Työelämän päämies-projekti Väliraportti Savon Vammaisasuntosäätiö 03/201 Milla Ryynänen 28
SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT... 3 2 PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN... 2.1 Nykytilanteen kuvaus... 6 2.1.1 Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio... 6 2.1.2 Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio... 7 2.1.3 Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio... 7 2.1. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio... 8 2.2 Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa... 8 2.3 Yhteistyö muiden projektien kanssa... 8 2. Muu tavoitteellinen yhteistyö... 9 2.5 Avotyötoiminta vs. palkkatyö... 10 3 TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN... 10 3.1 Arviointipalautteet... 11 PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA... 11.1 Henkilöstö ja vastuualueet... 11.2 Toimitilat... 12.3 Projektin taloussuunnitelma... 12. Projektitoiminnan tuotot ja kulut... 13.5 Talouden seurannan toteutus... 13.6 Projektin johtaminen ja hallinto... 13.7 Projektitoiminnan johtoryhmä... 1.8 Työelämän päämies - projektin johtoryhmä... 1.9 Ohjausryhmä... 1 5 PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT... 17 6 PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI... 18 7 KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI... 18 8 PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA... 18 LIITTEET: PROJEKTIN VAIHEISTUS... 20 ASIAKKAIDEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT 201... 23 TYÖNANTAJIEN ANTAMIEN ARVIOINTIEN KESKIARVOT KEVÄT 201... 26 2
1 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINTAPROSESSIT Projektin päämääränä on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden päämiehisyyden edistäminen työelämässä. Työelämän päämies-projekti toteutetaan Savon Vammaisasuntosäätiön (Savas) kehittämisprojektina 11..2011-31.12.2015 välisenä aikana Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) tuella. Projektin tavoitteena on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten työurien tukeminen ja työhönvalmennusmallin sekä työhönvalmentajan työnkuvan luominen Pieksämäelle. Projektin tavoitteena on kehittää erityisesti vanhus- ja kotipalveluympäristöä vammaisten henkilöiden työpaikkana. Työhönvalmennuksessa käytetään apuna Yksilöllisen elämänsuunnittelun-työmenetelmiä. Projektin toiminnassa korostuu yhteistoiminnallinen kehittäminen, jonka tavoitteena on avoin ja laaja-alainen eri verkostojen välinen yhteistyö työhönvalmennusmallin luomiseksi. Projektin asiakastyön mallintamisessa huomioidaan henkilön aidot yksilölliset toiveet ja tarpeet sekä henkilölle itselleen kuuluva määräysvalta ja valinnan mahdollisuus työllistymisessä. Projektin tavoitteena on luoda Pieksämäelle selkeä palvelujärjestelmä, missä asiakkaat ohjautuvat tuetun työn työhönvalmennukseen tai työllistymisvalmiuksia tukevaan toimintaan. Molempia polkuja tarvitaan, vaikka palkkatyöhön pyrkiminen on tärkeää, niin se ei voi olla ainoa päämäärä kaikkien asiakkaiden kohdalla. Osalle asiakkaista itselleenkin riittää mielekäs työllistymisvalmiuksia tukeva toiminta. 3
2 PALVELUPOLUN MALLINTAMINEN Projektissa kuvataan Pieksämäellä jo olemassa olevat toimintakäytännöt ja työllistymisen palvelupolut, mitä on tarjolla ja millaista palvelua tarvitaan. Projektin tuloksina saadaan Pieksämäen kaupunkiin vakiintuneet kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden työllistämisen toimintamallit ja tukikäytännöt prosessi- ja organisointikuvauksineen. Työuravaihtoehdot yksilöllistyvät ja lisääntyvät jo toisen asteen opintojen jälkeen. Projekti tuottaa oppaan työpaikoille osatyökykyisen henkilön perehdyttämiseen ja hänen erityistarpeidensa huomioimiseen työpaikoilla. Myös kotipalvelun ja vanhustyön asiakkaat saavat tiedotteen kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden roolista ja työn sisällöstä palvelutehtävissä. Työhönvalmennusmalli on tarkoitus toteuttaa niin, että se on kattaa kaiken Pieksämäen kaupungissa tällä saralla tapahtuvan toiminnan eri asiakasryhmien kanssa. Jokaiselle palveluntuottajalle on määritelty oma roolinsa ja osaamisalueensa. Näitä palvelujärjestelmän osa-alueita kehitetään ja kuvataan palveluntuottajista muodostetuissa kehittämistyöryhmissä. Kehitettävän työhönvalmennusmallin tarkoituksena on siis hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita ja niiden vahvuuksia uuden toimintamallin kehittämisessä. Yhteistyöllä on tarkoitus saada aikaiseksi kaikkia toimijoita hyödyttäviä ratkaisuja. Tulevaisuudessa suuri joukko ihmisiä jäämässä eläkkeelle Pieksämäen kaupungin organisaatiosta ja