Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö M10.4/2010/56 20.12.2010 Espoo Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2008-2010 Timo Ahtola, Janne Kuusela, Hannu Seppänen, Risto Vartiainen, Panu Lintinen, Mauri Niemelä, Jaana Lohva

Hanke 2551007 Loppuraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 20.12.2010 Tekijät Timo Ahtola, Janne Kuusela, Hannu Seppänen, Risto Vartiainen, Panu Lintinen, Mauri Niemelä ja Jaana Lohva Raportin laji M10.4 Loppuraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2008-2010 Tiivistelmä Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien teollisuusmineraalivarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön varmistaminen sekä teollisuusmineraaliraaka-aineiden laajempi tunnettavuus Suomessa. Hankkeen päämääränä oli selvittää teollisuusmineraalivarantoja ja paikantaa kaivostoimintaan johtavia esiintymiä, etenkin harvinaisia metalleja (Ta, Li, Be) sisältäviä pegmatiittiesiintymiä sekä karbonaattikiviesiintymiä (kalsiitti, dolomiitti). Hankkeen kesto oli kolme vuotta (2008-2010). Hankkeen päätutkimuskohteita olivat Kaustisen ja Somero-Tammela alueiden Li-pegmatiitit sekä Keski- ja Itälapin, Tornion, Sievin, Reisjärven ja Virtasalmen alueiden karbonaattikivet. Leviäkankaan ja Syväjärven litiumesiintymien myyntiraportit luovutettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle syksyllä 2010. Esiintymät lisäävät merkittävästi alueen tunnettuja litiumvarantoja. Reutuaavan ja Nosanmaan dolomiittiesiintymät sekä Virtasalmen kalsiitti-dolomiittiesiintymä ovat mittavia tulevaisuuden raaka-ainereservejä. Kaustisen alueelta paikannettiin uusia Li-pegmatiittijuonia, joiden osalta tutkimukset jatkuvat. Suomen teollisuusmineraali- ja teollisuuskiviesiintymistä valmistui tietokanta keskeisten esiintymien osalta. Sidosryhmäkyselyssä selvitettiin yritysten raaka-ainetarpeita, jotta ne voitaisiin huomioida suunniteltaessa GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Vuosina 2008-2010 oli Suomessa vireillä kolmetoista teollisuusmineraaleihin liittyvää kaivoshaketta. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Malminetsintä, teollisuusmineraalit, karbonaattikivet, Li-pegmatiitit, kalsiitti, dolomiitti, spodumeeni, talkki Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi M10.4 Kokonaissivumäärä 25 Yksikkö ja vastuualue ESY/211, ISY/401, PSY/501 Allekirjoitus/nimen selvennys Kieli Suomi Arkistotunnus M10.4/2010/56 Hinta Hanketunnus 2551007 Allekirjoitus/nimen selvennys Julkisuus Julkinen Geologi Timo Ahtola

Hanke 2551007 Loppuraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti Documentation page 1 JOHDANTO 1 1.1 Tausta ja tavoite 1 1.2 Hankkeen organisaatio 1 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 2.1 Geofysikaaliset mittaukset 3 2.2 Geologinen kartoitus 5 2.3 Kairaus 5 2.4 Mineralogia ja kemialliset analyysit 5 2.5 Rikastuskokeet 6 2.6 Mineraalivarantoarviot 6 2.7 Raportointi ja aineiston dokumentointi 7 3 TUTKIMUSKOHTEET 7 3.1 Etelä-Suomen yksikkö (ESY) 7 3.1.1 Li-pegmatiitit 8 3.1.2 Karbonaattikivet 11 3.1.3 Sidosryhmäkysely 11 3.2 Pohjois-Suomen yksikkö (PSY) 12 3.2.1 Karbonaattikivet 12 3.2.2 Talkki 15 3.3 Itä-Suomen yksikkö (ISY) 17 3.3.1 Karbonaattikivet 17 3.4 Teollisuusmineraalitietokanta 18 4 TILAUSTUTKIMUKSET 18 5 JATKOTUTKIMUSKOHTEITA 19 6 SUOMEN TEOLLISUUSMINERAALIPOTENTIAALI 19 7 KAIVOSHANKKEET 2008-2010 20 8 LIITTYY 21 8.1 Julkaisut & raportit 21 KIRJALLISUUSLUETTELO

Hanke 2551007 Loppuraportti 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoite Kolmevuotinen (2008-2010) teollisuusmineraalivarojen kartoitushanke on jatkoa vuosina 2003-2007 toimineelle hankkeelle (Ahtola ym. 2007). Hanke oli valtakunnallinen. Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien teollisuusmineraalivarojen saatavuuden ja niiden kestävän käytön varmistaminen sekä teollisuusmineraaliraaka-aineiden laajempi tunnettavuus Suomessa. Hankkeen päämääränä oli selvittää teollisuusmineraalivarantoja, paikantaa kaivostoimintaan johtavia esiintymiä, etenkin harvinaisia metalleja (Ta, Li, Be) sisältäviä pegmatiittiesiintymiä sekä karbonaattikiviesiintymiä (kalsiitti, dolomiitti). Hankkeen tehtäviin kuuluivat lisäksi teollisuusmineraalien etsintämenetelmien kehittäminen ja esiintymien geologinen mallintaminen, ja sille kuului myös teollisuusmineraalitutkimuksen kehittämisvastuu GTK:ssa sekä teollisuusmineraaleihin liittyvät tilaustutkimukset. Lisäksi päämääränä oli kerätä tiedot Suomen tärkeimmistä teollisuusmineraaliesiintymistä. Tässä raportissa esitetään yhteenveto 2008-2010 tutkimuksista ja niiden tuloksista alueyksiköittäin. 1.2 Hankkeen organisaatio Hanke oli valtakunnallinen ja toimi Etelä-, Pohjois- ja Itä-Suomen yksiköiden alueilla hankenumerolla 2551007. Hanketta johdettiin Etelä-Suomen yksiköstä. Hankkeen toimintamenot (palkat ja tutkimuskulut) resursoitiin vastuualueittain työntekijän toimipaikan mukaisesti. Kairaukset, analyysipalvelut ja geofysiikan mittaukset resursoitiin Etelä-Suomen yksikköön hankkeelle 2551007. Hankepäällikkönä toimi Timo Ahtola. Pohjois-Suomen alueellisena vastuuhenkilönä toimi Risto Vartiainen. Itä-Suomen alueellisena vastuuhenkilönä toimi Mauri Niemelä. Työskentely tapahtui tiimityönä, mutta kuitenkin siten, että kullekin tutkimuskohteelle oli määrätty geologi, joka vastasi kohteen tutkimuksista ja raportoinnista. Kokonaistyöaika hankkeelle 2008-2010 oli 24 henkilötyövuotta (htv). Tästä varsinaisen hankeryhmän osuus oli 16 htv. Teknisten palvelujen (kairaus ja mittaus) osuus oli 6 htv. Taulukossa 1. ja 2. esitetään yhteenveto hankkeen henkilöresursseista hankeryhmän osalta ja toimialoittain.

