ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT

ROKUA GEOPARK ALUEEN LUONTOTAULUJEN SIJAINTIKARTAT JA TEKSTITIIVISTELMÄT

LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN SIJAINTI 8. 5. 6. 7. 4. 9. 1. 3. 1. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN SIJAINTI 1. 10.

LEMMENPOLUN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Tervetuloa Lemmenpolulle! Lemmenpolun alotustaulut sjatsevat polun molemmssa pässä. Nssä kerrotaan ylestetoa ja ohjeta Lemmnpolusta ja sen kulkemseen. Lemmenpolun varrella kerrotaan alueen hstorasta ja sen vakutukssta nykysen Lemmenpolun masemaan ja merktykseen. Luontopolku on osa Rokua Geoparka, joka esttelee alueen kalloperän syntyä sekä vmesmmän jääkauden, vrtaavan veden ja puhaltavan tuulen jälkä täkäläsessä masemassa. Oulujok Opastaulussa kerrotaan Oulujoesta ja sen käytöstä vrkstysalueena. Oulujok on 107 km ptkä Oulujärven laskujok, joka laskee perämereen. Oulujoessa on kakkaan 8 vomalatosta, joden rakentamsen vuoks vaelluskalat evät päässeet enää nousemaan jokeen. Nykysn Oulujoen käyttöä pyrtään monnastamaan mm. parantamalla kalastusedellytyksä ja muutenkn kehttämällä jokvarren alueen vrkstyskäyttöä. 3. Kalloperän suurrakenteta ja kvettynyttä soraa Non 1200 mljoonaa vuotta stten kerrostuneesta joksorasta kvettyneelle konglomeraattkallolle pystytetty opastaulu kertoo Suomen olossa erkosesta Muhoksen hekka- ja savkvalueesta. Vme jääkaudella löyhärakentesesta sedmenttkvalueesta rtos runsaast hekkasta anesta. Se kuvastuu mm. Rokualla hekkavaltasena harjumuodostumana. 4. Kalastajan Oulujok Opastaulussa estellään kalastuksen hstoraa Oulujoella, joka ol akonaan Suomen parhampa lohjoka. Kalastus vähen vomalatosrakentamsen myötä 1940-luvulla, kun loh e enää päässyt nousemaan Oulujokeen. Urhelukalastusta alettn harrastaa pyhäkoskella 1920-luvulla. Kalastaja saapu myös ulkomalta ast. Hetä kutsuttn ns. lohlordeks. 5. Pyhäkosken grantt Opastaulun aheena on Pyhäkosken granttna tunnettu pakallnen kvlaj. Vomakkaan punasävynen grantt on kteytynyt syvällä munasen vuorjonon alla, rkkoutunut maankuoren lkunnossa murros- ja srrosvyöhykkeden rajaamks lohkoks ja kohonnut ptkän kulutuskauden tuloksena nykyseen maanpntalekkaukseen. Pyhäkoskella murrosvyöhykkeeseen hakeutuneen Oulujoen pohjosrannan muodostaa granttjyrkänne. 6. Oulujoen ja Pyhäkosken synty Kohde esttelee Oulujoen kehtysvaheet Muhoksen aluetta panottaen. Jok synty 9 500 vuotta stten, kun Vaalankurkku kohos Ancylusjärven pnnan yläpuolelle. Maankohoamsen myötä joen susto on srtynyt länteen ja jok vastaavast jatkunut alajuoksultaan. Nykysen Oulujoen ptuus on yl sata klometrä ja korkeusero Vaalankurkusta mereen on 122 meträ. 