SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluiden tulosalueena ovat varhaiskasvatus perusopetus kirjastopalvelut kulttuuripalvelut kansalais- ja musiikkiopisto liikuntapalvelut vapaa-aikapalvelut ja raittiustyö. Sivistyslautakunta Jäsenet 2018 Jutila Maarit Laitala Ville Isokääntä Risto Kivimaa Eveliina Krook Kari Mäkineste Katja Ojala Reeta Salopuro Sakari puheenjohtaja varapuheenjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui 6 kertaa, pöytäkirjapykäliä kertyi 79. Tuetaan henkilöstön osaamista ja uudistumista. Tavoitteena on tuloksellisuuden, työhyvinvoinnin ja laadun parantaminen. Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta osaksi kuntien sivistystointa 1.1.2016 lähtien. VESO- ja täydennyskoulutukset. Perusopetuksen laadunarviointia toteutettu. Oltu mukana seudullisessa opetussuunnitelman ja oppilashuollon kehittämistyössä. Uudet opetussuunnitelmat otettu käyttöön portaittain 1.8.2016 alkaen. Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty ja otettu käyttöön. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat mukana maakunnallisessa LAPEtyössä. Selvitys, henkilöstön ja toiminnan siirtoon liittyvät päätökset ja sopimukset tehtiin vuoden 2015 aikana. Varhaiskasvatus on ollut osa kunnan sivistyspalveluja 1.1.2016 alkaen.
Toimintamenot ja tulot 1000 euroa Menot 64,4 65,6 50,9-14,7 Tulot Netto 64,4 65,6 50,9-14,7 Sisäiset erät 7,0 6,8 6,9 0,1 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää - varhaiskasvatuksen hallinnon - perhepäivähoidon - päiväkotihoidon ml esioppilaiden iltapäivähoito - palvelusetelit yksityisessä hoidossa, sekä valvonta ja ohjaus - varhaiserityiskasvatuksen - lastenhoidon tuet Varhaiskasvatuslain mukaan kunnassa järjestetään varhaiskasvatusta tarvetta vastaavasti eri toimintamuodoissa. Perhepäivähoidon tarjontaa pyritään lisäämään. Varhaiskasvatuspalveluja tarjottiin lain mukaisesti ja kysyntää vastaavasti päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, varhaiskasvatusryhmässä (enint. 20 viikkotuntia) ja yksityisissä palveluissa. Perhepäivähoitajien rekrytointi ei tuottanut tulosta. Päiväkodeissa toimii 5 eri ryhmää, ja lisäksi yksi esioppilaiden iltapäiväryhmä. Peukaloisen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa maanantaista perjantaihin, ja viikonloppuhoidon kysyntään vastataan ostamalla paikat joko yksityiseltä tai Ylivieskan kaupungilta Peipposten varhaiskasvatusryhmässä mahdollistuu osa-aikainen varhaiskasvatus. Lastenhoitajan tehtävää esitetään vakinaistettavaksi. Peukaloisen päiväkoti on tarjonnut vuorohoitoa, erityisesti iltahoitoa sitä tarvitseville. Satunnaisiin viikonloppuhoidon tarpeisiin on vastattu Tanhualan ryhmäperhepäiväkodista ostetulla palvelulla. Lastenhoitajan tehtävä vakinaistettiin 1.6.2018.
