KUTUJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SUONENJOEN KAUPUNKI KUTUJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE SUONENJOEN KAUPUNGIN TILAA JOUS- NIEMI 778-403-7-22 (OSA) SEKÄ TILAA JOUSMÄKI 778-403-7-21. RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 1, 2 JA 3 SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUEET P20295 Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallitus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20295

Kaavaselostus, ehdotus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Ranta-asemakaava... 2 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 2 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 2 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Tekninen huolto... 5 3.1.5 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset... 7 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset... 7 4.2.1 Osalliset... 7 4.2.2 Vireille tulo... 7 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 7 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet... 8 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.2 Mitoitus... 9 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 9 5.4 Aluevaraukset... 9 5.5 Kaavan vaikutukset... 11 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen... 11 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 12 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.5.4 Vaikutukset maisemaan... 12 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset... 12 5.5.6 Sosiaaliset vaikutukset... 12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset... 12 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 Liitteet: - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja määräykset Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 1 SUONENJOEN KAUPUNKI KUTUJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Ranta-asemakaava ja rantakaavan muutos koskevat Suonenjoen kaupungin Jousniemen tilaa 403-7-22 (osa), jonka omistaa UPM-Kymmene Oy, sekä yksityisessä omistuksessa olevaa Jousmäen tilaa 778-403-7-21 Kutujärven rannalla. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1, 2 ja 3 sekä maa- ja metsätalousalueet. Kaava-alueelle on siirretty 3 rakennuspaikkaa Ahvenisen, Iso-Tervasen ym. rantayleiskaavan alueelta. Kaksi rakennuspaikkaa on siirretty Harvasen järven rannalta ja yksi Iso-Rytäsen alueelta. Ahvenisen, Iso-Tervasen ym. rantayleiskaavan muutosta laaditaan samanaikaisesti. Suunnittelualue sijaitsee Suonenjoelta noin 11 km lounaaseen. Alueen sijainti ilmenee kuvasta 1. Kaava-alue sijoittuu Kutujärven länsi-rannalle. Suunnittelualueella sijaitsee yksi vanha maatilan talouskeskus. Ympäristö on hajaasutusaluetta ja siellä pääosa rakennuskannasta on maatiloja ja loma-asuntoja. Suunnittelualueen maanomistajia ovat UPM-Kymmene Oy, sekä yksityinen maanomistaja. Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 5. Kuva 6. Kuva 7. Kuva 8. Kuva 9. Kuva 10. Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14. Kuva 15. Kuva 1. Ranta-asemakaava-alueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. Harvasen järvi ja Iso-Rytänen, josta rakennusoikeutta siirretty, on osoitettu mustilla ympyröillä Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajien aloitteesta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 6.3.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä 9.4.- 8.5.2013 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä 1.10. 30.10.2013 välisen ajan. Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 5 omarantaista lomarakennuspaikkaa ja yksi asuinrakennuspaikka sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttamisesta vastaa maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Suonenjoen kaupungissa ja se käsittää Jousmäen tilan 7:21 sekä Jousniemen tilan ranta-alueen 7:22 Kutujärven länsirannalla. Kaava-alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Kaava-alueella on rantaviivaa n. 950 metriä. Kuva 2. 