Hanke 2551007 Loppuraportti 2 Taulukko 1. Hankeryhmän työntekijät henkilötyövuosittain (htv) vuosina 2008-2010. 2008 htv 2009 htv 2010 htv* Ahtola Timo 0.77 0.78 0.74 Al-Ani Thair 0.20 Herola Erkki 0.10 0.17 0.10 Karimerto Pekka 0.70 0.58 0.48 Kaunismäki Jukka 0.76 0.60 0.51 Kausiapulainen 0.21 0.24 Keskitalo Ilkka 0.03 Koistinen Esko 0.09 0.06 0.20 Kuivasaari Tapio 0.67 0.21 0.01 Kuusela Janne 0.93 0.76 Käpyaho Asko 0.31 Kärkkäinen Niilo 0.05 Laxström Heidi 0.01 Lintinen Panu 0.46 0.50 0.37 Niemelä Mauri 0.50 0.55 0.52 Sarapää Olli 0.02 Seppänen Hannu 0.52 0.38 0.40 Telkkälä Pertti 0.06 0.03 0.06 Vartiainen Risto 0.38 0.59 0.37 Yhteensä 5.78 5.67 4.53 * tilanne 3.12.2010 Taulukko 2. Hankkeen 2551007 työajat toimialoittain vuosina 2008-2010. 2008 htv 2009 htv 2010 htv* Yhteensä KARA, hankeryhmä 5.78 5.67 4.52 15.97 Geofyysikot 0.20 0.07 0.09 0.36 Kairaus ja mittaus 1.71 1.77 2.79 6.27 Tietopalvelut (kartanpiirto ym.) 0.30 0.19 0.07 0.56 Tukimuslaboratorio/Mineraalitekniikka 0.07 0.58 0.08 0.73 Lopen kairasydänvarasto 0.02 0.03 0.02 0.07 Muut 0.15 0.20 0.04 0.39 Yhteensä 8.22 8.51 7.62 24.35 * tilanne 3.12.2010

Hanke 2551007 Loppuraportti 3 2 SUORITETUT TUTKIMUKSET 2.1 Geofysikaaliset mittaukset Geofysikaalisia menetelmiä käytettiin teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeessa 2008-2010 litiumpegmatiittien, karbonaattikivien ja talkin etsintään yhteensä n. 11 km 2 kuuteen eri kohteeseen. Taulukossa 3 on esitetty ne tutkimuskohteet, joissa tehtiin geofysikaalisia maanpintamittauksia. Taulukko 3. Hankkeen geofysikaaliset maastomittaukset vuosina 2008-2010. Kohde Yksikkö Mineraali Vuosi Menetelmä Pinta-ala/ km² Hajaprofiili/m Kortelampi ESY Spodumeeni 2008 mg+ sl 1,2 Lumireenhaara ESY Spodumeeni 2009 mg+sl+gr 2,0 Rapasaaret ESY Spodumeeni 2010 mg+sl+gr 2,2 Lapioaapa PSY Talkki 2008 gr + mg + VLF-R 5.3 Mantovuoma PSY Karbonaatit 2008 mg+vlf-r 2200 Lahdenperä ISY Karbonaatit 2008 mg+sl 0,7 mg = magneettinen sl = slingram gr = gravimetrinen Litiumpegmatiitit Litiumpegmatiitit eivät tule suoraan näkyviin geofysikaalisissa mittauksissa. Niiden näkyminen geofysiikan avulla riippuu täysin ympärillä olevista kivilajeista, koska itse pegmatiitit sijoittuvat magneettisesti neutraaleille alueille, eivätkä aiheuta sähköisiä johde- tai painovoima anomalioita. Litiumia sisältävien pegmatiittien etsintä keskittyi Kaustisen ja Somero-Tammelan alueille. Alueellinen rakennetulkinta tehtiin hyödyntäen geofysikaalista lentomittausaineistoa. Somero- Tammela alueella matalalentomittaus on tehty GTK:n matalalentomittausohjelman puitteissa vuosina 1984-85. Kaustisen alueella on tehty tihennetty lentomittaus vuonna 2005. Maanpintamittauksia tehtiin Kaustisen alueella Kortelammen ja Rapasaarten (kuva 1) kohteilla sekä Somero-Tammelan (kuva 2) alueella Lumireenhaaran kohteella.

Hanke 2551007 Loppuraportti 4 Kuva 1. Kaustisen Rapasaarten magneettikenttäkartta. a) b) Kuva 2. Somero-Tammelan alueen a) aeromagneettinen rakennekartta(tilt derivaatta) ja b) aeromagneettinen väripintakartta. Talkkitutkimukset Lapioaavalla 2008-2009 Talkkitutkimusten alkuvaiheessa vuonna 2008 kohteessa toteutettiin systemaattinen 5.3 km 2 alueen kattava painovoima-, magneettinen ja VLF-R -mittaus. Mittaukset tehtiin itä-länsi suuntaisil-

Hanke 2551007 Loppuraportti 5 la profiileilla 100 metrin linjavälillä, pistevälin ollessa magneettisessa mittauksessa 10 metriä sekä painovoima- ja VLF-R -mittauksessa 20 metriä. Tutkimusalueen maastogeofysiikan mittauksien avulla on kartoitettu aerosähkömagneettisessa mittauksessa havaitun vyöhykkeen sähköisiä, magneettisia ja tiheysominaisuuksia. Alueen kairaukset on suunniteltu mittausten perusteella aikaisemmin tavatun talkkipitoisen rapauman selvittämiseksi sekä mahdollisimman monipuolisen geologisen informaation saamiseksi koko vyöhykkeeltä. Karbonaattikivet Karbonaattikivet eivät tule suoraan näkyviin geofysikaalisissa mittauksissa. Ne sijoittuvat magneettisesti neutraaleille alueille, eivätkä aiheuta sähköisiä johde- tai painovoima-anomalioita. Geofysikaalisia matalalentokarttoja ja maapintakarttoja voidaan kuitenkin hyödyntää karbonaattikivien etsinnässä. 2.2 Geologinen kartoitus Hankkeen perustoimintona oli pääasiassa tutkimusvaraus- ja valtausalueiden kohteelliset tutkimukset, joiden valinnan perustana oli alueellinen kartoitus. Li-pegmatiitti-, ja osin myös karbonaattikivikohteissa lohkarekartoituksen merkitys oli suuri. Kohteellisessa tutkimuksessa kartoitettiin kunkin esiintymän paljastumat. Kalliopaljastumien lisäksi karttojen teossa käytettiin apuna timanttikairauksessa ja maastogeofysiikan mittauksissa kerättyä tietoa. Kallioperähavainnot paikannettiin käsi GPS:llä ja kairauspisteet tarkkuus GPS:llä. Kartat on esitetty opinnäytetöissä ja esiintymien valtausraporteissa. 2.3 Kairaus Litiumpegmatiitti-, karbonaattikivi- ja talkkiesiintymien etsinnässä ja inventoinnissa käytettiin sekä GTK:n että ulkopuolisten urakoitsijoiden timanttikairauskalustoa. Vuosina 2008-2010 kairattiin hankkeella 2551007 yhteensä 10,3 km (taulukko 4) neljääntoista eri kohteeseen. Kairausten merkitys on tutkimuksissa ollut ensiarvoisen tärkeä, sillä se on edelleen ainoa luotettava keino kartoitettaessa ja arvioitaessa esiintymiä. 2.4 Mineralogia ja kemialliset analyysit Litiumpegmatiittien, karbonaattikivien sekä talkin isäntäkivien mineralogia; mineraalikoostumus, esiintymistapa ja raekoko tutkittiin kiillotetuista ohuthieistä mikroskoopilla. Mineraalien kemiallinen koostumus määritettiin GTK:n mineralogian laboratoriossa SEM:llä ja/tai mikroanalysaattorilla. Röntgendiffraktometrillä määritettiin dolomiitin ja kalsiitin määräsuhteita, sekä wollastoniitin määrää. Kemiallisten analyysien päämenetelmät olivat XRF (175X) ja osittaisliuotus (406P, 307P). Tulokset on esitetty valtausraporttien liittyyaineiston raporteissa.

Hanke 2551007 Loppuraportti 6 2.5 Rikastuskokeet Rikastuskokeet, jotka koskivat lähinnä Lapioaavan talkkiesiintymää tehtiin GTK:n mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa (Mintek). Siitä on laadittu erillisraportti (Korhonen ym. 2009). Talkin rikastuskokeet tehtiin vaahdottamalla murskatuista ja jauhetuista kairasydännäytteistä. Rikasteista tehtiin kemialliset analyysit ja mikrojauhatuksen jälkeen ISOvaaleus ja keltaisuusmääritykset. Näytteiden mineraalikoostumus määritettiin ennen rikastuskokeita ja sen jälkeen MLA-/XMOD menetelmällä. 2.6 Mineraalivarantoarviot Mineraalivarantoarviot laskettiin Gemcom-ohjelmalla solidi- ja blokkimallinnusta käyttäen. Varantoarviot perustuvat kairasydännäytteistä tehtyihin kemiallisiin analyyseihin. Tulokset on esitetty joko kohteen geologisessa raportissa tai erillisessä varantoarvioraportissa. Erilliset varantoarvioraportit on lueteltu tämän raportin liittyy osassa.

Hanke 2551007 Loppuraportti 7 Taulukko 4. Kairaukset vuosina 2008-2010. Kohde Yksikkö Mineraali 2008 2009 2010 Nurkkakangas ESY KARB 1028 Heikinkangas ESY SPOD 1067 499 Leviäkangas ESY SPOD 424 Lumireenhaara ESY PETA/SPOD 501 Päiväneva ESY SPOD 993 Rapasaaret (suunniteltu) ESY SPOD 507 1500 Syväjärvi ESY SPOD 1000 yhteensä ESY 3020 1999 2500 Lapioaapa PSY TALK 998 Nosanmaa PSY KARB 286 Mantovuoma PSY KARB 444 Käyläselkä PSY KARB 384 Latvarova PSY KARB 423 yhteensä PSY 1284 444 807 Aittosaari ISY KARB 182 Pitkäjärvi ISY KARB 70 yhteensä ISY 252 kaikki yhteensä 4556 2443 3307 2008-2010 yhteensä 10306 2.7 Raportointi ja aineiston dokumentointi Tutkimusten raportoinnissa ja dokumentoinnissa on noudatettu Mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen toimintakasikirjan ohjeita. Liittyy osiossa on luettelo hankkeessa laadituista julkaisuista ja raporteista (21 kpl). Kairasydän- ja kartoitusnäytteet on arkistoitu Lopelle. Teollisuusmineraalitutkimuksiin liittyvä opinnäytetyö on Kirsti Larjamon (2008) pro gradu-tutkielma. 3 TUTKIMUSKOHTEET 3.1 Etelä-Suomen yksikkö (ESY) Vuosina 2008-2010 ESY:ssä keskityttiin Li-pegmatiitttitutkimuksiin Kaustinen-Ullava ja Somero-Tammela alueilla sekä karbonaattikivitutkimuksiin Virtasalmella. Vuosien 2008-2010 tutkimuskohteet on esitetty kuvassa 3.

Hanke 2551007 Loppuraportti 8 Kuva 3. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeen Etelä-Suomen yksikön tutkimuskohteet vuosina 2008-2010. 3.1.1 Li-pegmatiitit Pääosa Etelä-Suomen yksikön teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeen 2008-2010 resursseista keskitettiin Kaustisen ja Kokkolan alueen litiumpegmatiitteihin. Tutkimukset aloitettiin edellisen hankkeen aikana 2003-2007 (Ahtola ym. 2007). Tutkimusten tuloksena valmistui 2010 kaksi myyntiraporttia Kaustisen Leviäkankaan ja Kokkolan Syväjärven litiumesiintymistä. Myyntiraportit luovutettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle syksyllä 2010. Ministeriö järjesti esiintymistä kansainvälisen tarjouskilpailun 16.12.2010. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on 28.2.2011. Syväjärven esiintymän mineraalivaranto on 2.6 Mt Li 2 O- keskipitoisuuden ollessa 0.98 wt %. Leviäkankaan esiintymän mineraalivaranto on 2,1 Mt Li 2 O- keskipitoisuuden ollessa 0,84 wt %. Esiintymät kasvattavat merkittävästi alueen tunnettuja Livarantoja. Tutkimusten tavoitteena on tukea Kaustisen alueelle kehitteillä olevaa kaivostoimintaa, jonka taustana on litiumin kasvava kysyntä erityisesti akkuteollisuudessa. Keliber Oy:n Läntän Lipegmatiittiesiintymällä on voimassaoleva kaivospiiri ja tuotannon on suunniteltu alkavan lähivuosina. Läntän esiintymän Li varannot ovat n. 3 Mt 1 %:n Li 2 O-pitoisuudella. Kaustisen (Kruunupyy-Ullava) alueella on lohkarekartoitusten ja timanttikairausten perusteella todennäköisesti kymmeniä spodumeenipegmatiittijuonia. Todennäköistä on, että Kruunupyy-Ullavan alueen spodumeenipegmatiitit muodostavat koko EU:n alueen potentiaalisimman Li-varannon.

Hanke 2551007 Loppuraportti 9 Vuosien 2008 2010 maastotyöt koostuivat lohkarekartoituksesta, moreeninäytteenotosta sekä timanttikairauksista. Neljään eri kohteeseen kairattiin yhteensä 35 reikää, yhteensä 4063 m. GTK:lla on Kaustisen ja Kälviän kuntien alueella kolme voimassaolevaa Li-valtausta; Syväjärvet, Leviäkangas ja Päiväneva. Lisäksi Rapasaarten alueelle on haettu uusia valtauksia, jossa tutkimuksia jatketaan Etelä-Suomen malmivarojen kartoitus-hankkeen puitteissa. Yhteenveto Kaustisen kohteiden keskeisimmistä tuloksista Leviäkangas, Kaustinen GTK on vuosien 2004 2008 aikana tutkinut Kaustisen kunnassa karttalehdellä 2323 08 sijaitsevaa Leviäkankaan litiumpegmatiittiesiintymää (spodumeeni). Esiintymä sijoittuu Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen Keski-Suomen graniittikompleksin ja Vaasan migmatiittikompleksin välissä. Leviäkengas I -niminen valtaus (kaivosrekisterinumero 8390/1) on laajuudeltaan 90 ha. Leviäkankaalla ei ole suojelu- tai Natura 2000 alueita. Suomen Mineraali Oy teki alueella tutkimuksia 1960-luvulla, jolloin kohdetta kutsuttiin nimellä Vintturi. Paraisten Kalkki Oy jatkoi tutkimuksia 1980-luvulla. GTK on tehnyt alueella lohkarekartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia ja syväkairausta 22 reikää, yhteensä 2032 m. Leviäkankaan spodumeenipegmatiitti on n. 500 m pitkä, 1-20 m leveä ja NNW SSE suuntainen juoni, joka kaatuu 40º 60º länsilounaaseen. Juonen sivukivi on pääasiassa kiilleliusketta. Spodumeenipegmatiittinäytteet (101 kpl) analysoitiin systemaattisesti XRF ja ICP-MS (Li, Ta, Nb, Be) menetelmillä. Mineraalien koostumus tutkittiin kiillotetuista ohuthieistä mikroanalysaattorilla. Spodumeenin faasitransformaatiolämpötila mitattiin 11 näytteestä differentiaalitermisellä analyysillä Oulun yliopistossa. Esiintymä 3Dmallinnettiin ja mineraalivaranto arvioitiin kairausten ja 101 kairasydännäyteanalyysin perusteella käyttäen Gemcom GEMS-ohjelmistoa. Kemiallisten analyysien perusteella esiintymän Li 2 O keskipitoisuus on 0,74 wt%, mikä vastaa n. 10 %:n spodumeenipitoisuutta. Spodumeenin Li 2 O keskipitoisuus on keskimäärin 7.22%. Erot Leviäkankaan spodumeenin faasitransformaatiolämpötiloissa havaittiin pieniksi (968 977 ºC). Solidimallinnuksen perusteella Leviäkankaan esiintymän mineraalivaranto on 2,1 Mt Li 2 O- keskipitoisuuden ollessa 0,70 wt %. Blokkimallinnuksen perusteella esiintymän varanto on 2,1 Mt ja sen keskipitoisuus 0,84 wt % Li 2 O kun raja-arvona on 0,0 % Li 2 O. Leviäkankaan valtausalueen tutkimuksista valmistui myyntiraportti sekä erillinen mineraalivarantoarvio kesällä 2010. Myyntiraportti luovutettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle 14.10.2010. Syväjärvi, Kokkola Geologian tutkimuskeskus (GTK) on vuosien 2006-2010 aikana tutkinut Kokkolan kunnassa karttalehdellä 2323 12 sijaitsevaa Syväjärven litiumpegmatiitti (spodumeeni) esiintymää. Esiintymä sijoittuu Pohjanmaan liuskevyöhykkeeseen Keski-Suomen graniittikompleksin ja Vaasan migmatiittikompleksin väliin. Syväjärvi -niminen valtaus (kaivosrekisterinumero 8179/1) on laajuudeltaan 37 ha. Syväjärvellä ei ole suojelu- tai Natura 2000 alueita. Suomen Mineraali Oy teki alueella tutkimuksia 1960-luvulla, jolloin kohdetta kutsuttiin nimellä Ruohojärvet. Paraisten Kalkki Oy jatkoi tutkimuksia 1980-luvulla. GTK on tehnyt alueella lohkarekartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia ja syväkairausta 24 reikää, yhteensä 2547 m. Syväjärven spodumeenipegmatiitti on n. 500 m pitkä ja 1-22 m leveä. Juonen sivukivi on pääasiassa kiilleliusketta.

