Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019
ENNEN VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE NYT UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, kansallinen eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus YKSI MALLI KAIKILLE, TASAPÄISTÄMINEN? Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, käytävät, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus EI YHTÄ MALLIA KAIKILLE, EROTTAUTUMINEN?
Positiiviselle kasvukehälle pääseminen ja pysyminen!
SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen muutospyörre 2.Lappi kukoistavan alueen viitekehyksessä
Alue- ja väestörakenteen muutospyörre
Globaalit MEGATRENDIT Sanapilven taustalla on yhteensä noin 70 lähdettä, jotka kerättiin tieteellisesti vertaisarvioiduista julkaisuista Turun yliopiston Primo tietokannasta ja Googlen Scholar tietokannasta. Lisäksi osa kotimaisista lähteistä on Arto hakukoneesta. Tieteellisten lähteiden lisäksi kerättiin YK:n ja EU:n lähteitä megatrendeistä sekä suurimmista kotimaisista ja kansainvälisistä yrityksistä. Lähteiden haussa ei painotettu mitään tiettyä tieteen alaa. Kaikki lähteet ovat julkaistu vuoden 2015 jälkeen Lähteissä oli yhteensä 42 eri megatrendiä, joista eniten mainintoja saivat kaupungistuminen, demografinen muutos, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos, globalisaatio, digitalisaatio, resurssipula jne. Sanapilveä ei ole painotettu eli jokainen sana on suhteellisesti oikean kokoinen.
Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) Koulutus ja osaamisrakenne 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 8. Digitalisaatio 6. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys 9. Villit kortit Alue- ja väestökehitys LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Työllisyysja työpaikkakehitys
Mitä alue- ja väestönkehityksessä tapahtuu juuri nyt? 1. Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 2. Alueellinen eriytyminen ilmenee kaikilla aluetasoilla 3. Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa (Lappi hyvä esimerkki: BKT /as. 5., tavaravienti /as. 3., verotulot /as. 6, kuntalainat /as. 6 mutta väestökehitys heikkoa) 4. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt ja kiihtyykaikilla aluetasoilla 5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla
Keskittymis- ja supistumiskehitys etenee samanaikaisesti ja samalla leviää alueellinen tuhkarokko
Positiivinen rakennemuutos tulee esiin erityisesti työllisyyskehityksessä ja negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lapin elävänä syntyneet lapset vuosina 1980-2018 Lapissa elävänä syntyneiden lasten määrä on alentunut yhtäjaksoisesti vuodesta 1991 alkaen Vuonna 2000 elävänä syntyneiden lasten määrä aleni ensimmäisen kerran alle 2000 lapsen Vuonna 2018 Lapissa syntyi vain 1 343 lasta Mittakaavan ja vertailun vuoksi 1980- luvun alussa syntyi noin 3 000 lasta vuodessa 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0
Case-esimerkki luokkahuone Lapin koulussa Keskimääräinen luokkakoko alakouluissa 19 oppilasta ja yläkouluissa 20 oppilasta koko maassa Lapin elävänä syntyneiden määrät muutettuna keskimääräiseksi yhden ikäryhmän luokkakooksi: 2 748 lasta vuonna 1980 = 137 luokkaa 2 731 lasta vuonna 1990 = 137 luokkaa 1 999 lasta vuonna 2000 = 100 luokkaa 1 905 lasta vuonna 2010 = 95 luokkaa 1 343 lasta vuonna 2018 = 67 luokkaa
Suomi on vauraampi kuin ehkä koskaan historiansa aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä mihinkään ja kaikesta on pakko säästää, sopeutta ja karsia?
