Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto
Lapsuuden sotavuosien kokemuksista vuosina 1939-1945 ja niiden merkityksistä aikuisuudessa Tarkennetaan tutkimushenkilöiden elämänvaiheita Tavoitteena on etsiä elämänkokemuksia ja malleja Voimavarat ryhmitelty kolmeen ryhmään: 1. perhe, 2. koulunkäynti ja 3. ammatillinen koulutus ja työnteko Tavoitteena löytää vastauksia kysymyksiin: 1. Millaista sota-ajan lapsuus oli? 2. Miten lapsuuden kokemukset vaikuttivat aikuisuuteen?
Aineisto kerättiin vuosien 2011-2013 aikana Haastattelemalla teemahaastattelun keinoin ja analysoimalla kirjoitettua muistelua Mukana 29 tutkimushenkilöä Osa tutkimushenkilöistä halusi, että heidän nimensä ei tule julkisuuteen
Elämänhistorian tehtävänä on tulkita ihmisten elämäntarinoita ja tavoittaa ymmärrys tutkimuskohteesta - Se on prosessia, jossa eletty elämä muutetaan muistinvaraisesti kertomuksiksi Elämänkulku on historiallisten tapahtumien, aikaisempien elämänkokemusten vaikutusten ja nykyisyyden vuorovaikutusta - Siihen liittyy myös henkilökohtaiset ratkaisut ja valinnat, joita yksilö on tehnyt elämänsä aikana
Aikaisempien tutkimusten mukaan lapsille kehittyy tietynlainen taito selviytyä negatiivisista kokemuksista - Osalla taito on vahva ja he pystyvät katsomaan eteenpäin elämässään ja hyödyntämään tätä myös aikuisuudessa.
MILLAISTA SOTA-AJAN LAPSUUS OLI?
Että olihan se sitte outoa, kun yhtäkkiä siinä oltiinki vain me lapset ja äiti. Ja kauhia huoli tietenki, että miten isän ja veljien käy sielä rintamalla.
Pula-ajan vaikutus arkeen Koulunkäyntiä ja työn tekemistä Leikin merkitys Toisista huolehtiminen Äitien kiireellisyys Sotaorpous ja sen tuomat haasteet Luotettavan aikuisen läsnäolon tärkeys Miehet kotiin rintamalta Lasten elämä muuttui ja perheidylli rikkoontui: sotalapseksi ulkomaille, orpokotiin tai sukulaisiin, vieraaseen perheeseen
Se suru oli ihan kamala. Että ei sitä siihen aikaan ollut kriisiryhmiä, vaikka olisi tarvittukin. Siitä alko pitkä ja hiljainen suruaika. Äiti yritti meitä lapsia siltä surulta varjella ja me lapset tietenki äitiä. Minä olin vanhimpana lapsena mielestäni vastuussa kaikkein eniten. Nyt kun ajattelen sitä jälkeenpäin, niin olin kyllä itsekin vielä lapsi, kymmenen tai yhdentoista vanha.
MITEN LAPSUUDEN KOKEMUKSET VAIKUTTIVAT AIKUISUUTEEN?
Ehjän, rakastavan ja huolehtivan perheen idylli jäi usealla tutkimushenkilöllä haaveeksi Lapsuuden kokemusten myötä oman perheen merkitys ja harmonia korostui: Elämäni on ollut ankeasta lähtökohdasta huolimatta onnellinen. Ja olemme saaneet antaa lapsille turvallisen kodin ja kasvuympäristön.
Turvallisen aikuisen läsnäololla ja kannustavalla kasvatuksella oli merkitystä myöhemmälle elämälle: lapsena koettu malli siirtyi eteenpäin Hyvät suhteet aikuiseen/aikuisiin suojasivat muuten kaoottiselta elämäntilanteelta sota-aikana Lapset näkivät aikuisen mallin muun muassa työn teossa Myös lapset pitivät huolta toisistaan: heistä kasvoi vastuuntuntoisia ja lähimmäisistä huolta pitäviä
Sotaorvoille myönnettiin taloudellista tukea ammatilliseen kouluttautumiseen: Sotaorpous toi tavallaan koulunkäynnin mahdollisuuden ja pääsin hyvään ammattiin. Avun jakaminen ja saaminen oli käytäntönä kirjava: Mielestäni olisi pitänyt olla tarkemmat tiedot koulutuksen suhteen. Tietoa ei annettu, tai se ei kaikille tullut selväksi, koulut jäivät nuorena käymättä.
Vanhemman tuen merkitys koulunkäyntiin hakeutumisessa: Isäpuoli olisi halunnut kasvattaa minusta työmiestä, mutta äiti oli kuitenkin vahvasti meidän lasten koulunkäynnin kannalla ja sai tahtonsa läpi. Opettaja kehotti jatkamaan opintoja eteenpäin. Oma sinnikkyys Itsestä se on kiinni ja omasta ahkeruudesta, että menin opintielle.
Oli myös taitojen oppimista myöhempää elämää varten: Kaikkia taitoja, joita opin lapsena ja nuorena, olen joutunut soveltamaan myöhemmässä elämässä. Vaikutti aikuisuuden valintojen pohtimiseen jo varhain: Kovaa työtä se oli ja muistan kuinka väsynyt olin iltaisin. Se metsätyö oli niin raskasta, että ajatukset helpommasta tulevaisuudesta ja koulujen käynnistä alkoivat mietityttää jo silloin. Opetti, että kouluja käymätön pärjäsi kovalla työnteolla elämässä: Kun Suomesta loppuivat työt, lähdettiin Ruotsiin.
Jo lapsena minua alkoi vaivaamaan unettomuus, joka jatkuu edelleen. Uskoisin sen olevan seurausta siitä, että ei saatu olla oikein lapsia, vaan aikuisten murheista osa sälytettiin lasten harteilla. Vanhempieni menettäminen on vaikuttanut siihen, että pelkäsin isovanhempien menettämistä ja myöhemminkin olen pyrkinyt turvaamaan elämääni. Koettelemukset lapsuudessa ovat vahvistaneet minua kestämään myöhemmin elämässäni vastaan tulleita vastoinkäymisiä. Lapsuuden koettelemukset ovat tehneet minusta vahvan niin etteivät aivan pienet asiat heilauta minua.
Vaikeat tai erittäin haasteelliset elämänolosuhteet eivät yksinomaan määrää tulevaisuuden suuntaa negatiiviseen suuntaan Osa tutkimushenkilöistä selviytyi lapsuuden negatiivisista kokemuksista paremmin kuin toiset: osalla taito kääntää negatiiviset tapahtumat voimavaraksi, oli vahvempi kuin toisilla Yksilön omat, sekä ympäristön voimavarat toimivat tutkimushenkilöiden hyvinvointia tukevina tekijöinä
Sain sitkeyttä vaikeista lapsuusvuosistani ja olen sen avulla saavuttanut elämässäni suuria asioita.