TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

Hyvä lukija Kasvistanoliesteri alentaa tehokkaasti kolesterolia ja pienentää estimoitua sydän- ja verisuonitautiriskiä Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot, ja sepelvaltimotauti on edelleen suomalaisten yleisin kuolemansyy. Kolesterolin alentaminen on yksi tärkeimmistä keinoista pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja muihin valtimotauteihin. Elämäntapamuutokset ovat hyperkolesterolemian hoidon kulmakivi, ja niitä suositellaan kaikilla riskitasoilla. Sydänystävällinen ruokavalio sisältää vain vähän tyydyttynyttä, kovaa rasvaa ja kolesterolia, mutta runsaasti ravintokuitua. Kasvistanoliesterillä täydennettyjä elintarvikkeita suositellaan osaksi kolesterolia alentavaa ruokavaliota erityisesti silloin, kun tavanomaisilla ruokavaliomuutoksilla ei saavuteta tavoitearvoja. Benecol -tuotteet voivat myös olla ensimmäinen, motivoiva askel kohti terveellisempiä elintapoja. Kasvistanoliesterille myönnettiin vuonna 29 ensimmäisten joukossa oikeus käyttää uuden eurooppalaisen terveysväitelainsäädännön mukaista sairauden riskin vähentämiseen liittyvää terveysväitettä: Kasvistanoliesterin on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa. Korkea kolesterolitaso on sepelvaltimotaudin riskitekijä. Tämä esite sisältää perustiedot kasvistanoliesteristä, sen kolesterolia alentavasta vaikutuksesta sekä Benecol-tuotteista terveydenhuollon asiantuntijoille. Benecol-tuotteet ovat maailmanlaajuisesti ensimmäiset vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvat, kolesterolia alentavat funktionaaliset elintarvikkeet. Nämä ainutlaatuiseen suomalaiseen innovaatioon pohjautuvat tuotteet tuotiin Suomessa markkinoille jo vuonna 1995. Tällä hetkellä miljoonat ihmiset yli 3 maassa alentavat päivittäin kolesteroliaan Benecol-tuotteiden avulla. Kansanterveyslaitos: FINRISKI 27 -tutkimus Tilastokeskus: Kuolemansyytilasto 28 Suomen Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus 28 Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus, 29 EU:n virallinen lehti L 277/3-12, 29 Kasvistanoliesterin tehokkuus kolesterolin alentajana on osoitettu yli 6 korkeatasoisessa vertaisarvioidussa kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimukset osoittavat, että päivittäinen kasvistanolin nauttiminen (noin 2 g kasvistanolia kasvistanoliesterinä) alentaa seerumin kokonaiskolesterolia keskimäärin noin 1 % ja LDL-kolesterolia keskimäärin noin 1-15 %. Kokonais- ja LDL-kolesterolia alentava vaikutus on osoitettu vakuuttavasti: terveillä normo- ja hyperkolesterolemisilla henkilöillä eri ikäisillä naisilla, miehillä ja lapsilla sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä tyypin 1 diabeetikoilla tyypin 2 diabeetikoilla metabolista oireyhtymää sairastavilla munuaisensiirtopotilailla osana tavallista länsimaista ruokavaliota osana tiukkaa kolesterolia alentavaa ruokavaliota kolesterolia alentavan statiinilääkityksen yhteydessä HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet pysyvät yleensä ennallaan, mutta tuore tutkimusnäyttö viittaa vahvasti siihen, että kasvistanoliesterin säännöllinen käyttö osana ruokavaliota alentaa myös kohonneita triglyseridipitoisuuksia. Tehokas kolesterolin aleneminen ennustaa merkittävää valtimotautiriskin pienenemistä: uuden tutkimuksen mukaan estimoitu valtimotautiriski pienenee Benecol -tuotteita