R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n s u u n n i t t e l u 1.1.2008 3 1. 1 2. 2 0 12 L O P P U R A P O R T TI

R i i s t a n t e u r a s t i l o j e n s u u n n i t t e l u 1.1.2008 3 1. 1 2. 2 0 12 L O P P U R A P O R T TI

1 1 LÄHTÖTILANNE Metsästys on osa suomalaista maaseutua ja sen luonnollista hoitoa, jonka vaikutukset näkyvät mm. metsien hoidossa, elintarvikehuollossa ja liikenneturvallisuudessa. Vuosittain metsästä saadaan kymmenien miljoonien eurojen arvosta käyttökelpoista lihaa. Lihan käyttävät nykyisin lähinnä metsästäjät/heidän sukulaisensa, ja vain vähäinen osa hyödynnetään kaupallisesti. Riistasta saadaan myös käyttökelpoisia sivutuotteita esim. nahka, sarvet ja luut. Riistatuotteiden laajempi kaupallinen hyödyntäminen on yksi keino monipuolistaa maaseudun elinkeinoelämää ja saada aikaan lisätuloja. Kaupallinen ja jatkojalostukseen tähtäävä toiminta edellyttää eri osapuolien aktiivista ja pysyvää yhteistyöverkostoa sekä tuotteita, joilla on kysyntää markkinoilla. Riistaliha sinällään on erikoistuote. Kouluttamalla metsästäjiä riistalihan ominaisuuksien tunnistamisessa sekä lihan hygieenisessä käsittelyssä edistetään riistaraaka-aineen aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa käyttöä maakuntien jalostuslaitoksissa. Hyvälaatuisesta hirven, peuran sekä kauriin nahasta voidaan tehdä erilaisia harraste- ja hyötykäyttöön tarkoitettuja tuotteita; sarvista ja luista käyttö- ja koriste-esineitä. Tuotteiden valmistus mahdollistaa pienimuotoista liha- ja muuta yritystoimintaa ja verkottumista niitä myyvien liikkeiden kanssa. Hankkeen esiselvityksessä kävi ilmi, että riistan teurastustilat ovat tällä hetkellä huonolaatuiset. Esiselvitykseen vastanneista metsästysseuroista vain vajaa 20 % kertoi tilojensa olevan kunnossa jäähdytyksen osalta. Suoritetussa kyselyssä seurat arvioivat itse teurastustilojensa kunnon. Vastausprosentti suoritettuun kyselyyn oli alhainen, ja on oletettavaa, että nimenomaan seurat, joiden teurastustilat ovat huonossa kunnossa tai puutteelliset, jättivät vastaamatta kyselyyn. Kyselyn vastanneista n. 40 % kertoi suunnittelevansa teurastustilojen uusrakentamista tai nykyisten tilojen parantamista. Vastanneista 90 % ilmoitti, että teurasjätteet hävitetään perinteisesti maahan hautaamalla. Nahan kerääminen toimii huonosti, vaikka seurat ilmoittavat haluavansa hyödyntää nahkaa Kyselyssä selvisi, että keskitetyt nahankeräyspisteet edistäisivät huomattavasti riistanahan kaupallistamista. Kysely osoitti, että on tarvetta on suunnitella ja perustaa keskitetyn mallin mukaisia alueellisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja tiloja, jotka palvelisivat useamman metsästysseuran tai seurueen tarpeita. Tiloja hyödyntäisivät myös alueen karjankasvattajat sekä hevosharrastajat. Tiloissa voitaisiin suorittaa hätäteurastuksen loppuunsaattamista sekä kotiteurastuksia sellaisille tuotantoeläimille, jotka eivät läpäise teurastamon vaatimuksia (tyrän, koko- tai muiden