1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 80,0 75,0 Tässä ollaan nyt! VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN ALPE CERMIS* 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden ALPE CERMIS 2010-2033 1960 Suuret ikäluokat työhön ja koulutukseen, paljon lapsia ja vähän vanhuksia, hyvinvointivaltion puitteet, suuri muutto, elinkeino- ja toimialarakenteen muutos 1970-1980 Hyvinvointivaltion laajeneminen ja kultakausi, täystyöllisyyden yhteiskunta, työikäisten määrän jatkuva kasvu, jatkuva talouskasvu ja vaurastuminen, tasoittava politiikka 1990-2000 Hyvinvointivaltion kriisi, suuri lama ja massatyöttömyys, EU ja avoin talous, Globalisaatio, Finanssikriisi ja osaamisvetoinen kasvu 45,0 40,0 2010- Talous kiristyy ja kestävyysvaje, siirretyt isot reformit, lisääntyvä maahanmuutto, työikäisten määrä vähenee, perustulokokeilut, uudet työntekemisen mallit jne. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015-2040
Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste 2015; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE VUONNA 1990, 2017 JA 2035 (e) * Väestöllinen huoltosuhde kuvaa 15-64-vuotiaiden osuuden suhteessa alle 15-vuotiasiin ja yli 64-vuotiaisiin. Vuonna 2017 oli 60,1 lasta ja eläkeläistä 100 työvoimaa kuuluvaa kohden 1990 2017 2035 (e) 48,7 KOKO MAA 48,1 LAPPI 60,1 KOKO MAA 64,2 LAPPI 70,4 KOKO MAA 82,8 LAPPI Yli 100 = 0 kuntaa Yli 100 = 2 kuntaa Yli 100 = 129 kuntaa
YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2017 JA 2037 KOKO MAA 501 800 (9,1 %) KOKO MAA 897 463 (15,4 %) + 395 663 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vuosina 2017-2037 46 kunnassa Yli 75-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu LAPPI 18 639 (10,4 %) LAPPI 32 001 (18,1 %) Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste 2015-2040; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019 Alhaisin Yli 75-vuotiaiden osuus alhaisin Limingalla (8,1 %), Luodossa (9,9 %) ja Tyrnävällä (10,1 %) vuonna 2037 Korkein Yli 75-vuotiaiden osuus korkein Kuhmoisissa (33,6 %), Kaskisissa (31 %) ja Puumalassa (32,1 %) vuonna 2037
LAPPI kukoistavan alueen viitekehyksessä
KUKOISTAVAN ALUEEN VIITEKEHYS 01 02 03 04 05 Elinvoimaisuus Vetovoimaisuus Pitovoimaisuus Valovoimaisuus Kipinä- tai kitkatekijät - Kasvun perusta - Kasvun osatekijät - Sisäinen ja ulkoinen elinvoima - Muuttovetovoima - Sijaintivetovoima - Paikkavetovoima - Kiertovetovoima - Ihmisten omat kokemukset ja havainnot - Tyytyväisyys ja viihtyvyys - Hyvinvointi, sujuva arki - Wau! - Erottautuminen - Merkittävää, spesiaalia - Yhteinen tekeminen - Tulevaisuususko, - Tahto - Tunne
01 Elinvoimaisuus
Alueen elinvoima 1.Sisäinen elinvoima Alueen sisäiseen elinvoimaan liittyvät asiat ovat pääosin riippuvaisia alueen omista päätöksistä, valinnoista ja tekemisestä. Sisäisen elinvoiman elementit rakentuvat mm. alueen yleisestä asenneilmapiiristä, luottamuspääomasta, päätöksentekokyvystä, yhteisestä tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja ennen muuta jatkuvasta kyvystä reagoida toimintaympäristön muutoksiin. 2. Ulkoinen elinvoima Ulkoiseen elinvoimaan vaikuttavat isot toimintaympäristön muutostekijät, jotka vaikuttavat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Alue on ulkoisen elinvoiman osalta usein riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteessa muiden tekemiin päätöksiin ja resursseihin.