käyttämällä 26-3 % eli yhtä paljon kuin ns. Välimeren ruokavalion noudattaminen. TEHOKAS ESTIMOIDUN SEPELVALTIMOTAUTIRISKIN PIENENEMINEN Muutos estimoidussa sepelvaltimotautiriskissä seuraavien 1 vuoden aikana (Framingham-riskilaskuri) % -5-1 -15-2 -25-3 -35 1 2 3 4 Kuukaudet Gylling ja Miettinen 1994 Miettinen ym. 1995 Gylling ym. 1997 Andersson ym. 1999 Hallikainen ja Uusitupa 1999 Blair ym. 2 Hallikainen ym. 2 Miettinen ym. 2 Tammi ym. 2 Vuorio ym. 2 Mensink ym. 22 Hallikainen ym. 28 Naumann ym. 28 Plat ym. 29 Sutton ym. 29 Theuwissen ym. 29 Gylling ym. 21 Mensink ym. 21 Athyros ym. In press Kuva 1. Kasvistanoliesterin käyttö (2 g kasvistanolia / päivä) pienensi estimoitua valtimotautiriskiä yhtä paljon kuin Välimeren ruokavalio, mutta nopeammin (*p<,1 vertailuruokavalioon verrattuna) (Athyros ym. In Press). Vertailulevite Välimeren ruokavalio Kasvistanoliesterilevite (2 g kasvistanolia / päivä) 2 3

Tehokas ja helppo keino alentaa kolesterolia ruokavaliolla 2 grammaa päivässä osana aterioita Tutkimusten mukaan jo kaksi grammaa kasvistanolia päivässä (kasvistanoliesterinä) saa aikaan kliinisesti merkittävän kolesterolia alentavan vaikutuksen. Epäsäännöllisestä tai liian vähäisestä käytöstä ei saa parasta mahdollista hyötyä kolesterolin alentamiseen. Useimmissa tutkimuksissa päivittäinen kasvistanoliannos on nautittu kahden tai useamman aterian Kasvistanolilla lineaarinen annos-vaste yhteydessä. Vaikutus LDL-kolesteroliin on kuitenkin yhtä tehokas myös silloin, kun päivän koko kasvistanoliannos nautitaan yhdellä kertaa osana ateriaa. Kasvistanoliesteri toimii osana erilaisia elintarvikkeita, ja Suomessa Benecol -tuotteiden valikoima on laaja. Riittävän määrän kasvistanolia saa helposti, kun käyttää Benecol-tuotteita päivittäin ohjeiden mukaan. Plat ym. 2 Tuote Kasvistanolia g/vrk LDL muutos (%) Viite Margariini 2-13 Hallikainen ym. 2 Vähärasvainen levite TEHOKAS OSANA ERILAISIA ELINTARVIKKEITA (2 G KASVISTANOLIA PÄIVÄSSÄ) 2-14 Hallikainen ja Uusitupa 1999 Jogurttijuoma 2-13* Plat ym. 29 Jogurtti 2-1 Huyn ym. 25 Tähän asti on yleisesti ajateltu, ettei kasvistanolin tai -sterolin saannin lisääminen yli 2 grammaan päivässä tehosta kolesterolia alentavaa vaikutusta merkittävästi. Tämä käsitys on kuitenkin muuttumassa kasvistanolin osalta. Uusimpien tutkimusten mukaan kolesterolin aleneminen tehostuu edelleen nykysuositusta suuremmilla kasvistanolin käyttömäärillä: päivittäinen 9 g kasvistanolin saanti alensi kahden tutkimuksen mukaan LDL-kolesterolia yli 17 % ilman haittavaikutuksia. Kasvisteroleista ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä, joten uusi tutkimustieto lineaarisesta annos-vasteesta koskee vain kasvistanolia ja Benecol -tuotteita. Muutos LDL-kolesterolissa (mmol/l) verrattuna lähtötasoon, -,1 -,2 -,3 -,4 -,5 -,6 -,7 -,8 g 3 g 6 g 9 g Naumann ym. 28 Gylling ym. 21 Mensink ym. 21 Pasta 2-11 Salo ja Wester 25 * non-hdl-kolesteroli Kuva 2. LDL-kolesterolia alentava vaikutus tehostuu kasvistanoliesterin päivittäisen saannin lisääntyessä (Mensink ym. 21). -,9 Kasvistanolin saanti (g/päivä) 4 5

Tehokas kaikenlaisissa ruokavalioissa Täydentää statiinilääkityksen vaikutusta Miettinen ym. 1995 Andersson ym. 1999 Hallikainen ja Uusitupa 1999 Kasvistanoliesteri on tehokasta osana kaikenlaisia ruokavalioita; se toimii sekä tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa että suositusten mukaisessa ruokavaliossa. Benecol -tuotteet voivat siis olla joko ensimmäinen askel kolesterolia alentavaan ruokavalioon tai jo valmiiksi terveellisen ruokavalion tehokas täydentäjä. Ruokavalio ja muut elämäntapamuutokset ovat kotimaisten ja kansainvälisten hoitosuositusten mukaan aina dyslipidemian hoidon perusta. Tietyissä tilanteissa tarvitaan kuitenkin myös kolesterolilääkitystä. Statiinit ovat laajimmin käytettyjä kolesterolia alentavia lääkkeitä. Statiinit estävät kolesterolin tuotantoa maksassa, ja kasvistanoliesteri estää kolesterolin imeytymistä ruuansulatuskanavasta. Erilaisten vaikutusmekanismien takia statiinien ja kasvistanoliesterin kolesterolia alentavat vaikutukset ovat additiivisia. Kun kasvistanoliesteri sisällytetään statiinilääkityksellä olevien henkilöiden ruokavalioon, LDL-kolesteroli alenee edelleen tutkimusten mukaan keskimäärin vähintään 1 %. Blair ym. 2 Castro Cabezas ym. 26 de Jong ym. 28 Plat ym. 29 Kuva 3. Kasvistanoliesteri alensi seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolia edelleen, kun se sisällytettiin tiukkaan kolesterolia alentavaan ruokavalioon (Hallikainen ja Uusitupa 1999). Kolesterolia alentava ruokavalio Kolesterolia alentava ruokavalio + kasvistanoliesteri Muutos (%) kotiruokavalioon verrattuna -5-1 15-2 -25 TEHOKAS OSANA VÄHÄRASVAISTA JA VÄHÄKOLESTEROLISTA, RUNSASKUITUISTA RUOKAVALIOTA Kokonaiskolesteroli Kolesterolia alentava ruokavalio + kasvistanoliesteri 11 %* LDL kolesteroli 14 %* * Kasvistanoliesterin spesifinen vaikutus LDL-kolesterolin muutos (%) -2-4 -6-8 -1-12 -14-16 -18-2 KASVISTANOLIESTERILLÄ LISÄTEHOA LDL-KOLESTEROLIN ALENTAMISEEN p<.1, koeryhmä vs. vertailuryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Viikot Kuva 4. Kasvistanoliesteriä sisältävän kasvirasvalevitteen sisällyttäminen statiinilääkitystä käyttävien henkilöiden ruokavalioon alensi LDL-kolesterolia edelleen 17 % ja vertailulevitteeseen verrattuna 1 %. Vertailulevite Kasvistanoliesterilevite 6 7

Nopea ja pysyvä kolesterolin aleneminen Neljä viidestä lievästi hyperkolesterolemisesta saavutti kolesterolitavoitteen Miettinen ym. 1995 Hallikainen ja Uusitupa 1999 Blair ym. 2 Hallikainen ym. 22 Mensink ym. 22 Fransen ym. 27 de Jong 27 de Jong ym. 28 Kuva 5. Kasvistanoliesteri alensi LDL-kolesterolia tehokkaasti ja pysyvästi (mukaeltu, Miettinen ym. 1995). Vertailumargariini Kasvistanoliesteriä sisältävä margariini, 2,6 g kasvistanolia / vrk Kasvistanoliesteriä sisältävä margariini, 1,8 g kasvistanolia / vrk Kasvistanoliesterin vaikutus näkyy kolesteroliarvoissa jo noin 1-2 viikon päivittäisen käytön jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin se, että vaikutus on pysyvä, kun kasvistanoliesteriä käytetään päivittäin riittävästi. Kasvistanoliesterin kolesterolia alentavan vaikutuksen pysyvyys on osoitettu kahdessa pitkäkestoisessa kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Näissä tutkimuksissa interventiojaksojen kestot olivat 12 ja 18 kuukautta. Pysyvä vaikutus on osoitettu myös 5 vuoden mittaisessa seurannassa, jossa kuluttajat käyttivät Benecol -tuotteita osana normaalia elämäänsä. % muutos LDL-kolesterolissa 4 2-2 -4-6 -8-1 -12-14 -16 RIITTÄVÄLLÄ JA JATKUVALLA KÄYTÖLLÄ PYSYVÄ KOLESTEROLIA ALENTAVA VAIKUTUS kk p<,1 vertailuryhmään verrattuna 6 kk 12 kk -1-12.9-13.5-1.2-13.5-15.2 Kun kolesteroliarvot ovat vain lievästi koholla, hoidoksi riittävät useimmiten ruokavaliomuutokset. Tuoreen tutkimuksen mukaan 8 % lievästi hyperkolesterolemisista koehenkilöistä saavutti kokonaiskolesterolin tavoitearvon (NCEP-suositus: <2 mg/dl, <5,2 mmol/l) sisällyttämällä kasvistanoliesterilevitteen (2 g kasvistanolia/päivä) osaksi päivittäistä ruokavaliotaan. Välimeren ruokavaliota noudattavista tämän kolesterolitavoitteen saavutti alle 5 % koehenkilöistä ja vertailulevitteen käyttäjistä alle 15 %. Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus, 29 Athyros ym. In press NCEP-suositus: US National Cholesterol Education Program NCEP, 22. 8 9

Diabetes Valtimotautipotilaat Gylling ja Miettinen 1994 Gylling ja Miettinen 1995 Gylling ja Miettinen 1996 de Jong 27 Hallikainen ym. 28 Suomen Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus 28 Erityisesti tyypin 2 diabetes yleistyy nopeasti koko maailmassa, kun väestö ikääntyy ja elämäntavat muuttuvat epäterveellisemmiksi. Diabeetikoilla on terveisiin verrattuna moninkertainen vaara sairastua valtimotauteihin, minkä vuoksi heidän riskitekijänsä tulee hoitaa erityisen tehokkaasti. Kasvistanoliesteri alentaa seerumin kolesterolia tehokkaasti myös tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoilla, ja sitä suositellaan osaksi hyperkolesterolemisten diabeetikoiden ruokavaliota. Riskitekijöiden vähentäminen ja uusien sydäntapahtumien ehkäisy on erityisen tärkeää potilailla, joilla on jo todettu valtimotauti. Kasvistanoliesteri on tehokas keino alentaa kokonais- ja LDL-kolesterolia myös näillä henkilöillä. Gylling ym. 1997 Gylling ym. 26 TEHOKAS KOLESTEROLIN ALENEMINEN MYÖS DIABEETIKOILLA MERKITTÄVÄ KOLESTEROLIN ALENEMINEN MYÖS VALTIMOTAUTIPOTILAILLA Muutos (%) vertailuryhmään verrattuna 5-5 -1-15 Kokonaiskolesteroli LDL-kolesteroli Muutos (%) verrattuna kotiruokavalioon -5-1 -15-2 Kokonaiskolesteroli 8 %* LDL-kolesteroli 15 %* * Kasvistanoliesterin spesifinen vaikutus Kuva 6. Kasvistanoliesteri alensi tehokkaasti seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolia tyypin 2 diabetesta sairastavilla miehillä (p<,5) (Gylling ja Miettinen 1994). Kuva 7. Kasvistanoliesteriä sisältävä margariini alensi tehokkaasti seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolia valtimotautipotilailla (p<,5 tai pienempi) (Gylling ym. 1997). Vertailumargariini Kasvistanoliesterimargariini 1 11

Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) Kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijajärjestöjen suosittelema Kasvistanoliesterillä täydennettyjen elintarvikkeiden käytön tehokkuus on osoitettu sekä FH-lapsilla että aikuisilla. Kokonaiskolesteroliarvot ovat tutkimuksissa laskeneet 1-2 %, ja kasvistanoliesteri on nykykäsityksen mukaan tehokas ja turvallinen osa FH-potilaiden kolesterolia alentavaa hoitoa. Lapset Gylling ym. 1995 Vuorio ym. 2 Ketomäki ym. 25 Jakulj ym. 26 Moruisi ym. 26 Ateroskleroosin kehittyminen alkaa jo varhain, ja sydänystävällisen ruokavalion noudattaminen jo varhaislapsuudesta alkaen on tärkeää. Tavallinen terveellinen ruokavalio riittää useimmille lapsille eikä kasvistanoliesteriä suositella yleisesti terveille alle 5-vuotiaille lapsille. Suositusten mukaan kasvistanoliesteri sisältyy kuitenkin tarvittaessa myös pienten lasten dyslipidemian ruokavaliohoitoon. Williams ym. 1999 Tammi ym. 2 Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus 29 Kaikkien kansainvälisten hoito- ja ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliohoito on dyslipidemian hoidon kulmakivi. Ruokavalio on tärkeä myös silloin, kun kolesterolilääkitys on jo aloitettu, sillä ruokavaliolla on muitakin hyödyllisiä vaikutuksia kuin sen vaikutukset veren rasva-arvoihin. Ruokavaliolla voidaan vaikuttaa edullisesti muun muassa veren hyytymiseen ja sekä vähentää sydämen rytmihäiriöitä. Useat kansainväliset ja kotimaiset järjestöt suosittelevat kasvistanoliesteriä sisältävien elintarvikkeiden sisällyttämistä kolesterolia alentavaan ruokavalioon. Esimerkkejä näistä ovat: US National Cholesterol Education Program NCEP (22) European Union Scientific Committee on Foods (22) International Atherosclerosis Society (23) International Lipid Information Bureau (23) WHO/FAO (23) American Heart Association & American College of Cardiology (26) Fourth joint task force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease (27) American Diabetes Association (28) American Diabetes Association & American College of Cardiology Foundation (28) American Academy of Pediatrics (28) Diabetesliitto: Diabeetikon ruokavaliosuositus (28) Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus (29) Australian Heart Foundation (29) Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemushoitosuositus (21) Suomen Sydänliitto: Ravinto sydänterveyden edistämisessä (21) 12 13

Kasvistanolit ja kasvisterolit ravitsemuksessa Kasvistanoliesterin vaikutusmekanismi Gylling ym. 1997 Piironen ym. 2 Ostlund 22 Katan ym. 23 Kolesteroli Kasvisteroli: sitosteroli Kasvistanoli: sitostanoli Kasvistanolit ja kasvisterolit ovat rakenteeltaan kolesterolin kaltaisia yhdisteitä, ja niiden molekyylirakenteissa on vain pieniä eroja. Kasvistanoleja ja kasvisteroleja on luonnossa eniten viljatuotteissa ja kasviöljyissä. Länsimainen ruokavalio sisältää päivittäin tyypillisesti 3-5 mg kasvistanoleja ja 15-4 mg kasvisteroleja. Kolesterolin saanti on yleisesti noin 3-5 mg/vrk. Kasvistanolien ja kasvisterolien on osoitettu vähentävän kolesterolin imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Tämä koskee sekä ravinnon sisältämää dietaarista kolesterolia että sapen mukana ruuansulatuskanavaan kulkeutuvaa biliaarista kolesterolia. Tavallisesta ruokavaliosta saatavat kasvistanolija kasvisterolimäärät eivät riitä alentamaan veren kolesterolia tehokkaasti, ja sen vuoksi niitä lisätään elintarvikkeisiin. Benecol -tuotteisiin kasvistanoli lisätään kasvistanoliesterinä, jossa kasvistanoliin on liitetty kasviöljyn rasvahappo. Kasvistanoliesteriä käyttämällä voidaan varmistaa sekä Benecoltuotteiden hyvä aistittava laatu että niiden tehokas kolesterolia alentava vaikutus. Kasvistanoliesteri estää kolesterolin imeytymistä ruuansulatuskanavasta, mutta vaikutusmekanismin kaikkia yksityiskohtia ei vielä tunneta tarkkaan. Ruuansulatuskanavassa kasvistanoliesteri pilkotaan kasvistanoleiksi ja rasvahapoiksi. Kasvistanolien ja kolesterolin rakenteellisen samankaltaisuuden takia kasvistanolit voivat syrjäyttää kolesterolia ns. seosmiselleistä, joihin pääsy on välttämätöntä kolesterolin imeytymiselle. Lisäksi kasvistanolit todennäköisesti aktivoivat suolen seinämän pintasoluissa eli enterosyyteissä tiettyjä kuljettajaproteiineja, jotka siirtävät enterosyyttiin siirtynyttä kolesterolia takaisin suolen onteloon ja sitä kautta ulos kehosta. Kasvistanoliesterin rasva- ILMAN KASVISTANOLIESTERIÄ 