Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa
Toiminnallinen potentiaali Maksimi potentiaali Uusi maksimi potentiaali /a/ /p/ Kuntoutusvaihe Kuntoutuksen jälkeinen aika
KOHDERYHMÄN MÄÄRITTELY TOIMINTAKYVYN MUKAAN (lähinnä fyysinen ja kognitiivinen) Havainto 1: Kyseessä ei ole liikuntapoliittisesti marginaalinen ilmiö. Kuva: Saku Rikala 2018
Kuva: Teijo Pyykkönen 2018 VÄESTÖN KESKI-IÄN KEHITYS Havainto 2: Jatkossa ikääntyneistä tulee liikuntakulttuurin valtavirtaa Toistaiseksi ikääntymisen käsittely on ollut valtion liikuntahallinnossa vähäistä suhteessa sen merkitykseen.
LIIKUNTAA ESTÄVÄT TEKIJÄT, TOIMINTARAJOITTEISET LAPSET JA NUORET SISÄISET ESTEET Yksinäisyys, kaverin puute Pelko tulla syrjityksi tai kiusatuksi Itseluottamuksen puute Ajan puute Rahan puute Tiedon puute liikunnan soveltuvuudesta itselle Tiedon puute sopivista harrastuksista ja harrastuspaikoista Oma terveydentila tai vamma ULKOISET ESTEET Puute sopivasta liikuntatarjonnasta Puute esteettömistä ja turvallisista paikoista Puute osaavista valmentajista, ohjaajista ja avustajista Puute varusteista ja apuvälineistä Harrastuksen kustannukset Kokemus ennakkoluuloista ja syrjinnästä Vaikea pääsy liikkumaan ja kuljetusongelmat Havainto 3: Kynnys liikunnan harrastamiseen on toimintarajoitteisilla monesti muuta väestöä korkeampi. Toimintarajoitteiset harrastavat liikuntaa ja muita harrastuksia vähemmän kuin muu väestö. Teijo Pyykkönen & Saku Rikala 2018
21.3.2019 LIITU 2016 tutkimukseen osallistuneet mittaria käyttäneet JA kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret, jotka raportoivat toimintarajoitteita, omaavat keskimäärin 7 min kevyttä liikettä (1.5-3.0 MET) ja 8 min rasittavaa ja reipasta liikettä (MVPA, eli yli 3.0 MET) päivässä vähemmän kuin ne nuoret, jotka eivät raportoi toimintarajoitteita.
Millainen on tyypillinen päivä toimintarajoitteisella henkilöllä? 21.3.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Mukailtu Vasankari 2019)
0-6-v 7-18-v 18-30-v 30-65-v 65 Kyselyt liikuntakäyttäytymisestä Alle kouluikäisten lasten hyvinvoinnista, terveydestä tai liikunnan ei ole saatavilla säännöllistä ja kattavaa Seurantatietoa (Arja Sääkslahti Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus Nuorten vapaa-aikatutkimus () Yksittäisiä tieteellisiä tutkimuksia Liitu-tutkimus (9-, 11-, 13-, 15-v) 2014, 2016, 2018 Nuorten vapaa-aikatutkimus (7-29-v) 2013, 2015, WHO-Koululaistutkimus 11-, 13-, 15-v) 2006, 2010, 2014 Kouluterveyskysely (4.-5.-lk, 8.- 9.lk, 2. aste) 2006, 2008, 2010, 2013, 2015, LK-seuranta-aineistot Nuorten vapaaaikatutkimus (7-29-v) 2013, 2015, Korkeakouluopiskelijoide n (alle 35-v) terveystutkimus 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 ATH-tutkimus (20-75-v) 2013, 2015, 2016 KunnonKartta (20-69-v) Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus (alle 35-v) 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 ATH-tutkimus (20-75-v) 2013, 2015, 2016 KunnonKartta (20-69-v) ATH-tutkimus (20-75-v) 2013, 2015, 2016 KunnonKartta (20-69-v) Mitattu tieto fyysisestä aktiivisuudesta Yksittäisiä tieteellisiä tutkimuksia LIITU-tutkimus (9-, 11-, 13-, 15-v) 2016, 2018 Terveys2011/liikemittauk set Finriski2012/liikemittauk set KunnonKartta( 20-69-v) Terveys2011/liikemittaukset Finriski2012/liikemittaukset KunnonKartta (20-69-v) Terveys2011/liikemittaukse t Finriski2012/liikemittaukset KunnonKartta (20-69-v) Fyysinen kunto Ei Move!-mittaukset 2016,, 2018 Varusmiesten juoksutesti Finriski2012/liikemittauk set Finriski2012/liikemittaukset Reserviläisten kuntomittaukset Finriski2012/liikemittaukset KunnonKartta KunnonKartta KunnonKartta 21.3.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
TOIMINTARAJOITTEISTEN ELÄMÄNTILANNE Toimintaesteiset verrattuna muihin nuoriin Toimintaesteiset verrattuna muuhun aikuisväestöön Havainto 4: Toimintarajoitteisten elämäntilanne on usein haastavampi kuin väestön keskimäärin. Hyvinvointia uhkaavat tekijät kasautuvat usein samoille henkilöille. Havainto 5: Mitä vähemmän liikkuvista kyse, sitä tärkeämpää tarkastella elämäntilannetta ja arkea kuin liikuntasektorin palveluja. Teijo Pyykkönen & Saku Rikala 2018
EI VAIN LIIKUNTAHALLINNON ASIA Havainto 6: Mitä enemmän ihmisellä on toimintarajoitteita, sitä enemmän yleensä tarvitaan eri hallinnonalojen osaamista ja yhteistyötä liikkumisen aikaansaamiseksi. Kuva: Teiio Pyykkönen 2018
EI VAIN LIIKUNTAHALLINNON ASIA Kuva: Teiio Pyykkönen 2018
TOIMINTARAJOITTEISTEN LIIKUNTAPOLKU Havainto 7: Toimintarajoitteisten liikunnan edistämisessä ratkaisevaa ei ole vain liikunta-alan ammattilaisen toiminta vaan yhtä tärkeää voi esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden, liikennesuunnittelijoiden tai kaupunginpuutarhurien toiminta. Moniammatillisuus korostuu. Kuva: Saku Rikala 2018
LIIKKUMISEN EDISTÄMISEN MOTIIVEJA KESKEISILLÄ HALLINNONALOILLA STM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen? TEM: Kasvun ja työllisyyden edistäminen? OM: Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen? LVM: Kestävä liikkuminen ja hyvinvoiva ihminen? OKM: Liikunnan ja urheilun itseisarvo, oppiminen, merkityksellinen elämä? YM: Luontosuhteen vahvistaminen sekä hyvinvoiva ihminen ja ympäristö? MMM: Maaseudun elinvoimaisuus, hyvinvoiva ihminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö? PLM: Toimintakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen poikkeusolojen ja rauhanajan tarpeisiin? Havainto 8: Muilla hallinnonaloilla ei ole suoranaisia liikuntatavoitteita, mutta intressi edistää omista lähtökohdistaan liikkumista ja liikuntaa, etenkin soveltavaa liikuntaa.
Kiitos! Yhteystiedot: Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto toni.piispanen@minedu.fi, 0295 3 30284 www.liikuntaneuvosto.fi, www.minedu.fi