vikojen takia), mutta ovat silti täysin käyttökelpoista lihaa kasvattajan omaan käyttöön. Tarvittaessa tiloissa voitaisiin tarkastaa myös teurastuspaikassa kotiteurastetut tuotantoeläimet ja mahdollisesti tarhattu riista. Mikäli perustettaisiin varsinaisia riistankäsittelylaitoksia sellaisille alueille, joiden riistamäärät yltävät kaupalliseen käyttöön (Pohjois-Suomessa hirvien riistankäsittelylaitokset, Pirkanmaalla, Hämeessä ja Varsinais-Suomessa peurojen riistankäsittelylaitokset) riistalihaa voitaisiin myös viedä ulkomaille. Näissä laitoksissa käsiteltäisiin vain tarkastettua lihaa, eikä siellä varastoitaisi muuta kuin tarkastettua lihaa. Vientiin tarkoitettua lihaa voitaisiin leikata riistankäsittelylaitoksen yhteydessä olevassa leikkaamossa. Tulevaisuudessa perustettavien, keskitetyn suunnitteluhankkeen mallin mukaisten teurastustilojen taso ja toiminta vastaavat uusia Riistankäsittelylaitoksen vaatimuksia. Lisäksi nämä tilat on

2 myöhemmin tarvittaessa helposti hyväksytettävissä elintarvikelain 13 1. momentin mukaisiksi laitoksiksi. Metsästäjien tietoisuus riistalihan hygieenisyydestä sekä halu jatkojalostukseen oman ruokapöydän valikoimien kasvattamiseen vaatii tarkastetun lihan. Olemme ottaneet huomioon, että tulevaisuudessa metsästäjien ja kuluttajien vaatimustaso kasvaa. 2 HANKEORGANISAATIO 2.1 Toteuttaja ja hallinnoija Hankkeen toteutti ja hallinnoi Agropolis Oy. Projektipäällikön pääasiallisena tehtävänä oli kentällä tapahtuva käytännön työ. Hän koordinoi suunnittelu- ja yhteenvetotyön sekä hoiti yhteydet sovittavan työnjaon mukaisesti. Hankeavustajina toimi muu Agropolis Oy:n henkilökunta (teknologia-asiantuntijapalvelut, taloushallinto, sihteeripalvelut, viestintä, dokumentointi jne.). 2.2 Ohjausryhmä Ohjausryhmän muodostivat Agropolis Oy:n, ELY-keskuksen, Eviran, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsästäjäin keskusjärjestön ja Suomen Metsästäjäliiton edustajista. Ohjausryhmä oli yhteinen kaikille Agropolis Oy:n toteuttamille riistahankkeille. Ryhmän tehtävänä oli ohjata toteuttajaa sisältöön liittyvissä kysymyksissä ja seurata hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä seurasi projektin toteuttamista hyväksytyn hankesuunnitelman ja toteutusaikataulun mukaisesti, kustannusten ajoittumista, määrää ja hyväksyttävyyttä, tuki projektin johtamista sekä toimii asiantuntijatahona. Muutoshakemukset ELY-keskukselle tehtiin ja käsiteltiin ohjausryhmässä. Myös karjankasvattajajärjestöjen edustajia käytettiin asiantuntijoina yhteistyön mahdollisuuksien selvittämisessä. Ohjausryhmän tukena toimivat myös riistanhoitopiirit ja alueelliset riistanhoitoyhdistykset. 3 HANKKEEN KOHDERYHMÄT JA HYÖDYNSAAJAT Kohderyhmät: Kohderyhmiksi valittiin metsästysseurat, jotka alueillaan tarvitsivat kunnollisia teurastiloja ja jotka tarvitsevat myös uuden lainsäädännön mukaisia riistan käsittelylaitoksen valmiudet vaativia tiloja, jatkojalostukseen menevän riistalihan tarkastamiseksi. Hyödynsaajat: Metsästysseurat ja seurueet Riistanhoitopiirit Riistanhoitoyhdistykset Rakentamis- ja laitetoimituksia tarjoavat yritykset ELY-keskukset Karjankasvattajat Maaseutuyrittäjät Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Pohjanmaan riistanhoitopiirien pilottialueen seurat ja seurueet