25-8 % kolesterolista imeytyy happo-osa imeytyy elimistöön samalla tavalla kuin ruokavalion muut rasvahapot. Kasvistanoliesteri vähentää sekä ravinnon sisältämän dietaarisen kolesterolin että sapen mukana ruoansulatuskanavaan kulkeutuvan biliaarisen kolesterolin imeytymistä. Benecol -ruokavaliota noudatettaesssa elimistöstä poistuu päivittäin noin 25 mg tavallista enemmän kolesterolia. Kolesterolin imeytymisen vähenemisestä seuraa veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksien merkittävä pieneneminen. LDL-partikkelien koostumuksessa ei kuitenkaan tapahdu muutoksia kasvistanoliesteriä käytettäessä. KASVISTANOLIESTERIN VAIKUTUKSESTA kolesterolin imeytyminen vähenee 5-8 % OHUTSUOLI IIkeda ym. 1989 Miettinen ja Kesäniemi 1989 Heinemann ym. 1991 Blomqvist ym. 1993 Gylling ym. 1997 Plat ja Mensink 22 Plat ja Mensink 29 Kasvistanoliesteri Pienet rakenne-erot vaikuttavat merkittävästi eri sterolien käyttäytymiseen elimistössä. Kolesterolista keskimäärin 5 % imeytyy, mutta kasvisterolit ja erityisesti kasvistanolit imeytyvät huomattavasti vähemmän. Kun ruokavalio sisältää kasvisteroleilla tai kasvistanoleilla täydennettyjä elintarvikkeita, noin,5-2 % kasvisteroleista ja vain,4-,2 % kasvistanoleista imeytyy. Lisäksi kasvistanolit vähentävät paitsi kolesterolin, myös kasvisterolien imeytymistä ja poistuvat itse elimistöstä nopeasti ja tehokkaasti. OHUTSUOLEN SEINÄMÄ VERENKIERTO Kolesteroli Kasvistanoli 14 15

Turvallisuus Kirjallisuus Miettinen ym. 2 Noakes ym. 22 de Jong 27 Yli 6 julkaistua kliinistä tutkimusta, laajat turvallisuustutkimukset, useiden eri maiden elintarvikeja lääkeviranomaisten suorittamat arvioinnit sekä pitkä kokemus Benecol -tuotteista markkinoilla ovat osoittaneet, että kasvistanoliesterin käyttö on turvallista ja hyvin siedettyä eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia. Kasvistanolit ovat käytännöllisesti katsoen imeytymättömiä, ja ne poistuvat kehosta tehokkaasti. Veren kasvistanolipitoisuudet pysyvät hyvin alhaisina myös Benecol-tuotteiden jatkuvan pitkäaikaisen käytön aikana ja myös silloin, kun kasvistanolin päiväsaanti on nykyistä 2 gramman päivittäistä suositusta suurempi (jopa 9 g päivässä). Kasvistanoliesterin käyttö ei muuta veren A-, D-, E- tai K-vitamiinipitoisuuksia. ß-karoteenipitoisuus voi pienentyä hieman, mutta pysyy edelleen viitearvoissa. ß-karoteenipitoisuuden pienentymisen voi myös estää syömällä kasviksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä ravitsemussuositusten mukaisesti. American Academy of Pediatrics. Pediatrics 28; 122: 198-28. American Diabetes Association & American College of Cardiology Foundation. J Am Coll Cardiol 28; 51: 1512-24. American Diabetes Association. Diabetes Care 28 31: S61-S78. American Heart Association / American College of Cardiology. Circulation 26; 113: 2363-72. Andersson A, Karlström B, Mohsen R, Vessby B. Eur Heart J Suppl 1999; 1: S8-S9. Athyros VG, Kakafika AI, Papageorgiou AA, Tziomalos K, Peletidou A, Vosikis C, Karagiannis A, Mikhailidis DP. Nutr Metab Cardiovasc Dis 29 doi:1.116/j. numecd.29.8.14. Blair SN, Capuzzi DM, Gottlieb SO, Nguyen T, Morgan JM, Cater NB. Am J Cardiol 2; 86: 46-52. Blomqvist SM, Jauhiainen M, van Tol A, Hyvönen M, Torstila I, Vanhanen HT, Miettinen TA, Ehnholm C. Nutr Metab Cardiovasc Dis 1993; 3: 158-164. Castro Cabezas M, de Vries JH, van Oostrom AJ, Iestra J, van Staveren