Lisäävätkö päästövähennystoimet liikenneköyhyyttä, entä auttaako MaaS? Assistant Professor Heikki Liimatainen 13.5.2019 2
Liikenneköyhyyden määritelmä Liikenneköyhyydeksi voidaan kutsua ilmiötä, jossa ihmisellä (tai organisaatiolla) ei ole mahdollisuutta liikkua (kuljettaa) kohtuullisella vaivalla, kohtuullisilla kustannuksilla ja kohtuullisessa ajassa niihin paikkoihin, joissa päivittäisiä tarpeita on mahdollista tyydyttää. 13.5.2019 3
Liikenneköyhyyden tyypit ja taustatekijät Liikenteen ulkoisvaikutuksille altistuminen Saattaa johtaa liikenneköyhyyteen Henkilökohtaiset tekijät Tarpeet Resurssit Fyysiset rajoitteet ja osaaminen liittyy Asuinpaikkaan liittyvät tekijät Saattaa johtaa liikenneköyhyyteen Liikkumisköyhyys Saavutettavuusköyhyys Työpaikan sijainti ja lähipalvelut vaikuttaa Asuinpaikan valinta vaikuttaa Asumisen hinta ja liikkumisen hinta Liikenteen kohtuuhintaisuus 13.5.2019 4
Kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot kuukaudessa Subjektiivinen liikenneköyhyys Pienituloisimmista viidennes kokee liikenneköyhyyttä, tyytymättömyyttä kaikissa tuloluokissa Liikenteen osuus kulutusmenoista: Alin viidennes: 12 % 2. viidennes: 15 % 3. viidennes: 18 % 4. viidennes: 19 % Ylin viidennes: 20 % Liikenne on välttämättömyysja ylellisyyshyödyke yli 6000 e 4000-6000 e 2000-4000 e alle 2000 e Koen, että liikkumisen kustannukset ovat nykyisin riittävän alhaiset, jotta voin täyttää päivittäiset liikkumistarpeeni (n=1150) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kysely liikkumisen palveluista, Verne 2018; Kotitalouksien kulutustilasto 2016 13.5.2019 5
0-19999 20000-39999 40000-59999 60000-79999 80000-119999 yli 120000 Viitebudje tti Tulojen vaikutus matkalukuun Matkaluku ei juuri jousta, arkiliikenne on perustarve (lukittu liikenne) Alimmalla tuloluokalla selvästi muita vähemmän matkoja, taustalla elämäntilanne työelämän ulkopuolella <40 000 tuloilla selvästi vähemmän pitkiä kotimaan ja ulkomaan matkoja (tarpeellinen liikenne) Ulkomaan matkojen määrä kasvaa jatkuvasti tulotason noustessa (ylellinen liikenne) 90 80 Matkaluku >100km ja ulkomaan matkat, kpl/vuosi/hlö 70 60 50 40 30 20 10 - - 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 Matkaluku <100km matkat, kpl/vuosi/hlö HLT2016 <100km matkat >100km matkat Ulkomaan matkat 13.5.2019 6
0-19999 Tulojen vaikutus matkustussuoritteeseen 20000-39999 40000-59999 60000-79999 80000-119999 yli 120000 Viitebudjett i Kestävien kulkutapojen suorite ei muutu tulojen kasvaessa, mutta osuus muuttuu Autoilun suorite kasvaa tulojen kasvaessa 60 000 asti Lentomatkojen suorite kasvaa voimakkaasti tulojen kasvaessa - 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 Matkustussuorite hkm/vuosi/hlö Kävely Pyöräily Raideliikenne Linja-auto Henkilöauto Laiva Lentokone Muu HLT2016 13.5.2019 7
100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Liikenteen kulutusmenot Kotimaan matkustussuoritteesta riippuva osuus liikenteen menoista on erittäin pieni siihen liittyvän taloudellisen ohjauksen vaikutukset rajalliset Liikennepalvelujen kulutus euromääräisesti hyvin sama tuloista riippumatta suhteellinen osuus pienenee voimakkaasti tulojen kasvaessa Eli liikenteen palvelut auttavat jo liikenneköyhyyden vähentämisessä Kotitalouksien kulutustilasto 2016 5. tuloviidennes 4. tuloviidennes 3. tuloviidennes 2. tuloviidennes 1. tuloviidennes 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000 9 000 10 000 Autot Moottoripyörät ja -kelkat ym. Polkupyörät Ajoneuvojen varaosat ja lisätarvikkeet Poltto- ja voiteluaineet Yksityisajoneuvojen huolto ja korjaus Muut yksityisajoneuvojen palvelut (pysäköinti, katsastus) Junamatkat Suomessa Maantiematkat Suomessa Valmismatkat Muut matkat Pakollinen liikennevakuutus Muut moottoriajoneuvovakuutukset Polttoaineen osuus Kotimaan kuljetuspalvelujen osuus 13.5.2019 8
