1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin keräset aistivat kevyttä painetta, tottuvat nopeasti. 3. Pacinin keräset (aistivat ihon liikettä) 4. Merkelin levyt tottuvat hitaasti, aistivat pidempiaikaista kosketusta. 5. Ruffinin keräset aistivat pidempiaikaisia muutoksia, esim. ihon venytystä.
2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. Makusilmujen aistinreseptorit aistivat viittä makua: 1. karvas 2. hapan 3. suolainen 4. makea 5. umami Jos molekyyli sopii reseptorin aistinkarvojen muodostamaan muotoon, hermoimpulssi lähtee. Aivojen makuaistinalue sijaitsee isojen aivojen sivulla. Makuaistimus sisältää usein myös hajuaistimuksen.
Perusmaut
Aivojen aistinalueita
3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään 11 000 hajua paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.
Valo kulkee: 1. Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. 2. Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). Sädelihas supistuneena linssi pyöreä taittaa valon lähelle. Sädelihas rentoutuneena linssi pitkulainen taittaa valon kauas. 3. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. 4. Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut. 4. Näköaisti
4. Näköaisti 5. Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. 6. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red Green Blue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. 7. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. 8. Jokaisesta näkösolusta lähtee hermo. Nämä yhdistyvät näköhermoksi takaraivon näköaistinalue.
9. Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä siitä optiset illuusiot. 4. Näköaisti
Illuusioita
Taittovirheet Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.
Kyynelneste Basaalikyynel Erittyy jatkuvasti Kosteuttaa silmää Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) Itkukyynel Sisältää paljon stressihormoneja! Refleksikyynel Viimassa, sipulia kuoriessa jne. Lähes vettä
Ääni 5. Kuuloaisti Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Korva muuttaa taajuudeltaan 20 20 000 Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.
Ääni kulkee 1. Korvalehti kerää äänet. 2. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. 3. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) alasin (incus) jalustin (stapeus) värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. 4. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. 5. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. 6. Kuulokäytävän tyvikalvo värisee. 7. Tyvikalvon päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät hermoimpulssi lähtee. 8. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). 9. Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.
Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. Matalat taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvikalvo leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvikalvo kapea). A
6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?