Hanke 2551007 Loppuraportti 10 Spodumeenipegmatiittinäytteet (200 kpl) analysoitiin systemaattisesti XRF ja ICP-MS (Li, Ta, Nb, Be) menetelmillä. Mineraalien koostumus tutkittiin kiillotetuista ohuthieistä mikroanalysaattorilla. Spodumeenin faasitransformaatiolämpötila mitattiin 20 näytteestä differentiaalitermisellä analyysillä Oulun yliopistossa. Esiintymä 3D-mallinnettiin ja mineraalivaranto arvioitiin kairausten ja 194 kairasydännäyteanalyysin perusteella Gemcom GEMS-ohjelmistoa käyttäen. Kemiallisten analyysien perusteella esiintymän Li 2 O keskipitoisuus on 1.00 wt%, mikä vastaa n. 13 %:n spodumeenipitoisuutta. Spodumeenin Li 2 O keskipitoisuus on keskimäärin 7.00 %. Erot Syväjärven spodumeenin faasitransformaatiolämpötiloissa havaittiin pieniksi (959 965 ºC). Solidimallinnuksen perusteella Syväjärven esiintymän mineraalivaranto on 2.6 Mt Li 2 O- keskipitoisuuden ollessa 0.98 wt %. Blokkimallinnuksen perusteella esiintymän varanto on 2.6 Mt ja sen keskipitoisuus 0.78 wt % Li 2 O kun raja-arvona on 0.0 % Li 2 O. Syväjärven valtausalueen tutkimuksista valmistui myyntiraportti sekä erillinen mineraalivarantoarvio syksyllä 2010. Myyntiraportti luovutettiin Työ- ja elinkeinoministeriölle 14.10.2010. Päiväneva, Kaustinen GTK on Päivänevan alueelta ottanut yhteensä 165 moreeninäytetttä jonka perusteella pyrittiin kohdentamaan alueen timanttikairauksia.päivänevalla kairattiin talvella 2009 yhteensä 8 reikää (1142m) jolloin paikannettiin kolme 1-2m pituista spodumeenipegmatiittijuonta ( Reiät R495,R498 ja R501). Päivänevan valtaukselle on haettu jatkoaikaa. Heikinkangas, Kaustinen Heikinkankaalle on vuosina 2008 2010 kairattu yhteensä 1415m sekä otettu 44 murske ja 41 moreeninäytettä. 2008 2010 kairauksilla paikannettiin yksi 1.5m leveä spodumeenipegmatiittijuoni (R487). Alueen valtauksesta on päätetty luopua. Rapasaaret, Kaustinen ja Kokkola Rapasaaren alueella on karattu neljä reikää yhteensä 507m ja lävistetty 24m matkalta yksi spodumeenipegmatiittijuoni. Alueelta on myös otettu 537 moreeninäytettä juonen jatkeiden sekä mahdollisten uusien spodumeenipegmatiittijuonten paikantamiseksi. Tämän lisäksi alueelle on suunnitteilla 1500m kairausohjelma. GTK on hakenut Rapasaarten alueelle ja sen ympäristöön valtauksia vuonna 2010. Somero-Tammelan alue Lumireenhaara, Somero Someron Lumireenhaaraan kairattiin syksyllä 2008 yhdeksän reikää, yhteensä n. 500 m. Kairaus kohdistettiin suoraan paljastuneena olevaan albiittipegmatiittiin, jossa on kahdessa kohdassa kasaumana petaliittia ja/tai spodumeenia. Itä-osan petaliitti-pitoiseen osaan kairattiin kolme reikää. Albiittipegmatiitti on siellä vaaka-asentoisena 10-15 paksuisena laattana, jossa tavoitettiin yhdessä kairareiässä petaliittia alle kahden metrin matkalla. Tämän kairasydännäytteen Li2O pitoi-

Hanke 2551007 Loppuraportti 11 suus on 1,33 %. Muissa analysoiduissa näytteissä jää Li2O pitoisuus alle 0,1 %:n. Limineralisaatio on siis hyvin kapea eikä se tule esiin kahdessa muussa kairareiässä. Lumireenhaaran länsi-osaan karattiin kuusi reikää, joissa vaaka-asentoisen albiittipegmatiittin paksuus vaihtelee kahdesta metristä n. 15 metriin. 3.1.2 Karbonaattikivet Nurkkakangas, Pieksämäki Pieksämäen Nurkkakankaalle kairattiin vuonna 2008 yksitoista reikää, yhteensä 1028 metriä. Kairaukset ovat jatkoa vuoden 2007 lohkarekartoitukselle ja 1000 m kairaukselle. Nurkkakankaan karbonaattikivijakso on kairausten perusteella ainakin 600 m pitkä ja n. 250 m leveä. Se koostuu kalsiittisesta dolomiittikivestä ja kalsiittikivestä. Näiden koillispuolella on wollastoniittipitoista karsikiveä. Analysoitujen kairasydänten karbonaatin keskipitoisuus on esiintymässä n. 70 %. Alueelle on haettu valtausta syksyllä 2008. 3.1.3 Sidosryhmäkysely Sidosryhmäkyselyn tarkoituksena oli selvittää yritysten raaka-ainetarpeita, jotta ne voitaisiin huomioida suunniteltaessa GTK:n teollisuusmineraalivarojen kartoitusta lähivuosina. Kyselyä varten haastateltiin yhtätoista Suomessa toimivan alan yrityksen edustajaa sekä kysyttiin yhdeksältä Suomesta metallisia malmeja etsivältä kaivosyhtiöltä heidän nykyistä ja tulevaa teollisuusmineraalitarvetta rikastusprosessin eri vaiheissa. Alan yritysten oma malminetsintä kohdistuu niiden oman toimialueen mineraaleihin ja rajoittuu useimmiten tuotannossa olevien esiintymien jatkeiden tai muuten ennestään tunnettujen esiintymien selvittämiseen. Osa yrityksistä ei tee malminetsintää lainkaan. GTK:n teollisuusmineraalien etsintästrategiaa ja menetelmiä pidetään Suomessa toimivissa alan yrityksissä hyvinä. Haastateltavat toivovat, että GTK satsaa teollisuusmineraalien etsintään myös tulevaisuudessa. Yritykset ovat erityisesti kiinnostuneet raaka-aineista, jotka palvelevat niiden omaa toimialuetta. Teollisuusmineraaleilla tulee kaikkien haastateltavien mukaan olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin. Karbonaattikiviä ja niiden käyttöä pidetään strategisesti tärkeinä raaka-aineina Suomessa, johtuen niiden monipuolisista käyttösovelluksista. Talkin, apatiitin ja ilmeniitin käyttö nähdään tasaisena myös tulevaisuudessa. Litiumin ja vuorivillan raaka-aineiden käytön uskotaan kasvavan. Tulevaisuudessa pitää mineraalien tuotannossa ottaa nykyistä enemmän huomioon ympäristöseikat, energian kulutus ja kuljetuskustannusten kohoaminen, mikä voi lisätä kotimaisten raaka-aineiden kysyntää. Omavaraisuutta eri mineraalien osalta pidetään strategisesti laatu- ja saatavuusvarmuuden vuoksi tärkeänä. Yleisenä mielipiteenä esitettiin, että Suomen omat mineraalireservit pitäisi kartoittaa. Haastatteluissa todettiin myös, että mineraaleille keksitään jatkuvasti uusia käyttösovellutuksia, mikä vaatii tiivistä alan seuraamista.

Hanke 2551007 Loppuraportti 12 3.2 Pohjois-Suomen yksikkö (PSY) Vuosina 2008-2010 PSY:ssä keskityttiin karbonaattikivitutkimuksiin Torniossa, Keski- ja Itä- Lapissa sekä talkkitutkimuksiin Rovaniemellä. Tutkimuskohteet on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeen Pohjois-Suomen yksikön tutkimuskohteet vuosina 2008-2010. 3.2.1 Karbonaattikivet Karbonaattikiviselvitykset Keski-ja Itä-Lapissa Edellisen teollisuusmineraalihankkeen aikana, vuosina 2005-2007 tehtyä Peräpohjan karbonaattikiviselvitystä laajennettiin tekemällä vuonna 2008 esiselvitys ja jatkotoimenpide-ehdotukset Keski-Lapin alueelta ja vuonna 2009 Itä-Lapin alueelta. Keski-Lapin alue käsitti kaikkiaan 22 kpl ja Itä-Lapin selvitysalue 28 kpl 1:100 000-karttalehteä.

Hanke 2551007 Loppuraportti 13 Esiselvityksissä käytiin läpi kaikki ko. alueilta saatavissa olevat paljastuma-, kairaus-, analyysi-, raportti- yms. tiedot. Kerätyn tiedon perusteella valittiin jatkotutkimuskohteet, joilla tehtiin maastotarkistuksia ja pienimuotoista lisäkartoitusta sekä palanäytteenottoa. Keski-Lapin kohteista on kairattu 1 kpl (Mantovuoma, Kittilä) ja Itä-Lapin kohteista 2 kpl (Käyläselkä, Pelkosenniemi ja Latvarova, Salla). Kairauksista ja niiden tuloksista on tehty M19 - raportit, joista on tiivistelmät jäljempänä (s. 14). Vuonna 2008 raportoitiin lisäksi yksi Peräpohjan dolomiittikohteista (Nosanmaa, Tornio). Itä-Lapissa sijaitsevan Latvarovan dolomiittiaiheen raportti valmistuu vuoden 2011 alkupuoliskolla. Maastotarkistukset ovat Itä-Lapin osalta vielä kesken, vuonna 2011 on suunniteltu kairattavaksi Itä-Lapin kohteista Hukkavaaran dolomiittiaihe Kuusamossa. Reutuaapa, Tervola Reutuaavan dolomiittiaihe löytyi vuonna 2005 aloitetun Peräpohjan alueen karbonaattikiviselvityksen tuloksena. Vuosina 2005-2007 tutkitusta Reutuaavan dolomiittiaiheesta tehtiin tutkimusten päätyttyä ns. myyntiraportti, joka toimitettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön huhtikuussa 2008. Raportti tuli ministeriön toimesta myyntiin keväällä 2010. Reutuaavan dolomiittiesiintymästä ei tullut määräaikaan mennessä ministeriölle yhtään tarjousta. Tutkimusten aikana ja niiden loputtuakin Reutuaavan aiheeseen ja tutkimustuloksiin kävi tutustumassa kolme yritystä, joista ainakin kaksi oli oman ilmoituksensa mukaan hyvin kiinnostunut esiintymän oikeuksien hankkimisesta. Nosanmaa, Tornio Nosanmaan tutkimukset käynnistyivät edellisen hankkeen lopussa vuonna 2007, jolloin kohteella tehtiin geofysikaaliset maastomittaukset. Myös kairaus aloitettiin jo vuoden 2007 lopussa, mutta kairausten loppuun saattaminen, kallioperäkartoitus, kemialliset analyysit ja aiheen raportointi valmistuivat vuonna 2008 (Lintinen & Turunen 2008). Nosanmaa sijaitsee Tornion kunnassa, Peräpohjan liuskealueella, karttalehdellä 2542 04. Tutkimusten tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää kesän 2006 maastotarkistuksissa tavatun, silmämääräisesti puhtaan ja vaalean dolomiitin määrää ja laatua. Tutkimusmenetelminä käytettiin 5,16 km 2 systemaattista VLF-R-, magneettista ja gravimetrista mittausta, 12 reiän syväkairausprofiilia (yhteensä 916 m) sekä geologista kartoitusta. Kairasydämiä tutkittiin kemiallisten analyysien ja ohuthieiden avulla ja kohteelta laadittiin kallioperäkartta. Syväkairauksessa lävistettiin enimmillään 80 metrin yhtenäinen kerros vaaleaa dolomiittia ja välittömästi sen pohjoispuolella noin 60 metrin kerros silmämääräisesti puhdasta kvartsiittia. Kemiallisten analyysien perusteella dolomiitin keskimääräinen karbonaattipitoisuus jäi 77 %:iin, nousten parhaimmillaankin vain hieman yli 80 %:in. Mineralogisina epäpuhtauksina esiintyi melko runsaasti tremoliittia ja kvartsia sekä paikoin flogopiittia. Kvartsiitti sisälsi lähes päämineraaliksi asti kalimaasälpää ja varsin paksuja hienorakeisesta tremoliitista rikkaita vyöhykkeitä. Mineralogisista epäpuhtauksista johtuen kvartsiitilla oli melko matala keskimääräinen SiO 2 - pitoisuus (91 %) ja vastaavasti kohonneet Al 2 O 3 -, K 2 O-, MgO- ja CaO- pitoisuudet.

