TERVASMÄKI III -ALUE, ALAVUS ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Alavuden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä TERVASMÄKI III -ALUE, ALAVUS

2 TERVASMÄKI III -ALUE, ALAVUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Arttu Ruhanen Tarkastaja Jari Hosiokangas Hyväksyjä Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Selvityksen toteutus Laskentaohjelma Maastomallin lähtötiedot Tieliikennelähtötiedot Melualuelaskennat Meluntorjunta 2 3. Sovellettavat ohjearvot 2 4. Melulaskentojen tulokset 3 5. Meluntorjunta 4 6. Johtopäätökset ja tulosten tulkinta 4 LIITTEET 5

4 YLEISTÄ Tämän työn tarkoituksena on tarkastella liikennemelun osalta Alavuden kaupungissa sijaitsevan -alueen soveltuvuutta asuinrakentamiselle sekä kartoittaa alueen meluntorjuntatarpeet. Työ on tilannut Alavuden kaupunki, jossa yhteyshenkilönä on ollut kaavasuunnittelija Sakari Tanttari. Ramboll Finland Oy:ssä työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas, raportoinnissa on avustanut ja mallinnuksen on laatinut ins.(amk) Arttu Ruhanen. 2. SELVITYKSEN TOTEUTUS Meluselvitys on laadittu melun laskentamallin avulla. Tieliikennemelun leviäminen alueelle on laskettu nyky- ja ennusteliikennetilanteessa. 2.1 Laskentaohjelma Melulaskennat on tehty 3D maastomallin huomioivalla SoundPLAN 7.0 laskentaohjelmistolla, käyttäen pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Laskentamallin tarkkuus on noin ± 2 db. 2.2 Maastomallin lähtötiedot Lähtötietoina on maastomallin osalta käytetty Alavuden kaupungin numeerista kartta-aineistoa. Maastomallissa huomioitiin olemassa olevat rakennukset. Vt18 pinnan taso vaaittiin kaupungin toimesta selvityksen alussa käytettäväksi melumallissa Tieliikennelähtötiedot Valtatie 18 melualueiden laskennassa on käytetty Tiehallinnon tietoja liikenteen määrästä ja jakautumisesta. Vuoden 2030 ennusteliikennemäärän määrityksessä käytetty tieliikenteen kasvukerroin 1,23 saatiin Tiehallinnon julkaisusta "Tieliikenteen kuntaennuste vuosille ". Laskennassa käytetyt liikennemäärät on esitetty taulukossa Taulukko Tieliikennetiedot. Tie Keskimääräinen vuorokausiliikenne, ajon/vrk Raskas liikenne, % Ajonopeus, km/h Töysäntie, VT Nykyliikenne Töysäntie, VT 18 Ennusteliikenne Työssä on oletettu, että 90 % liikennesuoritteesta tapahtuu aikavälillä klo Melualuelaskennat Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti ekvivalenttimelutasona klo 7-22 ja klo 22-7 väliselle ajalle nykyliikennemäärillä sekä vuoden 2030 ennusteliikennemäärillä.

5 1-2 Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 5 metriä. Laskentapisteen korkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnasta (pihamelu) ja 5 metriä (2. kerroksen julkisivuun kohdistuva melu) Meluntorjunta Meluntorjuntana on tutkittu meluvallia kaava-alueen ja tien välissä. Vallin korkeus on mallinnettu pohjakartassa olevasta maanpinnasta lähtien. Mitoituksen pohjana on ollut vuoden 2030 liikennemäärä. Meluvalli on mallinnettu kahdessa osassa pohjakarttaan merkityn maston länsi- ja itäpuolille. Länsipuolen meluvallin korkeudeksi on määritetty maanpinta+3,0 metriä. Itäpuolen vallin korkeus on maanpinta+3,5 m. Tavoitteena on ollut VNp 993/92 mukaisten ohjearvojen täyttyminen esitetyillä tonttialueilla. Meluvalli voidaan haluttaessa korvata vastaavan korkuisella meluaidalla, tai meluvallin ja meluaidan yhdistelmällä (esim. matalan vallin päällä meluaita). Meluaidan tulee täyttää EN 1793:1997 osan 2 mukainen luokka B3, jossa rakenteen äänen eristävyys on vähintään 25 db. Esimerkkejä soveltuvista rakenteista on esimerkiksi julkaisussa Puun käyttö meluesteissä, Tiehallinnon julkaisuja TIEL , SOVELLETTAVAT OHJEARVOT Melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Kaava-alue tulkitaan uudeksi asuinalueeksi, jolloin yöajan ohjearvo piha-alueilla on 45 db.

