioitava epävarmuustekijät. Melu on impulssimaista, mikäli siinä on selvästi kuultavia alle sekunnin mittaisia voimakkaita, toisistaan erottuvia, meluhuippuja. Laskennallisesti impulssimaisuus määritetään melutapahtuman (äänipulssin) A-painotettujen Slow- ja Impulse-aikavakiolla mitattujen äänitasojen erotuksena. Mikäli melutapahtuman A-painotettujen S- ja I-äänitasojen erotus on yli 5 db, melu luokitellaan impulssimaiseksi. Melu on kapeakaistaista, mikäli melusta on kuultavissa soivia ääniä tai ääneksiä. Kapeakaistaisuus määritetään laskennallisesti 1/3-oktaavi- taajuuskaistojen eli terssitaajuuskaistojen erotuksena. Mikäli yhden terssikaistan mitattu terssipainetaso ylittää yli viidellä desibelillä ko. kaistaan rajautuvien molempien (ala- ja yläpuolisten) terssikaistojen painetason, on ääni kapeakaistaista. Käytännön kokemusten perusteella impulssimaisuuskorjaus murskauskohteissa tehdään havaintopisteissä, jotka sijaitsevat alle 300 metrin etäisyydellä murskauksesta/rikotuksesta. 2(5)

3 4. MALLINNUKSEN SUORITTAMINEN 4.1 Mallinnusohjelma Melumallinnus tehtiin DataKustik CadnaA 4.0 mallinnusohjelmalla, joka pohjautuu yhteispohjoismaisiin laskentamalleihin. Ohjelma on aluelaskentamalli, joka laskee melutasot vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa (lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen ja pieni lämpötilainversio). Malliin syötetään lähtötietoina mm. laskenta-alueen maastonmuodot sekä äänilähteiden melupäästötiedot. Syötettyjen maastotietojen perusteella mallinnusohjelma muodostaa kolmiulotteisen maastomallin. Maastomallin päälle sijoitetaan melun laskentapisteverkko. Ohjelma laskee kullekin laskentaverkon pisteelle melun A-painotetun keskiäänitason (L Aeq ). Keskiäänitasot saadaan laskettua päivä- tai yöajalle. Ohjelma esittää tulokset graafisesti (väreinä ja/tai viivoina) meluvyöhykkeittäin esimerkiksi 5 db:n välein. 4.2 Lähtöarvot Melumallinnus tehtiin toiminnan kolmessa mallinnusvaiheessa niin, että kaikissa vaiheissa poraus tapahtuu louhintarintauksen päällä ja ylisuurten lohkareiden rikotus rintauksen alahelmassa. Louheen murskaus tapahtuu joka vaiheessa louhinta-alueen pohjalla. Mallinnuksessa murskauslaitoksen äänitehotasona (L WA ) käytettiin 120,7 db, joka vastaa viimeisintä mitattua todellista äänitehotasoa (mitattu tammikuussa 2010; Groundia Oy mittauspöytäkirja ) kivenmurskaamolla. Iskuvasaran äänitehotasona käytettiin 121 db ja porauksen 115 db. Iskuvasaran ja porauksen lähtöarvot vastaavat useista louhintakohteista mitattuja suurimpia äänitehotasoja keskimääräisille vastaaville laitteille / koneille. Murskaimen äänilähteen korkeudeksi asetettiin 3 m, poravaunun 1 m ja iskuvasaran 1 m maan pinnasta. Laskentapisteverkko sijoitettiin 2 m korkeudelle maan pinnasta. Melun laskentaverkon kooksi asetettiin 10 m x 10 m. Toimintaa koskevien suunnitelmien mukaisesti murskaamon, porauksen ja rikotuksen vuorokautiseksi toiminta-ajaksi valittiin 7:00 22:00. Murskauksen ja porauksen todelliseksi toiminta-ajaksi valittiin 14 h ja rikotuksen 4 h. Räjäytyksiä ei huomioitu melumallinnuksissa niiden vähäisestä määrästä johtuen. Meluselvityksessä jätettiin laskenta-alueella olevien metsäalueiden, rakennusten ja toiminnan seurauksena syntyvien tuotekasojen melua vaimentava vaikutus huomioimatta. Malleissa huomioitiin alueella olevat louhintarintaukset ja pintamaista rakennettavat 5 metriä korkeat 3(5)

4 meluvallit. Meluvallien ja alueen tärkeimpien melua aiheuttavien toimintojen sijainnit on esitetty liitteenä olevissa melumallinnuksissa. 5. TULOKSET Hietasen louhintatoiminnan ensimmäisen vaiheen melun muodostumista ja leviämistä kuvaava malli on esitetty liitteessä 1, toisen vaiheen liitteessä 2 ja kolmannen vaiheen liitteessä 3. Malleissa melukäyrät on esitetty 5 db:n välein ja melutasot lähimpien asuin- ja lomakiinteistöjen kohdalla erillisissä melutasoa kuvaavissa laatikoissa. Mallinnuksen perusteella keskiäänitasot (L Aeq ) vaiheessa 1 lähimmillä asuinkiinteistöillä ovat välillä 42 db (ohjearvo 55 db) ja lähimmillä lomakiinteistöillä db (ohjearvo 45 db). Vaiheessa 2 mallinnuksen mukaiset keskiäänitasot (L Aeq ) lähimmillä asuinkiinteistöillä ovat välillä db (ohjearvo 55 db) ja lähimmillä lomakiinteistöillä 32 db (ohjearvo 45 db). Vaiheessa 3 mallinnuksen mukaiset keskiäänitasot (L Aeq ) lähimmillä asuinkiinteistöillä ovat välillä db (ohjearvo 55 db) ja lähimmillä lomakiinteistöillä 27 db (ohjearvo 45 db). Ottoaluetta lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä melulähteistä, joten impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjauksia ei mallinnustuloksiin ole tarpeen tehdä. 6. TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Melumallinnuksen tulosten perusteella Hietasen louhinta-alueen toiminnasta ei aiheudu missään toiminnan vaiheessa VNp:n 993/1992 mukaisten melun päiväajan ohjearvotasojen ylittäviä melutasoja. Toiminnan meluvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin länteen ja etelään ja suurin osa meluvaikutuksesta aiheutuu murskalaitoksen melusta. Murskalaitoksen aiheuttamaa melua vähennetään laitoksen välittömään läheisyyteen länsi- ja eteläpuolelle rakennettavilla meluvalleilla. Toiminnan edetessä ja melulähteiden siirtyessä ottosuuntaan koilliseen, vähenee meluvaikutus Terva-Alasen rannoilla sijaitsevilla kiinteistöillä selvästi. Lisäksi on huomioitava, että mallinnuksissa ei ole otettu huomioon ottoalueen länsipuolelle sijoitettavia tuotevarastokasoja, jotka myös vähentävät Terva-Alasen rannoille suuntautuvaa meluvaikutusta. Toiminnasta voi ajoittain sääolosuhteista riippuen kuulua yksittäisiä ääniä kuten kolahduksia, jotka saatetaan kokea häiritsevinä lähimmillä asuin- tai loma-asuinkiinteistöillä. Groundia Oy Sakari Ruokolainen Ins, suunnittelija Niko Karjalainen Ins., projektipäällikkö 4(5)

5 LIITTEET Liite 1 Melun leviämismalli vaiheessa 1 Liite 2 Melun leviämismalli vaiheessa 2 Liite 3 Melun leviämismalli vaiheessa 3 5(5)

6 > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

7 > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db

8 > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db