Päästövähennystoimien kohdentuminen ILMO45-suunnitelmassa mainitut toimet ja vaikutukset liikenteen kulutustyyppeihin Ylellistä liikennettä ei ohjata, tarpeelliseen kohdistetaan merkittäviä tukia, mutta lukittuun liikenteeseen ei tarjota tarpeeksi vaihtoehtoja Liikenneköyhyyden riski kasvaa Tarve pohtia kepit ja porkkanat uudelleen Lukittu / välttämätön liikenne (Arkiliikenne) Tarpeellinen liikenne (Pidemmät matkat kotimaassa, arkiliikenne maaseudulla) Ylellinen liikenne (Vapaa-ajan pitkät matkat kotimaassa, matkat ulkomailla) Energiatehokkuuden parantaminen Flex fuel- ja kaasuautot, pienet autot Konversiotuet Sähköautot, isot autot Sitovat CO2-raja-arvot, hankintatuet, jakeluvelvoite, jakeluinfratuet, autoveron alennus LNG, uusiutuva lentopolttoaine Liikennejärjestelmän ohjaaminen Pyöräily, joukkoliikenne Liikkumisvalintoihin vaikuttaminen, liikkumispalveluiden kehittäminen, ruuhkamaksut, ajoneuvoveron korotus Joukkoliikenne Romutuspalkkio, polttoaineveron nosto, kestävät liikenneinfrainvestoinnit Maata pitkin matkailu Kestävät liikenneinfrainvestoinnit Liikennetarpeeseen vaikuttaminen Etätyö, nettikauppa Pysäköintipolitiikalla vaikuttaminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, Skype Virtuaalimatkailu 13.5.2019 9
Kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot kuukaudessa Auttaako MaaS? Liikenteen palvelujen kiinnostavuus Alin tuloluokka näkee liikenteen palveluistumisen toivottavana Vannoutuneita autoilijoita 10 % kaikissa tuloluokissa yli 6000 e 4000-6000 e 2000-4000 e Liikkumisen muuttuminen yksityisautoilusta kohti liikkumispalveluita on mielestäni toivottava kehityssuunta (n=1152) alle 2000 e 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Kysely liikkumisen palveluista, Verne 2018 13.5.2019 10
Maksuvalmius euroina Maksuvalmius suhteessa nykyisiin liikkumiskustannuksiin Auttaako MaaS? Maksuhalukkuus liikenteen palveluista Alin tuloluokka valmis maksamaan liikkumipaketista lähes nykyisten liikkumiskustannusten verran 250 200 150 Oletetaan, että liikkumipaketilla voitaisiin kattaa liikkumistarpeenne. Minkä hintainen liikkumispaketin tulisi olla, jotta ottaisitte sen käyttöönne? (n=424) 100% 90% 80% 70% 60% 50% Ylemmillä tuloluokilla maksuhalukkuus n. 60 % nykyisistä kustannuksista Autoilun palvelutasosta ollaan valmiita maksamaan 100 50 0 alle 2000 e 2000-4000 e 4000-6000 e yli 6000 e 40% 30% 20% 10% 0% Kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot kuukaudessa Maksuvalmius euroina absoluuttisesti Maksuvalmius prosentteina suhteessa nykyisiin liikkumiskustannuksiin Kysely liikkumisen palveluista, Verne 2018 13.5.2019 11
Yhteenveto Liikenneköyhyyttä on Suomessa subjektiivisesti paljon, matkaluvun perusteella hyvin vähän, matkustussuoritteen perusteella jonkin verran Liikenneköyhyyteen vastataan tukeutumalla liikenteen palveluihin Liikenteen päästövähennystoimien taloudellisia ohjauskeinoja tulisi käyttää keppinä liikenteeseen ylellisyyshyödykkeenä ja porkkanana liikenteeseen välttämättömyyshyödykkeenä Liikenteen palveluistuminen nähdään toivottavana alimmissa tuloluokissa, kenties koska se lisää liikkumisen vapautta 13.5.2019 12
Kiitos! 13.5.2019 13