Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta"

Kirsi Niemelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja

2 Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä jatkaa jo 1990-luvulla toimintansa aloittaneen Syrjäisen maaseudun teemaryhmän, vuosina toimineen Harvaan asuttujen alueiden teemaryhmän ja vuonna 2008 toimineen Väljästi asutun maaseudun teemaryhmän toimintaa. Keskitymme ratkomaan harvaan asutun maaseudun erityiskysymyksiä ja edistämään alueen menestymistä.

asuttujen alueiden teemaryhmän ja vuonna 2008 toimineen Väljästi asutun maaseudun teemaryhmän

3 Tytti Seppänen Maaseututyypit : Kaupunkien läheinen maaseutu 89 Ydinmaaseutu 142 Harvaanasuttu maaseutu 143 Kaupunkialueet 58 kilometriä n yliopistokeskus, n yliopisto Suomen Aluetutkimus FAR

4 Vaalan kunta Vaala sijaitsee n läänissä Kainuun maakunnassa Matkaa maanteitse un ja in n. 93 km (matka-aikana n. 1h20min), in n. 580 km Hyvät liikenneyhteydet: Valtatie 22, - Kontiomäki rata, lentoasemat ja

5 Maalta tulleista Maahanmuuttajiin Maan sisäisellä muuttoliikkeellä ei enää työvoiman tarjonnan säätelijänä ole samaa roolia kuin ennen. Vuosikymmenten ajan kaupunkiseutujen työvoimatarvetta on täytetty maaseudulta muuttaneilla. Nyt maaseudun työvoimareservi on ehtymässä ja työvoimaa tarvittaisiin myös omiin tarpeisiin. Lisäksi muuttoaktiivisuus on keskittynyt entistä enemmän vuotiaiden ikäryhmään, joka pienenee jatkuvasti erityisesti perinteisillä muuttotappioalueilla.

Nyt maaseudun työvoimareservi on ehtymässä ja työvoimaa tarvittaisiin myös omiin tarpeisiin.

6 Maahanmuuttajat keskittyvät kaupunkimaisiin kuntiin Ulkomaiden kansalaiset asettuvat asumaan enimmäkseen kaupunkeihin: yli 80 prosenttia asuu kaupunkimaisissa kunnissa. Enemmistö on keskittynyt eteläisen sekä läntisen Suomen rannikolle ja niiden lisäksi Suomen itäosiin Venäjän rajan tuntumaan. Sisämaassa muutamia keskuksia ja pakolaisten vastaanottokeskuspaikkakunnat Puolet ulkomaan kansalaisista asui kuitenkin Uudellamaalla vuoden 2006 lopussa.

Enemmistö on keskittynyt eteläisen sekä läntisen Suomen rannikolle ja niiden lisäksi Suomen itäosiin Venäjän

7 Vetääkö harvaan asuttu maaseutu Muuttajia? Maahanmuuttajia? Voiko näitä ryhmiä erotella? Mitä maaseutu ihmisille merkitsee? Onko se kulttuurisidonnaista? Kenen intresseistä maahanmuuttopolitiikka tehdään? Yrityksien, kuntien, Suomen vai muuttajan?

8 Pakolaisena Suomeen tulevat Pakolaisina Suomeen tulevien henkilöiden kuntiin sijoittamisessa on otettava huomioon henkilön mahdollinen maaseututaustaisuus sekä hänen halukkuutensa työskennellä maaseudulla ja kouluttautua alueella tarjolla oleviin töihin. Maahanmuuttajan omia tarpeita ja halua sijoittautua maaseudulle tulee tukea.

hänen halukkuutensa työskennellä maaseudulla ja kouluttautua alueella tarjolla

9 Kunnat ja järjestöt yhteistyössä Kunnan kotouttamisohjelmaa laadittaessa tulee sen valmisteluun ottaa mukaan myös maahanmuuttajat ja paikalliset kansalaisjärjestöt. Järjestöjen työllä voidaan tukea maahanmuuttajien esim. lasten ja nuorten sekä puolisoksi Suomeen muuttaneiden henkilöiden maaseutuyhteisöön sitoutumista ja yhteisöllisyyden muodostumista sekä paikallisväestön asenteiden muotoutumista positiiviseksi maahanmuuttajia kohtaan.

Järjestöjen työllä voidaan tukea maahanmuuttajien esim.

10 Maaseutu tarvitsee osaajia Teemaryhmämme tavoitteena on edistää muuttoa harvaan asutulle maaseudulle Alueen elinvoima, vetovoima, työn mahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet ja oppimisympäristöt Houkuttelevat asuinympäiristöt Yhteisö Harrastusmahdollisuudet Asenne Kunnan toiminnot Valtion tuki ja toimet

mahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet ja oppimisympäristöt Houkuttelevat

11 Tutkimusta Vuonna 2009 julkaistu Maaseudun maahanmuuttajat Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Rulralia-instituutti, Raportteja 41

12 OULUJÄRVI- KAINUUN MERI Suomen neljänneksi suurin järvi (920 km 2 ) järvelle ovat luonteenomaisia - aavat selät ja saarten vähyys - kilometrien mittaiset hiekkarannat järven retkeilyalue

13 MANAMANSALO Manamansalo on saari keskellä järveä Viidenneksi suurin saari Suomessa, 76 km 2 Asukkaita n. 150 Kesämökkejä n. 350 Matkailijoita n vuodessa

14 Manamansalo Vaalan suosituin turistialue järven retkeilyalueen keskus Villin Pohjolan Manamansalon virkistyskalastusalue ja viiden tähden leirintäalue Lomakylä Kultahiekat Manamansalon kauppa ja kahvila, vaunualue, mökkejä 4 satamaa Kassu Halonen Taidetalo Manamansalon Saaripäivät heinäkuussa

leirintäalue Lomakylä Kultahiekat Manamansalon kauppa ja kahvila,

15 OULUJOKI alkaa järvestä Vaalassa ja laskee Pohjanlahteen ssa suosittu matkailureitti koskenlasku joella oli mahtava kokemus aikoinaan tunnettu lohijoki ja kuljetusreitti rannikolle (mm. terva) kosket valjastettiin vesivoiman tuotantoon ja -50 luvuilla yhteensä seitsemän voimalaitosta, joista kaksi Vaalan kunnan alueella (Jylhämä ja Nuojua)

16 LAMMINAHO Sijaitsee joen pohjoisrannalla n. 7 km päässä Vaalasta Tila on perustettu 1750-luvulla Museoviraston omistuksessa vuodesta 1992 lähtien Rakennukset ovat malliesimerkki talonpoikaisesta puurakentamisesta

Museoviraston omistuksessa vuodesta 1992 lähtien

17 Rokuan kansallispuisto Perustettu 1956 Pinta-ala 8,8 km 2 Tyypillistä jäkäläkankaat, suppalammet, mäntymetsät Muodostunut jääkäuden aikana vuotta sitten

Samankaltaiset tiedostot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla