RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

RISTINARKUN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunnan hyväksymä 15.4.2004, 50 Muutos: Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.8.2006, 56, 2.3.6 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Rehtori Pekka Männistön hyväksymä 5.8.2005, 158 Rehtorin päätös 14.11.2005 237 Muutos kappaleeseen 7.20. Valinnaiset aineet (sivu 244) Edellinen muutos: Rehtorin päätös 31.8.2006 142 Lisäys kappaleeseen 7.20. Valinnainen liikunta Lisäys kappaleeseen 7.1.3. Viestintä ja mediataito Lisäys kappaleeseen 7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Lisäys kappaleeseen 7.1.6. Turvallisuus ja liikenne Viimeisimmät muutokset: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan 14.6.07 ja 23.8.07 tekemät muutokset Ristinarkun koulun rehtorin päätös 24.9.2007 259

SISÄLLYS 1 OPETUSSUUNNITELMA...5 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 5 1.2 Opetussuunnitelman sisältö 6 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen 7 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...8 2.1 Perusopetuksen arvopohja 8 2.2 Perusopetuksen tehtävä 9 2.3 Perusopetuksen rakenne 10 2.3.1 Ruotsinkielinen opetus...11 2.3.2 Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä...11 2.3.3 Perusopetuksen tuntijako...12 2.3.4 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset...14 2.3.6 Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen...16 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...19 3.1 Oppimiskäsitys 20 3.2 Oppimisympäristö 20 3.3 Toimintakulttuuri 21 3.4 Työtavat 23 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI...24 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 24 4.3 Ohjauksen järjestäminen 27 4.4 Tukiopetus 29 4.5 huolto 30 4.5.1 huollon yhteistyö ja oppilashuoltoryhmät...33 4.5.1.1 Yhteistyö koulussa...33 4.5.1.2 huollon alueellinen yhteistyö...34 4.5.1.3 Kuntatason yhteistyö...34 4.5.2 Koulupsykologi- ja koulukuraattoritoiminta...34 1

4.5.3 Kouluterveydenhuolto...34 4.5.4 Koulunkäyntiavustajatoiminta...35 4.5.5 Puheterapia...36 4.5.6 Kouluruokailu...36 4.5.7 Koulukuljetukset...36 4.6 Kerhotoiminta 36 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS...37 5.1 Eri tukimuodot 37 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 40 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 41 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 42 5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 43 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS...44 6.1 Romanit 44 6.2 Maahanmuuttajat 44 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT...45 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 45 7.1.1 Ihmisenä kasvaminen...46 7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys...46 7.1.3 Viestintä ja mediataito...47 7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys...48 7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta...49 7.1.6 Turvallisuus ja liikenne...50 7.1.7 Ihminen ja teknologia...51 7.1.8 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia...52 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 52 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 53 7.3.1 Suomi äidinkielenä...53 7.3.2 Romani äidinkielenä...67 7.3.3 Suomi toisena kielenä...69 2

7.4 Toinen kotimainen kieli 74 7.4.1 Ruotsin kieli...74 7.4.2 Ruotsi B-kielenä (B1)...75 7.5 Vieraat kielet 82 7.5.1 A-kieli...82 7.5.1.1 Englanti...85 7.5.1.2 Ranska...93 7.5.1.3 Saksa...100 7.5.2 B-kieli (B1)...106 7.5.3 Valinnainen kieli (B2)...108 7.6 Matematiikka 109 7.7 Biologia ja maantieto 120 7.7.1 Biologia...120 7.7.2 Maantieto...128 7.8 Fysiikka ja kemia 137 7.8.1 Fysiikka...137 7.8.2 Kemia...146 7.9 Terveystieto 153 7.10 Uskonto 162 7.10.1 Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät...162 7.10.2 Evankelisluterilainen uskonto...162 7.10.3 Ortodoksinen uskonto...169 7.10.4 Muut uskonnot...173 7.12 Elämänkatsomustieto 173 7.13 Historia 181 7.14 Yhteiskuntaoppi 185 7.15 Musiikki 187 7.16 Kuvataide 191 7.17 Käsityö 198 7.18 Liikunta 206 7.19 Kotitalous 213 7.20 Valinnaiset aineet 217 3

8.1 Arviointi opintojen aikana 237 8.2 Päättöarviointi 244 8.3 Todistukset 245 LIITTEET...248 VIRIKEMATERIAALIT...248 4

1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma koostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista vuosiluokille 1 9 sekä Tampereen kaupungin kuntakohtaisesta osiosta. Kuntakohtaiset osiot on kirjoitettu kursiivilla ja erotettu valtakunnallisesta osiosta Tampereen kaupungin logolla. Koulut täydentävät valtakunnallisia ja kuntakohtaisia osioita koulukohtaisilla osioilla. Koulun opetussuunnitelma koostuu valtakunnallisesta, kuntakohtaisesta ja koulukohtaisesta osioista. Tampereella kuntakohtaista opetussuunnitelmaa täydentävät koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman hyväksyy koulutuslautakunta. Koulun opetussuunnitelman, samoin kuin opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman, hyväksyy koulun rehtori. Rehtori vastaa opetussuunnitelman laadinnasta ja ajan tasalla pitämisestä. Opetussuunnitelman laadinnassa opettajilla on mahdollisuus kehittää työtään ja tuoda esille asiantuntijuutensa. Opetussuunnitelmatyö on jatkuvaa opetuksen ja koulun kehittämistä. Opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä perusopetusalueen koulujen, esiopetuksen ja päiväkotien kesken. Rehtori hyväksyy lähipäiväkotien opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman. Opetussuunnitelmien synkronointi ja toiminnallinen yhteistyö päiväkotien 5

kanssa sisältyvät koulujen ja päiväkotien yhteistyösuunnitelmiin. Yhtenäisen perusopetuksen aluekohtaiset ratkaisut, erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa sekä moniammatillinen yhteistyö, näkyvät kunkin koulun opetussuunnitelmassa. Ristinarkun koulun opetussuunnitelman koulukohtaiset osiot on kirjoitettu Times New Roman-fontilla ja erotettu kaupungin opetussuunnitelmasta Ristinarkun koulun logolla. Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy linkkejä teksteihin, jotka kertovat tarkemmin Ristinarkun koulun toiminnasta. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 6

1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelman toteutumisen arviointi on kuntakohtaisen, koulukohtaisen sekä oppilaskohtaisen opetussuunnitelman arviointia. Arviointi voi olla sekä itsearviointia että ulkopuolista arviointia. Arvioinnin tarkoitus on kehittää työyhteisön ja opettajan toimintaa. Oppilaan itsearviointiin liittyvien taitojen kehittäminen on tärkeä pedagogisen kehittämisen kohde. Sen tulee olla oppilaan ikäkauden ja kehitystason mukaista ja tähdätä taitojen asteittaiseen kehittymiseen. Opetussuunnitelman arvioinnin kohteena ovat siinä määritellyt sisällöt ja tavoitteet, käytetyt toimintamenetelmät sekä oppilaan tietojen ja taitojen kehitys tavoitteisiin nähden. Kullakin yksiköllä voi olla omiin erityispiirteisiin tai painotuksiinsa liittyviä tavoitteita, joiden toteutumista on myös arvioitava. Arviointikohteet voivat myös vaihtua vuosittain. Koulu osallistuu koulutuslautakunnan laatimien arviointikohteiden mukaiseen arviointiin. Tarkempi arvioinnin ohjeistus sisältyy kuntakohtaiseen arviointisuunnitelmaan. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman yhteydessä. Opetussuunnitelma on tärkein koulun kehittämisen väline. Arviointisuunnitelma Koulun itsearviointi on opetussuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia. Arviointi on jatkuva prosessi. Arviointia tehdään pitkin lukuvuotta ja keväällä käytetään opettajien veso-koulutuspäivää arviointitiedon kokoamiseen ja opetussuunnitelman päivitykseen. Opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa tarkennetaan lukuvuosittain, mitä arvioidaan, miten arvioidaan ja kuka arvioi sekä ko. lukuvuoden arvioinnin erityiskohde. Kohde Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat Mm. arvopohja, tuntijako, painotus Opetuksen toteutuminen Oppimiskäsitys Mm. oppimaan oppiminen, oppimis- ja työskentelytavat Oppimisympäristö Mm. fyysisen ympäristön terveellisyys, turvallisuus ja viihtyvyys sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintaympäristön avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri 7

Toimintakulttuuri Mm. arjen huolenpito, koulun ilmapiiri, oppilaiden ja opettajien vuorovaikutus, koulun pelisäännöt ja toimintatavat Työtavat Monipuolisuus, viestinnällisyys Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet, oppiaineiden ops:t Opiskelun yleinen tuki ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Mm. kodin ja koulun yhteistyö, tukiopetusjärjestelyt, oppilashuollon yleinen toimivuus, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus- ym. järjestelyt Oppilaan arviointi Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppilaan itsearviointia on käsitelty kappaleessa 8 Oppilaan arviointi. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 8

Toiminta-ajatus Ristinarkun koulu on jatkuvasti kehittyvä, korkeatasoista peruskoulutusta antava ja monipuolisia yleissivistäviä opintomahdollisuuksia tarjoava oppilaitos. Erityisesti painotetaan oppilaan myönteistä suhtautumista itseensä, toisiin ihmisiin, työhön ja ympäristöön. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. Perusopetuksessa pyritään tukemaan lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä kannustamaan lasta omatoimisuuteen ja vaikuttamiseen. Opetuksessa korostetaan vuorovaikutteisuutta, kehitetään osallistuvaa oppimista ja opetellaan tunteiden ja kokemusten jakamista. Toiminta toteutetaan niin, että se tuottaa kasvun ja oppimisen iloa ja halua omaehtoiseen oppimiseen. Oppilaita opetetaan ilmaisemaan mielipiteitään ja heidät otetaan mukaan päätöksentekoon. Opetuksessa turvataan aikuisen läsnäolo ja riittävä huolenpito sekä puututaan nopeasti kiusaamiseen ja lastensuojelun tarpeessa olevan oppilaan tilanteeseen. Oppilaita kasvatetaan vastuuntuntoon ja toisten huomioon ottamiseen. Oppilaan osallistumista itseään koskevien asioiden käsittelyyn tuetaan. Koululle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi koulun on pyrittävä yhteistoimintaan oppilaan elämään vaikuttavien muiden tahojen kanssa. Vanhempien lisäksi näitä ovat mm. kunnan eri hallintokunnat, seurakunnat, poliisi, sairaalat, eri järjestöt ja yhteisöt sekä yritykset. 9

LIITE 9 Ristinarkun koulun tavallisimpia yhteistyötahoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. 10

2.3.1 Ruotsinkielinen opetus Tampereella on erillinen ruotsinkielinen opetussuunnitelma, joka pohjautuu Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Opetusta järjestetään vuosiluokilla 1 4 Ruotsinkielisessä koulussa. Vuosiluokkien 5 9 opetuksen järjestää Svenska Samskolan. 2.3.2 Vuosiluokittain jaetut tavoitteet ja sisällöt tai vuosiluokkiin jakamaton järjestelmä Tampereella kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän mukaisesti. Lainsäädäntö mahdollistaa myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää voidaan käyttää oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti. Mikäli koulu valitsee vuosiluokkiin sitomattoman järjestelmän, määritellään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa opiskelujaksojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikäytännöt. Opinnoissa edistyminen pohjautuu silloin järjestelmään, jossa opiskelun tavoitteet on jaettu opintokokonaisuuksiin, jotka eivät muodostu lukuvuosista. Jaksojen laajuus voi vaihdella. Olennaista on, että eteneminen on tavoitteellista ja opetussuunnitelmaan pohjautuvaa. Silloin, kun käytetään vuosiluokkiin sitomatonta opetuksen järjestelyä, oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman avulla oppilaan erityisluonne oppijana voidaan ottaa yksilöllisemmin huomioon. Oppimissuunnitelman käyttö ja hyödyntäminen mahdollistavat paitsi lievää erityistä tukea tarvitsevien lasten paremman huomioon ottamisen, myös erityislahjakkaiden lasten erityistarpeiden huomioon ottamisen. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelman avulla voidaan konkreettisesti sopia kodin ja koulun vastuista oppilaan kehityksen tukemisessa ja antaa vastuuta myös oppilaalle itselleen. Vuosiluokkiin jakamattomassa järjestelmässä oppimissuunnitelma on samalla lapsen henkilökohtainen opinto-ohjelma. Valinta vuosiluokkiin sidotun ja sitomattoman järjestelmän välillä on otettava huomioon oppilasarvioinnissa ja päätettäessä opinnoissa edistymisestä. Ristinarkun koulussa käytetään vuosiluokkiin jaettua järjestelmää. Kuitenkin erityistapauksissa voidaan yksittäisen oppilaan kohdalla käyttää vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää, jolloin laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma Tampereen kaupungin opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. 11

2.3.3 Perusopetuksen tuntijako Tampereen kaupungin perusopetuksen tuntijako Perusopetuksen eri oppiaineiden tai aineryhmien opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (= 38 oppituntia). Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9 Biologia ja maantieto 2 1 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 Terveystieto 0-1 1-2 0-1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 1 2 2 3 10 Taito- ja taideaineet yht. 6 6 8 8 9 9 58 Musiikki 1-1- 1-1- 1-1- 1 7- Kuvataide 1-1- 1-1- 1-1- 1-2 0-1 8- Käsityö 1-1- 1-1- 2-2- 3 11- Liikunta 2-2- 2-2- 2-2- 2 2 2 18- - Kotitalous - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 3 - Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0-1 0-1 1 2 Valinnaiset aineet 0-2 5-7 5-6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19-19- 23-23- 25-25- 30-30- 30-224 Vapaaehtoinen A-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - 2 2 2 2 2 2 (12) Koululla on oikeus ylittää oppilaan vähimmäistuntimäärä annettujen resurssien rajoissa 2h/ vuosiluokka. Vuosiluokilla 5-6 oppilaan vähimmäistuntimäärä voidaan ylittää ainoastaan 1h/ vuosiluokka. - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. ( ) = Opetetaan valinnaisena. 12

Ristinarkun koulun tuntijako 1.8.2004 alkaen Aine 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9 A-kieli 2 3 3 8 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 10 Biologia ja maantieto 2 2 3 7 Fysiikka ja kemia 2 3 2 7 Terveystieto 1 2 0 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 3 Historia 2 2 4 Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Käsityö 3 3 Liikunta 2 2 2 6 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 0,5 6,5 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 30 30 30 90 Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 6 Valinnaisuus: 0,5 h 7.-luokalla, 3 x 2 h 8.-9.-luokilla + 1 x 0,5 h 8.-luokalla Vapaaehtoinen A-kieli vähentää vastaavalla tuntimäärällä valinnaisuutta 8.-9.-luokilla. Viestintäluokka: 8.-9.-luokalla on viestintätaitoa 2 viikkotuntia, joka on pois valinnaisuudesta. 13

2.3.4 Perusopetuksen opetussuunnitelmalliset painotukset Opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 3 6 vuosiluokilla 3 5 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan taitoja taideaineille osoitetusta tuntimäärästä. Vuosiluokilla 7 9 opetussuunnitelmalliseksi painotukseksi kutsutaan 6 10 vuosiviikkotunnin ylitystä oppiaineen minimitasoon nähden. Jos oppiaineen tuntimäärä perusopetuksen tuntijaossa vuosiluokilla 7 9 on vähintään kahdeksan vuosiviikkotuntia, ylitys voi olla edellä mainittua pienempi. Mikäli oppiainetta ei ole mainittu opetussuunnitelman perusteissa, minimituntimäärä voi olla 4 6 vuosiviikkotuntia. Painotukseen käytettävä tuntimäärä otetaan valinnaisille aineille osoitetusta tuntimäärästä. Opetussuunnitelmallinen painotus on koulutuslautakunnan hyväksymä, ja se voi näkyä myös koulun muiden oppiaineiden työtavoissa, sisältöjen valinnoissa sekä didaktisissa ratkaisuissa. Viestintäpainotus Lukuvuodesta 2007-2008 alkaen ei enää oteta uusia viestintäluokkia. Viestintäpainotus jatkuu jo olemassa olevien viestintäluokkien kanssa lukuvuoden 2009-2010 loppuun saakka Yksi jokaisen luokka-asteen (7.-9.) luokista on pääsykokein valittu viestintäluokka. Tällä luokalla on 8. ja 9. luokilla pakollisena opintokokonaisuutena viestintätaito. Eri oppiaineissa viestintää painotetaan työtavoissa, sisältövalinnoissa ja didaktisissa ratkaisuissa. Viestintäopetuksen toteutumisesta kerrotaan tarkemmin oppiainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Viestintäpainotus toteutuu myös koulun valinnaisainetarjonnassa. 7. luokalla on 0,5 vuosiviikkotuntia tietotekniikkaa ja viestintätekniikan perusteita sen mukaan, kumpaa oppilas haluaa painottaa. 8. luokalla tarjottavat 0,5 vuosiviikkotunnin valinnaiskurssit ovat viestinnällisiä. Lisäksi kaikille koulun oppilaille tarjotaan mahdollisuus valita viestintätaitoa pitkänä valinnaisaineena. 14

Ristinarkun koulun tuntijako 31.7.2010 saakka Viestintäpainotus Aine R7 R8 R9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 3 9 A-kieli 2 3 3 8 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 10 Biologia ja maantieto 2 2 3 7 Fysiikka ja kemia 2 3 2 7 Terveystieto 1 2 0 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 1 3 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 3 7 Musiikki 1 1 Kuvataide 2 2 Kuvataide - viestintätaito 2 2 4 Käsityö 3 3 Liikunta 2 2 2 6 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,50,5 1 2 Valinnaiset aineet 0,54,5 4 9 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 30 30 30 90 Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 6 Valinnaisuus: 0,5 h 7.-luokalla, 3 x 2 h 8.-9.-luokilla + 1 x 0,5 h 8.-luokalla Vapaaehtoinen A-kieli vähentää vastaavalla tuntimäärällä valinnaisuutta 8.-9.-luokilla Viestintäluokka: 8.-9.-luokalla kuvataidetta (viestintätaitoa) 2 viikkotuntia, joka on pois valinnaisuudesta 2.3.5 Kieliohjelma ja perusopetusalueiden A-kielten polut Kieliohjelmassa ja poluissa kolmannelta vuosiluokalta alkavasta vieraasta kielestä käytetään nimitystä A1-kieli ja neljänneltä vuosiluokalta alkavasta vapaaehtoisesta vieraasta kielestä nimitystä A2-kieli. A-kielten tavoitetaso on perusopetuksen päättyessä sama. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkavasta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli. Perusopetuksen kieliohjelmasta on nähtävissä, mitä kieliä Tampereen kaupungin peruskouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kielenopetusryhmän perustamisen edellytyksenä on se, että kielen valinneita oppilaita on riittävästi. Jos oppilas valitsee niin sanotun harvinaisen kielen, hän voi joutua vaihtamaan koulua tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan. 15

Oppilaan oikeutta esiopetuksesta lähtien yhtenäiseen opetussuunnitelmalliseen kokonaisuuteen on pyritty tukemaan kielipolkujen avulla. Kielipolut on muodostettu siten, että vuosiluokkien 7 9 kouluissa sekä niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 6 kouluissa on sama A-kielten tarjonta. Huoltajat ja oppilas näkevät kielipoluista, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englannin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-kielenä jokaisessa Tampereen peruskoulussa. 2.3.6 Vapaaehtoisen A-kielen keskeyttäminen ja vaihtaminen Vapaaehtoinen A-kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti, sen jälkeen kielivalinta on sitova koko peruskoulun ajan. Hyväksyttäväksi vapaaehtoisen A-kielen keskeyttämisperusteeksi katsotaan virhevalinta, joka perustuu puutteellisiin kielen oppimisedellytyksiin yleisiin oppimisvaikeuksiin terveydellisiin syihin tai oppilaan koulunkäyntiä ratkaisevasti vaikeuttavaan elämäntilanteeseen. Menettelytapa keskeytystä haettaessa huoltajan esittämä kirjallinen pyyntö opettajien kuuleminen asiantuntijalausunnot harkinnan mukaan. Mahdollisen keskeyttämispäätöksen tekee rehtori asianosaisia kuultuaan. 16