kaikkiin tehtäviin ei palkata uusia tekijöitä. Työtä joudutaan siis tehostamaan entistäkin enemmän. Samaan aikaan osatyökykyisten työtilaisuudet ovat Pieksämäen kaupungin organisaatiossakin vähenemässä heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrä kasvaa koko ajan, joten Pieksämäen kaupungin näkökulmasta mallintamistyö on projektin tärkein tehtävä. Pieksämäen kaupunki on avainasemassa palvelujen kehittämisessä ja määräraha osatyökykyisten palkkaamiseksi on budjetoitava talousarvioon, kuten vanhushuollon määrärahojen osalta onkin jo tehty. Pyrkimyksenä on kehittää säästöihin perustuvaa ajattelua. Osatyökykyiset halutaan nähdä työyhteisöissä varmempana rakenteena kuin kokemattomien lyhytaikaisten sijaisten palkkaaminen. Tähän rakenteen muutokseen Pieksämäen kaupunki toivoo projektilta apua ja tukea, varsinkin kustannusten määrittämisen osalta. Vanhushuollon budjetointi osatyökykyisten palkkaamisen osalta voisi toimia esimerkkinä eri yksiköille töiden uudelleen järjestämisestä. Pieksämäen kaupungille on tulossa käyttöön osaamiskartoitus, jonka avulla voitaisiin selvittää myös osatyökykyisten palkkauksen perusteet. Työllistymisen palvelupolun kuvaus on tehtävä niin, ettei sen toteutuminen ole kiinni viranhaltijasta/henkilöstä, vaan lähtee tarpeesta. Keskeisintä on asiakkaan oma tavoite. Yli hallintorajojen ylittävää yhteistyötä tarvitaan myös tässä. Projekti miettii Pieksämäen kaupungin kanssa, mitä palveluja kaupunki haluaa itse tuottaa omana toimintanaan. Kaiken ei tarvitse olla ostopalveluja, vaikka eri toimijoilla onkin mahdollisuus tarjota palveluitaan täydentämään kaupungin omaa toimintaa. Tarkoituksena on kartoittaa kaupungin ja vanhusten nykyisin käyttämät ostopalvelut ja selvittää voidaanko rakenteita muuttamalla saada aikaiseksi säästöjä. Projektin aikana on huomattu, että päiväaikaiseen toimintaan tarvitaan edelleen vaihtoehtoja ja eri tasoja. Nykyisin käytössä olevat päivätoiminta, työtoiminta, avotyötoiminta, palkkatuettu työ ja palkallinen työ ovat tarpeellisia porrastuksia, mutta asiakkaiden sijoittumiseen eri tasoille tarvitaan arviointipisteitä. Työkyvyn arviointi on tärkeässä merkityksessä, kun mietitään asiakkaan
sijoittumista päiväaikaisen toiminnan eri osa-alueille. Työkyvyn arviointiin tarvitaan ehdottomasti lisäresursseja ja kattavuutta koskettamaan suurempaa asiakasryhmää. Vuonna 2013 voimaan tullut työvoimapalveluiden lakiuudistus mahdollisti sen, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla henkilöillä on tasavertaisesti käytettävissä kaikki työttömille työnhakijoille kohdennetut Te -hallinnon palvelut. Tällä on suuri asenteellinen merkitys niin viranomaispuolella kuin työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle itselleen. Työntekijöiden rooliksi jää rohkaista työkyvyttömyyseläkkeellä olevia hakeutumaan Te -palveluiden pariin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistyminen tätä väylää pitkin ole edistynyt aikaisempaan verrattuna lainkaan. Todennäköisesti tulevat kuntaliitokset ja SOTE -muutokset tulevat vaikuttamaan sekä osatyökykyisten elämään että myös projektin tavoitteisiin. Pieksämäen kaupungin vammaispalvelut on sitoutunut puoltamaan projektin tavoitteita tulevaisuudessakin. On hyvä tulevaa suurkuntaa ajatellen on Pieksämäellä olemassa jatkossa valmis toimintamalli, jonka kustannukset ja hyödyt ovat selvitetty. Pieksämäen kaupunki rakennuttaa uuden 60-paikkaisen vanhusyksikön, joka valmistuu 2015. Tämän yksikön suunnittelussa otetaan huomioon, mitkä työt voisi tehdä osatyökykyisten toimesta. Työelämän päämiesprojekti olisi mukana tässä suunnittelussa. Projekti on listannut soveltuvat työtehtävät yhdessä Bovallius ammattiopiston Hoiva-avustaja linjan opiskelijoiden kanssa. Lista on luovutettu eteenpäin Pieksämäen kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujohtajalle. Anna-Liisa Miettinen on mitoittanut 2 osatyökykyistä työntekijää uuteen Pieksämäen kaupungin palvelukotiin, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Projekti auttaa löytämään nämä 2 avustavissa työtehtävissä toimivaa työntekijää. Kun heidät on valittu, niin projektin työhönvalmentaja voi valmentaa heitä syksyn 201 aikana tulevaan tehtäväänsä. 5
2.1 Nykytilanteen kuvaus Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmää ja eri toimijoiden tarjoamia palveluita on kuvattu yhteistyössä verkoston kanssa. Työskentelyn lopputuloksena on syntynyt nykytilanteen prosessikuvaukset. Valmiit kuvaukset ovat käytettävissä eri osapuolille projektin päättymisen jälkeenkin. Työskentelyä jatketaan verkoston edustajien kanssa pienemmissä kehittämistyöryhmissä tulevaisuuden työhönvalmennusmallin visioimiseksi. 2.1.1 Pieksämäen kaupungin tuetun työllistämisen nykytilanteen prosessikaavio 6
2.1.2 Kehitysvammahuollon asiakkaan prosessikaavio 2.1.3 Vammaispalveluiden asiakkaan prosessikaavio 7
2.1. Päihde- ja mielenterveysyksikön asiakkaan prosessikaavio 2.2 Yhteistyö Bovallius-ammattiopiston hoiva-avustaja linjan kanssa Projektitiimi on pitänyt oppitunteja Bovallius-ammattiopiston Hoiva-avustajalinjalle Työllistymien tukeminen opintokokonaisuuden alla. Opiskelijoiden taso on hyvin vaihteleva, joka on asettanut omat haasteensa tuntien sisältöjen suunnittelemiseen. Opiskelijoiden kanssa on mietitty ja kirjattu ylös Digitaalisen portfolion avulla mm. heidän vahvuuksiaan ja toiveitaan työllistymisen suhteen, tehty työhakemus ja cv sekä suunniteltu ja toteutettu virkistymistuokioita vanhuksille. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vielä mm. tutustumiskäyntejä mm. vanhainkotiin ja päiväkotiin. Työhönvalmennusmalli kuvataan oppilaitoksen näkökulmasta Hoiva-avustajalinjan kanssa tehdyn yhteistyön perusteella. 2.3 Yhteistyö muiden projektien kanssa Aspa:n edustajat Silta Työhön-projektista kävivät perehdyttämässä.3.13 kehittämäänsä Työn tukimallia (Työpaikkavalmantaja). Yhteistyön tavoitteena oli ottaa malli mukautettuna käyttöön Pieksämäellä. Tarkoituksena oli suunnitella koulutus, joka olisi kohdennettu työpaikkavalmentaja mallista poiketen yhden ihmisen sijaan koko työyhteisölle. Projektipäällikkö oli mukana suunnittelemassa Bovallius ammattiopiston ja Seurakuntaopiston edustajien kanssa Pieksämäen kaupungin työyhteisöille suunnattua koulutusta osatyökykyisten vastaanottamiseen ja hyväksymiseen. Koulutus oli tarkoitus järjestää yhteistyössä molempien oppilaitosten kanssa. Koulutuksen oli tarkoitus alkaa syksyllä 2013. Koulutuksentarjoajat tekivät Pieksämäen kaupungille tarjouksen koulutuksen toteuttamisesta, mutta Pieksämäen kaupunki halusi siirtää 8
koulutuksen toteutuksen keväälle 201. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että suunniteltu koulutus on hukkumassa kaupungin tiukan säästökuurin ja tulossa olevien koko henkilöstöä koskevien lomautusten jalkoihin. Projektipäällikkö on mukana Rinnekoti-säätiön Taidoista työpoluiksi- hankkeen ohjausryhmässä. Taidoista työpoluiksi -projektin tavoitteena on edistää vuosina 2013-2017 kehitysvammaisten omien toiveiden toteutumista työpoluilla kohti palkkatyötä. Projektin aikana nostetaan esiin kehitysvammaisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä luodaan toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi. Oleellista projektissa on kehitysvammaisille soveltuvien työkyvyn arviointimenetelmien koonti ja toimivuuden vertailu. Projekti toteutetaan RAY:n tuella yhteistyössä Espoon kaupungin, Savon vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies -projektin sekä Kehitysvammaisten tukiliiton Uudenmaan tukipiirin kanssa. 2. Muu tavoitteellinen yhteistyö Työkokous Pieksämäen kaupungin esimiehille ja päättäjille pidettiin 13.5.13. Kolmituntinen kokous pidettiin ennen perusturvalautakunnan kokousta. Työkokoukseen kutsuttiin perusturvalautakunnan jäsenet sekä muiden lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat kaupungin esimiesten lisäksi. Kokouksen koollekutsujana toimi Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtaja. Työkokouksen tarkoituksena oli tiedottaa osatyökykyisten työn järjestämiseen ja työhönvalmennukseen liittyvistä asioista sekä siitä mitä työmarkkinoilla on tulevaisuudessa tapahtumassa kaupungin henkilöstöraporttien ja ennusteiden lisäksi. Työkokouksen sisältö koski kaikkia eri kohderyhmiä osatyökykyisten työllistymisessä. Työkokouksen tavoitteena oli lisäksi lisätä tietämystä ja luoda kumppanuus perusturvalautakunnan kanssa niin, että he ovat mukana projektin tavoitteiden suuntaamisessa omien toiveidensa pohjalta. Työkokoukseen osallistui 18 henkilöä. Järjestetty työkokous oli onnistunut ja tarpeellinen. Päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi esimerkkejä asiakastapauksista ja vaikuttavuudesta. Seuraava työkokous järjestetään loppuvuodesta 201, kun Diakin projektille tekemä kustannusvaikuttavuusarvioinnin loppuraportti on käytettävissä. Uusi yhteistyömalli Pieksämäen kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kanssa käynnistyi 15.1.1 Nuorten päämiesten-ryhmällä. Ryhmää ohjaavat projektin työhönvalmentaja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Ryhmän osallistujamääräksi suunniteltiin enintään 6 nuorta. Nuoret käyvät ensin kerran viikossa kolmen kuukauden ajan sitouttavalla ryhmäjaksolla, jossa tarkoituksena on oppia työelämän pelisääntöjä ja vanhushuollon