Peipposten ryhmän tilakysymysten suunnittelu ja kehittäminen yhtenäiskoulun läheisyyteen. Kuntaan valmistunut varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa toiminnan sisältöjä ja kehittämistyötä. Toimintakulttuuri uudistuu ja painottaa erityisesti pedagogista näkökulmaa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa. Tiedotukseen ja viestintään liittyvien sähköisten palveluiden uudistaminen. Muksunetin käyttäminen puolin ja toisin. Lasten ja perheiden osallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarvittaessa ohjataan ennaltaehkäisevien perhepalveluiden piiriin. Varhaiserityiskasvatukseen ostetaan Ylivieskan kaupungilta konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita 3pv /kk ja turvataan riittävä asiantuntemus lapsen kolmiportaiseen tukeen. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, ja siihen tarvittaessa sisältyy tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma. Henkilöstön täydennyskoulutus mahdollistetaan yhteistyössä lähikuntien kanssa, sisäisenä koulutuksena tai lähialueen koulutustarjontaa hyödyntäen. Vasu-pohjainen toiminnan suunnittelu ja toteutus on painopisteenä. Lisäksi seurataan LAPE-muutosohjelman mukanaan tuomaa koulutustarvetta. Kuntamme oman varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönotto ja toimintakulttuurin muutokset ovat juurtumassa varhaiskasvatuksen arkeen. TietoEdu-hoitoaikojen varausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2018. Muksunettiä käytettiin tiedottamiseen ja vasujen kirjaamiseen. Perheille pidettiin yhteinen vanhempainilta syyskuussa. Perheparkki aloitti toimintansa syyskaudella. Perheparkki on avoin kohtaamispaikka, jota järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Syyskaudella 2018 erityislastentarhanopettajan palvelut ostettiin Sievin kunnalta, noin 2 päivää/kuukausi. Jokaiselle lapselle on laadittu yhteistyössä huoltajien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Täydennyskoulutusta tarjottiin henkilöstölle 2-3 päivää vuoden aikana, aiheina muun muassa positiivinen pedagogiikka sekä lastentarhanopettajien SAK-aika.
Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 1 055,6 1 137,2 991,2-146,0 Tulot 159,2 141,0 99,3-41,7 Netto 896,4 996,2 891,9-104,3 Sisäiset erät 255,3 263,2 277,7 14,5 Poistot 33,4 36,9 36,7-0,2 IP-toiminta, esi- ja perusopetus Perusopetusta ohjaavat perusopetuslaki ja -asetus, opetussuunnitelmat ja Alavieskan yhtenäiskoulun johtokunnan hyväksymä vuosisuunnitelma. Vuoden 2018 aikana Alavieskassa on esi- ja perusopetusta annettu Alavieskan yhtenäiskoulussa (0 9 lk). Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään yhtenäiskoululla. Vuoden 2018 aikana toimintaan ovat voineet osallistua 1.-2.-luokkien oppilaat. Perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto vuosiluokilla 0-8. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa. Laajaalaisten osaamisalueiden huomioiminen läpäisyperiaatteella eri oppilaineissa. Yhteistyötä tehdään eri järjestöjen ja yritysten sekä kirjaston kanssa Liikkuva koulu hankkeen toteuttaminen koulupäivän liikunnallisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän rytmittäminen oppimista tukevaksi KiVa-koulu toiminnan tehostaminen ja toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Toimintakulttuuri vakiintunut ja sen myötä myös tuloksellisuus parantunut, vaikka osaa oppilaita kuormittavatkin myös monet koulun ulkopuoliset tekijät ja pahoinvointi näkyy koulussa erilaisina oireiluina. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön vuosiluokilla 0-8. Sisältöjä ja tavoitteita tarkistetaan jatkuvasti sekä päivitetään tarvittaessa. Monialaiset oppimiskokonaisuudet on järjestetty muutaman vuosiluokan yhteisinä opintoina (esim. 7.-9. lk Ryökönkankaalle tutustuminen) Laaja-alaisuudet pyritään huomioimaan luontevasti eri oppiaineissa. Toteutunut suunnitellusti, yhteistyö ollut aktiivista. Liikkuva Koulu koulutiimin kiitettävä toiminta. Rohkaistu opettajia ottamaan käyttöön enemmän toiminnallista opetusta. Haasteena pitkien välituntien ajan löytäminen. KiVa-koulu toiminut ohjelman mukaisesti kiusaamistapausten selvittelyssä.
