Työvoimakoulutus. Työvoimakoulutusetuudet

Transkriptio

1 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet

2 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista osaamista. Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille oppivelvollisuutensa suorittaneille aikuisille. Koulutus on opiskelijoille maksutonta. Työhallinto hankkii koulutusta mm. ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta. Ammatillinen työvoimakoulutus on pääosin tutkintotavoitteista koulutusta, jossa opiskelija voi suorittaa monen eri alan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai tutkinnon osan. Koulutus voi olla myös jatko- tai täydennyskoulutusta. Lisäksi järjestetään yrittäjäkoulutusta yritystoimintaa käynnistäville tai harkitseville. Koulutuksen aikana opiskelijalle laaditaan hänen aikaisemmat opintonsa ja työkokemuksensa huomioon ottava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Opintoihin sisältyy yleensä työssäoppimisjakso, joka syventää oppimista ja edistää työhön sijoittumista koulutuksen jälkeen. Ammatillista koulutusta voidaan hankkia myös yhteistyössä työnantajan kanssa ns. yhteishankintakoulutuksena. Koulutus suunnitellaan tällöin työnantajan tarpeita vastaavaksi ja työnantaja myös osallistuu koulutuksen rahoitukseen ja opiskelijavalintaan. Korkeakoulututkintoon johtavaa työvoimakoulutusta voidaan hankkia kesken jääneiden yliopisto-opintojen loppuunsaattamiseksi tai ammattikorkeakoulututkintoon johtavana muuntokoulutuksena. Valmentava työvoimakoulutus voi olla esimerkiksi työn ja koulutuksen hakuun tai ammatilliseen suunnitteluun painottuvaa koulutusta. Koulutuksella kohennetaan myös tietotekniikan yleisvalmiuksia, kielitaitoa ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Työvoimakoulutukseen hakeminen Kun harkitset ammatilliseen tai muuhun koulutukseen hakeutumista, sinun kannattaa tutustua laajasti työvoimakoulutuksen tarjoamiin vaihtoehtoihin myös nykyisen ammattialasi ja kotiseutusi ulkopuolelta. Tietoja tarjolla olevasta työvoimakoulutuksesta hakuaikoineen saat kaikista työvoimatoimistoista sekä -sivuilta. Muita tietolähteitä on tämän esitteen lopussa. Työvoimakoulutukseen haetaan joko -sivuilta avautuvalla sähköisellä hakulomakkeella tai työvoimatoimistosta saatavalla hakulomakkeella (lomake 6.01 TM). 2

3 Internetin kautta lähetetty sähköinen hakulomake ohjautuu automaattisesti opiskelijavalinnoista vastaavaan työvoimatoimistoon. Paperinen hakulomake palautetaan henkilökohtaisesti oman paikkakunnan työvoimatoimistoon. Hakulomake on aina syytä täyttää huolellisesti ja tiedot tarkistaen. Hakijan kannattaa perustella hakemuksessaan mahdollisimman hyvin, miksi koulutus on hänelle tarpeellista. Perusteluilla on suuri vaikutus valintaan. Jos sinulle soveltuvaa koulutusta ei löydy valmiista työvoimakoulutuksen tarjonnasta, voit ottaa yhteyttä omaan työvoimatoimistoosi ja keskustella mahdollisuudesta hankkia koulutus ns. yksittäisenä opiskelijapaikkana. Työvoimakoulutuksen opiskelijavalinta Työvoimakoulutuksen opiskelijat valitaan hakemusten, haastattelujen ja tarvittaessa soveltuvuustestien perusteella. Koulutuksen alussa voi olla myös 1 2 viikon kartoitusjakso, jonka perusteella tehdään lopullinen opiskelijavalinta. Työvoimakoulutuksen valintaperusteita ovat: soveltuvuus koulutukseen ja opiskeltavalle alalle koulutuskohtaiset pääsyvaatimukset koulutuksen vaikutus työn saantiin aikaisempi koulutus ja työkokemus Opiskelijavalinnasta vastaa yleensä koulutuspaikkakunnan työvoimatoimisto. Valinnat suorittaa valintaryhmä, jossa on työvoimatoimiston edustajien lisäksi mukana koulutuksen järjestäjän edustaja ja tarvittaessa myös muita asiantuntijoita. Jos kyse on tietyn työnantajan palvelukseen tulevien koulutuksesta, osallistuu työnantajan edustaja valintaan. Työvoimatoimisto ilmoittaa valintapäätöksestä kaikille hakijoille kirjallisesti. Koulutuksen järjestäjä lähettää koulutukseen valituille opiskelijoille yleensä erillisen kutsun, jossa kerrotaan tarkemmat tiedot koulutuksen alkamisesta ja muista järjestelyistä. Mikäli et tule valituksi hakemaasi koulutukseen, ota yhteyttä työvoimatoimistoosi, josta saat apua muiden koulutusmahdollisuuksien selvittämisessä. Ole aktiivinen ja etsi itsellesi sopivaa koulutusta! Hanki tietoa ja usko mahdollisuuksiisi! Käytä hyväksesi työvoimatoimiston asiantuntevaa palvelua!

4 Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutuksen ajalta opiskelijalle voidaan maksaa koulutustukea tai työmarkkinatukea sekä ylläpitokorvausta. Koulutukseen hakeutuvalle voidaan lisäksi korvata hakeutumisesta aiheutuvia kustannuksia. Hakeutumiskustannusten korvaaminen Työvoimatoimisto voi myöntää työvoimakoulutukseen hakeutuvalle korvausta edestakaisesta matkasta valintatilaisuuteen, soveltuvuuskokeisiin sekä opetukseen ja olosuhteisiin tutustumista varten. Korvausta voidaan myöntää myös yhdensuuntaisesta matkasta työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevalle koulutuspaikkakunnalle koulutuksen alkaessa. Korvauksena myönnetään 0,21 euroa kilometriltä. Lisäksi voidaan myöntää päivärahaa, ateriakorvausta ja majoittumiskorvausta valtion virkaehtosopimuksen matkustussäännön mukaisesti. Koulutustuki ja koulutuksen aikana maksettava työmarkkinatuki Koulutustuki Koulutustukeen on oikeus 17 vuotta täyttäneellä opiskelijalla, joka työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttänyt työssäoloehdon ja jolla työttömyyspäivärahan saamisen enimmäisaika ei ole täyttynyt ennen koulutuksen alkua. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana ollut 43 kalenteriviikkoa sellaisessa palkkatyössä, jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Työttömyyspäivärahaa aikaisemmin (vuonna 1997 tai sen jälkeen) saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on ollut työssä 34 kalenteriviikkoa 24 edellisen kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisen 48 kuukauden aikana on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä ja yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Perustuki on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2008 peruspäivärahan määrä on 24,51 euroa päivässä. Ansiotukea maksetaan työttömyyskassojen jäsenille. Se muodostuu perusosasta sekä ansio-osasta. Perusosa on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen. Ansio-osa on 45 % vakiintuneen päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mikäli palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 %. 4

5 Ansio-osaa voivat saada sellaiset työttömyyskassan jäsenet, jotka 1) ovat työttömiä tai lomautettuja tai 2) ovat työttömyysturvalaissa tarkoitettuja, soviteltuun työttömyysetuuteen oikeutettuja henkilöitä (mm. lyhennettyä työviikkoa tekevät) tai 3) ovat työttömyysuhan alaisia. Työvoimatoimisto ilmoittaa tuen maksajalle työttömyysuhan alaisuudesta. Ansio-osa voidaan maksaa korotettuna henkilölle, joka 1) on menettänyt työnsä tuotannollisista ja taloudellisista syistä ja 2) on ollut palkansaajakassan jäsenenä vähintään viisi vuotta ja 3) on ennen työn menettämistä ollut työssä vähintään 20 vuotta. Työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastetaan mm. aika, jolta henkilölle on maksettu esimerkiksi äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa sekä aika, jolloin hän on ollut hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta. Perustuki voidaan maksaa korotettuna henkilölle, joka täyttää 1 ja 3 kohdassa säädetyt edellytykset. Vuonna 2008 perustuen korotusosa on 4,21 euroa päivässä. Korotettu ansio-osa on 55 % vakiintuneen päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Mikäli palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 32,5 %. Korotettua koulutustukea ei makseta ajalta, jolta opiskelijalle maksetaan työllistymisohjelmalisää. Työllistymisohjelmalisää maksetaan opiskelijalle, joka osallistuu työllistymisohjelmaansa sisältyvään koulutukseen ja joka: 1) on menettänyt työnsä tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja on ollut työssä vähintään kolme vuotta tai 2) on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana ja lisäksi 3) on ennen työn menettämistä ollut palkansaajakassassa vakuutettuna vähintään edelliset 10 kuukautta ja 4) on täyttänyt työttömyyspäivärahan työssäoloehdon Perustukeen oikeutetulle opiskelijalle maksetaan työllistymisohjelmalisää, jos hän täyttää kohdissa 1 tai 2 sekä kohdassa 4 mainitut edellytykset. Perustuen työllistymisohjelmalisä on 4,21 euroa päivässä vuonna Ansiotuen työllistymisohjelmalisä on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, työllistymisohjelmalisä on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Mikäli opiskelijalla ei ole oikeutta ansio-osaan, hänelle ei makseta työllistymisohjelmalisää. Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa enintään 185 vuorokaudelta. Tähän lasketaan mukaan päivät, joilta henkilölle on maksettu työllistymisohjelmalisällä korotettua työttömyyspäivärahaa. Alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille maksetaan lisäksi lapsikorotusta. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,64 euroa, kahdesta lapsesta 6,82 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta 8,79 euroa päivässä. Koulutustukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa ja se on veronalaista tuloa. Koulutustukipäivät eivät vähennä työttömyysturvan enimmäisaikaa. 5

6 Koulutuksen ajalta maksettava työmarkkinatuki Työvoimakoulutuksen aloittavalle vuotiaalle työttömälle, joka ei täytä työssäoloehtoa tai joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan, maksetaan koulutuksen ajalta työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen (24,51 euroa päivässä). Vuonna 2008 työmarkkinatuen saajalle maksettava lapsikorotus yhdestä lapsesta on 4,64 euroa, kahdesta lapsesta 6,82 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta 8,79 euroa päivässä. Työmarkkinatukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Tuki on veronalaista tuloa. Työvoimakoulutuksen ajalta maksettavaan työmarkkinatukeen ei sovelleta omavastuu- eikä odotusaikaa koskevia rajoituksia. Puolison tulot eivät vaikuta koulutuksen ajalta maksettavaan työmarkkinatukeen. Vanhempiensa taloudessa asuvalle tuki maksetaan koulutuksen ajalta täysimääräisenä. Korvauksettomat määräajat (karenssit) eivät ole voimassa koulutuksen aikana. Koulutus- ja työmarkkinatuen saamisen rajoitukset Opiskelijalla, joka saa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa tai osasairauspäivärahaa, ei ole oikeutta koulutustukeen eikä työmarkkinatukeen. Samoin kuntoutusraha sekä tapaturma- ja liikennevakuutuksen perusteella kuntoutukseen maksettavat ansionmenetyskorvaukset estävät tukien saamisen. Opiskelijalle ei makseta työmarkkinatukea, jos hänellä on oikeus äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaan. Koulutustuen saamista nämä etuudet eivät estä, mutta ne vaikuttavat vähentävästi koulutustuen määrään. Ylläpitokustannusten korvaaminen Koulutuksesta aiheutuvien ylimääräisten ateria-, matka- ja majoituskustannusten korvaamiseksi maksetaan ylläpitokorvausta tai korotettua ylläpitokorvausta. Maksamisen edellytyksenä on, että opiskelija on oikeutettu koulutus- tai työmarkkinatukeen. Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvaus on tarkoitettu ateria- ja matkakustannusten korvaamiseen. Korvauksen määrä on 8 euroa päivältä ja se on verotonta. Ylläpitokorvaus maksetaan viideltä päivältä viikossa ja se maksetaan koko koulutusajalta lukuun ottamatta lomajaksoja. Korotettu ylläpitokorvaus Ylläpitokorvaus voidaan maksaa korotettuna silloin, kun opiskelija osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi korotettua ylläpitokorvausta voidaan maksaa opiskelijalle, joka osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueellaan, mutta kotikuntansa ulkopuolella ja hänelle aiheutuu tästä ylimääräisiä majoituskustannuksia. Tällöin opiskelijan on toimitettava työttömyyskassalle tai KELAn toimistolle jäljennös vuokrasopimuksesta tai muu luotettava selvitys majoituskustannuksistaan koulutusaikana. Jokaiselle kunnalle on työministeriön asetuksella vahvistettu työssäkäyntialue. Työvoimatoimisto ilmoittaa työttömyyskassalle tai KELAn toimistolle, onko kyseessä kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävä koulutus. 6