6 MELULASKENTOJEN TULOKSET Melulaskentojen tulokset on esitetty melualuekartoissa 1-12, joissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db välein vaihtuvin melualuein. Esimerkiksi db melualue on kartoissa esitetty oranssilla värillä. Melu pihatasolla (2 m laskentakorkeus): Kuvassa 1 on esitetty päiväajan (L Aeq07-22 ) keskiäänitaso nykyliikenteellä. Muutamilla kaavaalueen pohjoisosan tonteilla ylitetään päiväajan ohjearvo 55 db. Kuvassa 2 on esitetty yöajan (L Aeq22-07 ) keskiäänitaso nykyliikenteellä. Suurin osa kaava-alueen pohjoispuolen tonteista jää 45 db melualueen sisäpuolelle. Kuvassa 3 on esitetty päiväajan (L Aeq07-22 ) keskiäänitaso ennusteliikenteellä. Laskennassa ei ole huomioitu melusuojausta. Kuvasta nähdään, että osassa kaava-alueen pohjoisosan tontteja ylitetään päiväajan ohjearvo 55 db. Kuvassa 4 on esitetty yöajan (L Aeq22-07 ) keskiäänitaso ilman melusuojausta ennusteliikenteellä. Kuvasta nähdään, että noin puolet kaava-alueesta jää 45 db melualueen sisäpuolelle. Kuvassa 5 on esitetty päiväajan keskiäänitaso ennusteliikenteellä, kun valtatie 18 ja kaavaalueen väliin on mitoitettu meluvalli. Tällöin koko alueella alitetaan päiväajan ohjearvo 55 db. Kuvassa 6 on yöajan tilanne ennusteliikenteellä kun huomioidaan mitoitettu meluvalli. Käytännössä koko kaava-alue saadaan alle 45 db tavoitetason tai sen tasalle, kun huomioidaan laskennan tarkkuus. Melu 2. kerroksen korkeudella (5 m laskentakorkeus): 5 m:n tasalla meluvyöhykkeet ovat laajemmat kuin pihatasolla. Laskentatuloksen perusteella voidaan arvioida julkisivun ääneneristyksen tarvetta 2. kerroksessa. Kuvassa 7 on esitetty 5 metrin korkeudella vallitseva päiväajan melutaso nykyliikenteellä. Kuvasta nähdään, että osassa kaava-alueen pohjoisosan tontteja ylitetään 55 db melutaso. Kuvassa 8 on esitetty 5 metrin korkeudella vallitseva yöajan melutaso nykyliikenteellä. Kuvasta nähdään, että noin puolet kaava-alueesta jää 45 db melualueen sisäpuolelle. Kuvassa 9 on esitetty 5 metrin korkeudella vallitseva päiväajan melutaso ennusteliikenteellä. Kaava-alueen pohjoisosassa tonttien rajalla melutaso on noin 60 db. Kuvan 10 mukaan yöajan melutaso ennusteliikenteellä 5 metrin korkeudella on 45 db tai yli suurimmassa osassa kaava-aluetta. Kuvassa 11 on esitetty 5 metrin korkeudella vallitseva päiväajan melutaso ennusteliikenteellä, kun huomioidaan valtatien ja kaava-alueen väliin mallinnettu meluvalli. Muutamilla tonteilla kaava-alueen pohjoisosassa ylitetään 55 db melutaso. Kuvan 12 mukaan mallinnetun meluvalliratkaisun kanssa ennusteliikenteellä laskettu yöajan melutaso 5 metrin korkeudella on 45 db kaava-alueen pohjoisosan tonteilla.

7 MELUNTORJUNTA Jotta alueella päästäisiin ohjearvot alittaviin melutasoihin, tulee tieliikenteen aiheuttaa melua torjua. Meluntorjuntaratkaisuksi esitetään meluvallia, joka sijoitetaan kaava-alueen pohjoisosaan (kuva 5.1.) Kuva 5.1. Meluvalli kaava-alueen pohjoislaidassa Vallien luiskien kaltevuus on 1:2. Länsipuolen meluvallin pituus on 238 metriä ja tarvittava massamäärä on esitetyillä korkeuksilla ja muilla tiedoilla n m 3. Itäpuolen meluvallin pituus on 288 metriä ja tarvittava massamäärä on esitetyillä korkeuksilla ja muilla tiedoilla n m 3. Meluvalli voidaan haluttaessa korvata vastaavan korkuisella meluaidalla, tai meluvallin ja meluaidan yhdistelmällä (esim. matalan vallin päällä meluaita). Meluaidan tulee täyttää EN 1793:1997 osan 2 mukainen luokka B3, jossa rakenteen äänen eristävyys on vähintään 25 db. Esimerkkejä soveltuvista rakenteista on esimerkiksi julkaisussa Puun käyttö meluesteissä, Tiehallinnon julkaisuja TIEL , JOHTOPÄÄTÖKSET JA TULOSTEN TULKINTA Lähtökohtaisesti vt18:n melu ylittää sekä päivä- että yöajan ohjearvot osassa kaava-aluetta. Koska alue luokitellaan uudeksi asuinalueeksi, on yöajan melu määräävänä tekijänä meluntorjuntaa mitoitettaessa. Esitetyllä meluvallilla kaava-alueen pohjoisreunaan saadaan melutaso alennettua niin että ohjearvot täyttyvät. Rakennusten julkisivuun 5 m korkeudella kohdistuva melutaso ei edellytä erityistä meluntorjunnan kaavamääräystä, koska melutaso oletetulla seinälinjalla on päivällä alle 65 db (eristysvaatimus < 30 db).

8 1-5 LIITTEET Kuva 1 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v.2009 Kuva 2 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v.2009 Kuva 3 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v.2030 Kuva 4 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v.2030 Kuva 5 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v. 2030, meluvalli Kuva 6 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v. 2030, meluvalli Kuva 7 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v. 2009, laskentakorkeus mp+5m Kuva 8 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v. 2009, laskentakorkeus mp+5m Kuva 9 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v. 2030, laskentakorkeus mp+5m Kuva 10 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v. 2030, laskentakorkeus mp+5m Kuva 11 Päiväajan keskiäänitaso (L Aeq7-22 ) v. 2030, laskentakorkeus mp+5m, meluvalli Kuva 12 Yöajan keskiäänitaso (L Aeq22-7 ) v. 2030, laskentakorkeus mp+5m, meluvalli

9 Melualueet L Aeq v.2009 Laskentakorkeus mp +2 m Kuva 1

11 Melualueet L Aeq v.2030 Ei melusuojausta Laskentakorkeus mp +2 m Kuva 3

13 mp+3,0m mp+3,5m Melualueet L Aeq v.2030 Meluvalli Laskentakorkeus mp +2 m Kuva 5