Koulupsykologipalveluiden järjestäminen ostopalveluna säännöllisesti lukukausittain. Koulussa toteutetaan uuden oppilashuoltolain mukaista toimintaa. Pyritään verkostoitumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Koulun uusien järjestyssääntöjen käyttöönottaminen sekä oppilaiden ohjaaminen järjestyssääntöjen sekä yleisten hyvien tapojen noudattamiseen. Jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle. Seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus. Mahdollinen alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulun 9. luokkalaiset ovat mukana myös Centriaammattikorkeakoulun hallinnoimassa OSAVAhankkeessa kevätlukukauden 2018. Kunta on saanut OKM:n avustusta opetusryhmäkoon pienentämiseen 8. luokkalaisille lv. 2018-2019. Koulupsykologin testaukset oppilaille lukukausittain ostopalveluna. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumiset kolmen viikon välein. Osallistuminen LAPE-ryhmän kokouksiin ja HYTE-työhön. Koulussa on puututtu tiukasti oppilaiden kielenkäyttöön sekä runsaisiin poissaoloihin. Jokainen peruskoulun päättävä nuori sai jatkokoulutuspaikan. Jelppiverkon säännöllinen kouluvierailu kuukausittain yhtenäiskoululla. Opettajien ja muun henkilökunnan täydennyskoulutuksiin pääsy toteutui hyvin. Oppilasedustus OSAVA hankkeen johtoryhmässä kevätlukukaudella 2018. Hanke loppui 2.6.2018. Nykyiset 9. -luokkalaiset jaettiin pedagogisista syistä kolmeen ryhmään kahden ryhmän sijasta. Kunta ei saanut enää avustusta lukuvuodelle 2018-2019. Toiminnalliset tunnusluvut Perusopetuksen oppilasmäärä 326 329 329 0 Esiopetuksen oppilasmäärä 35 37 36-1 Henkilöstö lkm 39 39 40 1 Kokonaisviikkotuntien määrä 717 719 745 26 Jatko-opintoihin päässeet/ päästötodistuksen 38/38 33/33 36/36 3/3 saaneet Opetustoiminnan välittömät kustannukset /oppilas 5 547 5 766 5937 171
Kuljetuskustannukset /oppilas 601 637 686 49 Ruokailun kustannukset /oppilas 621 617 606-11 Muun oppilashuollon kustannukset /opp. 570 450 604 154 Hallintokustannukset /oppilas 100 330 155-175 Kiinteistökustannukset /oppilas 1 199 1 185 1 037-148 Yhteensä /oppilas 8 638 8 985 9025 + 40 (* Yhtenäiskoulun ulkoiset nettomenot/perusopetuksen oppilasmäärä, poislukien kuljetus, muut kulut ja kotikuntakorvaukset ** Sivistystoimenhallinto ja Yhtenäiskoulun sisäinen hallinto) Kustannukset yhteensä vs. laskennallinen yksikköhinta Kustannukset /oppilas Lask.yksikköhinta /oppilas Erotus /oppilas Pohj.-Suomi maaseutukunnat /opp. 2005 5 843 5 216 627 6 225 2006 5 915 5 137 778 6 509 2007 6 036 5 304 732 6 734 2008 6 375 6 146 229 7 228 2009 6 378 6 481-103 7 466 2010 6 820 6 603 217 7 763 2011 7 134 6 710 424 8 641 2012 8 035 7 300 735 8 924 2013 8 686 7 520 1 166 9 055 2014 8 732 7 658 1 074 9 222* 2015 8 335 6 226** 2 109 9 316* 2016 8 550 6 694** 1 856 9 543* 2017 8 638 6 574** 2 064 2018 (* Käyttömenot yhteensä /opp (veroton). Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa maaseutukunnat ** Kotikuntakorvauksen perusosa. Valtionosuusjärjestelmän muutoksesta v. 2015 johtuen kuntakohtaista yksikköhintaa ei enää saada.) Lisäksi yleissivistävässä koulutuksessa on toteutettu ulkopuolisella rahoituksella hankkeita seuraavasti: Hanke Tulot Menot Netto Opetuksen tasa-arvo 2 11337 20417 9080 Liikkuva koulu 2 3733 5929 2196 Liikkuva koulu 3873 3873 0 Kerhotoiminnan kehittäminen 1004 5427 4423 2018 Kerhotoiminnan kehittäminen 2754 2754 0 2019 Kieltenopetushanke 3082 4421 1339