3 Välilliset kohderyhmät: Alueen karjankasvattajat Hyödynsaajat: Metsästysseurat ja -seurueet sekä yksittäiset metsästäjät Riistaa jatkojalostava teollisuus Aluetta valvovat viranomaiset Kohderyhmät valittiin esiselvityksen perusteella. Hankkeesta tiedottaminen tapahtui riistanhoitopiirien ja -yhdistysten kautta pääasiassa sähköpostitse. Metsästäjille suunnatuissa aikakauslehdissä julkaistiin hankkeesta artikkeleja. 4 HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET (Teurastustilojen tehokas suunnittelu) Tämän hankkeen tarkoituksena oli suunnitella asianmukaiset teurastustilat, samoin kuin suunnitella yhteiskäyttöön tarkoitettujen teurastustilojen rakentaminen sekä tilojen hyödyntäminen ympärivuotisesti alueen tarpeisiin. Suunnittelu suoritettiin keskitetysti yhteistyössä Eviran kanssa. Näin varmistettiin, että teurastustilat täyttävät laatuvaatimukset. Suunnitelma laadittiin siten, että toiminnot vastaavat määräyksiä. Tämän hankkeen tuottaman suunnitteluaineiston perusteella tulevaisuudessa rakennetaan keskitetyt lahtivajat, joita useammat seurat tai seurueet voivat yhteisesti käyttää. Tavoitteena oli myös yhteistyön lisääminen sekä metsästysseurojen kesken että karjankasvattajien kanssa. Samalla kartoitettiin muita alueellisen yhteiskäytön mahdollisuuksia. Tavoitteena oli aikaansaada malli, jotta tulevaisuudessa kaikissa riistakeskuksen aluetoimistojen alueilla olisi kullakin viisi vastaavanlaista keskitettyä teurastustilaa lihanleikkauspalveluineen. Hätä- ja kotiteurastukset sekä kavioeläinten lopetuspalvelut toimisivat myös näissä tiloissa. Lain sallimin ehdoin. Suunniteltavalle teurastustilalle laadittiin teurastuskäytännön toimintasuunnitelma sekä omavalvontasuunnitelma. Tavoitteena oli yhteisen teurastuspaikkamallin kehittäminen ns. teurastussydän periaatteella. Teurastussydän voitaisiin halutessa asentaa myös valmiin rakennuksen sisään, mikäli alueen aikaisempaa rakennuskantaa voidaan uusiokäytössä hyödyntää. Teurastussydän mahdollistaa yhtenäisen käytännön toteuttamisen valtakunnallisesti, jotta rahoitus järjestettäisiin ja hankinnat toteutettaisiin hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisina. 4.1 Tavoitteet 1. Hankkeen päätavoitteena oli suunnitella yhteiskäyttöön soveltuva teurastuspaikka, joka toimii ympärivuotisesti, ja hyödyttää myös alueen karjankasvattajia ja maatalousyrittäjiä. 2. Hankkeen tuli tuottaa erillislaskelmat kahdella eri rahoitusvaihtoehdolla tämän suunnitelman mukaisesti rakennettavasta teurastustilasta. Itse tilojen rakentaminen tapahtui tämän hankkeen rahoituksen ulkopuolella. Yksityiskohtaiset rakennustyövaiheet kuvattiin osana tätä hanketta. Kuvamateriaali esitellään osoitteessa www.agropolis.fi.

