Valtatie 3 hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 Tien merkitys Valtatie 3 on maamme tärkeimpiä valtateitä, koska se yhdistää Suomen etelä-pohjoissuunnassa. Kolmostie on Helsingin ja Norjan Mo I Ranan yhdistävä E12 eli Eurooppatie 12. Kolmostie sisältyy EU:n päättämiin pääliikenneväyliin (Ten-T, kattava verkko) sekä liikenne- ja viestintäministeriön 2018 vahvistamaan valtakunnalliseen runkoverkkoon. Runkoverkkopäätöksessä valtio on asettanut tärkeimmille teille palvelutasotavoitteet. Päätöksessäkin todetaan, että vt3 ei nykyisin täytä asetettuja tavoitteita. Suurin osa kolmostietä muodostaa Suomen kasvukäytävän, joka on maamme suurin yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue (www.suomenkasvukaytava.fi) Merkitykseltään kolmostie on - Suomen ruokatie, jonka kautta maamme kasvukeskukset saavat monet elintarviketeollisuuden tarvitsemat tuotteet. Elintarviketeollisuuden alkutuotannon ja tuotteiden kuljetukset Länsi- Suomesta ja Pohjanmaalta ovat kulkevat kolmostietä pitkin. - Viennin runkoväylä, joka yhdistää suuren osan vientiteollisuudestamme satamiin. Pohjanmaan maailmanluokan energiaklusteri ja Pirkanmaan vahva konepajateollisuus käyttävät kolmostietä erikoiskuljetusten runkoreittinä. Investointi kolmostiehen on investointi Suomen kilpailukykyyn ja työllisyyteen, koska vientiteollisuutta haittaavat liikenteen pullonkaulat ovat nykyisin rasite teollisuuden kustannuskilpailukyvylle ja kuljetusten toimintavarmuudelle. Tavarakuljetuksista 85 % kulkee maanteitse. Tiesuunnitelmat
Kolmostielle on valmiit, heti toteuttamiskelpoiset tiesuunnitelmat Tampere - Vaasa välillä. Liikennevirasto on hyväksynyt Hämeenkyrön ohitusta koskevan tiesuunnitelman 2016. Tiesuunnitelma koskee valtatie 3:n parantamista Hämeenkyrön kohdalla Kyröskosken ja Hanhijärven välillä. Väylävirasto: https://vayla.fi/pirkanmaalla-suunnitteilla/vt-3-tampere-vaasa#.xjb5axrkuha Väyläviraston sivuilla on todettu: Valtatie 3 kuuluu Suomen tärkeimpään päätieverkkoon, jolle asetettu muita pääteitä korkeampi laatutavoite ei tällä hetkellä toteudu Tampereen ja Vaasan välisellä valtatieosuudella. Liikenne tiellä kasvaa, mutta liikenneturvallisuus heikkenee. Tampereelta Vaasaan johtavana yhteysvälinä Valtatie 3:lla on suuri merkitys etelä-pohjoissuuntaisen henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kuljetuksille ja joukkoliikenteelle. Tampereen ja Vaasan välillä Valtatie 3 ei moneltakaan tieosuudeltaan vastaa liikenneolosuhteiltaan nykyaikaisia vaatimuksia. Tie on kaikilla liikenneturvallisuuden tunnusluvuilla mitattuna selvästi muita valtateitä vaarallisempi. Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat Tampereen ja Ikaalisten välillä sekä tieosuuden taajamien kohdilla. Liikenteen sujuvuudessa suurimmat puutteet ovat Hämeenkyrössä, sekä Ikaalisten ja Parkanon taajama-alueilla. Tavoitetilassa valtatie 3 on sujuva ja turvallinen, jossa vilkkaat osuudet ovat nelikaistaisia ja tärkeimmissä liittymissä on eritasoliittymät. Tavoitteena on valtakunnallisten elinkeinoelämänkuljetusten matka-ajan minimointi ja täsmällisyys vaarantamatta liikenneturvallisuutta. Hankkeen suunnitelmavalmiutta on parannettu siten, että hankkeen toteuttaminen olisi mahdollista käynnistää välittömästi. Hankkeen toteuttamisajankohdasta päätetään liikennepoliittisessa selonteossa. Nyt 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2020. Valtatie 3:n ensimmäisen vaiheen kehittämishanke parantaa huomattavasti liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tien ongelmallisimmilla jaksoilla. Myös kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteet paranevat. Hanke parantaa kolmostien valtakunnallista ja maakunnallista asemaa ja sillä on paljon positiivisia vaikutuksia kolmostien liikenteelle sekä tien vaikutusalueen kunnille, yrityksille ja asukkaille. Merkitys Hämeenkyrön kunnan kannalta Valtatie 3 linjauksen muutosta on suunniteltu jo 1950-luvulta alkaen. Uuteen tielinjaukseen on suunnitelmallisesti varauduttu kaavoituksessa ja kunta on hankkinut omistukseensa 300 ha maata tielinjan alueelta. Siitä ainakin puolet voidaan jo hyödyntää liikepaikkarakentamisessa ja teollisuustontteina. Suunniteltu uusi tielinja on nyt rakentamatonta ja sen läheisyys on nykyisin rakentamisrajoitusten alaista. Hämeenkyrön kunnan keskeltä menevää tielinjausta ei pystytä kehittämään niin kauan, kun rakentamispäätöstä ei ole olemassa. Heti kun investoinnin tarvitsema rahoituspäätös saadaan, uuden tien vaikutusalueiden kehittäminen pääsee alkamaan. Vastaavasti Hämeenkyrön kehittäminen ei etene myöskään nykyisen valtatien varressa. Jos varmuus tielinjan siirrosta tulee, monet jo kaavoitetut asuinalueet väylän varrella pääsevät etenemään ja uutta rakentamista voidaan osoittaa lähelle palveluita ja tieverkkoa, jossa liikennemäärä ja sen meluhaitat
vähenisivät oleellisesti. Nykytilanne haittaa Hämeenkyrön elinkeinoelämän ja asumisen kehittämistä monin tavoin ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Ohitustie, joka nimestään huolimatta kulkee kunnan taajamarakenteen keskeltä, tekee myös nopeasti ohittavan liikenteen sujuvammaksi. Kiinnostus ja mahdollisuus pysähtyä heräteostoksille sillon vähenee. Kunta tiedostaa tämän riskin ja on valmis yhdessä yrittäjien kanssa hakemaan siihen ratkaisuja. Liikennevirran tavoittamiseen ja ohjaamiseen löytyy monia keinoja. Tienvarsimainonta, mobiiliopasteet, navigaattoreista löytyvät palvelut ja muut uudet tavat on otettava tehokkaampaan käyttöön. Yrityksen maine ja tunnettuus ovat kuitenkin tärkeämpi vetotekijä kuin vain vierestä ohittava liikenne. Vaikka ohittava vaikutus on uhka, nykyisen ja uuden väylän vaikutusalueelle rakennettavat uudet liikepaikat, työpaikat ja asunnot ovat suurempi hyöty kuin ohittava liikenne. Entä jos mitään ei tehdä Väyläviraston mukaan: Valtatie 3:n keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) yhteysvälin linjaosuuksilla on nykyisin 2 500 16 900 autoa vuorokaudessa. Vuoteen 2040 mennessä keskimääräisen vuorokausiliikenteen ennustetaan kasvavan 2 800 24 700 autoon vuorokaudessa. Liikenne tiellä kasvaa, mutta liikenneturvallisuus heikkenee. Nykyisen valtatien varrelta puuttuvat nykyaikaiset pohjavesisuojaukset, jotka on nyt saatu rakennettua Kyröskosken eritasoliittymän alueelle. Tiellä kulkee paljon vaarallisia kemikaaleja päivittäisen arkiliikenteen seassa. Nykyisen tien perusparantamisesta nykyiselle paikalle ei ole minkäänlaista suunnitelmaa. Lisätietoja antaa: Antero Alenius Kunnanjohtaja Hämeenkyrön kunta 050-68192
Muita kannanottoja Pirkanmaan liiton keskeiset hallitusohjelmatavoitteet 2019-2023 VT3:n yhteysväli Tampere-Vaasa Suomen kasvukäytävällä: heti rakentamiseen ST-hankintamallin käyttäminen, jolloin Kyröskosken eritasoliittymän rakentamisesta päästään suoraan Hämeenkyrön ohitustien rakentamiseen vuosina 2019-2021. Rahoitustarve 65 m. Maakuntaliittojen yhteinen kannanotto Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan maakunnat peräänkuuluttavat hallitukselta nopeita toimia valtatie 3:n investointien toteuttamiseksi Tampere Vaasa -välillä: https://www.pirkanmaa.fi/blog/2019/03/04/maakunnat-peraankuuluttavat-hallitukselta-nopeita-toimiavaltatie-3n-investointien-toteuttamiseksi-tampere-vaasa-valilla/ Tampereen kauppakamarin vaikuttamissuunnitelma 2019 Sujuva työmatkaliikenne ja laadukkaat väylät takaavat kilpailuedun. Pirkanmaalle tärkeät tiehankkeet toteutetaan. Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen ja valtatie 9 parannukset välillä Alasjärvi-Orivesi lisäävät työmatkaliikenteen ja elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta. Tehtaanjohtaja Petri Huiko Metsä Board (Uutisoiva 19.3.2019) Parempi tie sujuvoittaisi Eduskuntavaalien lähestyessä kolmostien parantamisen rahoitus on taas keskustelussa pinnalla. Ei valtatien parantaminen missään nimessä huono uutinen olisi. Parempi tie sujuvoittaa niin työntekijöiden kuin raaka-aineiden ja lopputuotteidemmekin liikkumista, Huiko sanoo. Tehtaalla käy päivittäin 50 60 ajoneuvoyhdistelmää, jotka tuovat polttoainetta biovoimalaan, raaka-aineita tehtaalle ja kuljettavat kartonkirullia tehtaalta vientisatamiin ja asiakkaille. Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI