Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut
Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan, vakaan ja kestävän maatalouden perusta hyvärakenteisella maalla parempi puskurikyky ääriolosuhteita vastaan
Maan hyvän kasvukunnon merkitys eloperäisten lannoitteiden hyväksikäyttö paranee maan ravinnevarojen hyväksikäyttö paranee tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarve vähenee ympäristön etu (pienempi ravinnehävikki) hyvä sato vähäisemmällä lannoituksella
Kasvin kasvuun vaikuttavat tekijät Sisäiset - laji, lajike, siemenen laatu Ulkoiset Kasvinsuojelutekijät taudit, tuholaiset, rikkakasvit Maaperätekijät Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät Säätekijät valo, lämpötila, ilman kosteus, sadanta Kemialliset tekijät
Kasvin kasvuun vaikuttavat tekijät Sisäiset - laji, siemenen laatu, lajike Ulkoiset Kasvinsuojelutekijät taudit, tuholaiset, rikkakasvit Maaperätekijät Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät Säätekijät valo, lämpötila, ilman kosteus, sadanta Kemialliset tekijät
Biologiset tekijät juuret pieneliöt eli mikrobit eläimet (pääasiassa lierot) Kemialliset tekijät ravinteisuus happamuus johtoluku (suolojen määrä) maassa esiintyvät yhdisteet eloperäisen aineksen määrä Fysikaaliset tekijät maalaji rakenne vesitalous lämpimyys ilmavuus (lähde: www.agronet.fi > Kasvi > Peltomaan laatutesti)
Kemialliset tekijät - ravinteisuus maaperässä on ravinteita mm. liukoisessa muodossa (liuenneena maanesteeseen) sekä vaihtuvassa muodossa (maahiukkasten pinnalla) oleellisinta on, että maaperä pystyy varastoimaan suuria määriä ravinteita ja että ne ovat helposti kasvien käytettävissä, mutta turvassa huuhtoutumiselta savimailla varastointikyky on suuri ja hiekka- ja turvemailla pieni
Kemialliset tekijät - ravinteisuus multavuuden lisääntyessä ja ph:n noustessa kivennäismaiden ravinteiden varastointikyky kasvaa varastointikykyä voidaan parantaa nostamalla ph:ta (aina 7:ään asti) lisäämällä maan multavuutta parantamalla eloperäisen aineksen laatua maan rakenteen parantamisella (pyöreät, huokoiset murut vähentävät ravinteiden huuhtoutumista)
Kemialliset tekijät - happamuus Suomessa peltomaat ovat yleensä kasvukunnon kannalta liian happamia, johtuen maaperästämme happamuus vaikuttaa pieneliötoimintaan kasvinravinteiden liukoisuuteen (esim. fosforin liukoisuus on parhaimmillaan ph 6,5 7,5:ssä) eloperäisen aineksen hajoamiseen humuksen syntyyn kasvien kasvuun säätely kalkituksen avulla, huomioitava ettei aiheuteta häiriöitä liian runsaalla kalkituksella
Kemialliset tekijät - happamuus eri kasvilaji- ja jopa lajikekohtaiset ph-tavoitteet vaihtelevat huomatta useimmilla peltoviljelykasveilla happamuuden tavoiteviljavuusluokka on hyvä ruokaperuna viihtyy paremmin hieman happamammassa maassa (tavoite tyydyttävä ) lähellä neutraalia ph arvoa viihtyy esim. sokerijuurikas (tavoite korkea )
Kemialliset tekijät - happamuus lähde: ruokatieto.fi
Kemialliset tekijät - johtoluku johtoluku kuvastaa suolojen määrää maaperässä: liian suuri suolojen pitoisuus haittaa kasvien kasvua ja lisää ravinteiden huuhtoumariskiä suolapitoisuus voi kasvaa esimerkiksi riittämättömän kuivatuksen seurauksena