4 3. Tässä hankkeessa tuli mallintaa myös teurastustiloissa tapahtuva toiminta, ts. asiantuntijat suorittavat työvaiheet ja näyttävät, miten toimenpiteet tulee oikein suorittaa. Osana hanketta kuvattiin, miten toiminta optimaalisesti tapahtuu suunnitelluissa tiloissa. 4. Projektin päätuote, teurastustilan rakennus- ja toimintasuunnitelma, tuli olla hyödynnettävissä projektin päätyttyä. 5. Tavoitteena oli myös laatia yhteisten teurastustilojen rakentamisesta ohjeistus, joka selventäisi mitkä ovat vaatimukset mahdollisen rahoituksen järjestymiseksi; esim. monenko seuran on toimittava yhdessä, mikä on vaadittava riistamäärä, alueen muun toiminnan laatu ja määrä, mitkä muut tahot mahdollisesti voivat käyttää tilaa. Luvattiin tutkia eri rahoitusvaihtoehdot ja omarahoituksen määrä ja laatu. Tässä ei onnistuttu, koska Suomessa olevilla 16 ELY-keskuksella on erilaisia rahoittamiskäytäntöjä ja hyväksymisperusteet ovat kovinkin erilaiset mm. kaluston osalta. 6. Lisäksi tavoitteena oli, että myös muut toimenpiteet (karjaan kohdistuvat toimenpiteet) kuvataan. 7. Tarkoituksena oli esitellä, minkälaiset käyttömahdollisuudet teurastustila tarjoaa muille käyttäjille. Kuvamateriaali on PowerPoint -esityksenä joka toimii myös messuversiona ja näkyy myös www.agropolis.fi. 4.2 Tulokset 1. Hankkeen päättyessä piti olla kaksi erillisellä rahoituksella - mutta tässä hankkeessa tehdyn suunnitelman mukaisesti - rakennettua keskitettyä, nykyisen lainsäädännön mukaista teurastustilaa. Tilat on suunniteltu useamman seuran yhteiskäyttöön, ja ne palvelevat myös alueen karjankasvattajia. Erillishankkeina toteutettujen, tämän suunnitteluhankkeen rinnalla toteutettavaksi suunniteltu Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen Urjalan erillishanke ei toteutunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Erillishankkeen toinen alussa mukana ollut osapuli teki oman versionsa ilman hankerahaa. 2. Hankkeen päättyessä on olemassa valmiit kustannuslaskelma ja tarvikeluettelo uusien teurastustilojen perustamiseksi. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle Haukiputaalle valmistuneen teurastustilan lopulliset laskelmat valmistuvat kesäkuun lopulla 2013. Haukiputaan LEADER-rahoitettu rakennushanke, jota seurattiin, sai lisäyksen kunnallisen vesi- ja viemäriverkon rakentamisesta. Nämä hankkeet yhdistettiin yhdeksi ja samaksi hankkeeksi. 3. Lahtivajoja suunnittelevat seurat voivat tutustua mallin mukaisesti rakennettuihin teurastustiloihin ja esittelyvideoihin, PowerPointeihin sekä omatoimisesti kohde-esittelyin. 4. Hankkeen päättyessä on olemassa valmiit toimintamallit, miten teurastustiloissa toimitaan. Lisäksi valmistuneeseen tilaan on luotu omavalvontasuunnitelma toimintaa varten.

