Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11
AKKU (=ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) -valmistelu on edennyt aikataulussa Hallituksen iltakoulu 23.4.2008 => periaatelinjaukset ja aikataulu Ensimmäinen väliraportti kesäkuussa 2008 (OPM 2008:20) Sivistyspoliittinen ministeriryhmä 10.2.2009 (pääehdotukset) Sosiaalipoliittinen ministeriryhmä 12.2.2009 (etuudet) Pääehdotukset sisältävä toinen väliraportti (OPM 2009:11) 6.3.2009 Tavoitteena toimeenpano viimeistään 1.1.2010: KEHYS, VTAE2010=> AKKU -johtoryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun saakka mm. etuusjaoston eräät tehtävät ehdotusten toimeenpanon seuranta ja koordinaatio AKKU-materiaali saatavilla osoitteessa: www.minedu.fi => koulutus => aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö
Lähtökohtia ehdotuksille 2010 luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutuspolitiikka Kysyntä- ja työelämälähtöisyys Osaamisen vahvistaminen, työllistymisen edistä-minen ja työttömyyden vaikutusten lieventäminen Osallistumispohjan laajentaminen Työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen Tutkintojen ja tutkinnon osien joustavat yhdistelymahdollisuudet
Toimenpide-ehdotukset Kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä lisättävä Työpaikalla tapahtuvaa oppimista laajennetaan ja lisätään - oppisopimuskoulutusta lisätään ja laatua parannetaan - korkeakoulujen oppisopimustyyppisen koulutuksen käynnistäminen - oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentaminen työvoimakoulutukseen Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kysyntä- ja työelämälähtöisyyttä sekä laatua ja vaikuttavuutta lisätään Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja opintojen henkilökohtaistamista tehostetaan Aliedustettujen ryhmien osallistumista kannustetaan Korkeakoulujen täydennyskoulutusta kehitetään Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia parannetaan Aikuisopiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa kehitetään OPM:n ja TEM:n yhteistyötä ja roolia vahvistetaan uudessa aluehallinnossa
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen kysyntä- ja työelämälähtöisyyttä, laatua ja vaikuttavuutta lisätään Kehitetään toimintamalleja, joissa hyödynnetään koulu-tuksen, työvoimapalveluiden, yrityspalvelujen ja työyh-teisöjen kehittämisja innovaatiopalveluiden tarjoamia synergiaetuja uudessa työ- ja elinkeinohallinnossa Ennakoinnin vahvistaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Lisätään yhteishankintakoulutuksen käyttöä ja kehitetään koulutustuotteita siten, että ne vastaavat työnantajan tarpeita Parannetaan vailla riittävää ammatillista koulutusta olevien ja aliedustettujen ryhmien ohjaus- ja neuvontapalveluja Ammatillisessa työvoimakoulutuksessa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus ammatillisen tutkinnon, tutkinnon osan tai muun ammattipätevyyden suorittamiseen
Oppisopimuskoulutuksen kohdentumista, vaikuttavuutta ja laatua parannetaan Tarjontaa tulee lisätä työelämän tarpeiden mukaisesti Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennys-koulutus aloitetaan syksyllä 2009 laajennetaan kysynnän mukaan 2010-2012 Oppisopimustyyppisen koulutuksen laajentaminen työvoimakoulutukseen toppismalli malli on palvelukokonaisuus, jossa yhdistyy työvoimapoliittinen ammatillinen koulutus ja palkkatuettu työ, jonka ajalta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan koulutus on räätälöity työnhakijan ja työnantajan osaamistarpeiden mukaisesti
Ministeriöiden yhteistyö tiiviiksi ja ELY:t vahvoiksi alueellisiksi toimijoiksi a) OPM:n ja TEM:n yhteistyö jo nyt monipuolista ja tiivistyy edelleen esim. Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvostossa (TKE) sekä perustettavaksi esitetyssä työpaikalla tapahtuvan oppimisen yhteistyöelimessä b) ELY-virastot, maakuntien liitot, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut sekä työelämän toimijat laativat alueellisia osaamis- ja työvoimaanalyyseja pohjaksi alueen koulutustarjonnan suunnittelulle ja suuntaamiselle c) Koulutuspalvelujen tuottajien ja ELY-virastojen yhteistyönä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistetään koulutuspalveluita ELY:jen työvoima- ja yrityspalveluihin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti d) Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin suunnattujen avustusten myöntäminen siirretään OPH:sta ELYjen tehtäväksi. Valtakunnallisten oppilaitosten avustuksiin erikoistuu vain yksi ELY.
Aikuisopiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa kehitetään Sähköistä neuvonta-, haku- ja koulutustieto-palveluista kehitetään palvelukokonaisuus, joka palvelee sekä nuorten että aikuisten tarpeita Kehitetään sähköisiä palveluita hyödyntäviä ja täydentäviä alueellisia ohjaus- ja neuvontapaleluja, joita ELY:t koordinoivat ja jotka toteutetaan koulutuspalvelujen tuottajien yhteistyöverkostoissa Ohjaus-, neuvonta- ja koulutuspalveluihin varattujen resurssien riittävyys ja henkilöstön osaaminen varmistetaan
Etuudet: Työttömien koulutuksen aikainen tuki yksinkertaistuu ja koulutusmahdollisuudet laajenevat Omaehtoiseen koulutukseen osallistuvan työttömän koulutuspäiväraha ja työvoimakoulutuksen koulutustuki yhdistetään yhdeksi samansuuruiseksi tueksi (sama tuki riippumatta siitä, minkä järjestelmän kautta työtön osallistuu koulutukseen). Työttömälle maksetaan em. koulutusajalta aktiiviaikaisen työttömyyspäivärahan suuruinen koulutustuki. Työttömien mahdollisuudet osallistua koulutukseen laajenevat valinnan mahdollisuuksien kasvaessa Erityisesti työttömien mahdollisuudet osallistua korkeakouluopetukseen kasvavat Työvoimapoliittinen harkinta etuuden maksussa säilytetään
Etuudet: aikuiskoulutustuen taso nousee ja järjestelmää selkiytetään merkittävästi Etuuksia yksinkertaistetaan ja niiden kannustavuutta lisätään. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen nykyistä ansaintaperiaatteetta selkiytetään: jatkossa kaikilla 8 vuoden työhistorian omaavilla oikeus yhtä pitkään tukiaikaan (18 kk) yhdessä tai useammassa jaksossa työuran aikana. Aikuiskoulutustuki muodostuu rakenteeltaan kuten työttömyyspäiväraha ja se nostetaan työttömyyspäivärahan tasolle (keskituloiselle merkitsee noin 35 % korotusta tukeen). Aikuiskoulutustuki on tästä johtuen korkeampi kuin vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva. Myös osa-aikainen opiskelu aikuiskoulutustuella tehdään mahdolliseksi työntekijälle, joka siirtyy työnantajan kanssa sopien osa-aikatyöhön. Muutokset edellyttävät joustavuutta koulutustarjonnassa Kustannukset 14,8 miljoonaa euroa, josta työttömyysvakuutusrahaston osuus 10,6 miljoonaa euroa ja valtion 4,2 miljoonaa euroa
Etuuksia koskevat kannanotot AKKU-johtoryhmän esitysten johdosta Aikuiskoulutus on tullut myöhään tuen piiriin, ja sen taso on myös alhaisimpia. Ajatuksena on ollut, että koulutus on investointi, joka tuottaa siihen käytetyt rahat takaisin. Työelämän muuttuessa yhteiskunnan intressi tukea koulutusta on kuitenkin lisääntynyt. (SATA-komitea) Aikuiskoulutustuen tulisi pidemmällä aikavälillä lähestyä työttömien koulutusajalta maksettavaa etuutta. (SATA-komitea) Työvoimapoliittinen koulutustuki ja omaehtoinen koulutuspäiväraha yhdeksi, aktiivisen työttömyyspäivärahan suuruiseksi etuudeksi (Sosiaalitupo) Aikuiskoulutusta ja siihen liittyvää korvausta kehitetään siten, että työmarkkinoiden joustavuus paranee ja rakenteellisen työttömyyden uhka pienenee (politiikkariihi) Parannetaan omaehtoiseen koulutukseen hakeutuvien työttömien mahdollisuuksia päästä koulutukseen samoilla eduilla kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen (politiikkariihi) Kehyspäätöksessä mukana työttömien omaehtoisen koulutuksen kustannukset Uusien menopaineiden kattamiseen varaudutaan menokehyksen sisäisillä siirroilla 200 M uudelleenkohdennukset