Kieltenopetushanke 2 4621 4621 0 Tutoropettajien toiminta 74 1964 1890 Tutortoiminta 2017-2019 1970 1970 0 Osa hankkeista jatkuu. Tällöin avustusta on siirretty vuodelle 2019. Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Kansalaisopisto Menot 2 330,9 2 397,3 2 466,2 68,9 Tulot 109,2 88,9 72,3-16,6 Netto 2 221,7 2 308,4 2 393,9 85,5 Sisäiset erät 711,0 699,8 738,5 38,7 Poistot 139,9 131,3 130,5-0,8 Kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä Alavieskan kunnalla, Sievin kunnalla ja Ylivieskan kaupungilla on yhteistoimintasopimus, jonka mukaan kustannukset jaetaan kunnassa toteutuneiden opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun kansalaisopisto on paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuva oppilaitos, joka tarjoaa mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Päiväopetuksen varmistaminen Kurssimaksujen säilyttäminen entisellä tasolla Päiväopetustilojen puute haittaa sekä keskustan että sivukylien opetuksen järjestämistä. Maksuja on nostettu maltillisesti Toiminnalliset tunnusluvut Kansalaisopiston tuntimäärä 1234 1500 1102-398 Alavieskassa Opiskelijamäärä 381 650 310-340 Menot /h 19,68 18,33 21,77 3,44 Toimintamenot ja tulot 1000 euroa Menot 24,3 31,5 24,0-7,5 Tulot Netto 24,3 31,5 24,0-7,5
Musiikkiopisto Musiikkiopiston toiminnan järjestämisestä on sovittu yhteistyössä Ylivieskan kaupungin, Kalajoen, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kuntien kanssa. Kustannukset jaetaan pidettyjen opetustuntien suhteessa. Ylivieskan seudun musiikkiopisto on seutukunnallinen taideoppilaitos, jonka tehtävänä on antaa musiikin perusopetusta sekä lisäksi järjestää konsertteja ja muuta musiikkikulttuurin edistämiseen ja kehittämiseen liittyvää toimintaa. Syksyllä 2018 alavieskalaisia oppilaita 36 Musiikkileikkikoulutoiminta jatkuu Alavieskassa Vuonna 2018 opiskeli yhteensä 43 oppilasta, josta perus- ja opistotason oppilaita 23 ja musiikin varhaiskasvatuksen oppilaita 20 Toteutui suunnitellusti. Toiminnalliset tunnusluvut Tuntimäärä Alavieskassa 939,75 (26,85 h/vk, 35 viikkoa) 1 155 1044,75 (29,85 h/vk, 35 viikkoa) -110,25 Oppilasmäärä 36 25 43 18 Menot /h 27,56 29,93 27,56-2,37 Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 25,9 31,5 28,8-2,7 Tulot Netto 25,9 31,5 28,8-2,7 Kirjastopalvelut Yleistavoite/tarkoitus Kirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin (uusi laki tuli voimaan 2017) ja - asetukseen ja se luetaan kunnan peruspalveluihin. Kirjastopalveluiden tulee edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia perinteisten sivistykseen liitettyjen asioiden, kuten kirjallisuuden ja taiteen harrastuksen ja jatkuvan tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi tietoyhteiskunnan edellyttämien kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Uudessa laissa korostetaan asiakkaan tasavertaisuutta kirjastopalvelujen käyttäjänä. Tämä näkyy mm. siten, että kirjastot eivät voi peri enää varausmaksuja. Lisäksi laki edellyttää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen sisällöllistä kehittämistä. Toimintoja tulee jatkuvasti ja systemaattisesti arvioida laadun ja tuloksellisuuden pohjalta. Kunnassa on kirjasto ja yhtenäiskoulussa koulukirjasto.
