2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.



Samankaltaiset tiedostot
BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Kuulohavainnon perusteet

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Ihminen käyttäjänä Ärsykkeestä havaintoon

Aaltoliike ajan suhteen:

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati Aila Koistinen 1

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Aivot narikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin. Yhteistyössä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Avaruus- eli stereoisomeria

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Harjoitustehtävien vastaukset

Silmien laserleikkaus

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Teoreettisia perusteita I

Avaruus- eli stereoisomeria

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1

800 Hz Hz Hz

Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen Vaasan AMK

3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera

Infrapunaspektroskopia

Silmien laserleikkaus

16 Ääni ja kuuleminen

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

Aistinvarainen arviointi tuotekehityksessä

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Melulukukäyrä NR=45 db

FOLKHÄLSANIN TUTKIMUSKESKUS/DAGIS-TUTKIMUS. Rohkeaksi maistelijaksi

RUOKA JA AISTIT 08/08/16. Marjasta elämykseksi - Sisältö. Makuverstaan teemoja kevät 2016 MAKUVERSTAS SEINÄJOELLA KEVÄT 2016

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

ROTTATOUILLE USA, 2007

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Racket ohjelmointia osa 1. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V

Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan

Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste , Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena


Työfysioterapeuttien Syysopintopäivät

Moniaistisuus suunnittelupelin lähtökohtana Mmp-hanke

Sapere-Makukoulun tuominen käytäntöön Espoon ryhmäperhepäiväkoteihin

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Kuuloaistin ominaisuuksia

AISTIPOLKU TOIMINTATERAPIAN TUKENA - maisemansuunnittelun keinoin

Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Terveydenhoito, ravitsemussuunnittelu SAPERE RUOKAILOA JA MONIPUOLISIA AISTIKOKEMUKSIA KOKO PERHEELLE!

N:o Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

a ' ExW:n halkaisija/2 5/ 2 3

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

Transkriptio:

1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin keräset aistivat kevyttä painetta, tottuvat nopeasti. 3. Pacinin keräset (aistivat ihon liikettä) 4. Merkelin levyt tottuvat hitaasti, aistivat pidempiaikaista kosketusta. 5. Ruffinin keräset aistivat pidempiaikaisia muutoksia, esim. ihon venytystä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. Makusilmujen aistinreseptorit aistivat viittä makua: 1. karvas 2. hapan 3. suolainen 4. makea 5. umami Jos molekyyli sopii reseptorin aistinkarvojen muodostamaan muotoon, hermoimpulssi lähtee. Aivojen makuaistinalue sijaitsee isojen aivojen sivulla. Makuaistimus sisältää usein myös hajuaistimuksen.

Perusmaut

Aivojen aistinalueita

3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään 11 000 hajua paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.

Valo kulkee: 1. Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. 2. Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). Sädelihas supistuneena linssi pyöreä taittaa valon lähelle. Sädelihas rentoutuneena linssi pitkulainen taittaa valon kauas. 3. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. 4. Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut. 4. Näköaisti

4. Näköaisti 5. Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. 6. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red Green Blue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. 7. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. 8. Jokaisesta näkösolusta lähtee hermo. Nämä yhdistyvät näköhermoksi takaraivon näköaistinalue.

9. Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä siitä optiset illuusiot. 4. Näköaisti

Illuusioita

Taittovirheet Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.

Kyynelneste Basaalikyynel Erittyy jatkuvasti Kosteuttaa silmää Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) Itkukyynel Sisältää paljon stressihormoneja! Refleksikyynel Viimassa, sipulia kuoriessa jne. Lähes vettä

Ääni 5. Kuuloaisti Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Korva muuttaa taajuudeltaan 20 20 000 Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.

Ääni kulkee 1. Korvalehti kerää äänet. 2. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. 3. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) alasin (incus) jalustin (stapeus) värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. 4. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. 5. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. 6. Kuulokäytävän tyvikalvo värisee. 7. Tyvikalvon päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät hermoimpulssi lähtee. 8. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). 9. Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.

Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. Matalat taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvikalvo leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvikalvo kapea). A

6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?