Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa

Transkriptio

1 Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset kuntien työllistämispalveluissa Vaikeasti työllistyvät kunnissa -seminaari VATES-säätiö Simo Klem

2 Vates-säätiön selvitys Askel-hankkeessa Arvioitiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden asemaa kunnallisissa työllistämispalveluissa. Menetelmät: Askel-kuntien vammaisten henkilöiden työllistymispalvelujen kartoitus: keskustelut, tutustumiskäynnit Kuntakysely sosiaalijohtajille Haastattelututkimus: sosiaalihuoltolain mukaisten työllistämispalvelujen asiakkaat ja ohjaajat Kuntia velvoittavat lait: Sosiaalihuoltolaki 17 ja 27 d (työllistymistätukeva toiminta) ja e (työtoiminta) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 2 4 (työtoiminta) Vammaispalvelulaki 8 b (päivätoiminta) 2

3 Asiakasmäärät työllistämispalveluissa Lähde: THL, SOTKAnet; Kuntien toimintatilastot 2009, Tilastokeskus 3

4 Lähde: THL, SOTKAnet; Kuntien toimintatilastot 2009, Tilastokeskus Lähde: THL, SOTKAnet; Kuntien toimintatilastot 2009, Tilastokeskus 4

5 Sosiaalinen työllistäminen Suomen kunnissa 2010 Työllistymistä tukevan toiminnan haasteet Taloudellisten resurssien niukkuus Etenkin pienemmissä kunnissa Liian vähäiset henkilöresurssit Palvelujen kehittäminen jää vähäiseksi Työpaikkojen löytäminen Työpaikkojen niukka tarjonta Erityisesti matalan kynnyksen työpaikoista pulaa Muita haasteita Työnantajien asenteet Työllistämistoiminnan pirstaleisuus Asiakaskunnan haasteellisuus Palvelujärjestelmän kokonaistoimivuus: siirtymien onnistuminen ja palveluketjujen saumattomuus Kunnan toiminta lyhytjänteistä, tai kokonaisvastuunottaja puuttuu Yhteistyön vaikeus eri toimijoiden välillä 5

6 Vammaisten työllistämispalvelut Askel-kunnissa Lähde: THL, SOTKAnet; Kuntien toimintatilastot 2009, Tilastokeskus 6

7 Vammaisten työllistämispalvelut Askel-kunnissa Palveluihin ohjautuminen Vammaissosiaalityö Psykiatriset poliklinikat/asukaspalvelut Sosiaaliasemien aikuissosiaalityö Vanhemmat Itse Palvelujen järjestäminen Kaupunkien omat työkeskukset Ostopalvelut järjestöiltä Tuetun työllistymisen palvelu 7

8 Vammaisten työllistämispalvelut Askel-kunnissa Helsinki Työhönkuntoutus, huoltosuhteinen työtoiminta Tuetun työllistymisen palvelu Järjestöt, mm. Autismisäätiö, Niemikotisäätiöja Työhönkuntoutuksen ostopalvelupaikat Vantaa Tuupakan työkeskus Ostopalvelupaikat järjestöiltä Espoo Työhönvalmennuskeskus Soukan työkeskus Tuetun työllistymisen palvelu Ostopalvelupaikat järjestöiltä 8

9 SUOSITUKSET Työhönvalmennusta on lisättävä 1/2 Tuetun työllistymisen työhönvalmennus on tehokkain keino työllistäävammainen tai pitkäaikaissairas henkilöavoimille työmarkkinoille. Asiakkaalla on henkilökohtainen työhönvalmentaja, joka tukee häntä työllistymään palkkatyösuhteeseen tavalliselle työpaikalle. Sosiaalihuoltolain 27 d :n mukaisena työllistymistätukevana toimintana työhönvalmennusta käytetään hyvin vähän. Kuntakyselyssävain noin viidennes kunnista mainitsi työhönvalmennuksen tai vastaavanlaisen palvelun osana d:n mukaista toimintaa. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi olennainen osa työhönvalmentajan työtäon yrityksiin suuntautuva markkinointi ja yrityksissätapahtuva työhönvalmennus. Nykyisillätyömarkkinoilla on jo nyt paljon räätälöityjätyöpaikkoja, joissa vammaiset ja pitkäaikaissairaat kykenevät työskentelemään tehtävään nähden täydellätuottavuudella. 9

10 SUOSITUKSET Työhönvalmennusta on lisättävä 2/2 Askel-kunnissa tuetun työllistymisen työhönvalmennusmenetelmien käyttöon asiakasvoluumiltaan pientä, mutta erittäin tuloksellista. Tuloksellisin yksikköhelsingin kaupungin Tuetun työllistymisen palvelu. Vantaan Tuupakan työkeskuksessa neljä työhönvalmentajaa. Espoossa Työhönvalmennuskeskus, jonka yksi työhönvalmentaja. Työtoiminta ja työtoiminnalta näyttävätyösuhteinen työsalityöon voluumiltaan suurta, mutta avoimille työmarkkinoille niistäei juuri siirrytä. Työtoiminnalla on kuitenkin muita hyvin tärkeitä merkityksiä. Toimintakyvyn ylläpitäminen on arvo sinänsä. Työkyky edellyttää toimintakykyä. 10

11 SUOSITUKSET SHL-työtoimintaa ei saa vähentää Haastateltujen toiminnalle antamat merkitykset Sosiaalinen kanssakäyminen Tekeminen sinänsä Psyykkisten ongelmien lieventyminen Säännöllisyyttä elämään, päivärytmi Lisätulo Hyödyllisyyden ja tärkeyden kokemukset Fyysinen aktiivisuus ylläpitää kuntoa Turvallisuuden tunne Omillaan pärjääminen 11

12 SUOSITUKSET Mielenterveyskuntoutujat on otettava paremmin huomioon Työllistämispalvelujen saamisen kannalta kaikkein heikoimmassa asemassa ovat mielenterveyskuntoutujat sekäne, joiden vammaa tai sairautta ei ole diagnosoitu, koska oireet ovat niin lieviä. Erityisesti työhönvalmennusta on huonosti saatavilla (vrt. esim. kehitysvammaiset, autismin kirjo) Parhaiten tarjolla Vantaan Tuupakan työkeskuksessa Myös Espoon Työhönvalmennuskeskuksessa muutamalla asiakkaalla Helsingissä ei kunnallisissa palveluissa, Klubitalossa tosin siirtymätyötä 12

13 SUOSITUKSET Tiedottamista on lisättävä Työnantajille Työnantajat pelkäävät vastuuta vammaisesta henkilöstä. Haastateltujen työhönvalmentajien kokemus: tieto lisää halukkuutta työllistää. Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, ettäkun yksityisen sektorin työnantajat saavat tietoa, tukea ja opastusta vammaisten henkilöiden työllistämiseen ja tukimuotojen käyttöön, kynnys työllistämiseen madaltuu selvästi (mm. Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K, 2006, Laiho & al. 2010). Viranomaisille Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistäminen on heikosti tunnettu alue paitsi kunnan poliittisille päättäjille ja johtaville virkamiehille myös mm. sosiaalitoimen johdolle ja sosiaalityön ammattilaisille. Kuntakyselyssä kuntien sosiaalitoimen johtotasolta nousi esiin tarve selkeille ohjeille ja linjauksille koskien työllistymistä tukevaa toimintaa. 13

14 SUOSITUKSET Julkisia työvoimapalveluja on tarjottava kaikille työhön haluaville Monissa tutkimuksissa on arvioitu, ettätyömarkkinoiden ulkopuolella on noin vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä, jotka olisivat työmarkkinoiden käytettävissäjoko kokonaan tai osittain. (Savtschenko, Suikkanen, Linnakangas, Virta, 2006; Holm & Happonen, 2007; Vuorela, 2007). TE-toimisto ei kuitenkaan käytännössä palvele eläkkeellä olevia. Harvat poikkeukset liittyvät työhönvalmentajien vahvaan tukeen -> TE-hallinnon periaatteena pitäisi olla, ettäkaikille, jotka haluavat työllistyä, on annettava siihen mahdollisuus riippumatta siitä, mihin heidän toimeentulonsa perustuu. 14

15 SUOSITUKSET Työllistämispalvelujen pitäisi Tunnistaa mahdollisuudet Olla paitsi kannustavia myös herkkiä ja ymmärtäväisiä Tunnistaa osatyökykyisyyden erilaiset muodot -> Palveluissa pitäisi siis 1) Käyttääsellaisia menetelmiä, joilla saadaan lisättyäasiakkaan ymmärrystä omista mahdollisuuksistaan. 2) Selvittää kaikki mahdolliset soveltuvat väylät, tarjota niitä säännöllisesti asiakkaan kokeiltavaksi ja tukea niille pääsemistä ja niillä pysymistä. 3) Sallia asiakkaan epäonnistumiset ja hyödyntääniitäosana oppimisprosessia. 15

16 LOPUKSI 1/2 Kunnille pitäisi pystyäkohdentamaan enemmän taloudellista tukea vammaisten työllistämistätukevaan toimintaan (velvoite on jo olemassa: SHL 17 ja 27 d ), mutta ohjeistuksen ja opastuksen kera. Kuntia pitäisi rohkaista toteuttamaan sitä27 d :n ensisijaisesti tarkoittamalla tavalla ( tarkoitetaan erityisten työhön sijoittumista edistävien kuntoutus-ja muiden tukitoimien järjestämistä. ) ja tuomaan esille, ettätuetun työllistymisen työhönvalmennuksella on saavutettu parhaat tulokset (Helsingin tuetun työllistymisen palvelu oivallisena esimerkkinä). Kysymykseksi jää, miten varmistetaan se, ettäkaikki sosiaalihuoltolain mukaisiin työllistämispalveluihin oikeutetut ja niistämahdollisesti hyötyvät saavat niistätietoa ja mahdollisuuden päästä niitä käyttämään. 16

17 LOPUKSI 2/2 SUOSITUKSET Työhönvalmennusta on lisättävä SHL-työtoimintaa ei saa vähentää Mielenterveyskuntoutujat on otettava paremmin huomioon Tiedottamista on lisättävä Julkisia työvoimapalveluja on tarjottava kaikille työhön haluaville Työllistämispalvelujen pitäisi tunnistaa etenemismahdollisuudet 17

18 Kiitos! 18