KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Samankaltaiset tiedostot
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

Miten kunnan ja järjestön yhteistyö tulevaisuudessa kohtaa ihmisen?

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Hyvän elämän edistäminen

Järjestökentän työelämä tutkimuksen valossa

Kohti seuraavaa sataa

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Miltä yhdistysten ja järjestöjen tulevaisuus näyttää? Järjestöt hyvinvoinnin tuottajina 2025

Julkinen johtaminen uudistuu mitä on tulevaisuuden kuntajohtaminen LAPE-akatemia, Oulu

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Tervetuloa kumppanuuspäivään Kuntatalolle! Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Mielenterveys- ja päihdeyhdistykset: kansalaistoiminnan vahvistajia, palveluiden tuottajia, edunvalvojia?

Lähidemokratian vahvistaminen

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

AJATUKSIA OSALLISUUDESTA, YHDENVERTAISUUDESTA JA ERITYISESTÄ TUESTA. Minna Haveri 2018

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Liedon yhdistys- ja luottamushenkilö & viranhaltijakysely

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Vaikutusten ennakkoarviointi tulevaisuuden kunnassa - kohti osallistuvaa vaikutusten ennakkoarviointia

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

Järjestöt maakunnan voimavarana. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Sosiaalipedagogiikka ja sivistystyö

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Palkkatyössä kolmannella sektorilla

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta. Esittely

Kehon- ja mielenhuoltoa Sanna Laine, ESLU

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Järjestöt kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemisessa

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Kokemuksellisuus politiikan julkisuudessa

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Muistikylä projekti

MITÄ HYVINVOINTI ON KUNTALAISELLE? ja miten kunta sen mahdollistaa?

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Ryhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi

Kun kaikki pelaa: hyvää ikää(ntymistä) yhteistyöllä. Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari , Kajaani Arto Tiihonen, FT

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kolmas sektori maaseutukunnissa

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? Mikko Kosonen

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Opintokeskukset ry: Lyhyt oppimäärä. Merja Hanhela Puheenjohtaja

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Transkriptio:

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Yhteiskuntakokonaisuus Perhe Julkinen Yksityinen Sektori Ihminen sektori Rajapinnat Tunkeutumiset Kansalaisyhteiskunta

Yhteiskuntatodellisuus Ympäröivän todellisuuden suuri murros. megatrendit. muut trendit Ihmisten arvostusten ja käyttäytymistapojen muutos. kiinnostuksen kohteet. ajankäyttö. liittyminen. osallistuminen. sitoutuminen. vastuunkanto. hyötyajattelu

Suomalainen kansalaisyhteiskunta Sisältö. Kansalaisjärjestöt (100.000/80.000). Rekisteröimättömät yhdistykset (n. 30.000). Vapaa kansalaistoiminta (kaveriporukat ym.). Ammattiyhdistykset (paikallistaso). Puolueet (paikallis- ja piiritaso). Uskonnolliset yhteisöt. Uusosuuskunnat (1.200). Säätiöt (2.700). Vapaa sivistystyö (noin miljoona opiskelijaa). Sosiaalinen media

Suomalainen kansalaisyhteiskunta Sisältö. Järjestöissä 15 miljoonaa jäsentä. Liikevaihto noin 5 mrd euroa. Julkisen rahoituksen osuus noin 30 35 %. Osuus BKT:sta noin 3,5%. Osuus työvoimasta noin 3 3,5% Vapaaehtoisuus. Noin 37% suomalaisista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä. Keskimäärin 16 tuntia kuukaudessa. 130 miljoonaa tuntia. Vastaa noin 80.000 ihmisen työpanosta

Suomalainen kansalaisyhteiskunta Ominaispiirteet Yhteisöllisyys Vapaaehtoisuus Sosiaalisuus Kansalaisyhteiskunta Autonomisuus Ei-voittoa tavoittelevuus Yleishyödyllisyys

Elämismaailman ydintä. Ihminen subjekti ja objekti. Ihmisen hyvä. Yhteinen hyvä Vastakohta systeemimaailmalle. Järjestelmät. Valta ja voima. Hierarkia. Raha

Vapaaehtoisuuden tyyssija Mukanaolon paikka Kohtaamisen paikka (ihmissuhteet) Kansalaisyhteiskunta Osallisuuden tuoja Tekemisen ja toiminnan paikka Oppimisen paikka (tiedot, taidot, harjaantuminen)

Yksilölle Yhteisölle. Ilo, nautinto ja elämänsisältö. Yhteisöllisyyden rakentaja. Tapaamis- ja kohtauspaikka. Ihmisten kohtaannuttaja. Arjessa auttaja lähiyhteisöissä. Vastapaino työlle ja arjelle. Toiminnan tyyssija. Palveluiden tuottaja. Palveluiden tuottaja. Edunvalvoja ja puolestapuhuja. Edunvalvoja ja vaikuttaja. Vaikuttava vastavoima Yhteiskunnalle. Ihmisten elämänlaadun parantaja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden synnyttäjä. Sosiaalisen pääoman luoja. Palveluiden tuottaja. Kasvattaja, sivistäjä ja sosiaalistaja. Kulttuurin ylläpitäjä ja kehittäjä

Hyvän elämän rakentaja. Henkinen, sosiaalinen ja kulttuurinen hyvinvointi taloudellisen rinnalla. Oppiminen, kasvaminen ja sivistyminen. Kulttuuri. Itsensä toteuttaminen ja ilmaiseminen. Puhutteleva yhteisöllisyys. Läsnäolo ja kohtaaminen. Ilo, mielihyvä, onnellisuus

Kansalaisten äänitorvi. Demokratian kriisi. Osallistuva demokratia. Deliberatiivinen demokratia. Osallistumisen ja vaikuttamisen väylä

Ihmisistä huolehtija. Hyvinvointipalveluiden täydentäminen. Terveys- ja sosiaalipalvelut. Liikunta- ja nuorisopalvelut. Kulttuuri- ja sivistyspalvelut. Omaisista ja läheisistä huolehtiminen. Palvelutuotanto. julkinen yksityinen - kansalaisyhteiskunta

Kansalaisyhteiskunta Suomi. Ilman kansalaisyhteiskuntaa keskiviikkoillat olisivat Suomessa hiljaisia synkkinä talvikuukausina. Ilman kansalaisyhteiskuntaa Suomi ei olisi kärkisijoilla lähes kaikissa kansainvälisissä vertailuissa. Ilman kansalaisyhteiskuntaa Suomi ei olisi nykyisenkaltainen Suomi. Milloin kansalaisyhteiskunta saa sen arvostuksen, joka sille kuuluisi poliittisessa päätöksenteossa ja julkisuudessa?