Mistä me puhumme, kun puhumme alueen elinvoimaisuudesta ja kasvusta? 1. Väestömäärästä ja väestölisäyksestä 2. Muuttovetovoimasta 3. Rakentamisesta ja asuntotuotannosta 4. Työpaikkojen määrästä ja työpaikkalisäyksestä 5. Yritysperustannasta 6. Yrityskannan määrästä ja lisäyksestä 7. Alueen arvonlisäyksestä ja viennin määrästä 8. Investointien ja pääomien kohdentumisesta alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrästä ja lisäyksestä 10.Osaamistason noususta, opiskelijoiden määräsä ja lisäyksestä 11. Ja muista mitattavista kasvuun liittyvistä tunnusluvuista sekä 12. muista ei-mitattavista olevista tekijöistä, kuten ilmapiiristä ja tulevaisuususkosta
Kaksi kasvun supermittaria, jotka vaikuttavat kaikkeen
Lapin työpaikkakehitys työnantajasektoreittain pitkällä aikavälillä 3000 Avoin sektori Kunta Valtio 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Työpaikkakehitys 2010-2017 Kartassa on kuvattu paikkatiedon avulla 5 km x 5 km ruuduissa Lapin työpaikkakehitystä vuosina 2010-2016. Sinipohjaiset ruudut kuvaavat työpaikkalisäystä ja punapohjaiset ruudut työpaikkojen supistumista. Vaaleissa ruuduissa muutos vähäinen. Työpaikkojen määrä väheni hieman yli joka toisessa (54,2 %) ruudussa ja kasvoi hieman alle joka toisessa ruudussa (46,2 %). Eniten työpaikkojen määrät lisääntyivät Kittilän Levin alueella (+228) ja vähenivät Torniossa Röytän teollisuusalueella.
Lapin väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä 1500 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Lapin kuntien väestönkehityksen osatekijät vuosina 2015-2017
Väestönkehitys 2010-2017 Kartassa on kuvattu paikkatiedon avulla 5 km x 5 km ruuduissa Lapin väestönkehitystä vuosina 2010-2017. Sinipohjaiset ruudut kuvaavat väestönlisäystä ja punapohjaiset ruudut väestön supis-tumista. Lapissa oli yhteensä 1 410 asuttua ruutua vuonna 2017, joista kahdessa kolmesta (62,2 %) väestö oli supistunut ja joka vii-dennessä ruudussa (22,1 %) väestö oli kasvanut. Supistuvissa ruu-duissa väestö väheni yhteensä noin -9 300 asukkaalla ja kasva-neissa ruuduissa kasvoi noin 4 800 asukkaalla. Suurin vähennys Kemijärven ruudussa (-444) ja suurin kasvu Rovaniemen keskusta-aluella (+2 182)
Kasvupotentiaalianalyysin tulosyhteenveto ANALYYSIN MUUTTUJAT 1. Käytettävissä olevat tulot ( /as.) 2. Kunnallisverotettavat tulot ( /as.) 3. Avoimen sektorin osuus % kaikista työpaikoista 4. Taloudellinen huoltosuhde 5. Työllisyysaste (%) 6. Väestönmuutos (%) 7. Muuttoliike 1000 as kohden (promillea) 8.Yrityskanta/1000as 9. Väestöennuste (%) 295 kuntaa Analyysin tavoitteena oli tunnistaa kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta potentiaalisimmat alueet Manner-Suomessa. Kuntien kasvupotentiaalia vertailtiin neljän teeman ja 16 avainmuuttujan avulla Viisi ryhmää Kunnille laskettiin muuttujakohtaisten arvojen / sijoitus-ten perusteella summapisteet, jonka jälkeen ne jaettiin summapisteiden perusteella viiteen viidennekseen 10. Lasten osuus väestöstä (%) 11. Väestön keski-ikä (v.) 12. Vanhushuoltosuhde 13. Valmistuneet asunnot 10 000 as. kohden 14. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat ( /m2) 15. Vanhojen asunto-osakkeiden kaupat/10 000 as kohden 16. Vuokra / /neliö/kk Tulokset Tulosten perusteella kuntien välillä on suuret alueelliset erot. Parhaan viidenneksen kunnat ovat pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkeja sekä niiden läheisyydessä olevia kehyskuntia. TOP 6 kunnat olivat Espoo, Sipoo, Tuusula, Lempäälä, Pirkkala ja Vantaa. Hamina 3:nneks paras viidennes ja sijoitus 152.
Kasvupotentiaalianalyysin tulokset viidenneksittäin PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: pääosin suuria ja keskisuuria kaupunkiseutuja sekä niiden läheisyydessä olevia kehyskuntia. Keskittyneet pääradan varrelle tai sen läheisyyteen. Lisäksi parhaassa viidenneksessä oli pistemäisesti kuntia muilta alueilta. Lapista Rovaniemi ja Kittilä TOISEKSI PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: pääosin sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä länsirannikolla Turun seudulta Oulun seudulle ulottuvalle vyöhykkeellä. Lisäksi joukossa pistemäisesti kuntia mm. Lapista (Inari, Kolari, Tornio) Kasvupotentiaalianalyysin tulokset (295 kuntaa) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes KOLMANNEKSI PARHAAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: sijaitsevat mm. Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja suurimpien työssäkäyntialueiden reuna-alueilla. Lapissa muun muassa Sodankylä, Enontekiö, Muonio, Savukoski ja Pelkosenniemi. KAHDEN HEIKOIMMAN VIIDENNEKSEN KUNNAT: sijoittuivat pääosin itäiseen, pohjoiseen ja keskiseen Suomeen. Poikkeuksen tähän muo-dostivat Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seudut
Alueen elinvoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Millainen on alueen positio alueiden välisessä kilpailussa? 2. Mitkä ovat alueen kriittiset vahvuudet ja heikkoudet? 3. Mitkä ovat alueen tärkeimmät kasvualat nyt ja (lähi)tulevaisuudessa sekä miten alue panostaa niihin? 4. Mihin asioihin alue voi ITSE vaikuttaa ja missä asioissa alue on riippuvainen muiden tekemistä päätöksistä ja resursseista?
02 Vetovoimaisuus
TÄSTÄ ON KYSE Mikä tekee alueesta kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisen silmin?
TÄRKEÄÄ erottaa toisistaan 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus jne., joka vetää puoleensa uusia muuttajia tai potentiaalisia muuttajia 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin jne., joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, luontoon ja ympäristöön liittyvät vetovoimatekijät jne., joka vetää puoleensa matkailija-, tapahtuma-,vierailija- ja kävijävirtoja 4. Kiertovetovoima: paikan kyky houkutella takaisin sieltä lähteneitä (paluumuutto ja aivokierto) ja joka toimii alustana muualta tuleville niin sanotuille alumnikehittäjille, jotka ovat alueelta kotoisin tai sinne on jokin vahva sydänside
ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄT VOIVAT LIITTYÄ 1. Subjektiiviset tunnetekijöihin: syntymä-, koti- tai opiskelupaikka, puoliso, läheiset, ystävät, tuttavat ja paikkaan liittyvät siteet tai juuret 2. Työpaikkaan: työ ja/tai potentiaaliset työmahdollisuudet, etenemismahdollisuudet 3. Asumiseen: asuin- ja elinympäristön viihtyvyys, asumisen vaihtoehtojen monimuotoisuus, arvonnousu, lähiympäristö 4. Palveluihin: toimivat (lähi)palvelut ja vetovoimapalvelut (vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, harrastukset jne.) 5. Sijaintiin: sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, saavutettavuus 6. Opiskeluun: hyvä koulutustarjonta, opiskelumahdollisuudet, (homeettomat) lähikoulut, korkeakoulut 7. Lapsiin: lasten ja lastenlasten asuinpaikka tai sen läheisyys 8. Maineeseen: paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat, imago, myönteinen julkisuus, kiinnostavuus, tunne kehittyvästä alueesta, edelläkävijyysmaine, elin-voimaa buustaavat teot, kansainvälisyys, elävä kaupunkikulttuuri
Työpaikkatarjonta Koulutustarjonta Alue- ja paikallistalouden kehitys Yritysdynamiikka Alueen koko jne. Sijainti: sijaintietu sijaintihaitta Liikenneväylät, -käytävät ja vyöhykkeet Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus Asemanseudut jne. Tapahtumat, elämykset ja kokemukset Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnelma Vetovoimapalvelut Vetovoimakohteet Porina jne. Paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat Talousmaine Tarinamaine Toimintamaine Tunne: syntymä-, koti-, opiskelutai asuinpaikka Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli/murre jne. Paikka itsessään
Lapin tulomuutto muista maakunnista 2010-2017 7,1 % 4,8 % 37,5 % 22,0 % 4,3 % 2,5 % 2,5 % 2,2 % 2,2 % 1,8 % 1,8 % 3,8 % 2,2 % 1,4 % 1,3 % 1,3 % 1,2 % N= 39 668
Lapin lähtömuutto muihin maakuntiin 2010-2017 7,5 % 4,8 % 39,5 % 23,0 % 4,5 % 2,1% 2,0 % 2,0 % 2,0 % 1,5 % 1,5 % 3,3 % 1,7% 1,2 % 1,2 % 1,1 % 1,0 % N= 46 488
Lapin nettomuutto maakunnittain 2010-2017 Muuttovoittoa näistä maakunnista Muuttotappiota näille maakunnille -6-51 -43-19 76 7 8 17 24 Ahvenanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa -670-322 -110-365 Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi 27 Kainuu Satakunta Etelä-Savo -3493 Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjanmaa 54 33 Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme -1967 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Karjala Nettomuutto -6800 vuosina 2010-2017
Lapin nettomuutto Oulun ja Helsingin seudun kanssa vuosina 2000-2017 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-1350 -607-1107 -674-604 -359-458 -201-596 -153-567 -556-256 -284-526 -485-212 -276-538 -356-159 -350-455 -106-569 -241-522 -508 FAKTALAATIKKO - Lapin muuttotappio Oulun seudulle -10 851 hlöä -Lapin muuttotappio Helsingin seudulle -5 154 hlöä -260-210 -579-276 -517-123 -558-407 -2200 Lapin ja Oulun seudun nettomuutto Lapin ja Helsingin seudun nettomuutto
Lapin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2000-2017 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 -6000-7000 -8000-9000 -10000-11000 -12000-13000 -14000 Alle 15 vuotiaat 15-24 -vuotiaat 25-34 -vuotiaat 35-44 -vuotiaat 45-64 -vuotiaat Yli 65-vuotiaat -1165-4166 -12475-472 -397-985
Alueen vetovoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Mitkä tekijät tekevät alueesta kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta? Mitkä ovat alueen kannalta tärkeimmät kovat ja pehmeät vetovoimatekijät? 2. Paikan laadun tsekkauskysymykset: mitä siellä on, keitä siellä on, mitä siellä tapahtuu ja miten sinne pääsee? 3. Mistä alueelle muutetaan? 4. Millainen on tulomuuttajien profiili?
Pitovoimaisuus
TÄSTÄ ON KYSE Mitkä tekijät saavat ihmiset tyytyväiseksi sekä jäämään ja viihtymään alueella?