7. Oulujok kuohuva kulkurett Opastaulussa estellään Oulujokea hstorallsena kulkurettnä. Oulujokea on hyödynnetty tukken uttoväylänä 1700-luvulta ana vuoteen 1982 ast. Ennen vomalatosten rakennustötä koskenlasku Oulujoen kuohussa ol matkaljoden suosossa. Oulujok on ollut myös tärkeä tervankuljetusrett Kanuusta Ouluun 1500-luvulta 1900-luvun alkuun ast. 8. Monmuotonen metsäluonto Taulu sjatsee lehtomasessa sekämetsässä ravnn rnteellä. Taulua ympärövä suojeltu metsä edustaa Oulujoklaaksolle tyypllstä jokvarren lehtoa. Rnteessä taulun lähellä on lähde, joka kertoo pohjaveden lähesyydestä. Mkrolmastollnen vahtelu on usen selväst havannotavssa ravnn pohjalle laskeuduttaessa. Taulussa kerrotaan lehtojensuojelualuesta, lehtojen tyypplajesta ja monmuotosuudesta sekä lehtometsän kehttymseen vakuttavsta tekjöstä. 9. Vesvomaa ja sähköntuotantoa Opastaulussa kerrotaan Pyhäkosken vomalatoksen rakentamsurakasta. Ennen vomalatosta Pyhäkosk ol 12 km ptkä koskjakso Oulujoessa. Koskjakson putous (58,5 m) on jaettu kolmen er vomalatoksen (Päll, Pyhäkosk ja Montta) kesken. Vuonna 1949 käyttöönotettu Pyhäkosken vomalatos on yks Suomen suurmmsta vesvomalatokssta ja sen omstaa Fortum Oyj. 10. Joksusto- ja merkerrostuma 1200 mljoonan vuoden takaa Opastaulussa kerrotaan Muhoksen sedmenttkvalueen ylesprteet. Vme jääkaudella tämä kulutukselle alts ja löyhärakentenen sedmenttkvesntymä tom alueen yl Rokun suuntaan vrranneen jäätkköjoen kuljettaman aneksen lähdealueena. Sedmenttkvalueen lähesyys selttää osaltaan Rokuan harjumuodostuman suuren koon ja aneksen hekkasuuden. LIIMANNINKOSKEN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Lmannnkosken lehtojensuojelualue Taulu sjatsee pysäköntalueen reunalla luontopolun lähtöpsteessä. Taulussa kerrotaan ylesest Lmannnkosken lehtojensuojelualueesta ja sen luontotyypestä. Muhosjoen laaksoon sjottuva lehtojensuojelualue on perustettu vuonna 199 Se kuuluu sekä valtakunnallseen lehtojensuojeluohjelmaan että Natura2000- ohjelmaan ja on osa Rokua Geoparka. Joklaakson pohjospuolen rnteet ovat olleet vljely- ja ladunnusmata ja ne ovat arvokasta pernnemasemaa. Joen eteläpuolella esntyy rnne- ja jokvarslehtoja. Laakson pohjalla vrtaava ves muovaa jatkuvast masemaa. Joklaakso onkn sekä geologsest että bologsest hyvn monmuotonen alue. Taulussa kerrotaan, mtkä aktvteetn ovat suojelualueella sallttuja ja mtkä evät. Lmannnkosken lehtojensuojelualue Muhosjoen mutkssa Taulu sjatsee luontopolun varrella laavun veressä. Lmannnkoskella Muhosjok on uurtanut tselleen 25 meträ syvän laakson. Maaperä on tasalaatusta hekkaa, joten jok on myös meanderonut. Pakon jok on jo saavuttanut kvsen pohjamaan, jonka granttkallot ohjaavat vrran kulkua. Vrta kuluttaa joen rantaa ulkokaarteesta ja kerrostaa rronnutta hekkaa ssäkaarteeseen. Mutkat jyrkkenevät ja srtyvät alajuoksulle pän. Joklaakso on suojasa ja rehevä kasvupakka. Jok on tuonut maaperään ravnteta ja vrtaava ves ptää laakson lman kosteana ja tuo lämpöä ptkälle syksyyn. Joen mutken nuoret lehtpuuvaltaset metsät ja pensakot, rnteden lehtometsät ja pananteden suot ovatkn monen vaatvan kasv- ja elänlajn elnpakkoja. Taulussa mantaan muutama esmerkklajeja.