5 4.3 Vaikutukset 1. Metsästyksen ja riistan arvostus kasvaa, kun kaupallistamisen mahdollisuudet lisääntyvät. Tämä houkuttelee myös nuoria metsästyksen pariin. 2. Metsästysmatkailussa kaadettu riista voidaan käsitellä keskitetyissä teurastustiloissa (nylkyja leikkaus- ja pakkauspalvelu). Tämä tarjoaa lisätulomahdollisuuden. 3. Viranomaistyöskentely helpottuu, koska tarkastuskäytäntö helpottuu yhteistilojen käytön ansiosta. 4. Tarkastuskäytännön lisääntyminen mahdollistaa jatkojalostuksen. 5. Keskitetyt teurastustilat mahdollistavat tehokkaan jätehuollon sekä nahankeräämisen ja tehostetun, ammattitaitoisen lihanleikkaustoiminnan (liittyy jatkojalostukseen). 6. Alueiden karjankasvattajat hyötyvät, koska perustettavissa teurastustiloissa voidaan loppuunsaattaa hätäteurastetun eläimen teurastustyö sekä ottaa talteen terve liha karjankasvattajan omaan käyttöön. Tämä toiminta tehdään lainsäädännön edellytyksin. 7. Alueiden elinkeinoelämä monipuolistuu ja kilpailukyky kasvaa, kun markkinoille tulee hyvälaatuista ja kaadon jälkeen oikein käsiteltyä riistaliharaaka-ainetta. 8. Kuluttajat voivat ostaa riistalihaa aiempaa helpommin ja myyntiin tulee monipuolisia riistatuotteita. Haukiputaan metsästysyhdistyksellä on valmiudet myydä riistalihaa myös pakastettuna nyt valmistuneelta teurastustilalta ympärivuotisesti. 9. Haukiputaan valmistuneessa pilottikohteessa suunnitellaan kalatalouden käyttöön soveltuva, erillinen toiminta hylkeen käsittelyä varten. 5 HANKKEEN TOIMENPITEET 5.1 Teurastustilojen suunnittelu Agropolis Oy valmisteli kiinteässä yhteistyössä Eviran ja muiden tahojen kanssa tarkennetun toimintasuunnitelman ja esitteli sen ohjausryhmälle. Rakentamisen suunnitteli työryhmä, johon valittiin yhteistyöyritysten edustajat osaamisalueittain. Valinta tehtiin kilpailutuksen perusteella. Teurastustilan rakentaja suoritti kilpailutuksen. 5.2 Pilottirakentamisen yhteydessä suoritetut toimenpiteet Teurastustila rakennettiin erillisrahoituksella (LEADER) ennalta valitussa kohteessa Haukiputaalla. Rakentaminen ja käyttötoiminta kuvattiin. Saadusta materiaalista tehtiin kuvallinen rakentamisohje. Laadittiin todelliset vertailevat kustannuslaskelmat eri (omarahoitus)mallia käyttäen. Teurastustoiminnan käynnistämisestä tehtiin esittelyvideo ja PowerPoint -esitys. Pilottirakentamisen seuranta edellytti, että rakentamisen rahoitus (LEADER) järjestyi.

6 5.3 Pilottitoiminnan käynnistysopastus Toiminta käynnistettiin esiselvityksessä mukana olleiden riistanhoitopiirien alueilla toimivien metsästysseurojen kanssa. Erillisrahoituksella toteutettava rakentaminen ja rakennuspaikka perustuvat kartoitettuihin tarpeisiin. Riistan teurastustiloissa videoitiin asiantuntijoiden suorittamat toimenpiteet sekä annettiin käynnistysopastus. Lisäksi laadittiin omavalvontasuunnitelma. 5.4 Pilottirakentamisen ja toiminnan palaute Kohderyhmiä hyödynnetään hankkeen arvioinnissa pyytämällä rakentamiseen osallistuneiden metsästysseurojen ja -seurueiden edustajilta, riistanhoidon neuvojilta ja riistapäälliköiltä palaute, jossa he arvioivat yhteisrakentamisen laatua ja keskitetyn teurastuspaikan merkitystä. Keskitetyn teurastuspaikan piirissä olleita metsästysseuroja ja -seurueita pyydetään arvioimaan saamansa hyöty, sekä ilmoittamaan, paljonko seurojen oman riistalihan käsittely on kehittynyt uusien tilojen ja toimintojen ansiosta. Lisäksi arvioidaan lisääntynyt jatkojalostuksen kehitys. Alueen karjankasvattajien mielipidettä kysytään teurastuspaikan palvelutarjonnasta. Palaute varmistaa toiminnan onnistumisen myöhemmin valtakunnallisesti. Toiminnan ja rakentamisen palautekysely tehdään Haukiputaalla hankkeen jälkeen, sitten kun toiminta laitoksessa on tosiasiallisesti käynnistynyt. 5.5 Raportointi Hankkeen toteuttaja Agropolis Oy toimitti rahoittajalle seuranta- ja raportointitiedot rahoittajan vaatimusten mukaisesti. Lisäksi rahoittajalle toimitettiin ohjausryhmän pöytäkirjat. 5.6 Aikataulu ja työvaiheet Projekti toteutettiin 1.1.2008 ja 31.12.2012 välisenä aikana. Toimenpiteet etenivät oheisen kaavion mukaisesti. Aikataulutus 2008 2009 2012 1. Teurastustilojen suunnittelu 2. Pilotti (rakentaminen) erillishankkeet 2.1. Pilottirakentamisen Palaute 3. Toteutus käynnistysopastus 3.1 Toteutusten palaute 4. Toteutusten yhteenveto 5. Raportointi

7 6 HANKKEEN TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET Toteutuneet kustannukset Yhteensä Palkat ja sivukulut projektipäällikkö ja hankeavustajat Yhteensä 59 317,28 Ostopalvelut, palkkiot ja niiden sivukulut Yhteensä 3 482,56 Matkakulut projektipäällikkö hankeassistentti ohjausryhmä Yhteensä 10 376,78 Vuokrat, toimitilat 4 801,16 Muut kustannukset toimistokulut muut, puhelin posti, taloushallinto Yhteensä 5 861,58 YHTEENSÄ 83 839,36 7 TIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ Projektin viestintä tapahtui Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007 2013 viestintäohjeiden mukaisesti. Ulkoinen tiedottaminen: Hankkeen käynnistymisestä tiedotettiin potentiaalisille kohderyhmille riistanhoitopiirien eli nykyisten riistakeskusten aluetoimistojen välityksellä sähköpostitse. Hankkeesta, sen toimenpiteistä ja tuloksista tiedotettiin metsästäjille suunnatuissa aikakauslehdissä artikkelein. Suurelle yleisölle tiedotettiin sanomalehtiartikkelein sekä paikallisradiolähetyksissä. Hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneille pääsääntöisesti sähköpostitse. Hankkeesta tiedotettiin Internetissä www.agropolis.fi -sivuilla.

8 Sisäinen tiedottaminen: Hankkeesta tiedotettiin Agropolis Oy:n sidosryhmille, hallitukselle ja henkilökunnalle. Projektin ohjausryhmä ja projektissa toimiva henkilöstö kokoontuivat palavereihin ja kokouksiin. Kokoukset pidettiin yhdessä riistahankekokonaisuuden ohjausryhmäkokouksissa. Muu tiedottaminen ohjausryhmälle tapahtui sähköpostitse. 8 YHTEISTYÖKUMPPANIT Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Tällaisia yhteistyötahoja olivat: Evira MMM kala- ja riistaosasto MMM eläinlääkintäosasto Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Metsästäjäin keskusjärjestö Suomen Metsästäjäliitto 9 HANKKEEN TOTEUTUKSEN YHTEENVETO Hanke toteutettiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Suunnitteluyhteistyö oli onnistunutta. Yritykset olivat kiinnostuneita pilottihankkeen luonteesta, jossa tehdään monistettava teurastustila, joka myöhemmin helpottaa kaikkien osapuolten toimintaa, ja säästää lisäksi kustannuksia. Suunnitteluvaiheen aikana etsittiin halukkaita metsästysseuroja rahoittajien, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueilta. Kiinnostuneita seuroja oli, mutta yhteistyö eri seurojen kesken ei ottanut onnistuakseen. Riittävää yhteistä tahtotilaa ei löytynyt siihen, että rakennuskohde olisi saatu sijoitetuksi sopivaan kohtaan, kaikkia osapuolia tyydyttäväksi. Sen sijaan yhteistyö Pohjois-Pohjanmaalla Haukiputaan Metsästysyhdistyksen kanssa