Tarkista vielä Työsuojelu valvontatyössä 28.5.2019 Tikkurila Pirkko Mäkinen Asiantuntija Työturvallisuuskeskus etunimi@sukunimi P. 040 8616 366
Työturvallisuuskeskus Visio: Kaikilla työpaikoilla on osaamista ja intoa jatkuvasti parantaa työturvallisuutta Koulutusta Työkaluja Julkaisuja Videoita, animaatioita Viestintää Kehittämishankkeita Työsuojeluhenkilörekisteri Lisätietoja: www.ttk.fi ttk.fi/koulutus ja kehittäminen/koulutuskalenteri Seuraa meitä: www.facebook.com/tyoturvallisuuskeskus www.twitter.com/@ttk_viestii Yrjönkatu 29 C, 5. krs 00100 Helsinki 09 616 261
Työhyvinvointi terveellinen ja turvallinen työympäristö ja hyvinvoiva työyhteisö
Työhyvinvointi ei synny sattumalta kokonaisvaltainen määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työ koetaan mielekkääksi ja palkitsevaksi. Työ tukee elämänhallintaa. (Työhyvinvointi uudistuksia ja hyviä käytäntöjä, TTL/EU Progress rahoitusohjelma, 2009)
Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät Toimintaympäristö - asiakkaat - luottamushenkilöyhteistyö TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Organisaatio Yksilö Yhteisö Työ Johtaminen ILMENTYMÄT HYVINVOINTI PAHOINVOINTI Flow Työn imu Työtyytyväisyys Leipääntyminen Stressi Uupumus SEURAUKSET / VAIKUTUKSET Lähde: Synergos/ Tampereen yliopisto Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä 2018
Turvallinen ja terveellinen työympäristö Toimintaympäristö muuttuu Fyysinen työympäristö Lainsäädäntö Työnantajan huolehtimisvelvoite Yksilölliset ominaisuudet Työ muuttuu Työpaikkaselvitys Psykososiaalinen työympäristö Yhteinen työpaikka Riskien arviointi Muu työterveysyhteistyö
Terveelliset ja turvalliset työolot - perussäädökset Työturvallisuuslaki (738/2002) Tarkoitus parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia fyysisen ja henkisen terveyden haittoja Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite työnantaja on huolehdittava tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön sekä työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat
Huolehtimisvelvoite täsmentyy (8 ) Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) estetään vaara- ja haittatekijöiden syntyminen 2) poistetaan vaara- ja haittatekijät - jos ei mahdollista, korvataan vähemmän vaarallisilla tai haitallisilla 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä 4) tekniikan ja muiden keinojen kehittyminen otetaan huomioon jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa Riskien arviointi (10 ): ks. Lasse Kammosen luentoaineisto
Hyvä psykososiaalinen työympäristö Hyvä johtaminen Tavoitteiden määrittely Töiden organisointi Oikein suunniteltu, mitoitettu ja mielekäs työ Perehdytys ja muu osaamisesta huolehtiminen Osallistava johtaminen Oikeudenmukainen toimintatapa Haetaan ratkaisuja ongelmatilanteisiin Kehitetään työtä Työt sujuu Turvalliset ja terveelliset työolot Hyvä vuorovaikutus Yhteistyö sujuu Pelisäännöt Hyvä työkäyttäytyminen Viestintä ja palaute Minä ja työ Oma rooli ja vastuu selvä Voimavarojen tunnistaminen Omasta osaamisesta huolehtiminen Mahdollisuus vaikuttaa ja muokata työtä Taito johtaa omaa työtä Työn mielekkyyden kokeminen
Hyvinvoiva työyhteisö yhdessä tekeminen ja kokemusten jakaminen avoimuus ja rehellisyys työasioissa toisen kunnioittaminen ja kuunteleminen sitoutuminen ja kärsivällisyys luottamuksen osoittaminen kannustus, kiittäminen ja hyväksyntä myönteisyys ja ystävällisyys yhdessä iloitseminen Työ sujuu Selkeät roolit ja vastuut työyhteisön toimivuus ja innostuminen lisääntyvät (Lähteet: Työhyvinvointikortti 2019 Yhteisöllisyydellä menestykseen. Manka ja Larjovuori, 2013 Kohti innostunutta työyhteisöä, TTL 2011) Hyvä vuorovaikutus Yhdessä sovitut pelisäännöt ja toimintatavat
Riittävän hyvä työyhteisö 1) Työyhteisö on suuntautunut työhön, organisaation perustehtävään. Tavoitteita pyritään jatkuvasti kirkastamaan. Ne ovat realistisia; mahdollista saavuttaa. 2) Työyhteisössä vallitsee työrauha. Työntekoa edistävät tekijät on maksimoitu ja sitä häiritsevät asiat minimoitu. 3) Työyhteisö suuntautuu tulevaisuuteen, mutta on tietoinen myös historiastaan. Toimintaympäristön muutokseen vastataan jatkuvalla parantamisella ja oppimisella. 4) Johtaminen palvelee työntekoa. Se on tasapuolista, johdonmukaista ja oikeudenmukaista. Asianäkökulma painottuu tärkeämpää on, mitä sanotaan, kuin se, kuka puhuu. 5) Työntekijöillä on selkeä käsitys omasta työroolistaan. He tuntevat riittävän hyvin myös työkaveriensa työroolit. 6) Sosiaalista tukea on tarjolla. Apua saa esimiehiltä, kollegoilta ja alaisilta, ja sitä voi pyytää turvallisin mielin. 7) Toimintaa arvioidaan säännöllisesti yhdessä. Onnistumisia juhlitaan ja virheistä opitaan. Kaikkien työyhteisön jäsenten panos tunnustetaan kiitoksia eivät saa pelkästään työyhteisön tähtipelaajat. 8) Ongelmia ratkaistaan eikä niitä lakaista maton alle. Asioista puhutaan suoraan ja niiden ihmisten kanssa, joita ne koskevat. 9) Yhteiset pelisäännöt ovat selkeitä ja reiluja. Ne koskevat kaikkia, mutta eivät ole jäykkiä. Terveen järjen käyttö on sallittua. 10) Työyhteisö huolehtii työhyvinvoinnistaan. Stressiä ja kiirettä ei ihannoida. Erityistä huomiota kiinnitetään työstä palautumiseen Työpiste 14.2.2018. Lähde: Työterveyspsykologi Antti Aro, Työilmapiiri kuntoon. Alma Talent, 2018.
Työhyvinvointi tuottaa tulosta Syksyllä 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Tutkimuksessa todettiin, että hyvinvoiva työntekijä voi olla 25 % tuottavampi kuin uupumusta kokeva työntekijä. Työn imun kokemus vahvisti tuottavuutta. Oman työn hallinta ja kehittymismahdollisuudet puolestaan lisäsivät työn imua. Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys voitiin osoittaa yhdistämällä työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnista ja sitä tukevista tekijöistä. Lähde: Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus tuottavuuteen pankkityössä (Aalto-yliopiston uutiset 24.10.2018) Lue myös: Työhyvinvointi lisää finanssialan työntekijöiden tuottavuutta (Tiedonsilta 4.1.2019) 2019
Lisää uutisia työhyvinvoinnin kehittämisestä Posion kuntatyö kohenee keskustellen (Tiedonsilta 8.3.2019) Näin tuunaat oman työsi Asiantuntija listaa vinkit oma-aloittaiseen työn muokkaamiseen (Talouselämä 5.2.2019) Lean asiakkaan ja työntekijän etuna (Uusi-Kaiku 30.4.2019) Sujuvaa aivotyötä kunta-alalle (KUNTEKO 2020 - Aivotyö webinaari 11.4.2019) Case- STUK: Onnellisten virkamiesten virasto (Uusi-Kaiku 27.3.2019) Meillä tuetaan aivojen hyvinvointia (Uusi-Kaiku 14.12.2018) Työ maistuu mukavammalta, kun se on selkeää ja hyvin johdettua, osoitti satojen työntekijöiden hyvinvointihanke (Yle 22.11.2017)
Psykososiaalinen kuormitus - haitallisen kuormituksen tunnistaminen ja hallinta
Muutama näkökulma Mistä psykososiaalinen kuormitus työssä syntyy ja miten se ilmenee? Miten psykososiaalista kuormitusta ehkäistään ennalta? Miten toimitaan haitallisen kuormittumisen tilanteissa?
Työn psykososiaaliset kuormitustekijöiden - iso kuva Työn psykososiaaliset kuormitustekijät Työn voimavaratekijät Yksilölliset erot, taidot ja edellytykset. Omat odotukset vs. työn anti. Haitallinen kuormittuminen Työkyky alenee Työyhteisössä ongelmia Työt ei suju Sairaudet, poissaolot Palautuminen työssä ja vapaalla Väitöstutkimus: hyvä esimiessuhde ja esimiestyössä onnistuminen voimaannuttaa ja edistää työn imua. Vireys Työn imu Flow Terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävä kuormitus
Psykososiaaliset kuormitustekijät työssä Organisaatio Johtaminen Yksilölliset ominaisuudet TYÖN SISÄLTÖÖN LIITTYVÄT KUORMITUS- TEKIJÄT TYÖN JÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄT KUORMITUS- TEKIJÄT TYÖYHTEISÖN SOSIAALISEEN TOIMIVUUTEEN LIITTYVÄT KUORMITUS- TEKIJÄT Muun elämän aiheuttama kuormitus 'ympyröiden' lähde: Työsuojelu.fi Voimavarat Palautuminen Muista Kuormitustekijä tai sen aiheuttama kuormitus ei ole automaattisesti terveydelle haitallinen. Kuormitustekijät voivat kuormittaa haitallisesti, jos ne ovat mitoitettu väärin, niitä on hallittu puutteellisesti tai ne esiintyvät epäsuotuisissa olosuhteissa Mieti mitkä ovat sinun työsi merkittävimmät psykososiaaliset kuormitustekijät? Liittyvätkö ne työjärjestelyihin, työn sisältöön vai työyhteisön toimivuuteen? Mitä ratkaisuja niihin tekisit? Missä, milloin ja kenen kanssa käsittelet ideasi?
Haitallinen kuormittuminen voi ilmetä Organisaatio Muutokset organisaation toimivuudessa työsuoritukset ja tulos heikkenevät Lisääntyneet sairauspoissaolot, tapaturmat Henkilöstön vaihtuvuus Ylityöt Toistuvat työyhteisöristiriidat Työyhteisökyselyiden huonontuneet tulokset Yksilö Työnilo katoaa Kyyninen asenne työtä kohtaan Heikentynyt muisti ja keskittymiskyky Virheiden lisääntyminen Töistä selviytyminen vaikeutuu, aloittaminen vaikeata Kireys, jännittyneisyys, ärtyminen Väsymys ja unihäiriöt Huolestuminen, ahdistuminen, pelot Oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti Liikunnan väheneminen Lisääntynyt kahvin / tupakan / alkoholin käyttö
Miten kuormittavuutta tunnistetaan ja terveydellistä riskiä arvioidaan Haastattelu, havainnointi Asiakaspalaute Henkilöstöbarometri, työilmapiirikartoitus tai muut kyselyt Turvallisuushavainnot ja läheltä piti - tilanteet Sairauspoissaolot; työkyvyttömyyseläkkeet Palaute tehdyistä terveystarkastuksista ryhmätasolla Yhteinen keskustelu työstä ja työn tekemisestä Osa jokapäiväistä esimiestoimintaa Riskien arviointi ja vaarojen tunnistaminen Psykososiaaliset kuormitustekijät Väkivallan uhka, häirintä, yksintyöskentely, yötyö Työpaikkaselvitys Terveydelle haitallisten tekijöiden tunnistaminen työpaikalla Terveydellisen merkityksen arviointi Työterveyshuollon tekemät erilliset selvitykset ja kyselyt Terveystarkastukset, työkyvyn ennuste
Mutta aina ensin Onko kyse lainvastaisesta tilanteesta? Jos on > toimenpiteet heti. Onko tilanteen ratkaiseminen työnantajan päätösvallassa ja tilanteeseen löydettävissä nopeahkosti ratkaisu, joka on toteutettavissa toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevästi? Jos on > toimenpiteet heti. Onko pitkiä sairaslomia? Jos on > toimenpiteet heti. Riittääkö työnantajan oma asiantuntemus tilanteeseen liittyvän kuormituksen arviointiin ja toimenpiteiden valintaan? Jos ei > hankitaan ulkopuolista asiantuntemusta (työterveyshuolto!).
Haitallisen kuormituksen hallinta (Työturvallisuuslaki 8, 10 ja 25 ja Työterveyshuoltolaki 12 ) Työnantajan on puututtava haitalliseen kuormitukseen tiedon saatuaan. Esimies: Selvittää aiheuttajat Arvioi työjärjestelyt Määrittelee toimenpiteitä Seuraa vaikutuksia Työntekijä: Kertoo tilanteen esimiehelle Noudattaa sovittuja muutoksia Pyytää tarvittaessa kuormitusarvion työterveyshuollosta Työterveyshuolto asiantuntijaksi: Selvittää terveysriskit Perustyöpaikkaselvitys Suunnatut työpaikkaselvitykset Antaa toimenpide-ehdotuksia, seuraa ja tukee
Toimenpiteitä kuormitustilanteissa Työnantaja voi poistaa tai vähentää haitallisia kuormitustekijöitä tarjota työntekijöille hallintakeinoja luoda tukikäytäntöjä haitallisesti kuormittuneille työntekijöille. (Lähde: työsuojeluhallinto.fi) Pirkko Mäkinen 28052019
Mitä keinoja voisitte hyödyntää enemmän/ paremmin?
Pidetään taukoja kesken työpäivän ja irrottaudutaan työstä Marjatta Sianoja (2018)*: Kolme tapaa taukoilla Liiku. Se vähentää sekä väsymystä että stressiä. Lepää. Esimerkiksi rentoutusharjoitus. Naura. Positiivinen ajattelu lisää palautumista. "Työpäivän jälkeen olisi hyvä olla vain vapaalla, ei tavoitettavissa." Vastuu irrottautumismahdollisuudesta on meillä kaikilla. Millaisia pelisääntöjä teillä on käytössä? *Marjaana Sianoja väitteli Tampereen yliopistossa syyskaudella 2018. Hänen väitöskirjansa aihe on suomennettuna Taukojen edut Työkuormituksesta palautuminen lounastauoilla ja vapaa-aikana. Pidetään unesta ja muusta palautumisesta huolta Suomalaisista jopa viidennes elää tutkimusten mukaan jatkuvassa univajeessa. Terveyden ja jaksamisen kolme peruspilaria ovat uni, ravinto ja liikunta. Unesta tingitään liian usein ensimmäisenä. Erilaiset uniongelmat, kuten unihäiriöt, unettomuus ja uniapnea yleistyvät. Voidaan puhua jo kansansairaudesta. Unilääkäri Henri Tuomilehto Mieti, miten edistät hyvää ja riittävää unta? Katso video palautumisesta ja stressin hallinnasta Marja Luttinen Kuisma, psykologi Kuntoutuskeskus Petrea
Käytännön stressin hallintaa Palautuminen: neljä mekanismia Psykologinen irrottautuminen henkisesti: mieli ja ajatukset irrottautuvat työstä Rentoutuminen vireystaso alenee; myönteinen, stressille vastakkainen tunnetila Taidon hallinta mieluinen, työn piirteistä poikkeava, tavoitteellinen harrastus, jossa voi kehittyä: sisäsyntyinen motivaatio > lisää hallinnan kokemusta ja tunnetta Hallinnan tunne ajan käyttö; vapaalla aika on itsemme käytössä, esim. vuosilomat Toisin ajattelu: ajattelutavan muutos; voisiko tämän tilanteen ajatella toisin Hyväksyminen: auttaa tekemään muutoksia Sisäinen puhe: tietoinen ajattelu: kiitä, kannusta, rohkaise itseäsi; mihin keskityn? Motto; elämän viisauksia: paras on hyvän vihollinen Jämäkkyys: terve itsekkyys; sano ei; omat ajatukset, toiveet, tarpeet esille Marja Luttinen Kuisma, psykologi https://sykettatyohon.fi/fi/teemat/psykososiaalis ten-riskien-hallinta
Tampereen yliopiston tutkimus: työasioiden vatvominen vapaa-aikana uuvuttaa Työasioiden vatvominen vapaa-aikana voi johtaa työuupumukseen. Huonoin tilanne oli ryhmässä, jossa esiintyi emotionaalisesti latautunutta työhön liittyvää vatvomista. Toiseksi huonoin tilanne oli ryhmässä, jossa vatvomista oli kohtalaisen paljon ja siihen yhdistyi vähäinen irrottautuminen työstä vapaa-ajalla Haitallisinta on stressiajatusten pyörittely mielessä. Ajanpuute ja parhaan lopputuloksen tavoittelu uuvuttavat Vatvominen, jossa ihminen pyrkii ratkaisemaan työpulmia myös vapaalla, ei useinkaan johda uupumukseen ja uniongelmiin. Kolme kyselyä v. 2013-2015; 670 työntekijää, 12 organisaatiota
Miten itse ennaltaehkäisen omaa ja toisten haitallista kuormitusta? Oman perustehtävän ja roolin ymmärtäminen Hoidan oman työni hyvin ja arvostan sitä. Otan vastuun työyhteisön jäsenenä toimimisesta. Puolustan ystävällisen jämäkästi omia rajojani. Toimin oikeudenmukaisesti. Suostun haastaman oman tavan ajatella ja suostun muuttumaan. Toimin luotettavasti ja rehellisesti ja pidän lupaukseni. Mietin, ja tunnistan, mitä tunteita tartutan. Toisen roolin ymmärtäminen Odotukseni ovat realistisia ja kohtuullisia niin esimiestä kuin työtovereitakin kohtaan. Arvostan ja kunnioitan toisia ihmisiä. Kunnioitan asioiden käsittelyn oikeaa paikkaa ja aikaa. Osallistun palavereihin ja työyhteisön kehittämiseen ja tuon omia mielipiteitäni esille. Kehitän taitoani toimia vuorovaikutuksessa hankalissakin tilanteissa. Minulla on halua ja kykyä tehdä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ratkaisukeskeinen ajatustapa auttaa niin ennalta ehkäisyssä kuin myös kuormitustilanteessa - mieti, mihin voit vaikuttaa Keskity tähän! Vaikuta! Voin vaikuttaa. En voi päättää. Opettele elämään asian kanssa. Ei tarvitse hyväksyä. Voin vaikuttaa. v voin päättää. Työhyvinvointikortti 2019
Muista voimavaratekijät kuormituksen vastapainona! Kiitos!