Painopistealueet vuonna 2018 Kirjasto on palvelualtis ja laadukas lähipalvelu. Asiakkailta saatu palaute kiitettävää. Kirjastossa on riittävästi ammattitaitoista ja pätevää henkilökuntaa. Henkilöstöresurssi on tiukka. Vuosilomat, sairauslomat, koulutuspäivät kuormittavat työssä olevia ja rajoittavat palvelujen kehittämistä. Henkilöstöllä on kirjastoalan koulutus. Yhteistyö kirjastoalan ja muiden alojen toimijoiden kanssa. Jatketaan yhteistyötä Tiekön ja Oulun eteläisten kirjastojen Oksien kanssa. Yhteistyö Oulun kaupunginkirjaston tiivistynyt. Kirjastotoimenjohtaja on YKN:n jäsen ja alueellisen lastenkulttuuriverkoston jäsen. Kirjasto tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa kuten mm. seurakunnan, yhtenäiskoulun, eläkeliiton, MLL:n, varhaiskasvatuksen, neuvolan ja poliisin kanssa. Kirjasto toimii yhteistyössä kirjastoalan koulutusorganisaatioiden kanssa tarjoamalla työssäoppimis- ja työkokeilujaksoja kirjastossa. Tiekkö- ja Oksat-strategioiden tavoitteiden mukainen toiminta. Lukemisen edistäminen ja palveluiden kehittäminen yhteistyönä jatkuu. Pyritään terveyttä edistävien asioiden toteuttamiseen HYTE:n tavoitteiden mukaisesti. Lukemisharrastuksen edistäminen mm. Pyhäjoen, Oulaisten, Merijärven ja Alavieskan yhteinen, AVI:n rahoittama runouden lukemisen edistämiseksi Kirjasto osallistui HYTE-viikon tapahtumiin järjestämällä tilaisuuksia kirjastossa ja Omavieskassa. Yhteishanke (Avi) Pyhäjoen, Oulaisten ja Merijärven kanssa päättyi vuoden 2018 lopussa. Hankkeen myötä saatiin mm. runoilijavieraita yhtenäiskouluun ja henkilöstön koulutusta. Myös muissa kirjaston järjestämissä tilaisuuksissa on innostettu lukemaan. Satutuntien suosio jatkuu. Medianäkyvyys muistuttaa kirjaston ja kirjallisuuden merkityksestä. Kirjastopalvelujen kehittäminen Kehittämiskohteita olivat mm. e- aineistojen määrän kasvattaminen ja valtakunnalliseen Finnaan liittyminen
(Finna korvaa Axiell Arena-käyttöliittymän 2019) AVI myönsi 14 000 euroa hankerahaa Potkua Pokelantieltä: kirjasto oppimisympäristönä, joka käynnistetään varsinaisesti tammikuussa 2019. E-aineistojen ja digipalvelujen markkinointi ja opastus E-aineistojen määrä kasvoi kolmella uudella tietokannalla. Tehtiin sopimus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kanssa yhteisestä e- aineistosta, joka käynnistyy vuoden 2019 alusta. Kirjastohenkilöstön täydennyskoulutus. Syntynyt lukemaan-hankkeen käytännöt jatkuvaksi osaksi kirjaston toimintaa Kirjastohenkilöstö osallistui 10 täydennyskoulutuspäivään. Toiminta jatkuu hankkeessa laaditun vuosikellon mukaisesti. Toiminnalliset tunnusluvut Lainojen lukumäärä 59 293 60 000 54 005-8,92% Lainat/asukas 22,69 21,9 29,69-7,91% Lainat/aukiolotunti 33,8 34,5 30,34-10,25% Kustannukset /laina 3,86 2,94 4,91 1,97 Henkilöstö lkm 3 3 3 0 Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 178,4 192,7 165,9-26,8 Tulot 2,8 2,0 2,7 0,7 Netto 175,6 190,7 163,2-27,5 Sisäiset erät 49,0 59,1 56,6-2,5 Poistot 3,9 4,0 3,9-0,1 Nuorisotyö Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Lautakunta jakoi nuorisotoimen avustuksia yhteensä 3 400 euroa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden Nuorisotoimi osallistui HYTE-viikkoon edistämisen suunnitelman järjestämällä toimintaa teemalla toteuttaminen nuorisotoimen osalta. Musiikista voimaa k-13 nuoppariiltoina, sekä 5.-6.lk MiniNuoppiksella joissa tarjolla myös terveellinen välipala. Koulunuorisotyön kehittäminen Centrian Osava-hanke päättyi yhdessä yhtenäiskoulun ja Centriaammattikorkeakoulun Osava- koulunuorisotyötä on jatkettu yhdessä toukokuussa 2018, jonka jälkeen hankkeen kanssa. yhtenäiskoulun ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa (srk, 4H, Viri sekä Jelppiverkko) koulupäivystykset jatkuvat suunnitellusti, sekä muiden tapahtumien järjestäminen yhteistyössä. Nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen Valtuusto kokoontunut säännöllisesti 2018 ja tehnyt toimintasuunnitelman ja tutustunut kunnan toimintaan. Kolme edustajaa osallistunut Nuva ry:n valtakunnalliseen koulutusviikonloppuun Ylivieskassa. Lisäksi syksyllä 2018 uusia 7.lk oppilaita aloittanut nuvan toiminnassa toimintasäännön mukaisesti. Kuntien välinen yhteistyö mm. nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön puitteissa Nuorisotyön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisääminen Yhteistyö Jelppiverkon kanssa jatkunut. Seudullisia yhteistapaamisia muiden nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyötä tehdään kunnan omana toimena noudattaen nuorisolain vaatimuksia. Määräaikaisen nuoriso- ja iltaohjaajan toimet päättyivät 31.7., jonka jälkeen palkattu vakituinen vapaa-aikaohjaaja, vastuualueina nuorisotyön lisäksi raittius- ja kulttuuritoimen tehtäviä, sekä kaksi määräaikaista iltaohjaajaa Nuopparille. Koulunuorisotyössä edetään ennakkoon suunnitellun vuosikellon mukaisesti huomioiden koulun tavoitteet ja tapahtumat.
Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa niin Alavieskassa kuin seutukunnallisestikin tapahtumien muodossa Nuorisotyön suuntaaminen myös täysi-ikäisille nuorille Yhteistyötä 4H:n, Virin, seurakunnan ja eri yhdistysten kanssa eri tapahtumien, retkien ja leirien muodossa. Esim. lasten kesäleirit, Katukulttuurikiertue. Jelppiverkon ylläpitämä Jelppikahvila tavoittaa täysi-ikäisiä nuoria, jotka eivät ole opiskelemassa tai työssä. Nuoppari-illoissa ei ikärajaa, vaan tervetulleita ovat myös yli 18v. nuoret. Toimintamenot ja tulot 1000 euroa Menot 87,1 86,3 89,4 3,1 Tulot 0,5 1,7 0,3-1,4 Netto 86,6 84,6 89,2 4,6 Sisäiset erät 6,8 5,5 5,5 0,0 Poistot 3,6 3,6 3,6 3,6 Museo Museolaissa säädetään museotoiminnan tavoitteena olevan väestön ymmärryksen ylläpitäminen ja vahvistaminen kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperinnöstä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Museotoiminnan kehittäminen yhteistyössä Hannulan Kotiseutumuseoyhdistyksen ja Alavieska-seuran kanssa Vanhan kotiseutumuseon toiminnan kehittäminen (remontointi ja näyttelytoiminnan käynnistäminen) Vuoden 2017 aikana alkoi Leaderrahoitteinen museotoiminnan kehittäminen, jossa perusparannetaan kotiseutumuseon ja Hannulan talon kiinteistöjä vuonna 2016 tehdyn museoselvityksen pohjalta. Toteutuu Leader-hankkeen myötä. Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 6,2 13,0 4,7-8,3 Tulot 10,0 0,0-10,0 Netto 6,2 3,0 4,7 1,7
Sisäiset erät 0,3 2,4 0,2-2,2 Poistot 0,7 0,8 0,1 Muu kulttuuritoiminta Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään, että kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Sivistyslautakunta jakoi kulttuuritoimintaan avustuksia yhteensä 1000. Erityisesti lapsille, nuorille ja Mm. Äitienpäivän 100-vuotisjuhla vanhuksille tarkoitettujen Taidepaja Äiti-näyttelyyn liittyen kulttuuritilaisuuksien järjestäminen. Alueellinen vanhustenjuhla Kajaanin Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan kaupunginteatterin vierailu järjestäminen osana yhtenäiskoulun yhtenäiskoulussa Alavieska-viikon toimintaa. ohjelmassa konsertteja Nuorten huomioiminen kulttuuristipendein Alavieska-viikon järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Ei jaettu. Toteutui suunnitelmien mukaisesti. Kunta panosti erityisesti markkinoiden järjestämiseen. Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 21,7 12,3 8,8-3,5 Tulot Netto 21,7 12,3 8,8-3,5 Sisäiset erät 1,0 0,4 0,4 0,0 Liikuntapalvelut Liikuntatoimi luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen huolehtimalla liikuntaalueiden kunnostamisesta ja hoidosta sekä tukemalla seuratoimintaa, joka mahdollistaa monipuolisen nuorisoliikunnan järjestämisen. Liikuntatoimen palveluiden tuottamisessa korostuu yhteistyön periaate eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut Alavieskan kunnassa on tuottanut Alavieskan Viri vuodesta 1993 alkaen. Sivistyslautakunta jakoi stipendit SM-mitalisteille. Vuoden 2018 stipendin sai 9 urheilijaa.
Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamiseen osallistuminen liikuntatoimen osalta tavoitteena, että asukkaat liikkuvat/kuntoilevat aktiivisemmin: liikuntalajien esittely nuorille kerhotoiminnan avulla. Liikuntasopimus kunnan ja Virin välillä on toteutunut. Lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa, aikuisväestölle kampanjoita. Aikuisille vuonna 2017 alkanut Raparyhmä on jatkunut myös vuonna 2018. Kuntosalin käyttö ollut aktiivista. Vuoden 2019 alussa noin 200 rekisteröitynyttä kuntosalin käyttäjää sekä lisäksi rekisteröimättömät päiväkävijät. Erityisryhmien liikunnan järjestäminen yhteistyössä Alavieskassa toimivien yhdistysten ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Lisätään kuntalaisten tietoisuutta paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista. Erityishuomio ikäihmisten liikuttamisessa. Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi kärkihankkeeseen osallistuminen. HYTE-toimintaan osallistuttu. Alavieskan Viri ry jäsenenä myös LAPEjohtoryhmässä. Yhteistyötä ollut mm. yhtenäiskoulun, seurakunnan, 4H:n ja eläkejärjestöjen kanssa. Erityisryhmien toiminta on vakiintunut. HYTE-viikolla tehostetusti liikuntaa ikääntyville. Liikuntakampanjoilla ja esim. kuntosalin avoimilla ovilla / ohjatuilla kuntosaliin tutustumisilla pyritty lisäämään kuntalaisten tietoisuutta kunnan liikuntamahdollisuuksista. Yhteistyötä mm. yhtenäiskoulun ja kunnan nuorisotoimen kanssa. Nuoppari-iltoina Virin liikuntasalin käyttö salivuorojen puitteissa. Nuorten aikuisten tavoittaminen haastavampaa. Liikuntapalveluiden suunnitelmallisuuden lisääminen yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa. Kartoitetaan kylien liikuntaolosuhteet ja niiden tulevaisuudennäkymät. Liikuntapalvelusopimus uusittu 3.6.2016. Keväällä 2018 alkoivat +75 -vuotiaille suunnatut kuntosali- ja tasapainoharjoitteluryhmät. Ryhmät jatkuivat aktiivisena vuoden loppuun. Yhteistyö sivistyslautakunnan kanssa: yhteiset palaverit, joissa seurataan mm. liikuntasopimuksen toteutumaa sekä palautekeskustelut vuosittain, joissa painopisteiden laadinta seuraavalle vuodelle. Yhteydenpitoa lisätty sivukylien kanssa, esim. latujen ja jäiden suhteen. Myönnetty avustusta kylille liikuntapaikkojen parantamiseen (kaukalot). Toteutunut
Liikuntapalvelusopimuksen hinta on tarkistettu vuodelle 2018. Toteutunut Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 105,7 109,7 106,7-3,0 Tulot Netto 105,7 109,7 106,7-3,0 Sisäiset erät 0,3 0,9 0,2-0,7 Poistot 9,5 13,3 4,3-9,0 Raittiustyö Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden käyttöä. Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerien mukaan ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan vaikuttamalla päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin, päihteiden käytöltä tai haitoilta suojaaviin tekijöihin ja niille altistaviin riskitekijöihin sekä päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevän päihdetyönviikolla vko 45 5.- 9.lk suunnatut päihdevalistustunnit yhtenäiskoululla. Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettava ehkäisevän päihdetyön tapahtuma Seudullinen yhteistyö etsivän nuorisotyön, nuorisotiimin ja HyTe-työn kautta. Ehkäisevän päihdetyönviikolla vko 45 5.- 9.lk suunnatut päihdevalistustunnit yhtenäiskoululla (nuorisotoimi, yhtenäiskoulu ja Freestyle-lehti). Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 0,6 2,0 0,0-2,0 Tulot Netto 0,6 2,0 0,0-2,0 Sisäiset erät 0,0 0,1 0,1 0,0
SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Menot 3 898,2 4 075,6 3 936,7-138,9 Tulot 277,5 243,6 174,5-69,1 Netto 3 620,7 3 832,1 3 762,1-70,0 Kustannukset /as 1 493 1 562 1 528-34 Netto /asukas 1 387 1 469 1 460* -9 Sisäiset erät 1 029,5 1 038,2 1 085,8 47,6 Poistot 190,0 181,3 179,9-1,4 *Väestö 2 576 (käytetty tunnusluvussa /asukas)