KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry

Samankaltaiset tiedostot
Koulu sijoitetun lapsen silmin

KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun. Christine Välivaara

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

Sijoitettu lapsi koulussa SISUKAS-toiminta

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa

Investointi sijaisvanhempaanparas

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

SISUKAS PROJEKTI

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät

Älyänkö tunteet? apukäsi tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamiseen Itä-Suomen oppimisentuenpäivät, , Kuopio

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kun sisälle sattuu. - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana. Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Mielenterveys voimavarana

Pikkulapsen seksuaalisuus

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Nuoret takuulla kuntoon

KOULUN KEINOT PSYYKKISESTI OIREHTIVAN LAPSEN TUKEMISESSA. Anu Kokkonen Konsultoiva erityisluokanopettaja, lastenpsykiatrinen sairaalaopetus, Mikkeli

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle


Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

VARAVOIMAA FARMARILLE

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Mielenterveys voimavarana

IHAN IHOLLA! - sijaisvanhempien teemallinen kasvuryhmä

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Tehdään yhdessä! Tukea nopeasti, monitoimijaisuutta tarpeen mukaan

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Kohtaamisen kolme E:tä

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

OLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Kokemusten kestävä kehittäminen lastensuojelussa Marjatta Bardy. Pesäpuu ry:n Lähemmäs projektin aloitusseminaari Ostrobotnia Helsinki

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Perhe on enemmän kuin yksi

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa

Transkriptio:

KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry

Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa?

Jos arki on koko ajan pelkkää selviytymistä ja sen miettimistä onko fyysisesti tai henkisesti turvassa, niin ei vaan pysty oppimaan vaikka matikkaa. - sijoitettu nuori

Sijoitettujen nuorten ajatuksia koulusta Muutot, koulun vaihdot Leimaaminen, erilaisuus Opettajien asenteet, sokeus Huono tiedonkulku Kiusaaminen, väkivalta, päihteet Pelko, yksinäisyys, arvottomuuden tunne, osaamattomuus, viha, ahdistuneisuus, avun puute Joustavuus, tuki, pienryhmät Välittäminen, ymmärtäväiset ja auttavat opettajat Luottamus, toiveikkuus Onnistumisen kokemukset Itsensä puolustaminen Kaverit, ohjaajat, sijaisvanhemmat Onnistuneet koulupalaverit Koulupolulla workshop, JKL, 9.2.19

Tunne-elämää ei voi erottaa oppimisesta Terveet ihmissuhteet ja kiintymys edeltävät oppimista. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu Aikuisen tärkein työkalu on edistää lapsen turvallisuuden tunnetta ja rakentaa luottamusta Christine Välivaara

Kiintymyssuhde on itsesäätelyn perusta Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa. Yhteiset kokemukset muuttuvat vähitellen lapsen sisäistämiksi tunne- ja itsesäätelytaidoiksi Haavoittavissa kasvuolosuhteissa kiintymyssuhde voi kehittyä turvattomaksi ja itsesäätelytaidot jäädä puutteellisiksi Christine Välivaara

Kognitiivinen timantti Laukaiseva tekijä Ajatukset Käyttäytyminen Tunteet Kehollinen reaktio Kuva: Collins-Donnelly (2013): Anxiety Gremlin

Epäluottamus, turvattomuus = estynyt oppiminen Kroonisessa stressissä hippokampus (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) kutistuu Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa Christine Välivaara

Aikuisen käyttäytyminen ja lapsen reaktio (Geddes 2006) Häiriöitä ehkäisevä aikuinen Jämäkkä Johdonmukainen Pitää oppilaasta, kunnioittaa Lapsi tuntee olonsa: Pidetyksi Kannustetuksi Luottavaiseksi Häiriöitä provosoiva aikuinen Napit vastakkain Nöyryyttää Asennoituu kielteisesti Lapsi kokee olevansa: Ei pidetty Epäonnistunut Ei luota aikuiseen Christine Välivaara

Aikuisen kiintymyskeskeinen asenne avaa luottamuksen lukkoja P layful- leikkisyys L ove - rakkaus A ccepting- hyväksyntä C urious uteliaisuus E mphatic - empaattisuus Aikuisen on avattava lapselle tila olla avoin haavoittuvuuksineen (Hughes 2011) Christine Välivaara

Pääperiaatteita kuuntele, odota, arvosta, selkiytä Vähennä: rangaistuksen sijaan lapselle apua syyllisyyden, häpean ja turhautumisen tunteiden käsittelyyn käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja ennakointia läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia, toivoa Christine Välivaara

Sijoitetuilla lapsilla on kohonnut riski: Alisuoriutumiseen Heikkoon koulumenestykseen Muita alempaan koulutustasoon ja ilman ammattia jäämiseen Psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin Teinivanhemmuuteen Riippuvuuksiin Itsetuhoisuuteen

Lastensuojelun, koulun ja lastenpsykiatrian yhdyspinnoilla haasteita Sijaishuoltopaikat ja koulut vaihtuvat Ongelmia tiedonkulussa, yhteistyössä Epäselvät roolit, vastuut ja käytännöt Lapset eivät saa tarvitsemaansa tukea Puuttuu tietoa ja osaamista Ongelmalähtöisyys ja leimaaminen Aikuisten uupuminen, kyynistyminen - monialaiset ammattilaiset työpajoissa

Sisukas rakentaa lasta kannattelevan verkoston SISUKAS- malli on sijaishuollon systemaattinen interventio (2-3 v.) sijoitettujen lasten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Konsultoiva, liikkuva tiimi (stt, erto, psykologi) kuntien apuna Pilotoitu Keski-Suomessa 2012-16 Levittäminen ja juurruttaminen käynnissä Yhteistyössä ruotsalainen Skolfam- verkosto

Sisukas lastensuojelun ja koulun yhdyspinnoilla www.sijoitettulapsikoulussa.fi

Sisukas- toiminnan vaikutukset tiedonkulku parani ja monialainen yhteistyö tiivistyi aikuisten valmiudet tukea sijoitettua lasta vahvistuivat lasten osallisuus lisääntyi, saivat yksilöllistä tukea myönteinen kehitys lasten oppimistuloksissa ja psyykkisessä hyvinvoinnissa suojaavien tekijöiden vahvistuessa selviytymiskyky paranee koulupudokkuus vähenee

Jaakon tarina

Materiaalit: www.sijoitettulapsikoulussa.fi ja verkkokauppa.pesapuu.fi

Rakkaus on lapsen kasvun lähde ja perustarve. Rakkautta on huolehtia siitä, että lapsi on turvassa, osallinen ja arvokas lastensuojelun palveluissa. Lastensuojelussa tarvitaan rohkeutta puhua rakkaudesta, ymmärtää sen merkitys lapsen elämässä. Rakkaus on tekoja.