Matalataajuinen äänivärähtelyhoito kliinisiä havaintoja, tutkimusta ja subjektiivisia kokemuksia Riitta Jukkola, MuM 3.1.2016 1 Johdanto Aloittaessani opintoni Sibelius-Akatemiassa noin 20 vuotta sitten muistan, kuinka Pitäjänmäen toimipisteen 4. kerroksessa oli huone, jossa oli fysioakustinen hoitotuoli ja luokan ovessa lista, josta saattoi itsenäisesti varata itselleen hoitoaikoja. Tuolin lähettyvillä oli muistaakseni jonkinlainen yksinkertainen ohje, kuinka tuolia säädetään eri voimakkuuksille ja jotakin yleistietoa asiasta. Menin tietenkin uteliaisuudesta kokeilemaan. Tuolissa lepäily ei suinkaan ollut rentouttava hetki raskaan kopissa harjoittelun lomassa, jollaiseksi se ehkä oli tarkoitettu itsenäisessä käytössä. Sen sijaan muistan, että tuolissa oleskelu toi mieleeni monenlaisia, lähinnä ahdistavalta tuntuvia muistoja ja ajatuksia, joita sitten urhoollisena, parikymppisenä ihmisenä yritin itsekseni selvitellä. Intuitiivisesti ja täysin ilman minkäänlaista tietoa siitä, millaisen laitteen kanssa olin tekemisissä, havaitsin, että fysioakustinen tuoli toi vahvemmin tajuntaani emotionaalisesti kuormittavia asioita. Olikin melkoinen oivallus lukea myöhemmin, että subjektiiviselle kokemukselleni on olemassa tieteellinen selitys: FA-menetelmä saa ihmisessä aikaan syvärentoutuneen, muuntuneen tietoisuuden tilan, jossa ego muuttuu vastaanottavaksi ulkoisille ja sisäisille stimulaatioille. Tämän seurauksena tietoisuuteen voi nousta muistoja ja tunteita, jotka ovat saattaneet olla tiedostamattomia vuosikausien ajan. 1 Musiikkiterapeutti Kimmo Pyhäluodon luennoilla tuli esille, että FA-menetelmän käytön jälkeen tulisi ehdottomasti olla vuorovaikutteinen tilanteen purkumahdollisuus terapeutin kanssa. Ei koskaan voida tietää, mitä FA-hoito kulloisenkin asiakkaan kohdalla nostaa pintaan, vaikka hoitoa annettaisiinkin esimerkiksi johonkin täysin fyysiseen vaivaan. Henkilökohtaisesti minua hieman hirvittää tietoisuus, että FA-tuoleja on hankittu Suomessa moniin paikkoihin ilman, että niiden käyttöä valvottaisiin tai edes monessa tapauksessa lainkaan osattaisiin käyttää oikealla tavalla. Omista kokemuksistani viisastuneena en suosittele kenellekään itsenäistä mahdollisuutta kokeilla hoitoa täysin yksinään. On FA-menetelmän arvostamista ja sen tehon tunnustamista myöntää, että vain koulutetut terapeutit ovat päteviä tarjoamaan tätä hoitoa. Luennoilla oli puhetta, että nykyään FA-tuolin tyyppisiä divaaneita myydään esimerkiksi kylpylöihin. Tässä tapauksessa ei ole ymmärretty lainkaan hoidon tehoa eikä sitä, kuinka suuresta keksinnöstä FA- menetelmässä on kyse, vaikka monia hoidon tehoja lienee erittäin vaikeaa todistaa tieteellisesti riittävän laajoilla otoksilla. Yksi syy on varmasti sekin, että kokemukset FA-hoidosta menevät usein ihmisen subjektiiviselle tasolle, jolloin keskenään vertailukelpoisen tutkimustiedon saaminen on vaikeaa. Toki aiheesta on olemassa tutkimustietoa. On vaarana, että kylpylä- ym. viihdekäyttö tekee FA-menetelmästä jonkinlaisen vain hieronta- ja rentoutuskäyttöön rinnastuvan välineen, mutta hoidon teho saattaa sitten tositilanteessa tuottaa yllätyksiä. FA-tuolissa olo ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan se voi toimia hyvänä stimulanttina esimerkiksi psykoterapeuttiselle hoidolle tai taideterapioille. 1 Punkanen 2004: 75.
