Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1
Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2
Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi työsukupolvi saisi entistä laadukkaamman työelämän. Parempi työelämä tarkoittaa myös parempia työelämävalmiuksia. Akavan ja yhteiskunnan päätöksenteossa kuuluu opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden ääni. Tehtäessä ratkaisuja tämän päivän työelämästä rakennetaan työelämää uudelle sukupolvelle. Laadullinen työllistyminen Yhteisen vision saavuttaminen vaatii useiden osa-alueiden toteutumista. Akavan opiskelijoiden resurssit kohdennetaan erityisesti edunvalvontaan. Osavisiot rakentavat yhteistä tavoitetta. 3
Osavisio: Sukupolvien välinen tasa-arvo ja työelämän yhdenvertaisuus Työelämää koskevassa päätöksenteossa on aina otettava huomioon kaikki sukupolvet. Tavoitteemme on, että työelämän kompromissit eivät siirry tulevien pienempien ikäluokkien kannettavaksi. Ratkaisuja tehtäessä on otettava huomioon päätöksen vaikutukset työuran loppupäässä olevien lisäksi työuraa aloittavien ja työmarkkinoille siirtyvien osalta. Tulevaisuuden avainsana on luottamus työntekijöiden ja työnantajien välillä. Työllisyyttä rakennetaan yhteistyön kautta. Työelämän tulisi joustaa työntekijän elämäntilanteen mukaan. Uran alkuvaiheessa olevien elämäntilanteet ovat moninaiset; siksi yhtä patenttiratkaisua ei voida vastavalmistuneelle osoittaa. Oman työuran alussa koettu epäoikeudenmukaisuus ei saa periytyä. Päinvastoin; työelämässä on entistä enemmän vaalittava molemminpuolista oppimista eri sukupolvien välillä. Paremman työelämän edellytys on yhteisesti jaettu näkemys suunnasta. Kansainvälistyminen on huomioitava laajasti koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Kansainvälisten ja maahanmuuttajataustaisten tutkintoopiskelijoiden sekä ulkomailla tutkintonsa tehneiden sijoittuminen työelämään on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. 4
Osavisio: Nuorten työntekijöiden ja vastavalmistuneiden työhyvinvointi Työhyvinvoinnin kannalta opintoaikaisella hyvinvoinnilla on merkitystä. Työhyvinvointiin panostaminen ei mene hukkaan, vaan sen vaikutukset ovat myönteiset niin työnantajalle, yhteiskunnalle kuin työntekijälle itselleen. Jopa viidennes korkeakouluopiskelijoista tarvitsee mielenterveyspalveluita opintojensa aikana ja määrä on ollut kasvussa. Tämän heijastusvaikutukset työuriin, valmistumisaikaan ja yksilölle itselleen voivat olla dramaattiset. Nuoret työntekijäsukupolvet eivät voi kantaa osaansa työn tekemisen vastuusta ilman kokonaisvaltaista henkilökohtaista hyvinvointia. Nuorten korkeakoulutettujen uupuminen on otettava tosissaan. Jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, on matalan kynnysten palveluiden tarjonta taattava. 5
Osavisio: Työelämäyleissivistys Työelämäyleissivistys on enemmän kuin työelämätietoutta. Se sisältää tiedon lisäksi myös kyvyn toimia opitun tiedon varassa. Työelämäyleissivistys on osa läpi elämän jatkuvaa oppimista. Työelämäyleissivistyksen tulee näkyä kaikilla koulutusasteilla. Työelämäyleissivistys rakennetaan yhteisesti oppilaitosten, työnantajan ja työntekijän välillä. Käytännön työelämävalmiuksien merkitys tulee jatkossa korostumaan entisestään. Hyvä työelämä vaatii yksilön valveutuneisuutta oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan työelämässä. Opintoaikojen rajaus heikentää opiskelijan mahdollisuutta kerätä työuran kannalta välttämätöntä osaamispääomaa. Ilman työkokemusta opiskelijalla on huomattavasti heikompi mahdollisuus siirtyä ja sijoittua työelämään koulutusta vastaaviin tehtäviin. Opintoajoissa on varattava aikaa työelämäyleissivistyksen hankkimiseen; niin työelämässä kuin koulutuspolun aikana. 6
Osavisio: Laadullinen työllistyminen Työllistymisessä ei ole kyse vain vastavalmistuneen mekaanisesta sijoittumisesta työmarkkinoille. Laadullinen työllistyminen tarkoittaa sitä, että työllistyminen tapahtuu yksilön kannalta onnistuneella tavalla. Yksilön työllistyessä laadullisesti yhteiskunnan koulutukselliset panostukset eivät mene hukkaan ja yksilö on motivoituneempi ja tehokkaampi työntekijä. Laadullisesti työllistynyt on myös valmiimpi ottamaan sisältövastuuta tuoreen koulutuksen pohjalta. Opintoaikainen työnteko kasvattaa työkokemusta ja sen merkitys tulee tunnustaa työmarkkinoilla ja formaalissa koulutuksessa. Työmarkkinoille on etua siitä, että opiskelijat kykenevät vastaanottamaan työtä melko joustavasti. Akavan opiskelijat toimivat siten, että työharjoittelun työehdoista sovittaisiin entistä useammin työehtosopimuksissa, niillä aloilla joille käytäntö soveltuu. Koulutuspaikkamäärien on vastattava työelämän tarpeita. Työllistämistoimenpiteiden on oltava tehokkaita ja mitattavissa ja johdettava laadulliseen työllistymiseen. Korkeakoulutetuille tulee olla tarjolla kohdennettuja työllistämispalveluita. Ihminen oppii koko elämänsä ajan. Työuran eri vaiheissa onkin oltava mahdollisuus kouluttautumiseen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että ensimmäisenä hankittu tutkinto riittää mahdollisimman pitkälle työuralla. Urasuunnitelmien muutos ei saa ajaa työntekijää aloittamaan koko tutkinnon opiskelua alusta. 7
Arvot Akavan opiskelijoiden arvot nousevat Akavan arvoista. Ne on kuitenkin löydetty ja kirjoitettu uudelleen vastaamaan uuden akavalaisen työsukupolven näkemystä. Työelämäpainotteinen opiskelijaedunvalvonta Akavan opiskelijat ajavat korkeakouluopiskelijoiden asiaa. Edunvalvonnan ensisijainen painopiste on työelämään liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunnan muutoksia ja toiminnan suuntaa tarkastellaan työelämänäkökulmasta. Avoin yhteistyö ja keskinäinen luottamus Akavan opiskelijat ovat avoimia niin sisäiselle kuin ulkoiselle yhteistyölle. Kaikki keskustelu käydään avoimesti ja rakentavassa hengessä. Päätöksenteon on oltava läpinäkyvää myös eri intressien ja taustavaikuttimien esille tuomisen kautta. Tunnustamme ja hyväksymme yhteiseen päätöksentekoon liittyvät eturistiriidat. Akavan opiskelijat sitoutuvat etsimään yhteisiä ratkaisuja myös vaikeisiin kysymyksiin. Tulevaisuuteen kestävillä ratkaisuilla Työelämän ratkaisuja tulee tehdä huomioiden eri sukupolvet. Akavan opiskelijat rakentavat osaltaan yhteiskuntaa, jossa työuraa koskevan päätöksenteon ytimessä ovat myös tulevat sukupolvet. Toimintatavat Valittujen strategisten tavoitteiden edistämiseksi on valittu tiettyjä toimintatapoja. Toimintatavat ovat ne keinot, joilla osavisioiden toteuttamisen uskotaan tapahtuvan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. 8
Aktiivinen vaikuttaja Akavan opiskelijat painottaa voimavaransa edunvalvontaan. Onnistuneen edunvalvonnan takana on jokaisen yhteisön jäsenen ymmärrys oman panoksen tarpeesta yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Akavan opiskelijat kuuntelevat kaikkia korkeakouluopiskelijoita ja vastavalmistuneita ja edistävät koko kentän yhteisiä tavoitteita. Akavan opiskelijat rohkaisevat jäseniään tuomaan esille opiskelijaedunvalvonnan aiheita omissa liitoissaan ja myös Akava-yhteisön ulkopuolella. Vaikuttamisen olennainen osa on toimiva viestintä yhteisön jäsenten kautta. Akavan opiskelijat etsivät aktiivisesti yhteistyökumppaneita tavoitteidensa edistämiseksi. Toimimme aktiivisesti verkostoissa sekä suhteessa Akavaan että yhteistyökumppaneihin. Aktiivinen vaikuttaminen edellyttää selkeitä viestejä. Akavan opiskelijoiden viestit tuovat esille asioiden taustat ja vaikutukset opiskelijoille ymmärrettävällä tavalla. Viestintää leimaa aktiivisuus, rohkeus ja seurattavuus. Osaaminen ja asiantuntijuus Akavan opiskelijat on johtava asiantuntija vastavalmistuneiden työelämäkysymyksissä ja kehittää osaamistaan jatkuvasti. Annamme lausuntoja pyynnöstä ja oma-aloitteisesti. Akavan opiskelijat sopivat vuosittain muutamasta teemasta joita tuodaan painotetusti esille toimintakauden aikana. Kaikki opiskelijavaltuuskunnan jäsenet voivat osallistua kantojen muodostamiseen myös seminaarien välillä. Tietoperusteisuus Akavan opiskelijoiden vaikuttamistyö perustuu tutkittuun tietoon. Vaikuttamistyön onnistuminen edellyttää myös tietoa eri tahojen intresseistä. Akavan opiskelijat sisällyttävät kaikkiin kannanottoihinsa tietoperustan ja ottaa kantaa asioihin, joista sillä on tietoa. Omien kannanottojen vaikuttavuutta tutkitaan. 9
Muistiinpanot: 10
11
www.akava.fi/opiskelijat 12