7 Korotetun ylläpitokorvauksen suuruus on 16 euroa päivältä ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Se on veroton etuus. Ylläpito- ja majoituskustannusten korvaus ulkomailla järjestettävään koulutukseen osallistuville Mikäli työvoimakoulutus tai siihen liittyvä työharjoittelu järjestetään ulkomailla, maksetaan opiskelijalle ylläpitoja majoituskustannusten korvauksena 50 % valtion virkamiehille kyseisessä maassa tehdyn virkamatkan perusteella maksettavasta päivärahasta. Korvaus maksetaan seitsemältä päivältä viikossa. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että ulkomailla tapahtuvasta koulutuksesta on sovittu koulutuksen hankintasopimuksessa. Pohjois-Kalotin koulutussäätiön järjestämässä Nord-koulutuksessa oleville opiskelijoille on järjestetty ilmainen majoitus. Heille maksetaan ylläpitokorvausta 16,82 euroa päivältä. Tulojen vaikutus koulutusaikaisiin etuuksiin Muut tulot vaikuttavat vähentävästi koulutustuen ja työmarkkinatuen määrään työttömyysturvalain 4 luvun 7 pykälässä mainittuja sosiaalietuuksia lukuun ottamatta. Tällaisia etuuksia ovat mm. perhe-eläkkeet, asumistuki, lapsilisä ja sotilasavustus. Koulutustuen saajat Koulutusaikainen palkka tai muu työtulo sekä muut kuin edellä mainitut lakisääteiset etuudet vaikuttavat koulutustuen määrään. Koulutustuki maksetaan vähennettynä, jos tulot kuukaudessa ylittävät 127 euroa. Suojaosan ylittävästä osasta 80 % vähentää koulutustukea. Mikäli sovittelujaksona käytetään neljää viikkoa, suojaosan suuruus on 118 euroa. Työmarkkinatuen saajat Työmarkkinatuessa ei ole suojaosaa. 50 % palkasta tai muusta työtulosta vähentää työmarkkinatuen määrää (soviteltu työmarkkinatuki). Muut kuin työttömyysturvalain 4 luvun 7 pykälässä mainitut lakisääteiset etuudet vähennetään työmarkkinatuesta sellaisinaan (vähennetty työmarkkinatuki). Etuuksien hakeminen Koulutustukea on haettava kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa koulutuksen aloittamisesta. Työttömyyskassan jäsenet hakevat tukea omalta työttömyyskassaltaan, muut opiskelijat KELAn toimistolta. Työmarkkinatukea haetaan KELAn toimistolta. Jos opiskelija saa työmarkkinatukea jo ennen koulutuksen aloittamista, työmarkkinatuen saaminen jatkuu eikä uutta hakemusta tarvitse tehdä. Työvoimakoulutuksen tuki ja muut koulutusetuudet Työvoimakoulutukseen osallistuvalle ei makseta opintotukea eikä aikuiskoulutustukea. Lisätiedot Lisätietoja työvoimakoulutuksen taloudellisista etuuksista saa työvoimatoimistoista, Kansaneläkelaitoksen toimistoista ja työttömyyskassoista

8 Työlinja Valtakunnallinen puhelinpalvelu ma pe klo 8 19 Tietoa avoimista työpaikoista ja työvoimatoimiston palveluista sekä opastusta verkkoasiointiin ma pe klo 8 19 Työnhaun muutostiedot ma pe klo 9 17 Työttömyysturvaneuvonta. Koulutuslinja ma pe klo 9 17 Tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista, työvoimakoulutuksesta, haussa olevasta koulutuksesta, opintojen rahoituksesta sekä aloista ja ammateista. Sähköposti: koulutuslinja@mol.fi. Puhelujen hinnat: Työhallinnon verkkosivut. Avoimet työpaikat ja työvoimakoulutus. Työhön, koulutukseen ja työelämään liittyvää tietoa. Teksti-TV, sivu 521 Avoimia työpaikkoja, työvoimakoulutusta sekä ajankohtaisia asioita. Työvoimatoimistojen nettisivut Jokaisella työvoimatoimistolla on omat verkkosivut, joilta saat paikallista ja alueellista tietoa. Sivuille pääset etusivulta. Julkisen hallinnon yhteisestä lomakepalvelusta löydät myös työvoimatoimiston lomakkeet. TEM 6.033s 1/2008 Edita Prima Oy