toimi hyvin ja tarpeet kohtasivat. Etäisyys oli kuitenkin melkoinen suunnittelupaikan ja toteutuspaikan välillä ja tämä aiheutti lisäkustannuksia. Agropolis Oy:n riistahankekokonaisuuteen kuulunut suunniteltu riistanahan hyödyntämishanke, mihin olisi voitu kohdistaa osa kokonaisuuden kustannuksista, ei saanut rahoitusta. Ongelmia tuotti myös hankkeen toteutusajan pidentäminen, mikä jouduttiin rahoittajalta hakemaan, koska erillisenä LEADER-hankkeena toteutettu Haukiputaan pilot-kohteen rakentaminen viivästyi ja pilotin valmistuminen oli edellytyksenä hankkeen tulosten toteutumiselle. Viivästys johtui pääasiassa pilot-kohteen rakentamisen rahoitusjärjestelyistä. Rakentajalla ei ollut riittävästi tietoa rahoitusjärjestelyistä ja maksatusten aikataulutuksessa oli viiveitä. Kokemuksesta voidaan todeta, että tulevien vastaavien rakennushankkeiden omavastuuosuus pitää olla riittävä. Tässä tapauksessa rakentajan omavastuuosuuden määrä oli 45 000 euroa, mutta tämän kokoisessa hankkeessa pitää lisäksi olla toinen mokoma lainarahaa toiminnan pyörittämiseen. Erillishankkeen kautta saatiin arvokasta tietoa maksatusten oikean ajoittumisen tärkeydestä. Toiminta rakennuskohteessa oli välillä pysähdyksissä maksatusten viivästymisen takia. Osasyy tässä oli liian pienellä omarahoituksella toimiminen. Pilot-kohteen rakentamistiedot ja tulokset antavat tarkemman tiedon rahoitusjärjestelyistä. Maksatusaikataulutuksista saadun tiedon perusteella toimintaa voitaisiin nopeutta kohderakentamisen seurannalla, myös rahoittajan kohdalta. Oikea ajoitus on tärkeää. ELY-keskusten aikataulujen sovittaminen metsästysseurojen rakentamisajankohtiin vaatii neuvonpitoa oikeiden käytäntöjen löytymiseksi. Teurastilojen rakentami-

9 nen tapahtuu pääsääntöisesti talkoovoimin metsästysseurojen toimesta, vaikka toimintaa tiloissa olisi mahdollista suorittaa myös varsinaisen metsästysajan ulkopuolella, myös alueen karjankasvattajien tarpeissa. Varsinaista toimintaa kuvataan esityksissä ja toiminnasta on kirjallinen kooste. Pilot-kohteesta saadulla tiedolla on mahdollista toteuttaa vastaavanlaisia riistankäsittelylaitoksen kriteerit täyttäviä laitoksia. Hankkeen toteuttajan toivomus on, että tästä hankkeesta saatava tieto auttaa vastaavanlaisten tilojen rakentamista Suomen riistakeskusalueiden tarvetta vastaavaksi ja tavoitettaisiin kaikki ELY-keskusalueet uudella EU-rahoituskaudella. Rakennustarkastus tehdään pilot-kohteessa 15.1.2013 ja Evira antaa lausuntonsa myöhemmin keväällä 2013. Haukiputaan riistankäsittelylaitosta tullaan esittelemään Oulun erämessuilla toukokuussa 2013. Laajemmin hankkeen tuloksia esitellään maa- ja metsätalousministeriölle sekä sidosryhmille erillisenä tapahtumana, joka järjestetään keväällä 2013 Helsingissä. Erillishankkeen avulla rakennetun Haukiputaan Metsästysyhdistyksen riistankäsittelylaitoksen lopulliset laskelmat valmistuvat keväällä 2013. Lopullisten laskelmien selvittyä etsitään mahdollisuuksia alueellisten teurastustilojen perustamiseksi pilot-laitoksen mallin mukaisesti. 10 OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO HANKKEESTA Ohjausryhmä toteaa hankkeessa tehdyn työn tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi sekä ympäristönäkökohtia noudattaneeksi. Hanke on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti, lukuun ottamatta sitä, että kahden pilot-laitoksen sijasta pystyttiin hankeaikana rakentamaan vain yksi erillisen rakennushankkeen avulla.