Hanke 2551007 Loppuraportti 14 Epäpuhtauksistaan huolimatta Nosanmaan dolomiitti ja kvartsi ovat sijainniltaan edullisia ja pintaan puhjenneina helpohkosti louhittavia, joten ne saattavat käyttötarkoituksesta riippuen olla taloudellisesti kiinnostavia ja hyödyntämiskelpoisia. Mantovuoma, Kittilä Kittilän Mantovuomalla vuosina 2008-2009 tehtyjen karbonaattitutkimusten (Lintinen & Turunen 2010) tavoitteena oli selvittää alueella kalliopaljastumissa tavatun karbonaattikiven laatua ja määrää. Tutkimusmenetelminä käytettiin geofysiikan hajaprofiilimittausta ja syväkairausta. Kahteen profiiliin kairattiin 7 reikää, yhteispituudeltaan 444 m. Kairasydämistä tehtiin kemiallisia analyysejä ja ohuthieitä. Lisäksi karbonaattikivien mineralogiaa selvitettiin mikroanalyysein ja MLA-määrityksin. Syväkairauksessa lävistettiin molemmilla profiileilla noin 30 metriä harmaata tai vaaleanharmaata, tiivistä ja massamaista karbonaattikiveä. Kemiallisista analyyseistä laskettu keskimääräinen karbonaattipitoisuus oli noin 80 %, josta noin 20 % oli kalsiittia. Loput 80 % karbonaattifraktiosta oli mikroanalyysien mukaan hyvin rautarikasta dolomiittia ja ankeriittia (Fe:Mg ankeriitti > 1:4). Kokokivianalyyseissä karbonaattikiven Fe 2 O 3 pitoisuus oli noin 5 % ja MnO pitoisuus 0,4 %. Karbonaattien lisäksi kivissä oli yleisesti useita prosentteja kloriittia, albiittia, kvartsia, muskoviittia ja flogopiittia. Mantovuoman karbonaattikiveä voisi mahdollisesti hyödyntää neutralointikalkkina, lähinnä perustuen kohtalaisen korkeaan karbonaattipitoisuuteen ja kemiallisesta koostumuksesta laskettuun neutralointikykyyn. Muuten aihe ei ole erityisen potentiaalinen karbonaatin korkean rautapitoisuuden ja dolomiittivaltaisuuden vuoksi. Lisäksi karbonaattikerros vaikuttaa melko kapealta ja maapeitteet paksuilta. Ympäröivä sivukivi on erittäin rikkonaista ja rapautunutta, mikä osaltaan vaikeuttaa aiheen tutkimista kairaamalla. Käyläselkä, Pelkosenniemi Pelkosenniemen Käyläselän karbonaattikiviaihetta tutkittiin vuosina 2009-2010 (Lintinen 2010) kairaamalla ja analysoimalla kairasydännäytteitä. Tavoitteena oli selvittää alueella kalliopaljastumassa esiintyvän ja v. 1980 kairauksessa tavatun karbonaattikiven laatua ja määrää. Kemiallisten analyysien lisäksi kairasydämistä tehtiin ohuthieitä, joita tutkittiin polarisaatiomikroskoopilla ja mikroanalyysein. Kairauksessa karbonaattikivivyöhyke lävistettiin kahdella pohjois-eteläisellä profiililla, joiden etäisyys toisistaan oli 520 metriä. Läntisellä profiililla tavoitettiin 75 m leveä harmaa, tiivis ja pääosin massamainen karbonaattikivi, joka oli koostumukseltaan pääosin dolomiittikiveä. Itäisellä profiililla karbonaattikivivyöhyke oli 55 m leveä, vaalea, massamainen, raekooltaan läntistä karkeampaa ja sen mineraalikoostumus vaihteli dolomiittikivestä lähes kalsiittikiveen. Karbonaattikiven totaalikarbonaattipitoisuus oli keskimäärin 80 % ja Fe 2 O 3 -pitoisuus 1,7 %. Karbonaattien lisäksi ne sisälsivät melko runsaasti kvartsia ja flogopiittia, paikoin myös sulfideja.

Hanke 2551007 Loppuraportti 15 Käyläselän karbonaattikiviaihe on paikallisesti merkittävä varanto hyödynnettäväksi neutralointikalkkina, mikäli lähistöllä sijaitsevia mineraaliesiintymiä, esim. Akanvaaraa (Cr-V-PGE) ja Jauratsia (Fe), aletaan hyödyntää. Muuten aihe tuskin on hyödynnettävissä karbonaatissa olevien epäpuhtauksien, kiven dolomiittivaltaisuuden ja kohteen syrjäisen sijainnin vuoksi. Käyläselän tutkimukset vahvistavat Savukosken ryhmän sedimenttikiviin liittyvän varsin paksuja ja yhtenäisiä karbonaattikivikerroksia. Nämä kivet voivat tulevaisuudessa olla merkittäviä ajatellen Keski- Lapissa valmisteltavia kaivoshankkeita, jotka todennäköisesti tarvitsevat neutralointiin soveltuvaa karbonaattia rikastusmassojen käsittelyyn, mahdollisesti myös osana rikastusprosessia. Yhteenvetoa Lapin karbonaattikivitutkimuksista 2008-2010 Keski-Lapin liuskejakson karbonaattipotentiaalin kannalta Mantovuoman ja Käyläselän tutkimukset antoivat lupaavia tuloksia, sillä ne osoittivat Savukosken ryhmän syvänmeren altaaseen kerrostuneisiin sedimenttikiviin liittyvän varsin paksuja ja yhtenäisiä karbonaattikivikerroksia. Kyseisiä Savukosken ryhmän sedimenttikiviä esiintyy lähes yhtenäisesti Keski-Lapin liuskealueen poikki ulottuen Kolarista Kittilän, Sodankylän, Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan kautta aina Kuusamoon saakka. Näistä vyöhykkeen länsipäässä sijaitsevia Kolarin kalkkikiviä ja itäpäässä sijaitsevia Kuusamon kalkkikiviä ja dolomiitteja on aiemmin tutkittu systemaattisesti, mutta keskiosasta on ollut olemassa vain yksittäisiä havaintoja. Mantovuoman ja Käyläselän karbonaattikivitutkimukset kuitenkin osoittivat, että myös Keski- Lapin liuskejakson keskiosassa esiintyy merkittävän paksuisia ja varsin hyvälaatuisia karbonaattikivikerroksia, jotka liittyvät Savukosken ryhmän sedimenttikiviin. Tämä karbonaattikiviyksikkö voi olla tulevaisuudessa merkittävä ajatellen Keski-Lapissa valmisteltavia kaivoshankkeita, jotka todennäköisesti tarvitsevat neutralointiin soveltuvaa karbonaattia rikastusmassojen käsittelyyn tai osana rikastusprosessia. Useat kaivoshankkeet ja etsintäprojektit sijaitsevat potentiaalisen karbonaattikiviyksikön välittömässä läheisyydessä. Lähitulevaisuudessa olisi ainakin Sodankylän alueella aiheellista tutkia Matarakosken muodostumaan liittyviä karbonaattikiviä, mutta tällä hetkellä se on GTK:n omana työnä mahdotonta alueen valtaustilanteesta johtuen. 3.2.2 Talkki Lapioaapa, Rovaniemi Lapioaavan tutkimus oli jatkoa vuonna 1995 Lapioaavalla kaoliinitutkimusten yhteydessä tehdyille talkkitutkimuksille ja sen tarkoituksena oli selvittää talkkiesiintymän luonne ja sen potentiaalisuus talkkimalmina. Lapioaavan talkkiaihe kuuluu Peräpohjan liuskejakson Palokivalon muodostumaan ja siinä toteutettiin vuonna 2008 systemaattinen painovoima-, magneettinen ja VLF-R -mittaus 5,3 km 2 :n alueella. Mittaustulosten perusteella toteutettiin 11 reiän ja yhteensä noin 1000 metrin kairausohjelma loppuvuodesta 2008. Kairaustulosten perusteella alueen talkki-kloriitti-karbonaattikivet ovat syntyneet erittäin voimakkaan hydrotermisen muuttumisen ja metasomatoosin tuloksena, niiden lähtömateriaalina ovat lähinnä peliittiset kivilajit. Kivilajit ovat usein pintaosistaan ja paikoin syvemmältäkin rapautuneita, mikä teki kairauksesta erityisen haastavaa. Rapakallion paksuus oli noin 20 metriä paksujen maapeitteiden alla enimmillään noin 140 metriä.