2 Keskeiset käsitteet Fysioakustinen l. FA-menetelmä on suomalaisen Petri Lehikoisen keksintö, joskin samankaltaisia menetelmiä on mm. norjalaisella Olav Skillellä, joka on kehittänyt vibroakustisen terapian, jossa matalataajuista (30-120Hz) siniääntä yhdistetään musiikkiin terapeuttisessa tarkoituksessa. Yhdysvaltalainen Byron Eakin kehitteli äänivärähtelyterapian, josta kehittyi menetelmä Somatron. Somatron-menetelmä perustuu vibroakustiselle musiikille, ei siniäänelle. Somatronin kaltainen menetelmä on myös esim. yhdysvaltalaisen Kris Cheskyn kehittämä Music Vibration Table, jossa hoitopöytään kiinnitetyn värähtelykalvon kautta ohjataan kehoon musiikin synnyttämää värähtelyä. 2 Marko Punkanen toteaa, että FA-menetelmän teoreettinen pohja koostuu sirpaleisesta tiedosta, joka perustuu monien eri tieteenalojen piirissä tehtyihin tutkimuksiin ja kokeiluihin, ja hänen mukaansa FA-menetelmään liittyvää perustutkimusta tarvitaan vielä paljon lisää. 3 FA-menetelmässä käytetään puhdasta, matalataajuista siniääntä, joka sisältää vain yhden ääniaallon. Punkanen huomauttaa, että normaalit elinympäristömme äänet ovat ns. summaääntä, jossa useat ääniaallot sulautuvat toisiinsa. Matalataajuinen ääni on ääntä, joka värähtelee alueella 20-100Hz. Huilun ääni on on instrumenteista lähimpänä siniääntä. 4 Ääniraudasta tuleva ääni on siniäänen kaltainen, mutta mieleeni tulee myös suurten kirkkourkujen matalat jalkioäänikerrat, joiden huiluäänikerrat soivat matalilla taajuuksilla, ja ainakin pillejä virittäessä niiden värinä läpäisee koko kehon, esim. Subbass 16 ja Subbass 32.Nämä urkupillit ovat useiden metrien korkuisia. Yksittäinen jalkioäänikerta on kuin jättimäinen nokkahuilu, joka soi yhtä, viritettyä taajuutta ja sävelkorkeutta. Punkanen huomauttaa, että FA-hoidon aikana tapahtuu kolmenlaista värähtelyä: 1. FA-menetelmän tuottama värähtely 2. Em. värähtelyn aiheuttama resonanssivärähtely ihmisessä 3. Ihmisessä itsessään esiintyvä biologinen ja psykologinen värähtely. 5 Punkanen toteaa, että kaikki akustinen värähtely vaikuttaa ihmiseen, ja FA-menetelmässä akustista menetelmää käytetään kontrolloidusti fysiologisten muutosten tuottamiseen. 6 Ihmiskehon kudoksilla ja lihaksilla on omat ominaistaajuutensa, jotka resonoivat hyvin herkästi, kun niihin johdetaan tiettyä taajuutta. 7 FA-menetelmällä voidaan ilmeisesti vaikuttaa myös kehon keskeisiin hormoneihin, kuten oksitosiiniin ja endorfiiniin, koska kliiniset huomiot ovat osoittaneet, että matalataajuista äänivärähtelyä sisältävät hoitomuodot lievittävät stressiä ja kiputiloja sekä tuottavat kokonaisvaltaista mielihyvää. 8 Nykyään FA-menetelmää käytetään hyvin monenlaisten sairauksien ja oireiden hoidossa: päihde-, peli- ja huumeriippuvuus, traumat, kipu, keuhko- ja sydänsairaudet, psyykkiset sairaudet, spastisiteetti, liikkuvuusongelmat. 9 2 Punkanen 2004: 69-71. Huom. Lähteenäni oleva artikkeli on vuodelta 2004, joten tilanne on siitä ajasta voinut jonkin verran jo muuttua. 3 Punkanen 2004: 71, 84. 4 Punkanen 2004: 72. 5 Punkanen 2004: 72 Huom. Punkanen viittaa useisiin lähteisiin, mutta en tässä työssä ilmaise niitä, koska kaikki viitetiedot ovat joka tapauksessa Punkasen artikkelissa, jota tässä referoin. 6 Punkanen 2004: 72. 7 Punkanen 2004: 73. 8 Punkanen 2004: 73-74. 9 Punkanen 2004: 78-81.
3. Muuntuneet tietoisuuden tilat Itseäni kiinnostavin aspekti FA-menetelmässä on muuntunut tietoisuuden tila, jonka olen itsekin tuolissa kokenut. Altered state of conciousness saavutetaan syvärentoutuksella. Se on kognitiivinen tila, joka poikkeaa normaalista valveillaolon tilasta, jolloin ihminen tulee vastaanottavaksi alitajuiselle materiaalille, sallien sen virrata tietoisuuteensa. 10 Eräässä egopsykologian alaan liittyvässä tutkimuksessa on pystytty erottelemaan 12 erilaista muuntuneen tietoisuuden tilaa. Muuntuneessa tietoisuuden tilassa liikutaan kognitiivisesti rationaalisesta ja todellisuusorientoituneesta ajattelusta primaariprosessiin, joka mahdollistaa mielikuvien ja fantasioiden paremman nousemisen tietoisuuden tasolle. Mielikuvat muuntuneessa tietoisuuden tilassa ovat joko egon tuottamia tai vastaanottamia. Jälkimmäisessä tapauksessa mielikuvat liittyvät tiedostamattomaan. 11 Muuntuneessa tietoisuuden tilassa tietoisuuteen voi nousta muistoja ja tunteita, ja musiikin käyttö hoidon yhteydessä voi entisestään stimuloida tätä prosessia. Tila on ihanteellinen myös emotionaaliselle oppimiselle. 12 Nykykulttuurimme näyttäisi tuottavan henkistä nälkää, jonka tyydyttämiseksi ihmiset näyttävät tekevän lähes mitä vaan ja terveydestään välittämättä. Moni ihminen tuntuu elävän väsyneenä ja aika vieraana omalle itselleen ja on sen vuoksi ymmärrettävää, että esimerkiksi alkoholin aiheuttama vapautuminen ja miellyttävä olotila koukuttaa ihmisiä. Tässä näen FA-menetelmän valtavat potentiaalit ihmisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos edes osa tuhoavista riippuvuuksista voitaisiin korvata itsetuntemuksen lisäämisellä ja mielihyvän kokemisella esimerkiksi matalataajuisen äänivärähtelyhoidon avulla, saavutettaisiin valtavat kansanterveydelliset voitot ja monien ihmisten elämänlaadun koheneminen. Tämä tietenkin vaikuttaa ideologisesti hiukan naiivilta, mutta todella toteutuessaan voisi muuttaa joidenkin yksilöiden elämää olennaisesti parempaan suuntaan. FA- menetelmän tietokoneohjauksen keskeisimmät ääniparametrit ovat voimakkuus- ja taajuusvaihtelu sekä kiertoefekti, ja näiden avulla voidaan rakentaa yksilöllisiä hoitoohjelmia asiakkaan tarpeiden mukaan. 13 4 Koontia suomalaisesta fysioakustiikasta Kaisa Paju käsittelee artikkelissaan Parantavat hertzit fysioakustista menetelmää suomalaisen tutkimuksen valossa. Paju huomauttaa Olav Skillen kertoneen, että music bath esiteltiin Petri Lehikoisenkin läsnäollessa vuonna 1982 symposiumissa The First International Symposium fo Music in Medicine Lüdenscheidissa. 14 Paju kertoo, että fysioakustinen värinätuoli esiteltiin ensi kertaa julkisessa artikkelissa vuonna 1988 Iltalehdessä, jossa Petri Lehikoinen kertoi mm. laulamisesta ja äänen hyvistä ominaisuuksista. Fysioakustinen hoito esittäytyi artikkelissa äänen rentouttavan vaikutuksen muodossa. 15 FA-tuolin ominaisuuksista on saatu raflaavia ja populistisia otsikoita 1990-luvulla: Ihmetuoli valloittaa maata ja maailmaa. 16 Paju kuvailee, kuinka pienestä alkanut tutkimustieto kasvoi vuosikymmenten saatossa, ja ensimmäinen fysioakustiikkaan liittyvä musiikkiterapeutin ammattiopintojen 10 Punkanen 2004: 75. 11 Punkanen 2004: 75. 12 Punkanen 2004: 75. 13 Punkanen 2004: 77. 14 Paju 2003: 145. 15 Paju 2003: 141, 146. 16 Paju 2003: 148.
opinnäytetyö valmistui 1990. Työssä tutkittiin FA-menetelmää kehitysvammaisen lapsen hoidossa, jossa käytettiin pohjaäänen 52Hz:n taajuista siniääntä, jolla tutkimuksen tekijä (Uusitalo, K) havaitsi olevan mm. epilepsiakohtauksia vähentävää vaikutusta. 17 Petri Lehikoinen uskoi, että FA-hoidolla voidaan vaikuttaa suoraan aivotoimintaan. Hän valmisteli väitöskirjaa hoitomuodosta, luennoi, teki kokeita, tutkimuksia ja piti kursseja. Hän halusi kuitenkin erityisesti korostaa, että ihmistä ja potilas-terapeutti-ihmissuhdetta ei voi mikään kone korvata. 18 1990-luvulla FA-menetelmän esittely kaksinkertaistui 1980-lukuun verrattuna, ja Pajun mukaan erilaisia referenssejä menetelmän käytöstä erilaisilla kohderyhmillä kirjoitettiin n. 50 lausuntoa. 19 2000-luvulla on keskitytty mm. FA-menetelmän tutkimiseen huumekuntoutujien hoidossa sekä fibromyalgiaa sairastavien hoidossa. 20 Kaisa Paju toteaa, että äänen ja musiikin vaikutukset ja niiden tutkimus tarjoavat loputtomat mahdollisuudet uusille tutkimuksille ja silti Lehikoisen ajatus musiikin kosmisesta ja selvittämättömästä voimasta on läsnä. 21 5 Taulukko Kaisa Pajun artikkelin pohjalta Petri Lehikoisen kiinnostuksen kohteena olivat jo suomalaisen musiikkiterapia-alan alkutaipaleella 1970-luvulla äänen ominaisuudet ja värähtelymuodot. 22 Päällimmäisenä mietteenä itselleni FA-menetelmästä jää innovaation kokeilu mitä moninaisimpien oireiden ja sairauksien hoidossa. Olenkin halunnut tähän lopuksi koota Kaisa Pajun artikkelin pohjalta suomalaisen fysioakustiikan historian varrelta asioita, joiden yhteydessä FA-menetelmä on mainittu. Matka siniäänen maailmassa alkaa Lehikoisen mukaan jo sikiönä äidin kohdussa 23 - ja jatkuu kenties viimeisenä aistikokemuksena tästä maailmasta. 1988 rentoutuminen, stressin vähentäminen 1989 vaikeavammaisten, vaikeasti deprivoitujen lasten hoito 1989 irtautuminen tuolin avulla intensiivisestä työskentelystä ja uudelleen latautuminen 1989 kuulovammaisten lasten hoito, kivun lievitys, urheiluvammat, synnytyskipujen lievittäminen 1989 jännityksestä aiheutuvat kiputilat, unettomuus, vaikutukset ääreisverenkiertoon, verenpaineeseen, aineenvaihdunta, sairauksien ennaltaehkäisy, yritysten työterveyshuolto 1989 huippu-urheiljoiden henkinen valmennus, 17 Paju 2003: 149. 18 Paju 2003. 19 Paju 2003: 147-148. 20 Paju 2003: 162, 165. 21 Paju 2003: 167. 22 Paju 2003: 143. 23 Paju 2003: 146.
1990-luku lihasjännitysten poisto päihdekuntoutus, katkaisuhoito, aivotutkimus, verenpaineen hoito, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, stressin hoito, migreeni kivun ja säryn hoito, henkinen valmennus, vammaiskuntoutus aivovauriot lihaskouristukset epilepsian hoito niska- ja hartiasärky yleisen aktiivisuuden lisääntyminen vaikeista keskushermostovaurioista kärsivien lasten lihasjännityksen vähentäminen kuukautiskivut kontaktikyvyn paraneminen aktivoiminen, virkistäminen ohitusleikatuilla: suolen toiminnan paraneminen ohitusleikatulla: raajojen liikeratojen laajentuminen ohitusleikatuilla: yleinen stimulointi, ympäristöön suuntautuminen, spastisuuden väheneminen aivovammat burnout tilapäisten työstä poissaolojen vähentäminen koulutettavien saaminen vastaanottavaan ja rentoutuneeseen olotilaan aivotoiminnan säätely eri sairauksissa ja oireissa ja hyvin monella tavalla biopalaute palautuminen kehon ja mielen tasapainon saavuttaminen fysioterapia lääkkeetön katkaisuhoito verenpaine krooniset selkävaivat päänsärky lievähköt työperäiset vaivat, vanhukset, huumeet, päihteet, geriatriset potilaat, dysfaattiset lapset, syvästi kehitysvammaisten vuorovaikutus, masennus
2000-luvulla mukaan ovat tulleet vielä mm. fibromyalgian hoito, peliriippuvuuden hoito sekä huumekuntoutus. 24 Lähteet Paju, Kaisa 2003: Parantavat hertzit. Katsaus Petri Lehikoisen kirjalliseen tuotantoon ja fysioakustiseen menetelmään suomalaisten tutkimusten ja artikkelien valossa. Teoksessa Ala-Ruona, Erkkilä, Jukkola, Lehtonen: Muistoissa Petri Lehikoinen 1940-2001. Suomen musiikkiterapiayhdistys. Punkanen, Marko 2004: Matalataajuinen äänivärähtelyhoito teoreettisia näkökulmia, kliinisiä sovelluksia ja tutkimustuloksia. Musiikkiterapia-lehden artikkeli. 24 Paju 2003.