4. 5. 3. 11. 1. 6. 7. 10. 9. 1-13. 14. 8. 1-13. ROKUAN OPASTAULUJEN SIJAINTI

ROKUAN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Rokua Saar jonka mer hylkäs Opastuskeskus Supassa sjatseva näyttely kertoo Rokuanvaaran syntytarnan lähten vmesen jääkauden sulamsvaheesta päätyen nykypävään. Jääkauden sulamsvaheessa sulamsvedet kerrostvat hekkaa harjuks, joka aluks ol veden alla, mutta maankohoamsen myötä muodostu saareks ja lopulta osaks mannerta. Aaltojen ja tuulen synnyttämät maanmuodot krjoavat nykysn harjun pntaa, samon kun sulaneden jäälohkareden jättämät suuret pananteet, supat. Myöhemmn kasvllsuus, elämet ja hmsasutus ovat levnneet harjulle ja sen reunamalle. Rokuan harjumuodostuma Kohde sjatsee harjutasanteella, josta avautuu laajoja näkymä pohjoseen ja kollseen. Opastaulussa estellään Rokuan ssänen rakenne ja harjun asema osana satojen klometren mttasta harjujaksoa. Rokua koostuu jäänalaseen tunneln ta raloon kerrostuneesta soravaltasesta ydnharjusta ja stä pettävästä avomeen jäätkkölahteen kerrostuneesta sustohekasta. 3. Jään kontaktrnne Kohde on harjutasanteen reunalta Vaulujärveen laskeva jyrkkä rnne, jonka hekkanen anes kerrostu non 10 500 vuotta stten korkeaa jääsenämää vasten. Jään sulaessa shen tukeutuva harjun osa vajos Vaulujärveen vettäväks 50 meträ korkeaks rnteeks. Kohteelta avautuu näkymä laaksoon, joka ol hekan kerrostuessa jäämassojen täyttämä. 4. Ves laskee ranta vetäytyy? Saarsen suppalammen rannalla sjatseva opastaulu esttelee pohjaveden syntyä ja lkketä. Ptkät havantosarjat osottavat, että pohjaveden pnnan korkeus vahtelee Rokualla suurest. Saarsen pnta osottaa pohjaveden nykysen tason. Koska rantoja kertää kuvlle jäänyt rantatasanne, pohjaveden pnta on nykyään ptkäakasta keskarvoa alemmalla tasolla. 5. Raloutunut jäätkkölaht Opastaulu sjatsee suppalampen välsellä harjuselänteellä, joka osottaa munasen jäätkköjoen tunneluoman sjannn. Maakarauksen perusteella maapetteen paksuus on opastaulun lähstöllä non sata meträ. Sorasta ydnharjua pettävä hekka on kerrostunut avomeen jäätkkölahteen jäätkköjoen suulle. Supat syntyvät tasapntaseen sustohekkakenttään hautautuneden jäälohkareden sulaessa. 6. Rokuan supat Syvyydenkavo on Suomen syvmpn kuuluva suppa. Se on non 50 meträ syvä ja pohjalla on lsäks kahdeksan meträ paksu turvekerros. Opastaulun ympärllä näkyy tasalaatuseen hekkaan syöpynetä V- laaksoja el ravneta ja juurensa varaan kohonneta puta. Ne kertovat, että Syvyydenkavon rnteet kuluvat ja valuvat koko ajan. 7. Rokuan suot Opastaulussa kerrotaan Rokuan turvekerrostumsta. Alueelle tyypllnen kehtyskulku alkaa hekkaan hautautuneen jäälohkareen sulaessa syntyneestä suppalammesta, joka on sostuu ja umpeutuu vähtellen avosuoks. Syvyydenkavon suosta karatut turvenäytteet osottavat, että sostumsen alkaessa pohjaveden pnta ol Syvyydenkavon kohdalla non kahdeksan meträ nykystä alemmalla tasolla. 8. Saaresta mantereeks Pookvaaran näkötornn yhteyteen valmsteltu kohde esttelee karttojen avulla tornsta avautuvan maseman tlan 10 000, 9 500 ja 7 600 vuotta stten. Vme jääkauden loppuvaheessa Ancylusjärveen kerrostunut vedenalanen Rokuan harju on muuttunut maankohoamsen seurauksena nykysen kaltaseks vanhojen rantavallen ympärömäks ssämaan harjuks. 9. Kasvllsuusrehevötymä Harjun laella sjatseva opastaulu esttelee karujen jäkäläkankaden ympärömän rehevän ruohovartsten kasven esntymän. Kasvllsuuden rehevyys selttyy pntahekan alta löytyvällä vettä pdättävällä heta- ja hesukerroksella. Se ovat jäänne ajalta, jollon alue ol Ancylusjärven pohjaa. Ympärstön karukkokankalta aallot ovat huuhtoneet vastaavan vettä pdättävän kerroksen. 10. Granttlohkareet Kohteena on Rokuan hekkaslla malla harvnanen kven ja lohkareden esntymä. Lohkareet ovat non 1 800 mljoonaa vuotta vanhaa karkearakesta grantta, jonka päämneraaleja ovat vaaleanpunanen maasälpä ja kvarts. Koska lohkaressa e ole harjuanekselle omnasta pyöreyttä, ne ovat kulkeutuneet nykyselle pakalleen mannerjäätkön mukana. 11. Rokuan tuulkerrostumat Dyynlle pystytetty opastaulu kertoo Rokuan tuulkerrostumsta. Harjun alarnteltä löytyy munasen rannan suuntasa klometren mttasa rantadyynejä. Lakaluella esntyy U-krjamen muotosa paraabeldyynejä, joden kaaret tapuvat purjeen tavon tuulen menosuuntaan. Paraabeldyynn kerrostaneen tuulen suunnan vo päätellä myös selänteen epäsymmetrsestä pokklekkauksesta. 1 Tervetuloa Rokuan kansallspustoon Rokuan kansallspuston nfotaulut sjatsevat Pookvaaran ja Ptkäjärven pysäköntalueden veressä kansallspuston rajalla. Taulussa kerrotaan ylestetoa kansallspustosta ja nssä on myös kansallspuston kartta. Rokuan kansallspusto on perustettu vuonna 1956 suojelemaan harju- ja dyynmuodostumen herkäst kuluvaa luontoa. Rokuan alueen metsät ovat melko nuora metsäpalojen ja metsen käytön vuoks. Rokuan metsä on kutenkn ennallstettu ja uhanalaslle harjujen hyönteslle sopva paahderntetä hodettu. 13. Ohjeet ja säännöt Rokuan kansallspuston ohjeet ja säännöt sjatsevat nfotaulujen yhteydessä. Rokuan kansallspustossa saa: kävellä, hhtää, uda, soutaa, meloa, kerätä marjoja ja ruokasenä. E saa: ptää lemmkkä vapaana, kerätä ta vahngottaa muta kun ruokasenä ja -kasveja, vahngottaa maa- ta kalloperää, härtä elämä, kalastaa, ajaa ajoneuvolla pl. shen osotetulla tellä, kulkea merkttyjen retten ulkopuolella, tehdä avotulta ta lerytyä muualle kun erkseen salltulle pakolle. Svoa roskas. Bojätteet vot lattaa taukopakan kompostkäymälään, nuotossa polttaa puhtaan papern ja pahvn ja loput lajtella ekopsteessä Opastuskeskus Supan phalla. 14. Palovartjan panajanen Opastaulu sjatsee Pookvaaran laella Pookntornn veressä. Taulu kertoo metsäpalosta. Metsäpalot ovat osa luonnon normaala kertokulkua. Ne tuhoavat kasvllsuutta, mutta tosaalta vapauttavat maahan ravnteta tomen uuden elämän alkuna. Useat elölajt vhtyvät anoastaan vasta palanella metsäaluella. Rokualla metsäpalot ovat olleet kuvan kangasmetsän vuoks ylesä ja sen korken pakka Pookvaara on tästä syystä ollut perntenen palonvartontpakka. Palovartonnn lsäks vaaran laelta on suortettu lmavalvontaa sotaakana ja myöhemmn myös kolmomttauksa.

11. 1 4.-9. 1.-3. 10. 13. 8. OULUJÄRVEN RETKEILYALUEEN OPASTAULUJEN SIJAINTI

OULUJÄRVEN RETKEILYALUEEN OPASTAULUJEN AIHEET 1. Oulujärv, Kanuun mer Opastaulussa estellään ylesest Oulujärve ja Oulujärven retkelyaluetta. Entsakaan Oulujärv tom vesrettnä mm. kauppalle, erämehlle ja tervansoutajlle. Oulujärv on vesstön keskusjärv, jonka kautta monet vesrett ovat johtaneet kajat. Nykysn Oulujärv tarjoaa monenlasa vapaa-ajanvettomahdollsuuksa mm. vrkstyskalastusta ja retkelyä. Oulujärven Nskanselkä ja Ärjänselkä muodostavat suurmman yhtenäsen järvenselän Suomessa. Itään kallstuva Oulujärv Opastaulussa estellään Oulujärven ja Oulujoen syntyä maankohoamsen seurauksena, kun mannerjäätkkö ol sulanut. Non 9500 vuotta stten vmenen meryhteyden muodostanut salm, nykynen Vaalankurkku, kohos merenpnnan yläpuolelle. Oulujärv ja varhanen Oulujok olvat syntyneet. 3. Ohjeet ja säännöt Oulujärven retkelyalueen ohjeet ja säännöt sjatsevat nfotaulun yhteydessä Teernemessä. Oulujärven retkelyalueella saa: jokamehen okeuksen mukasest kävellä, hhtää, uda, soutaa, meloa, kerätä marjoja ja ruokasenä, lerytyä tlapäsest ja onka ja plkkä mulla kun erllsllä rajotusaluella. Rajotettua on: avotulenteko muualla kun shen osotetulla pakolla, kalastus van asanmukaslla luvlla. E saa: tehdä avutulta metsäpalovarotuksen akana edes rakennetulle pakolle, vahngottaa maa- ta kalloperää, ajaa moottorajoneuvolla kun shen osotettuja tetä ptkn, roskata ja vahngottaa rakenteta. Svoa roskas. Bojätteet vot lattaa taukopakan kompostkäymälään, nuotossa polttaa puhtaan papern ja pahvn ja loput tuoda maastosta mukanas pos. 4. Jäätkön jäljet Taulu sjatsee Reetan majassa. Taulu kertoo vmesmmän jääkauden vakutuksesta Manamsalon ja Oulujärven syntyyn sekä nykyään alueella nähtävn luonnon lmöhn, josta merkttävn on maankohoamnen ja sen aheuttama Oulujärven kallstumnen. Useat Manamansalon hekkamuodostumat ovat alun pern jäätkkösyntysä el jäätkön tomnnan kerrostama ja muovaama. 5. Oulujärv Kanuun mer Reetan majassa sjatsevassa taulussa kerrotaan Oulujärven syntyvahesta Ancylusjärvestä nykyseks järvaltaaks. Maankohoamnen on vakuttanut paljon järvaltaan muotohn ja ertysprtesn. Myös järven suurella laajuudella on merktystä, sllä monet luonnonlmöt kuten aallokon tomnta tapahtuvat suurempna ja vomakkaampna kun penllä järvllä, muovaten altuseen rantoja. Kaupparettnä Oulujärv on ollut tärkeä etenkn tervankuljetukselle, jota on harjotettu Oulujärven ja Oulujoen olosuhtesn kehtetyllä tervavenellä el paltamolla. 6. Karu ja kuluva Reetan majassa sjatseva taulu kertoo Oulujärven rantojen ja saarten luonnon ertysprtestä. Useat saaret ja ranta-alueet ovat hekkasa, josta johtuen sadeves panuu syvälle maaperään ja maanpnta on kuva ja kasvllsuudeltaan karu. Tällanen maasto on herkkä kulutukselle. Tyypplaj kuvlle kangasmetslle on mänty, jonka seurassa vhtyvät useat senet. Myös jäkälät ovat rannolla ja saarten metsssä ylesä. 7. Manamansalo Manamansalo on Oulujärven saarsta suurn ja Suomen ssävesen vdenneks suurn järv. Taulu esttelee Manamansalon syntyhstoraa kansantarnoden näkökulmasta. Tarnota Manamansalon ja sen pakannmen synnystä on useta. Tarnat lttyvät yleensä jättläsn ja hedän tekemsnsä. Jättläset vovat olla taruolentoja, mutta nllä vo olla myös todellsa eskuva: Paltamosta ja Puolangalta on lähtösn kolme maalman kymmenestä psmmästä hmsestä. Taulu sjatsee Reetan majassa. 8. Kalaa kakenlasta Reetan majassa sjatseva taulu kertoo Oulujärven kalalajesta ja kalastuksesta Oulujärvellä. Tärketä saalskaloja ovat mukku, hauk ja ska. Säännöstely on vakuttanut etenkn lohkalojen kantohn, joden esntymnen järvellä on nykyään stutusten varassa. Manamansalon vrkstyskalastusalueen lammssa elää luontasa kalakantoja, jota täydennetään säännöllsest lohkalojen stutukslla. 9. Kveksen rosvot Oulujärvellä lkku 1800-luvun loppupuolella rosvojoukko, jotka alkujaan varastvat talojen atosta ruokaa, mutta stten alkovat myös ryöstää Oulusta palaaven tervansoutajen tuomsa. Rosvot olvat entsä tehdastyöläsä, jotka tehtaan lopetettua ja nälkävuosen skettyä alkovat ryöstellä hengenptmkseen. Lopulta rosvot jävät knn Ärjänsaaresta, jota he ptvät tukkohtanaan. Taulu sjatsee Reetan majassa. 10. Terva, talonpokaskulttuurn säätövoma Taulussa estellään tervan valmstamsta ja shen lttyvä er vaheta. Tervaspuuna käytetään mäntyä. Elävä mäntyjä kuortaan tyvestä, jollon ne joutuvat elämään vähllä ravntella ja alkavat kehttää suojakseen phkaa. Muutaman vuoden kuluttua männyt plkotaan säröks ja kuvatetaan. Lopulta ne poltetaan tervahaudassa turvekummun alla, jollon kytemällä palavsta männystä alkaa thkua tervaa. Terva valutetaan tervatynnyrehn. 11. Lntuluotoja ja harjusaara Oulujärven lntulajstossa on useta merellsä prtetä. Myös kasvllsuudessa tavataan meresä lajeja. Oulujärven lntulajsto on monmuotonen koostuen mm. lokesta, kahlaajsta, veslnnusta kuten er sorssta ja kukkalnnusta. Useat saaret on nmetty lnnuston mukaan. Mona saara korstaa joko korkeat hekkatörmät, matalat hekkarannat ta gnessset rantakallot. 1 Supassa suo ta lamp Manamansalossa suppakuoppen pohjalla on usen joko suo ta lamp. Taulussa estellään er sostumstapoja ja rahkasammalta yhtenä suon rakentajana. Taulussa kerrotaan myös suppalampen ertysprtestä ja lajstosta. 13. Metsä vanhenee ja kaunstuu Taulussa kerrotaan metsän sukkessosta el luonnollsesta kehtyksestä, jossa metsän vanhetessa metsän puuston kärakenne monpuolstuu, metsän tarjoamat elnympärstöt monmuotostuvat ja lajmäärä kasvaa. Myös metsän penlmasto muuttuu