Kemialliset tekijät eloperäinen aines eloperäinen aines tarkoitta kasvien ja maan eliöstön jätteitä, joita maaperän eliöstö hajottaa vapauttaen ravinteita kasvien käyttöön ylläpitää maaperän eliöstöä tasaa maan ravinteiden määrän ja happamuuden vaihteluja varastoi ravinteita ja luovuttaa niitä kasvien käyttöön suomalaisissa peltomaissa n. 5 7 %, optimi noin kaksinkertainen
Kemialliset tekijät - eloperäinen aines voi vähentää haitallisten yhdisteiden, kuten raskasmetallien ja torjunta-aineisen jäämien, myrkyllisyyttä maassa sitoo hyvin vettä, tasaa maan kosteuden vaihteluja ja edistää maan mururakenteen muodostumista maan eloperäisen aineksen määrää voi lisätä mm. hevosenlannalla, kompostilla, järviruo olla
Fysikaaliset tekijät - maalaji maalaji määritellään maan hiukkaskoon jakauman perusteella maalaji vaikuttaa merkittävästi maan viljavuuteen, koska sillä on vaikutusta maan rakenteeseen ravinteisuuteen ravinteiden varastointikykyyn vesitalouteen lämpimyyteen muokkautuvuuteen
Fysikaaliset tekijät - maalaji savimaat aito-, hieta-, hiesu- ja hiuesavi, hiesut karkeat kivennäismaat HHt ja KHt (hieno ja karkea hieta), hiekka- ja moreenimaat eloperäiset maat multa- ja turvemaat, muta, lieju helpoimmin viljeltäviä ovat hietasavet runsaasti ravinteita, rakenteen hoito helpointa
Fysikaaliset tekijät maan rakenne viljava maa on muruista ja huokoista runsas murustuminen tasoittaa maalajien eroja ja parantaa viljelyvarmuutta maan rakenne vaikuttaa kasvien kasvua sääteleviin tekijöihin, kuten veden saatavuuteen ilmavuuteen juurten kohtaamaan mekaaniseen vastukseen
Fysikaaliset tekijät maan rakenne pyöreät, huokoiset murut parhaita (n. 2-7 mm) varastoivat runsaasti vettä ja ravinteita kulmikkaat murut runsaasti savimaissa (siellä suuri merkitys) routa, kuivuminen, muokkaus eivät varastoi vettä ja ravinteita tehokkaasti kokkareet (pienet 2 5 cm, isot yli 5 cm) kulmikkaita, kovia (sirpaleinen maan rakenne) tai pyöreähköjä, hyvin murustuvia (hyvä maan rakenne)
Fysikaaliset tekijät vesitalous maan hyvä rakenne parantaa vesitaloutta (myös toimiva peruskuivatus) ei pintavirtauksia, vesi imeytyy maan sisään veden varastointikyky tärkeää hyvä vedenläpäisevyys tärkeää, ettei synny hapenpuutetta, liero- ja juurikanavat oleellisia (jankko kuin reikätiili!) hyvästä vesitaloudesta seurauksena hyvä typpitalous (typpeä voi karata jo 12 h hapettomuuden jälkeen)
Biologiset tekijät - juuret juuristo koostuu yhdestä tai useammasta isommasta juuresta, ohuemmista sivujuurista ja lyhyistä juurikarvoista tiheys, määrä ja syvyys vaihtelevat eri kasveilla juurten toiminta on tärkeä maan murustumista lisäävä ja maan rakennetta parantava tekijä erityisesti vahvajuuriset kasvit (apila, sinimailanen) parantavat maan rakennetta
Biologiset tekijät - juuret juurten kuollessa maahan jää jatkuvia reikiä eli juurikanavia vesi läpäisee maan paremmin hyvät juurikanavat myös helpottavat seuraavan vuoden kasvien juurten kasvua maahan juurikanavat edistävät myös maan kaasujen vaihtoa juuret täyttävät parhaimmillaan 1-2 % maatilavuudesta
Biologiset tekijät - juuret juurten kasvua edistää mm. maan hyvä rakenne kohtuullinen veden niukkuus niukka typen saanti riittävä fosforin saanti runsas valon määrä
Biologiset tekijät - pieneliöt sopiva pieneliöstön toiminta on maan viljavuuden ja kasvien hyvän kasvun perusedellytys viljelyn kannalta merkittävimpiä pieneliöitä ovat lierot, sienijuuria muodostavat sienet ja typensitojamikrobit suomalaisessa pellossa pieneliöitä on keskimäärin 1,5 3,0 t/ha
Biologiset tekijät - pieneliöt juurten lisäksi pieneliöstö edistää murujen muodostumista ne hajottavat eloperäistä ainesta, jolloin muodostuu mm. lima-aineita mururakenteen lujittamiseen ravinteita kasvien käyttöön humusta
Biologiset tekijät - sienijuuri sienijuuri eli mykorritsa on kasvin ja sienen välinen molempia hyödyttävä symbioosi sienirihmat kasvavat kasvin juurten pinnalle tai jopa juurisolujen sisälle voi lisätä juuriston pituutta jopa 200-kertaisesti sienijuuri kerää kasvin käyttöön ravinteita ja vettä, saa kasvilta energiaa kasveista yli 80 % muodostaa sienijuuren, viljelykasveista puuttuu ristikukkaisilta (esim. rypsit, kaali) ja savikkakasveilta (esim.sokerijuurikas)
Biologiset tekijät sienijuuri Paljon hyötyjä isäntäkasville nopeuttaa aineiden kiertoa vähentää hävikkejä tehostaa erityisesti vaikeasti liikkuvien ravinteiden ottoa (esim. fosfori, kupari, sinkki) tehostaa isäntäkasvin biologista typen sidontaa suojaa isäntäkasvia mekaanisesti kuivuutta, maan happamuutta, (juuristo)tauteja, joitakin tuholaisia ja raskasmetalleja vastaan
Biologiset tekijät sienijuuri Menestymiseen vaikuttaa mm. - viljelykasvi, viljelykierto, esikasvi - lannoitus (runsas P häiritsee, eloperäinen lannoitus eduksi) - muokkaus (häiritsee) - hyvä maan rakenne - kasvinsuojelu (useat kemialliset torjuntaaineet haitallisia) - lajike (oltava yhteensopiva sienijuuren kanssa)
SIENIJUUREN HYÖDYLLISYYS ERÄILLE VILJELYKASVEILLE Suuri Apilat Herne/pavut Maissi Pellava Sipuli/purjo Selleri Porkkana Marjat Hedelmäpuut Ei sienijuurta Rypsi, rapsi Kaalit, lanttu, nauris Sokerijuurikas, punajuurikas Pinaatti Monet rikkakasvit Tattari Kohtalainen Nurmiheinät Viljat perunat Jukka Rajala, MTT
Biologiset tekijät - pieneliöt + ph lähellä neutraalia + lannoituksella yleensä suotuisa vaikutus + keväällä ja syksyllä maassa on runsaasti ravinnoksi sopivaa kariketta ja maan kosteusolot ovat suotuisat + maan lämpötila parinkymmenen asteen tienoilla - keskikesän kuivuus - jatkuvasti veden vaivaama, hapeton maa
Biologiset tekijät - lierot yleisimmät peltoliero (vaakasuorat käytävät), kasteliero (pystysuorat, syvät käytävät) ja onkiliero lieroja noin 10 1000 kg / ha eli 2 200 kpl m 2 suhteellisesti eniten lieroja on mitattu hienoissa hieta- ja hiesumaissa, myös savespitoisissa pelloissa lieroja voi olla runsaasti (aitosavimaissa usein vähän) karkeissa hietamaissa ja hiekoissa lieroja on yleensä harvassa lierot viihtyvät hyvin pellossa, jossa ph on lähellä neutraalia (ph 7)
Biologiset tekijät - lierot lierojen merkitys maan viljavuudelle on suuri voivat tuottaa päivässä painonsa verran lantaa, joka on hyvin ravinteikasta käytävät tärkeitä (läpimitta n. 2 5 mm) karjanlannan käyttö sekä nurmet, varsinkin apila, edistävät lierokantojen kasvua kyntäminen voi vähentää lierojen määrää, tai ainakin muuttaa lajisuhteita.
Biologiset tekijät - lierot 1. peltoliero (pintamaan laji) 2. kasteliero (syvälle kaivautuva laji) 3. onkiliero (pintakarikkeen laji)
Hyvärakenteisen maan tuntomerkkejä - muruinen, huokoinen, ilmava (noin puolet kiintoainesta ja puolet vettä&ilmaa) - helppo muokata - kuivuu nopeasti keväällä - kestää hyvin poutaa - syvä, haaroittunut juuristo, runsaasti juurikarvoja - väri tumma, runsaasti eloperäistä ainetta - hyvä sato niukalla lannoituksella - runsaasti lieroja ja pieneliöitä