Pleuranesteen ja askiteksen hoito osastolla ja kotona

Samankaltaiset tiedostot
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Bellovac Exudrain Abdovac

Eksudatiivinen pleuriitti - haaste kliinikolle

- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)

Pienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito. Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau<en ja sädehoidon klinikka OYS/OY

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

PLEURANESTEEN VEGF-KONSENTRAATION KORRELAATIO KUOLLEISUUTEEN JA PLEURAFUUSION ONNISTUMISEEN TUNNELOITAVALLA PLEURAKATETRILLA (PLEUR-X) MALIGNIA

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen

Hengenahdistuksen syiden ja mekanismien lyhyt oppimäärä. Dos., oyl Tarja Saaresranta Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairaudet 18.1.

Levinneisyyden ja leikkauskelpoisuuden arvionti keuhkosyövässä Heikki Koskela

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Munasarjakystat. Gynekologisen kirurgisen seuran koulutuspäivät Maarit An;la, KYS

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Luentomateriaali Kuolevan potilaan oireiden hoito Hengitystieoireet

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

Nestettä pleurassa ongelmasta hoitoon

Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät Biomedicum Sari Koivurova OYS

Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

PYL Timo Tuovinen Lääkäriliitto, Lapin keskussairaala, Oulun yo. Kyy puri

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

LÄNNEN SOKERI. Merja Laine

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

PD-hoidon komplikaatiot

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Sentraaliset kanyylit lapsilla. Nukkumarkku ja muut

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Syöpäkivun lääkehoito

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

keuhkosyövän uusista hoitotutkimuksista Jussi Koivunen, el dos OYS/Syöpätaudit

Hysteroskooppiset toimenpiteet; endometriumpolyypit. Gks Pia Heinonen Tyks nkl

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

AMGEVITA (adalimumabi)

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

Pioglitazone Actavis

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

Empyeeman hoito. Keuhkokuumeeseen liittyvän pleurainfektion luokittelu

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Esilääkitys osastolla: ANNETAAN MIN ENNENSOLUNSALPAAJIA! Solunsalpaajat: Nacl 1000ml tippumaan, laita kolmitiehana.

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

IV-kanyylien käsittely

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Olavi Airaksinen, MD PhD Professor of PRM, Clinical Director. Department of Physical and Rehabilitation Medicine, Kuopio University Hospital Kuopio,

Tähystyskirurgia nopeuttaa empyeemasta toipumista

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Skopian indikaatiot Perttu Arkkila

HIV-positiivisen naisen raskauden aikainen antiretroviraalihoito. Inka Aho Infektiolääkäri

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Mitä tutkimus koskee? Miksi tutkimus tehtiin? Mitä lääkkeitä tutkittiin? BI

Transkriptio:

Pleuranesteen ja askiteksen hoito osastolla ja kotona Valtakunnallinen koulutus hengitysvajepotilaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille TYKS 25.1.2019 Jan Kosonen LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Sidonnaisuudet Asiantuntija-/luentopalkkio BMS, Lilly, Roche, Takeda Turun Lääketiedepäivät Koulutus-/kongressikuluja yrityksen tuella Amgen, AstraZeneca, BMS, Boehringer Ingelheim, GSK, MSD, Mundipharma, Novartis, Orion, Pfizer, Pierre Fabre, Roche, Teva

Pleuranesteen yleisimpiä syitä palliatiivisessa hoidossa Syöpä (pahanlaatuinen pleuraneste): > 90 %:ssa eksudaattia, 10 %:ssa veristä Sydämen vajaatoiminta, maksakirroosi, hypoalbuminemia: transudaatti, usein l.a. Infektio (empyeema): eksudaatti, samea tai märkäinen Verenvuoto pleuraan (esim. mesotelioomassa) Keuhkoembolia: 80 %:ssa eksudaatti, voi olla verinen Kylothorax (imutievaurio): maitomainen Lääkeainereaktio: eksudaatti Taulukko: Veera Salminen, Palliatiiviset päivät 2016

Pleuranesteen hoito Seuranta: jos pleuraneste ei aiheuta oireita Lääkehoito: diureetti, kortisoni Pleurapunktio: nopea apu useimmille ellei hengenahdistus helpotu, mieti muita syitä (atelektaasi, keuhkoembolia, sydämen vajaatoiminta) saadaan näytteet ilmarintariski uä-ohjauksessa 1 6 % yli 1500 ml kertapoistoissa keuhkopöhöriski maligni pleuraneste uusii lähes aina kuukauden kuluessa Pleuran dreneeraus: Labravaatimukset: Hb > 80, Trom > 50, INR < 1,5 10 16 F dreeni alkuun poistetaan 500 ml 3 4 x vrk:ssa ja erityksen vähentyessä siirrytään jatkuvaan imuun Thx-kontrolli ennen pleurodeesiä (onko keuhko laajentunut ja neste poissa?)

Pleuranesteen hoito: pleurodeesi Sklerosoivalla aineella aiheutetaan inflammaatio, joka tekee kiinnikkeitä viskeraali- ja parietaalipleuran välille. NSAID-lääkkeet ja mahdollisuuksien mukaan kortisoni tauotetaan edeltävästi. Suoritus: Opioidiesilääkitys, esim. Oxynorm 5 10 mg p.o. 30 min ennen toimenpidettä Dreenin kautta (1.) lidokaiinia 3 mg/kg (max 250 mg), (2.) 4 g steriiliä talkkia sekoitettuna n. 50 ml:aan 0.9NaCl:a, (3.) n. 20 ml 0.9NaCl:a huuhteluksi Odotetaan dreeni suljettuna 1 2 h ennen imuun kytkemistä, jossa jatketaan 24 48 h ja kunnes dreenieritys < 200 ml/vrk. Jos eritys jatkuu runsaana, voidaan talkata uudelleen 2 vrk:n kuluttua. Onnistuu n. 70 %:ssa. Vaatii useita sairaalahoitopäiviä. Komplikaatioita: kipu, kuumereaktio, infektio (2 5 %:lla), hyvin harvinaisena ARDS. (Torakoskooppinen talkkiruiskutus: tehokkain hoitomuoto, vain hyväkuntoisille)

Pleuranesteen hoito: tunneloitava pleurakatetri (PleurX ) Indikaatiot: maligni pleuraneste (pleurodeesi ei onnistunut, salpakeuhko) muu hoitoresistentti pleuraneste (sydämen vajaatoiminta, maksakirroosi, kylothorax) TYKSissä thx-kirurgi tai tmp-radiologi asentaa polikliinisesti v. 2014 2018: 27 31 katetria (koko Suomessa n. 300/v) asennus: Youtube PleurX catheter placement Osastolla annetun ohjauksen jälkeen pleuranesteen tyhjennykset kotona alipaineimupulloihin (saa omasta tk:sta apuvälineinä) Jää monilla pysyväksi, mutta 50 %:lla voidaan poistaa (kirurgisesti) nesteilyn loppuessa (katetrin aiheuttama inflammaatio saa aikaan pleurodeesin) Komplikaatioita: selluliitti, empyeema (1 5 %:lla), katetrin tukkeutuminen, tuumorikasvu katetrikanavaan

Suositukset: 1. Pleuratoimenpiteet uä-ohjauksessa 2. Ei pleuratoimenpiteitä oireettomille nesteilijöille 3. Oireisille nesteilijöille tunneloitu pleurakatetri (PleurX) tai kemiallinen pleurodeesi, jos keuhko laajenee imussa 4. Pyritään tyhjentämään pleura kunnolla oireiden helpottamiseksi ja keuhkon laajentamiseksi 5. Pleurodeesi kuivatalkkiruiskutuksella tai talkkilietteellä 6. Käytetään tunneloitua pleurakatetria, jos keuhko ei laajene tai pleurodeesi epäonnistuu 7. Katetri-infektiot pyritään hoitamaan antibiootein katetria poistamatta

J Gen Intern Med 2011;26(1):70 6

European Journal of Cardio-thoracic Surgery 33 (2008) 89 94 Spontaania pleurodeesiä ja katetrinpoistoa edesauttoivat: rinta- tai gyn-syöpä ei rintakehän sädehoitoa pleuran sytologia lk V keuhkon täydellinen avautuminen

Ei eroa: hengenahdistuksessa kivussa sairaalapäivissä vakavissa haittavaikutuksissa mortaliteetissa Aggressiivi-ryhmässä enemmän spontaaneja pleurodeesejä parempi QoL

Effect of an Indwelling Pleural Catheter vs Chest Tube and Talc Pleurodesis for Relieving Dyspnea in Patients with Malignant Pleural Effusion The TIME2 Randomized Controlled Trial JAMA. 2012;307(22):2383-2389 Talkki vs PleurX: Sairaalassaoloaika 4 vs 0 d Elämänlaadussa ei eroa Uuden pleuratoimenpiteen tarve 22 vs 6 % Haittavaikutuksia 13 vs 40 %

Indwelling Pleural Catheter versus Pleurodesis for Malignant Pleural Effusions. A Systematic Review and Meta-Analysis. Iyer NP 1, Reddy CB 2, Wahidi MM 3, Lewis SZ 4, Diekemper RL 4, Feller-Kopman D 5, Gould MK 6, Balekian AA 7. Ann Am Thorac Soc. 2019 Jan;16(1):124-131. 5 randomoitua vertailevaa tutkimusta (545 potilasta) Ei eroa elinajassa tai hengenahdistusoireissa IPC-ryhmässä lyhempi sairaalassaoloaika ja vähäisempi uusintatoimenpiteiden tarve IPC-ryhmässä suurempi selluliitin riski, muissa sivuvaikutuksissa ei eroa

J Vasc Interv Radiol 2010;21:696 700 Seurattiin 270 PleurX-potilasta 1/2002 12/2006 Näistä 63:lle oli tehty edeltävästi pleurodeesi, mutta nesteily ja hengenahdistus palasivat 1 38 vrk:n (mediaani 37) kuluessa PleurX in jälkeen hengenahdistus helpotti 60/63 potilaalla (95 %) 90 % kotiutui 3 vrk:n kuluessa 31 % tarvitsi fibrinolyysikäsittelyn (tpa 4 mg liuotettuna 200 ml:aan 0.9NaCl) lokeroituneen pleuranesteilyn tyhjentämiseksi 16 %:lla pleuranesteily loppui ja katetri voitiin poistaa 84 % jatkoi katetrihoidossa kuolemaansa (mediaani 58 vrk) saakka

CHEST 2014;146(6):190 4

PleurX benignissä pleuranesteilyssä Sydämen vajaatoiminta (NYHA III IV) Torakoskooppinen talkkipleurodeesi vs. PleurX (Freeman et al, Ann Thorac Surg 2014) ei eroa oirehelpotuksessa PleurX-ryhmässä lyhyempi sairaalassaoloaika, vähemmän komplikaatioita ja uusia sairaalajaksoja PleurX +/- edeltävä torakoskooppinen talkkipleurodeesi (Majid et al, Ann Am Thorac Soc 2016) pleurodeesi 80 vs. 25 % katetrihoidon kesto 11,5 vs. 66 vrk Maksakirroosi PleurX hepatogeenisen pleuranesteen hoidossa (Chen et al, Ann Am Thorac Soc 2016) spontaani pleurodeesi 8/24 potilaalle (33 %), katetrinpoiston jälkeen nesteily ei uusinut aika pleurodeesiin 131,8 vrk pleurainfektio 4/24 potilaalle (16,7 %), joista kolmen katetri poistettiin

Askites Syyt: maksakirroosi 75 % maligniteetti (peritoneaalikarsinoosi, maksametastaasit) 10 % tavallisinta munasarja-, haima-, maha-, kolorektaali- ja maksasyövissä (HCC) sydämen vajaatoiminta 3 % Oireet: vatsan kasvu, täyttymisen tunne, vatsan pinkeys ja kivuliaisuus närästys pahoinvointi ja oksentelu suolenvetovaikeus ruokahaluttomuus hengenahdistus alaraajojen turvotus liikkumisvaikeus Taulukko: Veera Salminen, Palliatiiviset päivät 2016

Dreneeraus: Malignin askiteksen hoito Ensisijainen hoito, välitön oirehelpotus Labravaatimukset: Hb > 80, Trom > 50, INR < 1,5 Tmp-radiologi asentaa saparodreenin uä-ohjauksessa. Turvallinen poisto 3 6 l/vrk, yleensä dreneerataan muutama vrk. Myös PleurX-katetri voidaan asentaa, jos nestettä muodostuu runsaasti (tyhjennys kotona alipaineimupulloon tai virtsapussiin). Rutiininomaista albumiinikorvausta ei suositella syövän aiheuttamassa askiteksessa. Diureettihoito: Harvoin tehokasta, mutta voidaan kokeilla maksametastaasien aiheuttamassa askiteksessa ja portahypertensiossa. Peritoneaalikarsinoosiin liittyvässä askiteksessa ei hyötyä. Alkuannos: Spiresis 50 mg x 2, nosto asteittain ad 200 400 mg/vrk. Diureesin käynnistämiseksi rinnalle tarvittaessa Furesis 40 80 mg/vrk. Riskeinä hypovolemia ja munuaisverenkierron heikkeneminen. Lopetetaan muutaman vrk:n kuluttua, ellei apua.

J Vasc Interv Radiol 2013;24:1303 8 Ainoastaan haimasyöpään liittyi merkitsevästi korkeampi katetrikomplikaation riski (4 tukkeumaa, 1 selluliitti) Elossaolo katetrihoidossa keskimäärin 60 vrk (0 796 vrk)

Parasenteesi vs. ITC: Komplikaatioita 7 vs. 25 % Uusinta-tmp:n tarve 64 vs. 10 % Kuolleisuudessa ei eroa (median survival 40 d)

19:lle komplikaatio 9:lle katetri-infektio pitkäaikaiskäytössä (mediaani 96,5 vs. 20 vrk) 8:lle vuoto pistopaikasta 2:lle katetrin irtoaminen 2:lle katetrin tukkeutuminen 2:lle nivuskipu 125 kuoli (90,4% katetrin kanssa) malignit 18,5 vrk:ssa ei-malignit 85 vrk:ssa

Kiitos!