Hanke 2551007 Loppuraportti 16 Kuudesta eri reiästä valittiin 17 kpl talkkipitoista, keskimäärin 2,20 m pituista näytepätkää rikastuskokeisiin, jotka tehtiin vaahdotusmenetelmällä GTK:n Mineraalitekniikan laboratoriossa (Mintek) Outokummussa. Näytteiden mineraalikoostumus määritettiin ennen rikastuskokeita ja sen jälkeen MLA-/XMOD -menetelmällä (Mineral Liberation Analyzer). Tulosten mukaan Lapioaavan talkki-kloriitti-karbonaattikivet sisältävät enimmillään yli 50 % talkkia, keskimäärin noin 25 %. Talkkirikasteiden talkkipitoisuus oli melko korkea vaihdellen 73,7-97,3 %. Talkin saanti oli sen sijaan huono vaihdellen 2,2-53,6 %. Rikasteiden laatu oli korkeintaan tyydyttävä, sillä niiden vaaleus vaihteli 54,0-76,0 ja keltaisuus 2,2-9,6. Vaatimattomien tulosten vuoksi talkkitutkimusten jatkamiselle Lapioaavalla ei ole perusteita (Vartiainen & Salmirinne 2009).

Hanke 2551007 Loppuraportti 17 3.3 Itä-Suomen yksikkö (ISY) Vuosina 2008-2010 ISY:ssä keskityttiin lähinnä karbonaattikivitutkimuksiin Sievissä ja Reisjärvellä. Tutkimuskohteet on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hankkeen Itä-Suomen yksikön tutkimuskohteet vuosina 2008-2010. 3.3.1 Karbonaattikivet Sievin karbonaattikivitutkimukset Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö jatkoi vuonna 2001 aloitettua Sievin karbonaattikivitutkimusta. Vuonna 2008 raportoitiin valtausalueilla Pikipannu 1-4 suoritetut tutkimukset. Samana vuonna tehtiin pienialainen (0.7 km 2 ) geofysikaalinen mittaus (magneettinen ja sähköinen) Lahdenperässä, mutta kohteen muista tutkimuksista luovuttiin. Elo syyskuussa 2008 selvitettiin karbonaattikivikerroksen lounaisosan jatkeita Aittosaaressa kairaamalla kolme reikää, yhteispituudeltaan 181.60 metriä. Kairauksessa tavattiin karsikivikerros, jonka yhteydessä on vajaat kaksi metriä vaaleanharmaata karbonaattikiveä. Lisäksi kairattiin yksi reikä tästä 3 kilometriä kaakkoon aikaisemmin kairattujen reikien länsipuolelle, joissa ei tavattu karbonaattikiveä. Nyt tämä saatiin kiinni lävistämällä noin viisi metriä paksu kerros heikkolaatuista karbonaattikiveä.

Hanke 2551007 Loppuraportti 18 Sievin graniitti-granodioriitti-batoliittia kiertävää karbonaattikivikerrosta on pystytty seuraamaan reilut 20 kilometriä. Muodostuman eteläosassa kerroksen poikki on 10 kilometrin matkalla kairattu profiileja 1-2 kilometrin välein, joissa kaikissa on lävistetty karbonaattikivikerros. Itäisessä haarassa karbonaattikivi on saatu kiinni eteläosassa Isomaalla ja sitten yli 10 kilometriä pohjoisempana olevassa Reikossa. Tällä välillä tutkimuksia vaikeuttavat Sievin taajama ja laajat peltoalueet. Länsipuolella tutkimuksia Aittosaaren pohjoispuolella rajoittavat myös laajat pelto- ja suoalueet. Aittosaaren pohjoispuolella myös selväpiirteinen magneettinen anomalia muuttuu epämääräisemmäksi, mutta alueelta on joitakin lohkarehavaintoja, joten karbonaattikivikerros näyttäisi jatkuvan pohjoista kohti. Karbonaattikivi liittyy vulkaanis-sedimenttiseen horisonttiin. Karbonaattikivikerros on paksuimmillaan noin kahdeksan metriä. Keskimäärin paksuus on vajaat viisi metriä. Isomaan kohteelta on teetetty muutamia mineraalikoostumusmäärityksiä, joiden mukaan dolomiittia on 40-55%, kalsiittia 25-45%, tremoliittia 5-20% ja kvartsia noin 5%. Karbonaattikivessä on paikoin runsaasti karsimineraaleja ja emäksisiä vulkaniitti-välikerroksia, joiden paksuus vaihtelee muutamasta senttimetristä muutamaan kymmeneen senttimetriin. Keski-Suomen karbonaattikivitutkimukset Reisjärven Pitkäjärven länsipuolella suoritettiin lohkare-etsintää malminetsinnästä saadun viitteen perusteella. Kaikkiaan löydettiin vain 4 runsaasti karsimineraaleja sisältävää karbonaattikivilohkaretta. Saarijärven Hoikankylän ja Pylkönmäen Karankajärven vuosina 1999-2000 suoritettujen karbonaattikivitutkimusten materiaalin uudelleenkäsittely ei antanut aihetta jatkaa tutkimuksia. 3.4 Teollisuusmineraalitietokanta Suomen teollisuusmineraali- ja teollisuuskivitietokannan tietojen kokoamiseen ja access kannan täyttämiseen osallistuivat kaikki hankkeen geologit Pohjois-, Itä- ja Etelä-Suomen yksiköistä. Tietokannassa on tällä hetkellä koottuna 96 eri esiintymän tiedot. Tiedot on julkaistu soveltuvin osin GTK:n www-sivuilla. Tietokantaa on jatkossa edelleen tarkoitus päivittää lisäämällä siihen uusia esiintymiä ja päivittämällä jo siellä olevien esiintymien tietoja. 4 TILAUSTUTKIMUKSET Tilaustutkimuksia on tehty kaikkien yksiköiden alueella yhteensä kymmenelle eri yritykselle. Ne pitävät sisällään mittauspalveluja, geologista konsultointia, teollisuusmineraaliesiintymien alueellisia ja kohteellisia potentiaaliselvityksiä, detaljikartoitusta ja mineraalivarantoarvioita.

Hanke 2551007 Loppuraportti 19 5 JATKOTUTKIMUSKOHTEITA Valtakunnallinen teollisuusmineraalivarojen kartoitus-hanke päättyi vuoteen 2010. Teollisuusmineraalivarojen kartoitusta jatketaan uuden hankejaottelun mukaan Pohjois-, Itä- ja Etelä- Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeiden sisällä. ESY:ssä jatketaan Lipegmatiittitutkimuksia Kaustinen-Kokkola ja Somero-Tammela-Urjala alueella. PSY:ssä jatketaan Itä-Lapin karbonaattikivipotentiaalin selvittämistä Kuusamon alueella. 6 SUOMEN TEOLLISUUSMINERAALIPOTENTIAALI Sarapään 2003 kartta (kuva 6) Suomen teollisuusmineraalipotentiaalista käsittää sisällään mineraalit, joilla arvioidaan tulevaisuudessa olevan eniten merkitystä ja joiden etsintään Suomen kallioperä huomioiden kannattaa panostaa. Kuva 6. Suomen teollisuusmineraalipotentiaali.

Hanke 2551007 Loppuraportti 20 7 KAIVOSHANKKEET 2008-2010 Teollisuusmineraaleihin liittyviä kaivoshakkeita oli 2008-2010 vireillä kaikkien GTK:n aluetoimistojen alueilla. PSY:n alueella Nordkalk Oy aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen. Lisäksi Yara Suomi Oy valmistelee fosfaattituotannon aloittamista Savukosken Soklissa. SMA Mineral Oy:n tavoitteena on avata uusi kvartsilouhos Torniossa. ISY:n alueella Mondo Minerals Oy avasi Sotkamon Punasuon talkkikaivoksen 2010. Yhtiöllä on lisäksi uusia talkkikaivoksia suunnitteilla Paltamon Mieslahteen ja Puolangan Pihlajavaaraan, joissa on tehty koelouhintaa ja lupaprosessi on käynnissä. Pihlajavaara on Mondo Mineralsille uudentyyppinen rautaköyhän talkin esiintymä Euroopassa. Juuan Dolomiittikalkki Oy aikoo avata uuden kalkkilouhoksen Paltamon Leppikankaalle. Rio Tinto Mineralsin Alasen talkkikaivokselle Sotkamossa myönnettiin ympäristölupa alkuvuodesta 2009. Lisäksi Morenia Oy selvittää kaoliinituotannon aloittamista Paltamossa. ESY:n alueella Omya Oy:n tytäryhtiö Salon Mineraali Oy aloitti kalsiitin tuotannon Kiskon Hyypiämäessä. Hyypiämäestä louhittu kivi korvaa ainakin osittain Förbyn kalsiittikaivoksesta saadun kiven. Förbyn kaivos suljettiin alkuvuodesta 2010. Lupajan murske Oy:llä on tavoitteena aloittaa maatalouskalkin tuotanto Kiskon Iso-sorrossa. LSY:n alueella Keliber Oy on jatkanut valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä. Tuotannon on tarkoitus alkaa 2013. Lisäksi Kalvinit Oy suunnittelee ilmeniittikaivoksen rakentamista ja tuotannon aloittamista Kokkolan (ent. Kälviä) ja Halsuan kuntien alueilla. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus asetettiin nähtäville syksyllä 2009. Edellä mainituista esiintymistä ovat Alasen talkki-, Hyypiämäen kalsiitti- Iso-Sorron karbonaattikivi- ja Kälviän-Halsuan alueen ilmeniittiesiintymät alun perin GTK:n tutkimia ja raportoimia.

Hanke 2551007 Loppuraportti 21 8 LIITTYY 8.1 Julkaisut & raportit Ahtola, T. 2009. Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa. Geologian tutkimuskeskus, raportti M10/2009/19. Ahtola, T. 2009. Sidosryhmäkyselyyn perustuva selvitys teollisuusmineraalien tutkimustarpeista Suomessa. Geologian tutkimuskeskus, raportti M10/2009/51. (julkinen versio) Ahtola, T., Kuusela, J., Koistinen, E., Seppänen, H., Hatakka, J., Lohva, J. 2010. Report of investigations on the Leviäkangas lithium pegmatite deposit in Kaustinen, Western Finland. M19/2323/2010/32. Ahtola, T., Kuusela, J., Koistinen, E., Seppänen, H., Hatakka, J., Lohva, J. 2010. Report of investigations on the Syväjärvi lithium pegmatite deposit in Kaustinen, Western Finland. M19/2323/2010/44. Ahtola, T., Kuusela, J., Seppänen, H., Vartiainen, R., Lintinen, P., Niemelä, M. ja Lohva, J. 2010. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2008-2010. Hanke 2551007, loppuraportti. M10.4/2010/56. 25 s. Al-Ani, Thair & Sarapää, Olli. 2008. Clay and clay mineralogy. 94 p. Geological Survey of Finland, research report, M19/3232/2008/41. Al-Ani, Thair., Pakkanen, Lassi & Ahtola, Timo. 2008. Nb-Ta Oxide Minerals from Complex Granitic Spodumene Pegmatites in the Kaustinen district, Western Finland. 37 p., 2app. Geological Survey of Finland, research report, M19/2323/2008/59. Al-Ani, Thair & Ahtola, Timo. 2008. Mineralogy of spodumene pegmatites, Kaustinen, Western Finland. 29 p., 3app. Geological Survey of Finland, research report, M19/2323/2008/61. Koistinen, E., Seppänen, H., Ahtola, T. 2010. Mineral resource assessment and 3D modelling of the Leviäkangas lithium pegmatite deposit, Western Finland. M19/2323/2010/35. Koistinen, E., Seppänen, H., Ahtola, T. 2010. Mineral resource assessment and 3D modelling of the Syväjärvi lithium pegmatite deposit, Western Finland. M19/2323/2010/45. Korhonen Tero; Saastamoinen Tuula 2009. Preliminary Bench Scale Flotation Tests on Lapioaapa Talc Ore. 12 s. + 37 liitettä. Geologian tutkimuskeskus, raportti C/MT/2009/17. Larjamo, Kirsti Marjaana. 2008. Kairinevan ja Nuorasen emäksisten intruusioiden geokemiallinen, mineraloginen ja petrografinen vertailu. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. 96 sivua.

Hanke 2551007 Loppuraportti 22 Lintinen, Panu; Turunen, Pertti; Vartiainen, Risto. 2007. The Reutuaapa dolomite marble deposit at Tervola, Northern Finland. M19/3611/2007/92. Lintinen, Panu; Turunen, Pertti 2008. Dolomiitti- ja kvartsitutkimukset Tornion Nosanmaalla. 25 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2542/2008/79. Lintinen Panu; Turunen Pertti 2010. Karbonaattitutkimukset Kittilän Mantovuomalla 2008-2009. 26 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2732/2010/18. Lintinen Panu 2010. Karbonaattikivitutkimukset Pelkosenniemen Käyläselässä 2009-2010. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3644/2010/34 (käsikirjoitus toimialapäälliköllä). Niemelä, Mauri; Kuivasaari, Tapio 2007. Tutkimustyöselostus Sievin kunnassa valtausalueella Isomaa 2 (kaivosrekisterinumero 7804/1), Isomaa 3 (7884/1) ja Isomaa 4 (7969/1) suoritetuista karbonaattikivitutkimuksista vuosina 2001-2006. 17 s. + 16 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/2342/2007/65. Niemelä, Mauri.2008. Tutkimustyöselostus Sievin kunnassa valtausalueilla Pikipannu 1-4 (kaivosrekisterinumero 8118/1-4) suoritetuista karbonaattikivitutkimuksista vuosina 2001-2008. Geologian tutkimuskeskus, raportti M06/2342/2008/75. 16 s. 5 liitettä. Reinikainen, J., Ahtola, T., Alanen, J., Kaunismäki, J., Sarapää, O. & Seppänen, H. 2008. Tutkimustyöselostus Kurikan kaupungissa, valtausalueilla Sikamäki (kaivosrekisteri n:o 7314/1) ja Kivimäki (kaivosrekisteri n:o 7394/1) tehdyistä karbonaattikivitutkimuksista vuosina 2001-2004. geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/1243,2221/2008/84/70 Seppänen, H. ja Reinikainen, J. 2008. Raportti karbonaattikivi-tutkimuksista Kiikalan Varesjärvellä vuosina 1994 1995. 6 s., 11 liitettä. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2023/2008/84/65. Vartiainen, Risto; Salmirinne, Heikki 2009. Talkkitutkimukset Rovaniemen Lapioaavalla 2008-2009. 19 s. + 12 liites + liiteraportti (Korhonen & Saastamoinen 2009). Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3611/2009/54. KIRJALLISUUSLUETTELO Ahtola, T., Sarapää, O., Niemelä, M., Vartiainen, R., Käpyaho, A., Seppänen, H., ja Lohva, J. 2007. Teollisuusmineraalivarojen kartoitus vuosina 2003-2007. Hanke 2109000/2902000, loppuraportti. M10.4/2007/72. 50 s.