ALUEEN PITOVOIMATEKIJÄT VOIVAT LIITTYÄ 1. Kaikkiin vetovoimatekijöihin: vetovoimatekijöihin liittyvät positiiviset omakohtaiset tiedot, havainnot, kokemukset jne. = paikan laatu 2. Tyytyväisyyteen paikan palveluihin ja omaan asuin- ja elinympäristöön: lähipalveluiden saavutettavuus ja laatu, hyvä asuminen, arjen sujuvuus ja turvallisuus, viihtyvyys, mukavuus, elämisen helppous, lähestyttävyys, toimivuus jne. 3. Onnelliseen ja hyvään arkeen: työ + elämä, koettu hyvinvointi, vapaa-aika ja hyvät harrastusmahdollisuudet, rakennettu ympäristö & lähiluonto, sujuvat yhteydet, ystävät, tuttavat ja verkostot, oma elämänvaihe, 4. Hyvään fiilikseen ja ilmapiiriin: hyvä ja myönteinen ME-henki, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen, luottamus, tunneilmasto, sisäänpäinlämpiävyyden aste, mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa 5. Identiteettiin, historiaan ja kulttuuriin: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuret ja perinteet, omaleimaisuus 6. Maineeseen: hyvä maine ja imago, tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta, edelläkävijyys
PITOVOIMA = onnellinen ja sujuva arki?
Seuraavat neljä diaa
Lapin väestöennuste 2040 MDI:n ennusteen mukaan Lapin maakunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana: -17 211 asukkaalla -9,6 prosentilla Ennusteen perusteella Lapissa asuu yhteensä 162 012 asukasta vuonna 2040. Trendivaihtoehdossa Lapin väkiluku vähenee 15,8 prosentilla. Lapin väestö vähenee 1 482 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi. 185000 180000 175000 170000 165000 160000 155000 150000 145000 MDI:n ennuste MDI:n ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015 162012 160530 140000
MAAKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN JA SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA 2017-2040 6178 20,9
Työikäisten, lasten ja iäkkäiden väestönmuutos (%) maakunnittain 2017-2040 + 3 + 1 + 19 14,9 11,6 % 45,4
Väestönkehityksen osatekijät maakuntien väestöennusteessa 2017-2040 71 2339 3768
Alueen pitovoimaisuuden AVAINKYSYMYKSET 1. Mitkä tekijät saavat ihmiset jäämään ja viihtymään alueella? 2. Kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat omaan asuin- ja elinympäristöönsä sekä lähipalveluihin? 3. Mihin alueelta muutetaan? 4. Millainen on lähtömuuttajien profiili?
04 Valovoimaisuus
ALUEEN VALOVOIMATEKIJÄT 1. Erottautuminen: alueella on sellaisia vahvuuksia, erityispiirteitä tai huippukiinnostavia asioita, jotka luovat alueelle muista poikkeavan ja kiinnostavan profiilin 2. WAU efektit: alueella on sellaisia poikkeuksellisen kiinnostavia vetovoimapalveluita tai kohteita tai tapahtumia ja elämyksiä, jotka saavat ihmiset tulemaan alueelle kerta toisensa jälkeen ja välittämään eteenpäin myönteistä viestiä
05 Kipinätekijät tai kitkatekijät
Alueen kipinä- ja kitkatekijät Alueen yleinen asenneilmapiiri ja mentaliteetti: avainasioita yhdessä tekeminen, tahto, tulevaisuususko ja tunne Julkinen ja yksityinen puhe alueesta: ylpeää vai vähättelevää, rakentavaa vai nakertavaa, yhteisyyttä vai erillisyyttä korostavaa, kannustavaa vai latistavaa puhetta, uutta luovaa vai tuhoavaa jännitettä? Luottamuspääoma: kykeneekö alue sopimaan ja edistämään yhteisiä ja yhdessä sovittuja tavoitteita, strategisia painopisteitä ja valintoja. Päättäjien, johtavien viranhaltijoiden ja kuntalaisten keskinäinen luottamus ja arvostus Kyky reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja päätöksentekokyky Mentaalinen ja rakennettu (strateginen etu) vahvuuksina RATKAISUT OVAT PÄÄOSIN RIIPPUVAISIA OMISTA PÄÄTÖKSISTÄ, VALINNOISTA JA TEKEMISESTÄ!
Summa summarum
Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000-200 000 asukasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittämiseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvukehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää
Alueiden ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - mukaillen Matti Apunen 2016 -
MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI