Kuuloaistin ominaisuuksia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuloaistin ominaisuuksia"

Transkriptio

1 day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos The sound and the jury also: A decade of EarthScope The anguish of Ehrenfest Modeling crime hot spots

2 Luennon sisältö ( ) Lyhyt kertaus viime viikon luennosta Kriittinen kaista ERB-kaistat Peittoilmiö Taajuuspeitto Aikapeitto Äänen havaitseminen Äänen korkeus Äänen voimakkuus Lokalisaatio, eli äänen suunnan havaitseminen

3 Kuuloaisti Hälytysjärjestelmä Uhkaavat äänet, oudot äänet ympäristössä, sireenit, jne. Kaksi korvaa mahdollistavat äänen tulosuunnan havaitsemisen Kommunikaatio Puhe, vauvan itku, nauru Tunteiden kommunikointi - Esim. Musiikki Jatkuva avoin yhteys ympäristöön (myös nukkuessa) Vrt. näkö, tunto, haju, maku, tasapaino Selektiivisyys Voimme kohdistaa tarkkaavaisuutta

4 Korvan rakenne Ulkokorva (korvanlehti, korvakäytävä, tärykalvo): - Kerää ja vahvistaa ääntä - Yksilöllisten lokalisaatiovihjeiden muodostus Välikorva (tärykalvo ja kuuloluut): - Äänen vahvistaminen - Impedanssisovitus ilman ja sisäkorvan nesteen välillä - Stapedius-refleksi; (hidas) mekaaninen suojamekanismi, joka vaimentaa voimakkaita ääniä, sekä omaa ääntä Sisäkorva (simpukka, basilaarikalvo, Cortin elin, aistinsolut jne.): - Äänen mekaaninen ja neuroninen suodatus ja analyysi - Paineenvaihtelujen muuntaminen neuroimpulsseiksi kuulohermoon - Dynamiikan kompressointi - Tonotopia (eri taajuudet eri kohdassa)

5 Subjektiivisia havaintoja ei voida mitata Subjektiivisesti havaitsemme 1. Äänekkyyttä, havainto siitä kuin äänekästä ääni on 2. Äänen korkeutta tai väriä, vain yksi äänenkorkeus + värittymä 3. Vaihtelua ajassa, esim. äänekkyyden vaihtelu Objektiivisesti voimme mitata esimerkiksi 1. Äänenpainetta, eli amplitudia tai tasoa (db) 2. Taajuutta, laajakaistaisesta signaalista pystymme spektrianalyysin avulla mittaamaan taajuussisällön 3. Ajassa tapahtuvia muutoksia, esim. moottoritien kohina tai paalutuskoneen pauke

6 Vakioäänekkyyskäyrästö (todettu siniääneksillä)

7 A-painotus melumittauksissa

8 A-painotus (myös muita on ehdotettu)

9 Kriittiset kaistat

10 ERB kaistan määritys (ERB = equivalent rectangular bandwidth)

11 ERB-kaistojen leveys Kaistojen suhteellinen leveys pienenee taajuuksien kasvaessa (pienillä taajuuksilla 1/3 oktaavi, suurilla taajuuksilla 1/6 oktaavi)

12 Peittoilmiö Osaäänekset peittävät toisiaan sekä ajassa että taajuudessa Johtuu basilaarikalvosta ja sen liikkeestä Kova ääni peittää hiljaisempia DEMO taajuuspeitosta 250 Hz, 1 khz ja 4 khz kapeakaistainen kohina sekä yksittäinen siniääni (eli yksi taajuus)

13 Puolisävelaskeleet Hertzeissä Semitones 2^(st/12) 125 Hz 250 Hz 500 Hz 1000 Hz 2000 Hz 4000 Hz +1 or -11 1, ,4 264,9 529,7 1059,5 2118,9 4237,9 +2 or -10 1, ,3 280,6 561,2 1122,5 2244,9 4489,8 +3 or -9 1, ,7 297,3 594,6 1189,2 2378,4 4756,8 +4 or -8 1, ,5 315,0 630,0 1259,9 2519,8 5039,7 +5 or -7 1, ,9 333,7 667,4 1334,8 2669,7 5339,4 +6 or -6 1, ,8 353,6 707,1 1414,2 2828,4 5656,9 +7 or -5 1, ,3 374,6 749,2 1498,3 2996,6 5993,2 +8 or -4 1, ,4 396,9 793,7 1587,4 3174,8 6349,6 +9 or -3 1, ,2 420,4 840,9 1681,8 3363,6 6727,2 +10 or -2 1, ,7 445,4 890,9 1781,8 3563,6 7127,2 +11 or -1 1, ,0 471,9 943,9 1887,7 3775,5 7551,0 +12 or ,0 500,0 1000,0 2000,0 4000,0 8000,0

14 Kapeakaistaisen kohinan aiheuttama taajuuspeitto

15 Peittoilmiö johtuu basilaarikalvon liikkeestä

16 Äänenpainetason vaikutus

17 Ali- ja ylipäästökohinan vaikutus

18 1 khz sini + toinen taajuus Kuulon epälineaarisuus aiheuttaa outoja ilmiöitä

19 Harmonisen äänen aiheuttama peittoilmiö Luonnossa ei esiinnyt yksittäistä sinitaajuutta tai kapeakaistaista kohinaa

20 Luonnollinen harmoninen ääni (200 Hz + harmonisia monikertoja) Äänipainetaso [db] Trumpetti, yksiviivainen "a" (perustaajuus 440 Hz) Taajuus [Hz]

21 Peitto aikatasossa Riippuu sekä peittävän kohinan/äänen kestosta että tasosta

22 Peittoilmiöt mitä pitää muistaa Voimakas ääni peittää hiljaisempia (masking) Sekä aika- että taajuuspeitto Sekä fysiologinen että neuraalinen mekanismi Monimutkainen asia Erilaisilla signaaleilla on erilaiset peittokäyrät (tasoriippuvuus) Äänilähteiden spatiaalinen erottelu voi vähentää peittoilmiöitä Tärkein sovellus: Äänen pakkaus, mp3 on tehokas juuri peittoilmiöiden takia

23 Yksinkertainen esimerkki pakkauksesta

24 Äänen havaitseminen: Äänenkorkeus (pitch) Äänenkorkeudella tarkoitetaan Subjektiivisesti koettua äänen ominaisuutta, jonka perusteella ääniaistimukset voidaan järjestää matalasta korkeaan Perustaajuus vs. Äänenkorkeus Perustaajuus on fysikaalinen suure Äänenkorkeus on aistimus Molempia mitataan yksiköillä Hertzi (Hz) Aistittu äänenkorkeus on usein sama kuin perustaajuus Selkeä äänenkorkeus havaitaan äänille, joiden perustaajuus on välillä 30 Hz 5000 Hz. (pianon koskettimet Hz)

25 Esim. äänen korkeudesta ja taajuuksista Trumpetti, yksiviivainen "a" (perustaajuus 440 Hz) Tuuba, pieni "a" (perustaajuus 220 Hz) Amplitudi [normalisoitu] Amplitudi [normalisoitu] Aika [s] Aika [s] 0 Trumpetti, yksiviivainen "a" (perustaajuus 440 Hz) 0 Tuuba, pieni "a" (perustaajuus 220 Hz) Äänipainetaso [db] a a e a c# e g a Äänipainetaso [db] Taajuus [Hz] Taajuus [Hz]

26 Äänen korkeuden havaitseminen Koettu (jaksollisen) äänen ominaisuus: matala korkea Eri asia kuin taajuus, mutta vastaa ~ perustaajuutta Eri sävyiset/väriset (timbre) äänet voidaan havaita saman korkeuksina Tieteessä käytetään joskus [mel]-asteikkoa. Akustisissa mittauksissa oktaavikaistoja (1/1, ½, 1/3). Musiikissa muita: kromaattinen, duuri, molli, pentatoninen, blues etc. Kompleksinen ääni (Complex tone) Sisältää monia eri (sini)ääneksiä Harmoninen ääni sisältää perustaajuuden lisäksi perustaajuuden kerrannaisia, eli ns. harmonisia yläsäveliä. Suurin osa, ellei kaikki instrumentit tuottavat harmonisia ääniä Kellot ja gongit poikkeuksia (yläsävelsarja ei harmoninen) Äänen sävy riippuu harmonisien yläsävelten suhteista ja taajuusrakenteesta, sekä äänen käyttäytymisestä ajassa

27 Eri soittimien äänialat

28 Kaksi teoriaa äänenkorkeusaistimuksen synnystä Paikkateoria (place-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy basilaarikalvon tonotopian mukaisesti Ongelmia: Aktivaatiota yhdessä paikassa syntyy myös eri taajuisilla äänillä Tutkittu taajuusresoluutio parempi kuin paikkateorian mukainen Missing fundamental -ilmiö Vaiheteoria (temporal-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy tietyssä äänen vaiheessa Phase-locking: Solut ns. lukkiutuvat äänen vaiheeseen Ongelmia: Maksimi laukaisunopeus n. 500 Hz = 2 ms, kuuloalueen raja noin Hz Ratkaisu: Usea solu koodaa yhtä taajuutta

29 Totuus on näiden jonkinlainen yhdistelmä Ääni jaetaan taajuuskaistoihin (basilaarikalvolla) Kullakin kaistalla analysoidaan amplitudiverhokäyrän jaksollisuutta Tulokset eri kaistoilta yhdistetään aivoissa

30 DEMOJA Trumpetin ääni, jos perustaajuutta vaimennetaan Shepardin ääni (jatkuvasti laskeva / nouseva ääni)

31 Äänen havaitseminen: Äänekkyys (loudness) Äänekkyys on äänen voimakkuuden mitta Monimutkainen ilmiö, mutta kuitenkin johdonmukainen Mitta-asteikot: Äänekkyystaso: fonit (phon) Äänekkyys: sonit (sone) Riippuu: Intensiteetistä Taajuusrakenteesta Kestosta

32 Laajakaistaisen äänen äänekkyys Laajakaistainen ääni koetaan äänekkäämpänä kuin kapeakaistainen ääni Kuulo analysoi ääntä kriittisten kaistojen resoluutiolla Kukin kaista antaa oman lisänsä äänekkyyteen Kapeakaistaisen kohinan äänekkyys Äänipainetaso vakio (60dB) Äänekkyys kasvaa Kun leveys yli kriittisen kaistan

33 Kompleksisen äänen äänekkyys Äänekkyys lasketaan käyttämällä ns. äänekkyystiheyttä Osaäänekkyys jokaisella kriittisellä kaistalla Kokonaisäänekkyys summaamalla äänekkyystiheysarvo kaikilta kaistoilta Äänekkyys riippuu siitä kuinka lähellä taajuudet ovat: 1. Taajuudet samat: intensiteettien summautuminen 2. Kaistanleveys ylittää kriittisen kaistan: äänekkyyksien summautuminen 3. Taajuuserot suuria: summautuminen mutkistuu, koska kuulija voi keskittyä vain yhteen ääneen

34 Äänekkyys ja äänen kesto Sinipurske 2 khz taajuudella, äänenpainetaso 57 db

35 Suuntakuulo HRIR = head-related impulse response HRTF = head-related transfer function

36 Binauraalinen kuuleminen Ihmisellä on kaksi korvaa Korvien välisistä eroista kuulemme äänen suunnan: Korvien välinen aikaero (ITD), dominoiva alle ~700 Hz Korvien välinen amplitudiero (ILD), yli~2000 Hz Hz sekä ITD että ILD (mutta hieman epätarkkaa)

37 Jokainen korvanlehti on yksilöllinen Hartiat, pää ja korvanlehti muokkaavat korvaan sisään menevän äänen spektriä eri suunnista tuleville äänille Huoneakustiikka (kaiunta), pään liikkeet ja näköaisto vaikuttavat myös äänen tulosuunnan havaitsemiseen

38 Suuntakuulon tarkkuus (atsimuutti)

39 Suuntakuulon tarkkuus (elevaatio)

40 Kiitoksia kuuntelusta! day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 The sound and the jury also: A decade of EarthScope The anguish of Ehrenfest Modeling crime hot spots

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö: Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Springer Handbook of Acoustics,

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana ME-C2600

Ihminen havaitsijana ME-C2600 Ihminen havaitsijana ME-C2600 Luento 7. Kuuloaisti 1. Antti Kuusinen antti.kuusinen@aalto.fi Antti Kuusinen 2015 4 1. Luento Yleisiä asioita äänestä Kuulon toiminnan perusteet 2. Luento Kriittinen kaista

Lisätiedot

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki Kommunikaatioakustiikan perusteet Ville Pulkki Mitä on akustiikka? Akustiikka 1) ääntä tutkiva tiede ja sen tekniset sovellukset 2) suljetun tilan (huoneen) kuuluvuus, kaiuntasuhteet Ääni 1) kuulohavainto

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

16 Ääni ja kuuleminen

16 Ääni ja kuuleminen 16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Avainsanat musiikkiteknologia, miksaaminen, dynamiikkakompressointi, psykoakustiikka, vaikuttavuus

Avainsanat musiikkiteknologia, miksaaminen, dynamiikkakompressointi, psykoakustiikka, vaikuttavuus Roosa-Maria Lohiniva Attack! Release Dynamiikkakompression vaikutus äänitetyn musiikin vaikuttavuuteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Muusikko (AMK) Musiikin tutkinto Opinnäytetyö 27.11.2017 Tiivistelmä

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

Pianon äänten parametrinen synteesi

Pianon äänten parametrinen synteesi Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

Tiivistelmä KAIUTTIMEN ÄÄNEKKYYDEN MITTAAMINEN 1 JOHDANTO 2 ÄÄNEKKYYDEN MITTAAMINEN VAALEANPUNAISELLA KOHINALLA. Juha Holm, Aki Mäkivirta

Tiivistelmä KAIUTTIMEN ÄÄNEKKYYDEN MITTAAMINEN 1 JOHDANTO 2 ÄÄNEKKYYDEN MITTAAMINEN VAALEANPUNAISELLA KOHINALLA. Juha Holm, Aki Mäkivirta Juha, Aki Mäkivirta Genelec Oy Olvitie 5 74100 IISALMI juha.holm@genelec.com Tiivistelmä Tässä artikkelissa kerron kaksi menetelmää mitata äänekkyyttä tavalla, joissa otetaan huomioon musiikin spektri

Lisätiedot

AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI

AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI Marko Antila ja Jari Kataja VTT Tuotteet ja tuotanto PL 137, 3311 TAMPERE marko.antila@vtt.fi 1 JOHDANTO Aktiivinen äänenhallinta on menetelmä, jossa

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

Ympäristömelun määrä ja laatu

Ympäristömelun määrä ja laatu Ympäristömelun määrä ja laatu Melun määrän arviointi ja laadun erityispiirteet Tapio Lahti TL akustiikka Meluntorjuntapäivät 2017, Jyväskylä 22-23.3.2017 2 Ympäristömelun laatupiirteet Piirteet impulssimaisuus

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video I Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI 1 JOHDANTO

OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI 1 JOHDANTO OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI Tapio Lokki, Jukka Pätynen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos PL 133, 76 AALTO tapio.lokki@aalto.fi Tiivistelmä Viime vuosien

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Sanasto: englanti-suomi

Sanasto: englanti-suomi Sanasto: englanti-suomi amplification amplitude modulation, AM attack attack time attenuation band pass filter band rejection filter band width beating binaural brilliance center frequency chorus comb

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä FYSP0 / K3 DOPPLERIN ILMIÖ Työn tavoitteita havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä harjoitella mittausarvojen poimimista Capstonen kuvaajalta sekä kerrata maksimiminimi

Lisätiedot

SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA 1 JOHDANTO 2 BINAURAALINEN AUDITORINEN MALLI

SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA 1 JOHDANTO 2 BINAURAALINEN AUDITORINEN MALLI SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA Marko Takanen, Olli Santala, Ville Pulkki Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN

ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN ÄÄNESAUDIOMETRIA ILMA JA LUUJOHTOKYNNYSTEN MÄÄRITTÄMINEN Suomen audiologian yhdistyksen työryhmä: Lars Kronlund Lauri Viitanen Tarja Wäre Kerttu Huttunen Nämä ohjeet ovat päivitetty versio Valtakunnallisten

Lisätiedot

Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23.

Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Sisältö: 1. Johdanto 2. Värähtelevät järjestelmät 3. Aallot 4. Resonanssi 5. Huoneakustiikka 1 Johdanto Sanaa akustiikka

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I

Digitaalinen audio & video, osa I Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä

Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Matalan intensiteetin hajaspektrisignaalien havaitseminen ja tunnistaminen elektronisessa sodankäynnissä Toteuttajataho: Harp Technologies Oy Myönnetty rahoitus: 61.924,- Esityksen sisältö Tieteellinen

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

LUONNOLLINEN MITTASIGNAALI

LUONNOLLINEN MITTASIGNAALI Teoria ja mittausesimerkkejä Kalervo Kuikka 1 Yleisiä ominaisuuksia Luonnollinen mittasignaali on äänitaajuuslaitteiden laatumittauksiin tarkoitettu laajakaistainen synkroninen multitone mittasignaali,

Lisätiedot

ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus L1: Audio Prof. Vesa Välimäki ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely Luennon sisältö Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus Lyhyt FIR-suodin

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin

Lisätiedot

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy

Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy Yritys Perustettu 2009 Työntekijöitä 6 Yeseco Oy on ekologisiin akustiikkatuotteisiin erikoistunut innovatiivinen suomalainen yritys. Tuotteemme

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä

Lisätiedot

Virheen kasautumislaki

Virheen kasautumislaki Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia 6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa

Lisätiedot

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ Henri Penttinen, Antti Jylhä, Perttu Laukkanen ja Niko Lehtonen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Kuulon toiminta. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. Kuulojärjestelmä voidaan ajatella koostuvan kahdesta osasta

1 Johdanto. 1.1 Kuulon toiminta. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. Kuulojärjestelmä voidaan ajatella koostuvan kahdesta osasta Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Sisältö: 1. Johdanto 2. Korvan

Lisätiedot

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä

Lisätiedot

Ääni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät

Ääni, akustiikka. 1 Johdanto. 2.2 Energia ja vaimeneminen (1) 2 Värähtelevät järjestelmät Ääni, akustiikka Lähdemateriaali: Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 2-4, 23. Sisältö: 1. Johdanto 2. Värähtelevät järjestelmät 3. Aallot 4. Resonanssi 5. Huoneakustiikka 1 Johdanto Akustiikka

Lisätiedot

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että

Lisätiedot

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo HAVAINTO / ESTETIIKKA 11.9.2017 Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., 3.10. ja 5.10. Viimeinen luentokerta (torstaina 5.10. klo 14 16) vierailu

Lisätiedot

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping) Fyysinen kerros: hajaspektri CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff) samankaltainen kuin Ethernetissä Kilpailuikkuna : 31-1023 aikaviipaletta oletusarvo 31 kasvaa, jos lähetykset törmäävat, pienee

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

KAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI

KAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI : ANALYYSI JA SYNTEESI Heidi-Maria Lehtonen, Henri Penttinen, Jukka Rauhala ja Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3, 21 TKK, Espoo heidi-maria.lehtonen@tkk.fi,

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Näin hoidat Tinnitustasi

Näin hoidat Tinnitustasi Näin hoidat Tinnitustasi Opas tinnituksen ymmärtämiseen ja hoitoon Sisältö Kohti parempaa terveyttä! 4 Mikä korvissani soi? 5 Mistä tinnitus johtuu? 6 Tinnitus ja aivot 7 Miten tinnitus liittyy kuulonalenemaan?

Lisätiedot

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien

Lisätiedot

, tulee. Käyttämällä identiteettiä

, tulee. Käyttämällä identiteettiä 44 euraavaksi käytämme tilavuusmodulin B määritelmää (katso sivu 4) B =- dp /( dv / V ). Tässä dp on paineen muutos, joka nyt on pxt (,). aamme siten dv yxt (,) p(,) x t =- B =-B. (3.3.3) V x Kun tähän

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita

Puheen akustiikan perusteita Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille

Lisätiedot

Äänekkyys Yleisradion televisiotoiminnassa

Äänekkyys Yleisradion televisiotoiminnassa Timo Kaleva Äänekkyys Yleisradion televisiotoiminnassa Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 4.4.2011. Työn

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

Jaksollisen signaalin spektri

Jaksollisen signaalin spektri Jaksollisen signaalin spektri LuK-tutkielma Topi Suviaro 2257699 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 215 Sisältö Johdanto 2 1 Jaksollisuudesta 2 2 Spektristä 3 2.1 Symmetrian vaikutuksesta

Lisätiedot

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto. MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo

Lisätiedot

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI

Lisätiedot

Ääneneristys lasin avulla

Ääneneristys lasin avulla Ääneneristys lasin avulla Tekninen tiedote Johdanto Saatat olla viettämässä rauhallista sunnuntai-iltapäivää kotona hyvän kirjan parissa, olet ehkä juuri menossa nukkumaan yöllä tai kenties olet työpaikalla

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

Digitaalinen Audio & Video I

Digitaalinen Audio & Video I Digitaalinen Audio & Video I Johdanto Digitaalinen audio Psykoakustiikka Äänen digitaalinen esitys Monikanavaääni ja äänen digitaalinen siirto Digitaalinen kuva Diskreetti kosiinimuunnos JPEG 1 Johdanto

Lisätiedot