työkentällä tarvittavia taitoja. Tämän jälkeen he siirtyvät ohjaajien kanssa kerran viikossa kolmeksi kuukaudeksi Karjalankadun palvelukodille kuntouttavaan työtoimintaan. Yhteistyön tavoitteena on mallintaa uusi työtapa sekä löytää nuorille uusia työllistymisen polkuja. Ryhmän toiminnassa on ollut mukana 3 nuorta. Muut ryhmään suunnitellut nuoret olivat estyneitä osallistumaan sairauslomien vuoksi. Projekti tiedusteli mahdollisuutta ottaa ryhmään mukaan kehitysvammaisia nuoria hallintorajat ylittävän yhteistyön pilotoimiseksi ja mallintamiseksi, mutta se jäi tässä yhteistyötyömallissa toteutumatta Projekti on suunnitellut vammaispalvelujen asiakkaille uudenlaista vaihtoehtoa päiväaikaisen toiminnan järjestämiseksi yhteistyössä Keski-Savon Hoivakehityksen sekä Pieksämäen kaupungin sosiaaliohjaajan kanssa. Vaikka selkeä tarve tämäntyyppiselle toiminnalle on olemassa, niin uutta toimintaa ei ole mahdollista toteuttaa tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa. Varsinkaan, kun kysymyksessä ei ole subjektiivinen oikeus. Yksittäisten asiakkaiden on mahdollista kuitenkin 9
tarvittaessa integroitua Keski-Savon Hoivakehitys ry:n päiväaikaiseen toimintaan mukaan, joka lisää todellisia vaihtoehtoja. Projekti seuraa Pieksämäen kaupungin Hiekanpään elämänkaarikylän suunnitelmien toteutumista. Tähän hankkeeseen liittyen projekti on mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työhönvalmennuksen osalta ensi syksynä alkavaa kehitysvammahuollon ja Seurakuntaopiston yhteistä ryhmää, joka toimii suunnitellun elämänkaarikylän alueella. Ryhmään on suunniteltu kehitysvammaista 12 nuorta, jotka toimivat työpajamaisesti Seurakuntaopiston campuksen alueella ja projektin työhönvalmentaja valmentaa heitä eteenpäin elämänkaarikylä-ideologian mukaisesti soveltuviin työtehtäviin. Tähän ryhmään voidaan integroida myös vammaispalvelujen ja psykiatrian poliklinikan asiakkaita. 2.5 Avotyötoiminta vs. palkkatyö Avotyötoiminta on puhuttanut paljon valtakunnallisesti,. Pieksämäen kaupunki on toteuttanut kehitysvammaisten avotyötoiminnan esimerkillisen hienosti. Avotyötoiminta on puhuttanut paljon ja puhuttaa edelleenkin sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Avotyötoiminnan takana ei toistaiseksi ole lakia, vaan kysymys on paikallisista toimintamalleista. Avotyötoiminnan asema on haasteellinen sekä juridisesta että eettisestä näkökulmasta. Avotyötoimintaan pitäisi tulossa uusia linjauksia STM:n TEOS-työryhmän toimesta. Käytännön työ ja asiakkaiden sekä työnantajien kokemukset ovat osoittaneet, että sitä tarvitaan työtoimintana edelleenkin. Tosiasia on se, avotyötoiminta on ollut tällä hetkellä ainoa väylä asiakkaiden pääsemiseksi avoimille työmarkkinoille. Uhkana on, että jos tämäkin ovi sulkeutuu, niin työllistymisestä tulee entistä haasteellisempaa. Pieksämäen kaupunki on hoitanut esimerkillisen hienosti avotyötoimintasopimuksensa. Näin ollen odotetaan uusien valtakunnallisten linjausten syntymistä ja jatketaan avotyötoimintasopimuksia käyttämistä, kunnes uudet valtakunnalliset ohjeistukset julkaistaan. Toiminnan tavoitteena on, ettei työtoiminnasta tai avotyötoiminnasta tule asiakkaalle koko aikuisiän kestäviä työuria, vaan säännöllisten arviointien avulla voidaan arvioida työssä kehittymistä ja siirtymistä lähemmäksi palkkatyötä. Pieksämäen kaupungin on mahdollista työllistää ilman eläketurvaa olevia henkilöitä avotyötoiminnan sijaan Sosiaalihuoltolain 27 d mukaisen vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaan toimintaan. Eläketurvan piirissä oleviin tätä pykälää ei Pieksämäellä sovelleta. 3 TYÖHÖNVALMENNUKSEN MALLINTAMINEN Projektissa on ollut mukana tähän mennessä 10 asiakasta. Edellisenä toimintavuonna on suunniteltu tulevaisuuden suuntaviivoja siihen, minkälaista mallia työhönvalmennukseen halutaan kehittää. Projektiin tulevien asiakkaiden kriteerejä ja valintaa tiukennettiin nykyisestä niin, että työllistyminen on oikeasti realistinen tavoite. Asiakastyössä käytetyt työmenetelmät ovat olleet toimivia, mutta asiakkaiden työllistyminen on edelleen todella haasteellista. Tehdyn asiakastyön aikana on käynyt selville, että asiakkaasta saatavien esitietojen tulisi olla realistisempia työkyvyn osalta. Saadut esitiedot eivät ole vastanneet todellisuutta. Työelämän vaatimukset ovat tällä hetkellä niin kovat, että työntekijöiden täytyy olla todella osaavia pystyäkseen työllistymään avoimille työmarkkinoille. Kehitysvammaisille ei löydy soveltuvia työtehtäviä, työelämän kovien vaatimusten ja kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Tämän takia uusien asiakkaiden mukaantulon osalta on käytetty harkintaa ja keskitytty työhönvalmennusmallin rakenteiden kehittämistyöhön. 10
Projektin prosessien oikeaa suuntaamista tuetun työllistämisen ja työllistymistä tukevan toiminnan kehittämiseen on pidetty tärkeänä. Tärkeää on myös tuoda julki työnantajien näkemys työhönvalmennuksesta ja työntekijältä vaadittavista ominaisuuksista. Työhönvalmentajan työhön tarvitaan käytännön läheisiä työmenetelmiä asiakkaan työkyvyn arvioimiseksi ja palvelujen suuntaamiseksi.. Tähänastisesta asiakastyöstä on tehty Swot-analyysi (liitteenä). Sen pohjalta on määritelty määritellään keskeisimmät kehittämiskohteet prosesseittain ja laadittu niille arviointipisteet. Asiakastyötä arvioidaan säännöllisesti koko projektin toiminnan ajan. Savaksella käytössä oleva DomaCare-asiakastietojärjestelmä on otettu käyttöön myös projektissa asiakastietojen tallentamiseen. 3.1 Arviointipalautteet Yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja työnantajien antamat arviointipalautteiden mukaan projektin toiminta on edelleen hyvällä mallilla. Palautteista nousseet kehittämiskohteet on huomioitu projektin toiminnassa. PROJEKTIN JA HENKILÖSTÖN HALLINTA.1 Henkilöstö ja vastuualueet Työelämän päämiesprojektin työntekijät Milla Ryynänen Projektipäällikkö Anne Sahlberg Työhönvalmentaja Kirsi Ruutala Kehittämispäällikkö Kuopio Vastuualueet Projektin hallinta ja henkilöstö Yhteistoiminnallinen kehittäminen Levittäminen, tiedottaminen, kouluttaminen, konsultointi Dokumentointi ja raportointi Työhönvalmennuksen suunnittelu ja toteutus. Yksilökeskeisen työskentelyn suunnittelu ja toteutus Sidosryhmätyöskentely Projektipäällikön esimies Tukee projektia tavoitteen mukaisessa toiminnassa, verkostoitumisessa, verkostoyhteistyössä ja juurruttamisessa Työaikaresurssit /2011 12/2015 8/2011-9/2015 10% työaika 11
Projektin henkilöstön kanssa käydään kehityskeskustelut vuosittain ja koulutetun työnohjaajan palvelut ovat olleet käytössä elokuusta 2012 alkaen. Työnohjaus on tapahtunut kerran kuukaudessa ja sen tavoitteena on ollut parantaa työn laatua entisestään. Menetelminä on käytetty oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä. Työnohjaus on ollut työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Projektilla on käytössä koulutussuunnitelma, jota täydennetään vuosittain. Koulutussuunnitelman sisällössä on huomioitu projektin laadukkaassa toteuttamisessa vaadittava ammattitaito ja työntekijöiden henkilökohtaiset kehittymistavoitteet. Projektipäällikkö on osallistunut Vates-säätiön järjestämään Proprojektit-työpajaan. Koulutuksessa on keskitytty työllistämisprojektien erityispiirteisiin ja haasteisiin, toimintatapojen muuttamisesta sekä tulosten jalkauttamisesta ja vaikuttavuuden parantamisesta. Projektipäällikkö on suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon 09/201 mennessä. Projektitiimi on osallistunut asiakkaan työkykyä arvioivaan Melba-koulutukseen ja saavat menetelmän käyttöön tarvittavan pätevyyden kevään 201 aikana. Tämän jälkeen tarkoituksena on hankkia myös pätevyys Imba-arviointien tekemiseen. Menetelmiä voidaan hyödyntää projektin asiakastyössä. Projekti osallistui Pieksämäellä pidettävän Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa -foorumin käytännön järjestelyihin sekä sisällön tuottamiseen. Tilaisuus oli 28.10.13 Hietsun päivätoiminnan tiloissa. Syksyn ohjausryhmän kokous päätettiin perua ja tilalla tarjotaan mahdollista osallistua edellä mainittuun foorumiin..2 Toimitilat Projektin työtilat Laaksotie 7 menivät sisäilmaongelmien vuoksi työterveyshuollon määräyksestä lopullisesti käyttökieltoon 11/2013. Projektin työntekijät tekivät kahden kuukauden ajan töitä kotoa käsin. Uusien työtilojen löytymisessä oli haasteita, mutta uudet tilat vuokrattiin 7.1.1 alkaen Pieksämäen kaupungilta osoitteesta Lampolahdenkatu 2-. Uusien tilojen myötä säilyy yhteistyö edelleen Pieksämäen kaupungin avohuollonohjaajan kanssa. Projekti joutui hävittämään suuren osan tavaroistaan, jotta lisäaltistuminen sisäilmasta aiheutuneille ongelmille voidaan jatkossa välttää. Projekti ei voi käyttää RAY:ltä saamiensa ohjeiden mukaan projektirahoja uusien tavaroiden hankkimiseen. Pieksämäen kaupunki on Laaksotien kiinteistönomistaja vastuussa sattuneesta vahingosta, joten korvaavat tuotteet hankittiin saatavalla korvaussummalla. Ne tavarat, jotka voitiin puhdistaa, puhdistettiin Asbete Oy:n toimesta..3 Projektin taloussuunnitelma Työelämän päämies-projektin tulot vuosina 2011 2015 koostuvat Raha-automaattiyhdistyksen C- avustuksesta, mikä on yhteensä 53 000. Toiminnan kulut ja tuotot 2011 2012 2013 201 2015 Yhteensä 70 053 110 226 116 082 119 061 118 579 53 000 12
. Projektitoiminnan tuotot ja kulut Tuottojen erittely Selvitysvuonna, Talousarvio, Poikkeama talousarviosta, RAY-avustus 116 082 101 175 1 907 Yhteensä, 116 082 101 175 1 907 Kulujen erittely Palkat 7 592 68 775 5 817 Henkilöstösivukulut 17 50 15 97 1 953 Muut henkilöstökulut 10 730 8 0 2 290 Vuokra- ja kiinteistökulut 150 3 260 890 Muut palveluiden ostot 6 190 223 1 967 Muut aineet, tarvikkeet ja 1 370 501 869 tavarat Muut kulut 1 600 78 1 122 Yhteensä, 116 082 101 17 Projektissa on toimiva talouden suunnittelu-, seuranta ja kustannuslaskentajärjestelmä. Projektin talous on toteutunut suunnitellusti. Resurssien käyttö on painottunut projektin ydinprosesseihin. Muutokset eivät vaikuta projektin toimintaan ja talousarvioon merkittävästi. Seuraavalle vuodelle siirtyvä avustus on otettu huomioon projektin vuosien 2012-2015 kokonaisrahoituksessa..5 Talouden seurannan toteutus Maaliskuu: Maaliskuu: Syyskuu: Projektin budjetin toteuman tarkastus edelliseltä vuodelta ja kuluvan vuoden budjetin päivitys Projektiraportointi edelliseltä vuodelta. (Ray) Projektin toimintasuunnitelman ja budjetin toteuman tarkastelu.6 Projektin johtaminen ja hallinto Työelämän päämies-projekti kuuluu Savon Vammaisasuntosäätiön kehittämisyksikön alaisuuteen. Projektin toteutuksessa ja projektinhallintaprosessien laadunhallinnassa noudatetaan säätiön laatujärjestelmää (SHQS) ja siihen liittyvää säätiön hallituksen hyväksymää projektiohjeistusta. Projektimuotoiselle kehittämistoiminnalle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 2009 ulkoisessa auditoinnissa. Vuonna 2011 on toteutettu uusinta-auditointi. Säätiössä toimii projektitoiminnan johtoryhmä, joka vastaa yleisesti säätiön projektitoiminnan johtamisesta, laadusta ja pelisäännöistä. Savon Vammaisasuntosäätiössä ylintä päätösvaltaa käyttää säätiön hallitus. Se päättää projektin aloittamisesta, hyväksyy vuosittain budjetin ja tilinpäätöksen, sekä vahvistaa raportit. Säätiön johdon muodostaa toimitusjohtaja sekä säätiön laadunhallinnasta ja asumis- ja päivätoimintapalveluista vastaava palvelujohtaja. 13
.7 Projektitoiminnan johtoryhmä Esittää projektin käynnistämistä ja päättämistä säätiön hallitukselle. Nimeää yksittäisen projektin johtoryhmän. Kokoontuu kahdesti vuodessa tai tarpeen mukaan. Projektitoiminnan johtoryhmän muodostaa toimitusjohtaja, palvelujohtaja ja kehittämispäällikkö..8 Työelämän päämies - projektin johtoryhmä Työelämän päämies -projektin johtoryhmän tapaamiset on järjestetty noin 2 kuukauden välein toiminnan alusta saakka. Johtoryhmä työskentely on suunnitelmallista, jolloin sillä pyritään vastaamaan projektin toiminnan ajankohtaisiin kysymyksiin ja toiminnan suunnittelemiseen. Johtoryhmä työskentelystä kirjataan asialistat sekä muistiot. Vuoden 2012 aikana tapaamisia oli neljä kertaa. Projektin johtoryhmään kuuluvat projektipäällikkö, säätiön kehittämispäällikkö, säätiön palvelujohtaja sekä Pieksämäen vammais- ja vanhustyönjohtaja. Pieksämäen kaupungin avopalveluohjaajan katsottiin olevan tarpeellinen jäsen johtoryhmässä, joten hänet pyydettiin mukaan johtoryhmän toimintaan vuoden 2012 aikana. Johtoryhmätyöskentelyn keskeisenä ajatuksena on Pieksämäen kaupungin tavoite ja visio työhönvalmennukselle eli ollaanko projektissa etenemässä kohti mallia, jota Pieksämäellä halutaan toteuttaa? Johtoryhmän tehtäviä: Vahvistaa projektin tavoitteet Hyväksyy työ- ja toimintasuunnitelmat Hyväksyy projektin tulokset ja raportit Suuntaa resurssit Seuraa projektin tavoitteiden toteutumista Huolehtii projektin oppimisprosessin johtamisesta ja projektin tarvitsemasta tuesta Vastaa viime kädessä projektin onnistumisesta Kokoontuu 1-2 kk:n välein tai tarvittaessa.9 Ohjausryhmä Työelämän päämies projektin-ohjausryhmän tehtävänä on antaa mahdollisimman laaja asiantuntemus projektin toiminnan tueksi. Ohjausryhmä koostuu alueellisista toimijoista, jotka ovat projektin yhteistyökumppaneita juurrutustyössä. Ohjausryhmään pyydettiin toimijoita erilaisista kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden verkostoista. Ohjausryhmän jäsenet ovat tekemisissä tuetun työllistämisen ja työhönvalmennuksen kanssa. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisajankohta noudattaa pääosin projektin rahoittajalle Ray:lle toimitettavien vuosiselvitysten aikataulutusta (maaliskuu/huhtikuu ja elokuu/syyskuu). Ohjausryhmän kutsuu koolle projektipäällikkö. Kokouskutsu ja esityslista sekä kokouksessa käsiteltävä aineisto lähetetään sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille vähintään viikkoa ennen 1
tapaamista. Kokouksen puheenjohtajana toimii yleensä projektipäällikkö ja sihteerinä projektin työhönvalmentaja. Mikäli ohjausryhmään nimetty edustaja on estynyt osallistumasta ohjausryhmän tapaamiseen, on toivottavaa, että kokoukseen osallistuu tapauskohtaisesti hänen sijaisensa. Kokouspalkkioita ja/tai matkakulukorvauksia ei pääsääntöisesti makseta. Alusta alkaen on ohjausryhmän kokouksissa käsitelty projektin kuulumisten lisäksi kehittämistyön tulosten juurruttamista eli mitä Työelämän päämies- projektin jälkeen? Ohjausryhmän jäseniä on pyydetty miettimään oman organisaationsa roolia työhönvalmennuksen kehittämisessä ja juurruttamisessa. Projektilta on toivottu jo olemassa olevien tuki- ja palvelumuotojen kuvaus eri asiakasryhmien näkökulmista. Samalla kuvattaisiin järjestelmien sekä eri toimijoiden tuottamien palveluiden kuvaukset. Ihannetilanteessa kuvausten perusteella asiakkaalla olisi mahdollisuus valita itselleen sopivat tukimuodot. Avointa, ammatillista yhteistyötä toivottiin lisää eri toimijoiden välillä. Selkeiden sopimusten myötä uskottiin roolien selkiytyvän ja jokaiselle palveluntuottajalla löytyvän oma roolinsa sekä osaamisalueensa. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä tarvitaan erityisesti palveluiden nivelvaiheessa. Asiakkaille toivottiin tiedon siirtymiseksi henkilökohtaista tietosalkkua käyttöön sekä arkista tekemistä. Projektin toivottiin vievän eteenpäin asennevaikuttamista ja uusien työkäytäntöjen löytymistä ja hyväksymistä. Tärkeää on selvittää myös eri alojen vastuukysymyksiä. Ohjausryhmän tehtäviä ovat projektin etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen seuraaminen projektin työtapojen ja kehittämishaasteiden arvioiminen toiminnan ideoiminen projektin kokemusten pohjalta asiantuntemuksen antaminen projektin käyttöön tiedon välittäminen taustayhteisöihin sidosryhmien osallisuuden varmentaminen projektin tulosten hyödyntäminen ja levittäminen 15
Ohjausryhmä Nimi Marja Kirjavainen, työhönvalmentaja Riitta Liisa Rotinen, koulutuspäällikkö Marja Niemelä, päätoiminen opettaja Anne Purhonen, toiminnanjohtaja Anneli Ramstedt, kehitysvammaohjaaja Sisko Sandberg, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Kirsi Reinikainen, sosiaaliohjaaja Siru Rönkkönen, kuntoutusohjaaja Kaija Heiskanen, kotihoidon johtaja Toivo Jauhiainen, opiskelija Kirsi Ruutala, kehittämispäällikkö Milla Ryynänen, projektipäällikkö Anne Sahlberg, työhönvalmentaja Saila Rummukainen Seppo Kauppinen, johtaja Sirpa-Liisa Pääkkönen Ulla Nyrönen Ari ja Arja Hänninen Organisaatio Bovallius-ammattiopisto Diak, Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto Keski-Savon Hoivakehitys ry Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Pieksämäen kaupunki Päämiesten edustaja Savas Savas Savas Savas/Rahkapuiston palvelukoti Savoset Monipalvelukeskus Seurakuntaopisto S. ja A. Bovalliuksen säätiö/meetit-hanke Omaisten edustajat 16
5 PROJEKTIN TOIMINTAA JA LAAJUUTTA KUVAAVAT TIEDOT Sovitut tapaamiset ajalla 1.1.13-31.3.1 Projektipäällikkö Työhönvalmentaja Henkilökohtaiset tapaamiset Yhteydenotot (puhelin/sähköposti) Muu tapaaminen Työhönvalmennuspäivät työpaikalla Kontaktit työnantajiin (puhelin/sähköposti) 66 8 1180 82 69 68 5 65 Koulutuspäivät Yhteistyötoimikunnan kokoukset Kehittämisyksikön sisäiset tapaamiset Johtoryhmän kokoukset Ohjausryhmän kokoukset Rinnekotisääätiö / Taidoista työpoluiksiprojektin ohjausryhmän kokous 2 6 22 5 1 2 10 6 1 Työnohjaus 9 Projektin esittely 8 Järjestetyt koulutus-/seminaaritailaisuudet 2 Järjestettyjen koulutus-/seminaaritilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Muiden järjestettyjen tapahtumien lukumäärä 1 99 Muihin järjestettyihin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä 18 17
Bovallius-ammattiopiston Hoivaavustajalinajalle pidetyt tunnit 56 6 PROJEKTIN TOIMINNAN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI Johtoryhmän jäsenet täyttivät projektipäällikköä lukuun ottamatta projektin toiminnan tehokkuuden arvioinnin. Keskustelussa todettiin, että projektin tavoitteet ovat toteutuneet yli odotusten, koska tavoitteita on laajennettu matkan varrella. Projektin toiminnan todettiin olevan joustavaa. Omasta toiminnasta on opittu arvioinnin avulla ja sen myötä on projektin toimintaa pystytty tarpeen mukaan muuttamaan. Omaa toimintaa on arvioitu rohkean kriittisesti. Projektin toiminta aikataulullisesti on ollut kokonaisuutena suunnitelman mukaista, joistain yksittäisistä osa-alueista ollaan jäljessä, mutta ne eivät vaikuta heikentävästi kokonaisuuteen. Projektin työntekijät eivät ole vaihtuneet ja aihepiiriin liittyvää tietoa ja osaamista on hyödynnetty erittäin tehokkaasti. Verkostoitumisen todettiin olevan ansiokasta ja asianmukaista. Taloudellisten resurssien hyödyntäminen on ollut riittävän tehokasta ja Pieksämäen kaupunki on hyötynyt projektin toiminnasta jo tässä vaiheessa. 7 KUSTANNUSVAIKUTTAVUUSARVIOINTI Projektin budjetista on mahdollista käyttää 15 000 kustannusvaikuttavuusarvioinnin teettämiseen ulkopuolisella asiantuntijalla. Hankittava palvelu on kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden erilaisten tuetun työllistymisen palvelupolkujen kustannusvaikuttavuuden arviointi. Arviointiin sisältyy Työelämän päämies-projektissa kehitettävän työhönvalmennusmallin kustannusvaikuttavuuden ja hyvinvointivaikutusten arviointi. Kysymyksessä on hankinta, joka alittaa hankintalain (38/2007) 15 asetetun kynnysarvon eli on pienhankinta. Hankinta suoritetaan neuvottelumenettelynä. Tarjouspyyntö kustannusvaikuttavuuden arvioinnista lähetettiin kolmelle toimijalle eli Tampereen teknilliselle korkeakoululle, Wellbe Oy:lle ja Diakoniaammattikorkeakoulu Oy:lle. Arvioinnin tekijäksi valittiin Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Päätöksen perusteluna oli annettu kustannusarvio suhteessa projektin budjettiin. Diakin mallin katsottiin pureutuvan parhaiten kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta vaihtoehtoisten palvelupolkujen kautta. Myös toimintaympäristön tuntemus katsottiin eduksi.. Kustannusvaikuttavuusarvioinnin arviointikysymyksiä ovat miten Työelämän päämies-projektin toteuttama työhönvalmennus on vaikuttanut henkilöiden hyvinvointiin ja palvelupolkujen kustannuksiin? Millaiseksi henkilöiden hyvinvointi ja palvelupolkujen kustannukset muodostuvat Pieksämäellä ilman Työelämän päämies-projektin työhönvalmennusta? 8 PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAAMINEN JA TYÖHÖNVALMENTAJAN ROOLI TULEVAISUUDESSA Projektin asiakkaat eivät ole työllistyneet palkkatyöhön massiivisesta tuesta huolimatta, joten projektissa keskitytään tulevana toimintavuotena aktiivista asiakastyötä enemmän jatkopolkujen kehittämiseen eri palveluntuottajien kanssa. Tärkeää on löytää ja kehittää vaihtoehtoja mielekkäälle toiminnalle ja työkyvyn ylläpitämiselle. Projekti tuottaa tarvekuvauksia asiakkaista ja miettii eri toimijoiden kanssa, kuinka he pystyvät niihin vastaamaan. Tarkoituksena on järjestää työkokous asioiden esittelemiseksi ja yhteistyön suunnittelemiseksi. Projektin asiakkaat, jotka eivät ole työllistyneet, voivat toimia uuden mallin kehittämistyön pilotteina. 18
Työhönvalmentajan työnkuva tulee tulevaisuudessa projektin jälkeen painottumaan enemmän palvelujen koordinoivan työelämäkentän palveluasiantuntijan rooliin, joka on sekä työhönvalmennuksen että päämiehisyyden asiantuntija. Hänen vastuullaan on huolehtia yksilöllisen otteen toteutumisesta ja asiakkaan kokonaistilanteen säännöllisistä arvioinneista. Työotteen tulee olla etsivä, jolloin Työelämän päämies -idea toteutuu ja jää elämään. Mietittäväksi jää voisiko työhönvalmentajalla olla tulevaisuudessa oma budjetti, jolloin hän voisi huolehtia mm. työosuusrahojen maksamisesta. Yksilöllisen elämänsuunnittelua tulee korostaa päiväaikaisen toiminnan suunnittelussa. Pieksämäen kaupungin kehitysvammahuolto voi toimia tässä projektin lisäksi suunnannäyttäjänä 19
PROJEKTIN VAIHEISTUS liite 1 Projektin toiminnan keskeiset prosessit ja vaiheistus projektin elinkaarella Yksilöllisten työllistymisen tukimuotojen kehittäminen Palvelupolun mallintaminen Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kuvaaminen 2011 2012 2013 201 2015 2011 2012 2013 201 2015 Palvelujärjestelmään tutustuttu 3 Nykyinen työllistymisen tukemisen 2 palvelujärjestelmä kuvattu Palvelujärjestelmän osa-alueita ja,3 kuvattu kehittämistyöryhmissä Tulevaisuuden työllistymisen tukemisen 3 3 3 3 palvelujärjestelmä kuvattu Kuvauksen väliarviointi 3 Kuvauksen loppuarviointi 3 Työllistymisen tukemisen palvelujärjestelmän kehittäminen Nykytilanteeseen tutustuttu ja kuvattu, tulevaisuutta visoitu Vammaispalvelutyöntekijöiden ja projektin muutto yhteisiin toimitiloihin Työkokous kaupungin päättäjille, johdolle ja muille viranhaltijoille pidetty Selvittämissuunnitelma laadittu eri viranhaltijoiden kanssa Erilaiset osatyökykyisten työn järjestämismuodot koottu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuodot koottu Erilaisten työn järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Työhönvalmennuksen eri järjestämismuotojen kustannukset laskettu ja vertailtu Tulevaisuuden palvelujärjestelmä työllistymisen tukemiseksi luotu 2011 2012 2013 201 2015 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Työhönvalmennuksen roolin selvittäminen oppilaitosten palvelumuotona 2011 2012 2013 201 2015 20