WA. J Am Diet Assoc 26; 16: 1564-1569. European Union Scientific Committee on Foods 22. General view of the Scientific Committee on Food on the long-term effects of the intake of elevated levels of phytosterols from multiple dietary sources, with particular attention to the effects on β-carotene. Euroopan yhteisöjen komission asetus N:o 983/29, EU:n virallinen lehti 29; L 277: 3-12. Fourth joint task force of European and Other Societies on Cardiovascular Disease. European Journal of Cardiovascular Prevention & Rehabilitation 27: 14 (suppl 2):S1-S113 Fransen HP, de Jong N, Wolfs M, Verhagen H, Verschuren WM, Lütjohann D, von Bergmann K, Plat J, Mensink RP. J Nutr 27; 137: 131-136. Gylling H, Hallikainen M, Nissinen MJ, Miettinen TA. Clinical Nutrition 21; 29: 112-118. Gylling H, Miettinen T. Diabetologia. 1994; 37: 773-8. Gylling H, Miettinen TA. Atherosclerosis 1995; 117: 35-38. Gylling H, Miettinen TA. J Lipid Res 1996; 37: 1776-1785. Gylling H, Radhakrishnan R, Miettinen TA. Circulation 1997; 96: 4226-4231. Gylling H, Rajaratnam RA, Vartiainen E, Puska P, Miettinen TA. Menopause 26; 13: 286-293. Gylling H, Siimes M, Miettinen TA. J Lipid Res 1995; 36: 187-1812. Hallikainen M, Lyyra-Laitinen T, Laitinen T, Moilanen L, Miettinen TA, Gylling H. Atherosclerosis 28; 199: 432-439. Hallikainen MA, Sarkkinen ES, Gylling H, Erkkilä AT, Uusitupa MI. Eur J Clin Nutr 2; 54: 715-725. Hallikainen MA, Sarkkinen E, Wester I, Uusitupa M. BMC Cardiovascular Disorders 22; 2: 14. Hallikainen MA, Uusitupa MI. Am J Clin Nutr 1999; 69: 43-41. Heinemann T, Kullak-Ublick GA, Pietruck B, von Bergmann K. Eur J Clin Pharmacol 1991; 4 Suppl 1: S59-S63. Hyun JY, Oh YK, Joo BK, Lee JH, Jang Y, Liponkoski L, Salo P. Nutrition Research 25; 25: 743-753. Ikeda I, Tanabe Y, Sugano M. J Nutr Sci Vitaminol 1989; 35: 361-369. International Atherosclerosis Society 23. Harmonized Guidelines on Prevention of Atherosclerotic Cardiovascular Diseases. International Lipid Information Bureau 23. Gotto AM ym. (toim). Dyslipidemia and Coronary Heart Disease, 3. painos. Jakulj L, Vissers MN, Rodenburg J, Wiegman A, Trip MD, Kastelein JJ. J Pediatr 26; 148: 495-5. de Jong A. Doctoral Dissertation, Maastricht University 27. de Jong A, Plat J, Bast A, Godschalk RW, Basu S, Mensink RP. Eur J Clin Nutr 28; 62: 263-273. de Jong A, Plat J, Lütjohann D, Mensink RP. Br J Nutr. 28;1:937-41. Kansallinen FINRISKI 27 -terveystutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/28. Katan MB, Grundy SM, Jones P ym. Mayo Clinic Proc 23; 78: 965-978. Ketomäki A, Gylling H, Miettinen TA. Clin Chim Acta 25; 353: 75-86. Kuolemansyytilasto 28, Tilastokeskus. Mensink RP, Ebbing S, Lindhout M, Plat J, van Heugten MMA. Atherosclerosis 22; 16: 25-213. Mensink RP, de Jong A, Lütjohann D, Haenen GRMM, Plat J. Am J Clin Nutr 21; 92: 24-33. Miettinen TA, Kesäniemi YA. Am J Clin Nutr 1989; 49: 629-635. Miettinen TA, Puska P, Gylling H, Vanhanen H, Vartiainen T. N Engl J Med 1995; 333: 138-1312. Miettinen TA, Vuoristo M, Nissinen M, Järvinen HJ, Gylling H. Am J Clin Nutr 2; 71: 195-112. Moruisi KG, Oosthuizen W, Opperman AM. J Am Coll Nutr 26; 25: 41-48. Naumann E, Plat J, Kester AD, Mensink RP. J Am Coll Nutr 28; 27: 117-26. Noakes M, Clifton P, Ntanios F, Shrapnel W, Record I, McInerney J. Am J Clin Nutr 22; 75: 79-86. Ostlund RE Jr. Annu Rev Nutr 22; 22: 533-549. Piironen V, Toivo J, Lampi A-M. J Food Compos Anal 2; 13: 619-624. Plat J, Brufau G, Dallinga-Thie GM, Dasselaar M, Mensink RP. J Nutr 29; 139: 1143-1149. Plat J, van Onselen ENM, van Heugten MMA, Mensink RP. Eur J Clin Nutr 2; 54: 671-667. Plat J, Mensink RP. FASEB J 22; 16: 1248-1253. Plat J, MensinkRP. Lipids 29; 44(12): 1149-1153. Salo P, Wester P. Am J Cardiol 25; 96: 51-54. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus 29. Suomen Diabetesliitto ry. Diabeetikon ruokavaliosuositus 28. Suomen Sydänliitto ry. Ravinto sydänterveyden edistämisessä 21. Sutton D, Davey T, Venkatraman G, Hart K. J Ren Care 29; 35: 42-47. Tammi A, Rönnemaa R, Gylling H, Rask-Nissilä L, Viikari J, Tuominen J, Pulkki K, Simell O. J Pediatr 2; 136: 53-51. Theuwissen E, Plat J, van der Kallen CJ, van Greevenbroek MM, Mensink RP. Lipids 29; 44(12): 1131-114. US National Cholesterol Education Program NCEP. NIH Publication No. 2-5215. Syyskuu 22, päivitetty 24. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Nuutinen O, Mikkonen R, Peltola T, Silaste M-L, Siljamäki-Ojansuu U, Uotila H, Sarlio-Lähteenkorva S. Ravitsemushoitosuositus. Edita, 21. Vuorio AF, Gylling H, Turtola H, Kontula K, Ketonen P, Miettinen TA. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2; 2: 5-56. WHO/FAO Expert Consultation. WHO Technical Report Series 23, No.797 - TRS 797. Williams CL, Bollella MC, Strobino BA, Boccia L, Campanaro L. J Am Coll Nutr 1999; 18: 572-581. 16 17

Yhteenveto Riittävän määrän kasvistanolia (2 g) saa käyttämällä päivittäin yhtä näistä Kasvistanoliesteri, Benecol -tuotteiden kolesterolia alentava ainesosa, alentaa seerumin kokonaiskolesterolia keskimäärin 1 % ja LDLkolesterolia 1-15 %. Nykykäsityksen mukaan riittävä määrä kasvistanolia (kasvistanoliesterinä) on 2 grammaa päivässä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan kolesterolin aleneminen tehostuu edelleen tätä suuremmilla käyttömäärillä aina 9 g/vrk saakka. Benecol-tuotteet suositellaan nautittavan osana aterioita ja terveellistä ruokavaliota. VERTAILE ENERGIASISÄLTÖJÄ! Kolesterolia alentava vaikutus on pysyvä, kun Benecol-tuotteita nautitaan ohjeiden mukaan päivittäin. Kasvistanoliesteri on tehokas ja turvallinen ruokavalion keino kolesterolin alentamiseen. Useat kotimaiset ja kansainväliset suositukset suosittelevat kasvistanoliesteriä sisältävien elintarvikkeiden käyttöä osana kohonneen kolesterolin ruokavaliohoitoa. Benecol-tuotteet ovat hyvän makuisia ja ne sopivat erinomaisesti sydänystävälliseen ruokavalioon. 5 tl (25 g) levitettä Benecol Laktoositon margariini 6 % tai Benecol Kasvirasvalevite 32 % tai Benecol Oliivi kasvirasvalevite 32 % tai Benecol Margariini 4 % 1 pullon (65 ml) tehojuomaa Benecol tehojuoma, Mansikka tai Hedelmämix 1 purkin (15 g) välipalaa Benecol lusikoitava välipala, Mustikka tai Omena-vanilja kcal 8 6 4 2 68 kcal 78 kcal 75 kcal 1 purkin välipalajuomaa Benecol Puolukkainen välipalajuoma 1 pussin (35 g) pikapuuroa Rasvaton maito 2 dl Keskikokoinen Päiväannos omena Benecol 32 % 2 g Kasvirasvalevitettä (25 g, sis. 2 g kasvistanolia) Benecol Mustikka pikapuuro 18 19

Tutkittu, tehokas, suomalainen Lisätietoja: www.benecol.net/asiantuntija Ravintoraisio Oy, PL 11, 2121 Raisio 3. 211 IDBBN EURAPRINT Rekisteröidy osoitteessa www.benecol.net/asiantuntija. Saat jatkossakin tietoa kasvistanoliesterin terveysvaikutuksista ja uusista tutkimustuloksista.