3.1.2 Luonnonympäristö Koivikkoinen ranta-alue Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 3 Suunnittelualueen ranta-alue on lähes kokonaisuudessaan nuorta koivikkoa. Ranta-alueen puolessa välissä on pienialainen varttunut äskettäin harvennettu kuusen taimikko. Koivikon aluspuusto on harvakseltaan pieniä kuusen taimia. Ranta-alueen tuntumassa on myös haapaa ja harmaaleppää sekä pajua. Maapohjasta alue on tuoretta lehtomaista kangasta. Ranta-alueelta tavattiin viitasammakko. Kuva 3. Etelärinteen luonnontilaisen kaltaista kuusimetsää Kuva 4. Koivuvaltaista, heinäistä ja ruohoista lehtomaista kangasmetsää Kuva 5. Saniaislehtoa Alueen linnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevien ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Alueen linnusto kartoitettiin yhdellä maastokäynnillä, joilla alue kuljettiin läpi siten, ettei mikään osa alueesta jäänyt yli 50 m päähän kuljetusta linjasta. Laskennat suoritettiin aamulla noin kello Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 4 7.00 10.00, jolloin lintujen aktiivisuus ja havaittavuus on korkea. Sää kartoitusaamuna oli poutainen ja vähätuulinen. Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Havainnot - Linnut Alueella tehdyt lintuhavainnot on lueteltu kokonaisuudessaan taulukossa 2. ja suojelullisesti merkittävät havainnot taulukossa 1. Selvitysalueen ranta on terävärajainen ja kasvillisuudeltaan pääosin niukka ja ei siten ole erityisen tärkeä vesilintujen ruokailu- tai lisääntymisalue. Pesivää lajistoa ei havaittu lukuun ottamatta yhtä paria rantasipejä. Laji on luokiteltu valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa silmälläpidettäväksi ja on Suomen erityisvastuulajeja. Selvitysalueen pohjoisosa on reheväpohjaista ja laajalti lehtipuuvaltaista metsää, joka on syntynyt osin entisille maatalousmaille. Alueen linnustoa luonnehtii hyönteissyöjien kuten sieppojen ja uunilintujen runsaus. Tämän osan merkittävimmät linnustolliset arvot muodostuvat havaitusta neljästä sirittäjäreviiristä. Laji on luokiteltu valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa silmälläpidettäväksi. Alueen eteläkärjessä todettiin vielä viides reviiri ja kokonaisuutena aluetta voidaan pitää lajille alueellisesti merkittävänä pesimäalueena. Muuta harvalukuisempaa lajistoa edusti havaittu pyrstötiainen. Selvitysalueen eteläosassa on lahopuutakin sisältävä vanhemman metsän alue rantajyrkänteessä ja rehevälle pohjalle syntynyt nuorehko kuusimetsän alue. Tälle osalle keskittyi kohtalaisesti havaintoja vaateliaasta metsälajistosta. Kohteella tavattiin mm. pikkusieppo, idänuunilintu, peukaloinen, puukiipijä, sirittäjä ja pyy. Lisäksi rinteestä löytyi todennäköisesti viirupöllön jättämiä oksennuspalloja. Kohde kuuluu myös alueella havaitun palokärjen reviiriin vaikka lajin pesintää ei todettu. Pyy, palokärki ja pikkusieppo ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja. Linnustollinen arvo Jousniemellä havaittiin niukasti vesilinnustoa, mutta alueen metsälajiston parimäärät ja lajikoostumus ovat tavanomaisesta talousmetsien lajistosta poikkeavat. Selvitysalueella on paikallista merkitystä vaateliaamman lajiston pesimäkohteena. Erityislajit Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Pyy Bonasa bonasia 1 x Rantasipi Actitis hypoleucos 1 NT x Palokärki Dryocopus martius 1 x Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 5 NT Pikkusieppo Ficedula parva 1 x Taulukko 1. Suojelullisesti merkittävät lajit Havaitut lajit Parimäärä Pyy Bonasa bonasia 1 Rantasipi Actitis hypoleucos 1 Palokärki Dryocopus martius (1) Käpytikka Dendrocopos major 1 Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 5 Metsäkirvinen Anthus trivialis 1 Peukaloinen Troglodytes troglodytes 1 Punarinta Erithacus rubecula 1 Punakylkirastas Turdus iliacus 3 Idänuunilintu Phylloscopus trochiloides 1 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 5 Pajulintu Phylloscopus trochilus 5 Hippiäinen Regulus regulus 1 Harmaasieppo Muscicapa striata 3 Pikkusieppo Ficedula parva 1 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Pyrstötiainen Aegithalos caudatus 1 Sinitiainen Parus caeruleus 2 Talitiainen Parus major 1 Puukiipijä Certhia familiaris 1 Peippo Fringilla coelebs 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 1 Taulukko 2. Alueella tehdyt lintuhavainnot. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Tekninen huolto 3.1.5 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-alueen länsiosassa sijaitsee Jouslahden (Jousmäen) tilan talouskeskus, joka käsittää päärakennuksen lisäksi kolme talousrakennusta. Jousnimen kärjessä on yksi vanha arviolta käyttämättömänä ollut mökki, muuten alue on pääasiassa rakentamatonta ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueeseen rajautuu tiloja, joissa on metsätalouskäyttöä, haja-asutusta ja maatiloja. Tieyhteydet rakennuspaikoille järjestetään Mäkräntien, metsäautoteiden ja muiden yksityisteiden kautta. Palvelut haetaan Suonenjoelta. Alueella ei ole vesihuoltoa. Alueet tukeutuvat jätehuollon ym. osalta kunnallisiin palveluihin. Tilat ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Pohjois-Savon maakuntakaava Ympäristöministeriö 7.12.2011 Yleiskaava ei ole Asemakaavat ei ole Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto hyv. 21.7.2008 Pohjakartta Pohjois-Savon maanmittaustoimisto Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaan laadittua karttaa. Kartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. Maakuntakaava (Seutukaava) Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava, joka on hyväksytty 7.12.2011. Suunnittelualue sisältyy maakuntakaavan Pohjois-Savon läpi jatkuvalle Itä-Länsi kehittämisvyöhykkeelle. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 6 Suunnittelualueille ei ole tehty varausta maakuntakaavassa (kuva 2), Kutujärvelle on osoitettu veneväylä ja moottorikelkkareitti. Kuva 6. Ote Pohjois-Savon Maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty punaisella ympyrällä. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavoja. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavoja. Rakennusjärjestys Kaikkea rakentamista ohjaa kuntakohtainen rakennusjärjestys. Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestyksessä on mm. seuraavia yleiskaava-alueen rakentamista koskevia määräyksiä: Rakennuspaikan on oltava vähintään 2000 m². Rantavyöhykkeellä olevalle rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m2 + 4% rakennuspaikan pintaalasta, yhteensä kuitenkin enintään 300 m2, pysyvään asumiseen tarkoitetulla rakennus-paikalla yhteensä enintään 400 m2. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 25 metriä, mikäli alla olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu. Yli 150 krs-m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Yhden yksikerroksisen, puupintaisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 7 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja päätökset Maanomistajat laadituttavat ranta-asemakaavan. Konsulttina projektissa toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Kuopion toimisto. Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja sekä siirtää kolmen rakennuspaikan rakennusoikeus Ahvenisen, Iso-Tervasen ym. rantayleiskaavan alueelta Kutujärvelle. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireille tulo Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kuopion kaupunki, alueelliset rakennusvalvontapalvelut ja alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Viranomaiset: Pohjois-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Savon ELYkeskus, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Savon Voima Oyj Sisä-Savon luonnonystävät ry Vireilletulosta ilmoitettiin lehdessä sekä kunnan kotisivuilla. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alustavat luonnokset valmistuivat maaliskuussa 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on ollut nähtävillä 9.4.-8.5.2013 Ranta-asemakaavaluonnoksesta ei tullut muistutuksia. Kaava-alueeseen on lisätty alue alkuperäisen rajauksen itäpuolelle ko. maanomistajan toiveesta. Lisätyn alueen koko on n. 4,1 ha. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.10. 30.10.2013 välisen ajan. Rantaasemakaavaehdotuksesta ei tullut muistutuksia. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu kaavan käynnistämisestä 6.3.2013. Neuvottelussa oli esillä myös OAS ja alustava kaavaluonnos. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 8 Ranta-asemakaavaluonnoksesta tuli viranomaislausunnot Kuopion kaupungin Alueellisilta ympäristönsuojelupalveluilta, Pohjois-Savon ELY-keskukselta sekä Savon Voimalta. Vastine lausuntoihin on liitteenä. Lausuntojen perusteella on kaavaluonnokseen tehty seuraavat muutokset: - Luontoselvitys on laadittu ja sen perusteella on tehty seuraavat muutokset: o tonttijakoa on muutettu o korttelista 2 on siirretty pohjoisin tontti korttelin 1 eteläosaan o korttelien 2 ja 3 välinen alue, jossa merkittävimpänä lintulajina tavattiin pikkusieppo, sekä korttelin 2 pohjoispuolelle sijoittuva lehto on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo) o Korttelien 1 ja 2 väliin on osoitettu suojeltava alueen osa (s-2), joka on viitasammakon esiintymisaluetta. - OAS:aa, kaavaselostusta ja -karttaa on täydennetty lausuntojen mukaisesti. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskukselta, Kuopion kulttuurihistorialliselta museolta sekä Kuopion kaupungin ympäristöpalveluilla. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. 4.2.5 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia rakennuspaikkoja rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille luontoarvot huomioiden. Yksityisen maanomistajan tavoitteena on muodostaa olevasta Jousmäen tilasta asuinrakennusten korttelialue. Yhtiön tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja Ahvenisen, Iso-Tervasen ym. rantaosayleiskaavan alueelta Kutujärven alueelle. Yleiskaavamuutosta Ahvenisen, Iso-Tervasen ym. rantaosayleiskaavan alueelle laaditaan samanaikaisesti. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 5 omarantaista lomarakennuspaikkaa, yksi asuinrakennuspaikka sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. Rakennuspaikoista 3 on siirretty Ahvenisen, Iso-Tervasen, ym rantayleiskaavan alueelta. Kaava-alueella ei ole palveluita. Palvelut haetaan Suonenjoen kaupungin keskustasta. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 9 5.2 Mitoitus Emätilan muodostavat tilat 7:21 ja 7:22. Tila 7:21 muodostaa rakennuspaikan. Emätilalla on rantaviivaa 950 m. Mitoitusrantaviivaa emätilalla (Etelä- Savon malli) on 650 m. Emätilan laskennallinen rakennusoikeus on 3,25 rakennuspaikkaa. Emätilalla on käyttämätöntä rakennusoikeutta 2 rakennuspaikkaa. Kaava-alue käsittää emätilan. Kaava-alueen mitoitukseksi tulee osoitetulla viidellä rakennuspaikalla 6,3 rakennuspaikkaa kullekin rantakilometrille ja 9,23 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometrille. Toteutuva mitoitus on korkea, koska alueelle on siirretty 3 rakennuspaikkaa Harvanjärveltä. Kaava-alueen pinta-ala on 13,62 ha. Eri maankäyttömuotojen pinta-alat ovat (ha): A 3,1478 M 7,1673 RA-1 3,3091 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla on ryhmitelty rakennuspaikkoja suurempiin ryhmiin. Näin ollen vapaan rantaviivan määrä on mahdollisimman suuri. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että rehevimmät alueet on jätetty rakentamisalueen ulkopuolelle. 5.4 Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 13,6 ha. A Asuinrakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k- m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Yli 150 k-m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Saunarakennuksen jonka kerrosala on enintään 30 k-m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kosteudelle alttiit rakenteet (lattia) tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa ylempänä. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 10 Rakennusten on sijoitukseltaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen on oltava puuta, vesikaton, savupiippujen yms. on oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Rantavyöhyke (n.10m) tulee säilyttää luonnontilaisena ja puustoisena. Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Oleva asuinrakennuspaikka on kaavassa osoitettu A-merkinnällä. RA-1 Loma-asuntojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m² saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k- m². Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Yli 150 k-m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta, Saunarakennuksen jonka kerrosala on enintään 30 k-m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä. Rakennuksen kosteudelle alttiit rakenteet (lattia) tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa ylempänä. Rakennusten on sijoitukseltaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen on oltava puuta, vesikaton, savupiippujen yms. on oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Rantavyöhyke (n.10m) tulee säilyttää luonnontilaisena ja puustoisena. Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristösuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Loma-asuntojen korttelialueita on kaksi, korttelin 1 pinta-ala on 0,73 ha ja korttelin 2 pinta-ala on 2,65 ha. Rakennuspaikkojen keskikoko on 6 750m2. Rakennukset saavat olla 1½-kerroksisia. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääsääntöisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n perusteella määrätään, että rantavyöhykkeellä (enintään 200 m syvyinen vyöhyke rantaviivasta mitaten maastolliset olosuhteet huomioiden) saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuin- eikä lomarakennuksia. Loma-asuntojen korttelialueiden ulkopuoliset alueet on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Näiden alueiden pinta-ala on n. 6,1 ha. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 11 luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä osa-alue. Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö- tai luontoarvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Pieni osa A-aluetta ja alue korttelin 2 ja 3 välissä, sekä korttelin 2 pohjoispuolella oleva alue on osoitettu luo-merkinnällä. s-2 Suojeltava alueen osa. Alue on viitasammakon esiintymisaluetta, johon sisältyy luonnonsuojelulain 49 :n mukainen viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Alueella tehtävien toimenpiteiden yhteydessä on selvitettävä toimenpiteen vaikutukset viitasammakon kannalta. Mikäli toimenpiteellä voi olla vaikutusta alueeseen viitasammakon elinympäristönä, toimenpidettä koskevasta asiasta on pyydettävä alueellisen ELY-keskusten ympäristövastuualueen lausunto. Pieni alue korttelien 1 ja 2 välisellä alueella on osoitettu s-2 merkinnällä. Tekninen huolto Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristösuojelumääräysten ja rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rakennuspakat sijoittuvat olevan yksityistien tuntumaan. 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen 5.5.1.1 VAT 5.5.1.2 Toimiva aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan tai olevan tiestön läheisyyteen. 5.5.1.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä. 5.5.1.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 12 Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei vaikuta merkittävästi pintavesien heikentymiseen alueella. Kaavamääräyksien aluevarausmerkinnöissä on määrätty 10 metrin rantavyöhyke säilytettäväksi luonnontilaisena. Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. 5.5.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta oleviin rakennuksiin. Alueella oleva mökki voidaan säilyttää haluttaessa. 5.5.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.5.4 Vaikutukset maisemaan 5.5.5 Taloudelliset vaikutukset 5.5.6 Sosiaaliset vaikutukset Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei merkittävästi heikkene. Arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu luo ja s-2 merkinnöillä. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luonto- ja maisemakohteet (lehdot, korvet, kalliojyrkänteet ja niiden alusmetsät, rantakalliot) vaarannu. Kutujärven eteläpäässä on luonnonsuojelualue sekä Kutujärveen laskeva Kutujoki on Natura-aluetta. Em. kohteet sijoittuvat noin 700 m päähän kaavasta. Uusi rakentaminen tai mahdolliset hulevedet eivät vaikuta luonnonsuojelualueiden suojeluarvoihin tao Natura-alueen luontotyyppeihin mitenkään. Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Lähimaisemassa ja kaukomaisemassa tapahtuva muutos ei ole merkittävä. Kaavamääräyksien aluevarausmerkinnöissä on määrätty 10 metrin rantavyöhyke säilytettäväksi luonnontilaisena ja puustoisena, mikä pienentää rakennetun ympäristön vaikutusta maisemaan. Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajille. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta. Kaupungille ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Tuloja kunta saa kiinteistöverosta sekä välillisiä tuloja uusien loma-asuntojen rakentamisesta ja asukkaiden ostokäyttäytymisen kautta. Kaavalla ei heikennetä merkittävästi yleistä virkistyskäyttöä. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Korttelialueiden rakennusoikeudet ja rakentamisetäisyydet rannasta ovat kunnassa yleisesti käytettyjä. Kaavamääräykset ovat liitteenä. Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc

Kaavaselostus 13 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Suonenjoen kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Rakennusten ja rakenteiden tulee sopia malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olemassa olevaan maisemaan. Rakennusten sijoittelussa on kiinnitettävä erityistä huomioita rantapuuston säilymiseen. Rakentaminen ei saa häiritä rannan maisemakuvaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Mari Piipponen suunnittelija, TaM, arkkitehti SAFA Q:\Kuo\P202\P20295_Ahvenisen_alueen_yleiskaavan_m\Työaineisto\tekstit\Selostus ehdotus.doc