Lanula 14.06.2007, 84 KIELIOHJELMA JA PERUSOPETUSALUEIDEN A-KIELTEN POLUT KIELIOHJELMA A1-KIELI 3-9 luokilla 16 h EN, SA, RA, RU, VE A2-KIELI 4-9 luokilla 12 h EN, SA, RA, RU, VE, ES (vapaaehtoinen A-kieli) B1-KIELI 7-9 luokilla 6 h - RU, LA B2-KIELI 8-9 luokilla 4 h SA, RA, LA, VE, ES, IT (valinnainen kieli) A-KIELTEN POLUT Kielipolkujen etu on, että - laaja kieliohjelma toteutuu - ryhmiä muodostuu myös ns. harvinaisempiin kieliin, kun niiden opiskelu on keskitetty vain muutamiin kouluihin - huoltajat ja oppilas näkevät, opetetaanko haluttua kieltä omassa koulussa vai joutuuko oppilas vaihtamaan koulua (A1-kieli) tai käymään kielenopetuksessa toisessa koulussa (A2-kieli) - huoltajat ja oppilas näkevät jo kielivalintaa tehdessään, missä vuosiluokkien 7-9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Jokaisessa koulussa on mahdollisuus opiskella englantia A-kielenä. LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET AMURI A2 SA AMURI A2 SA A2 RA A2 RA A2 ES A2 ES ALEKSANTERI A1 SA PYYNIKKI A1 SA A1 RA A1 RA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA PISPA A2 RA 17

LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET ETELÄ-HERVANTA A1 SA ETELÄ-HERVANTA A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA A2 VE A2 VE POHJOIS-HERVANTA A1 SA POHJOIS-HERVANTA A1 SA A2 SA A2 SA KANJONI A2 SA HÄRMÄLÄ A1 SA HATANPÄÄ A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA PELTOLAMMI A1 SA A2 SA KAUKAJÄRVI A1 SA KAUKAJÄRVI A1 SA A2 SA A2 SA ANNALA A1 SA KARONEN A1 SA A2 SA TAKAHUHTI A1 SA RISTINARKKU A1 SA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA MESSUKYLÄ A1 SA A2 SA A2 RA LINNAINMAA A1 SA LINNAINMAA A1 SA A2 RU A2 RU A2 SA A2 SA KÄMMENNIEMI A1 SA KÄMMENNIEMI A1 SA A2 SA A2 SA OLKAHINEN A1 SA A2 RU A2 SA A2 RU SORILA A1 SA A2 SA A2 RU TERÄLAHTI - JOHANNES A1 SA KLASSILLINEN A1 SA A1 VE A1 VE A2 SA A2 SA VEHMAINEN A1/A2 SA (lv. 2007-2008 valinnat) A2 RU ATALA A1 SA TAMMERKOSKI A1 SA A2 SA A2 SA TAMMELA A1 SA A2 RA A2 SA A2 RA 18

LUOKAT 1-6 A-KIELET LUOKAT 7-9 A-KIELET LAMMINPÄÄ A1 SA TESOMA A1 SA A2 SA A2 SA TESOMAJÄRVI A1 SA A2 RU A2 SA A2 RU HARJU A2 SA KAARILA A2 SA HYHKY A2 SA KALKKU - RAHOLA A2 SA LENTÄVÄNNIEMI A1 SA LIELAHTI A1 SA A1 RU A1 RU A2 RU A1 RA LIELAHTI A1 SA A2 SA A1 RA A2 RU A2 SA JÄRVENSIVU - SAMPOLA A1 SA TAMMELA (ei ku) A1 SA A1 RU A2 SA A1 RA A2 RA A2 SA KOIVISTO A1 SA A2 RU A2 SA A2 RA SAMPO A1 SA SAMPO A1 SA A2 RU A1 RA KISSANMAA A1 SA A2 RU A1 RA A2 SA A2 RU LEINOLA A1 SA A2 SA A2 RU NEKALA A1 SA NORMAALIKOULU A1 SA A1 RA A1 RA A2 SA A2 SA A2 RA A2 RA 19