ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 5/12/1 Dnro PSAVI/358/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 5/12/1 Dnro PSAVI/358/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2012 1 ASIA HAKIJA Varpasuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja lisäalueen ympäristölupa, Oulu Turveruukki Oy Teknologiantie 12 90590 OULU

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 4 HAKEMUKSEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 4 Toiminta... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Vesien käsittely... 6 Päästöt vesistöön... 6 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 9 Tuotantoalue ja sen ympäristö... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Vesistö... 9 Asutus ja maankäyttö... 12 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 13 Toiminnan vaikutukset... 13 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön... 13 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 14 Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin... 15 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 15 Ympäristöriskit... 15 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu... 16 Vahinkoja estävät toimenpiteet... 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 16 Hakemuksesta tiedottaminen... 16 Lausunnot... 16 Muistutukset... 19 Hakijan vastine... 19 Tarkastus... 21 Hakemuksen täydennykset... 21 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 21 Luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeuslupaa koskeva ratkaisu... 21 Ympäristölupamääräysten tarkistamista koskeva ratkaisu ja ympäristöluparatkaisu... 21 Lupamääräykset... 22 Päästöt vesiin... 22 Päästöt ilmaan ja melu... 23 Varastointi ja jätteet... 23 Häiriö- ja poikkeustilanteet... 23 Tarkkailut... 23 Kunnossapitovelvoite... 25 Kalatalousmaksu... 25 Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen... 25 Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito... 25 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 26 RATKAISUN PERUSTELUT... 26 Lupamääräysten tarkistamisen ja lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset... 26 Lupamääräysten perustelut... 27 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 28 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 28 Voimassaolo... 28 Lupamääräysten tarkistaminen... 29 KORVATTAVA PÄÄTÖS... 29 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 29 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 29 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 29 KÄSITTELYMAKSU... 30

3 Ratkaisu... 30 Perustelut... 30 Oikeusohje... 30

HAKEMUS 4 Turveruukki Oy on 30.12.2010 aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella hakenut Oulun kaupungissa sijaitsevan Varpasuon (ennen Varpa-Hoikkasuo) ympäristöluvan nro 53/02/2 lupamääräysten tarkistamista ja ympäristölupaa noin 15,4 hehtaarin lisäalueelle. HAKEMUKSEN PERUSTE Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.11.2002 antaman päätöksen nro 53/02/2 mukaan luvan haltijan on, mikäli aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua turpeen nostoa ja käsittelyä sekä vesien johtamista vesistöön vuoden 2010 jälkeen, toimitettava vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 29.11.2002 antamallaan päätöksellä nro 53/02/2, jonka Vaasan hallinto-oikeus on 29.9.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0306/3 vahvistanut, myöntänyt Kemira Chemicals Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon nykyisin Oulun kaupungin alueella sijaitsevalla Varpa-Hoikkasuo noin 177 hehtaarin suuruisella turvetuotantoalueella ja toimintaa varten oikeuden vesien johtamiseen laskuojan kautta Nuorittajokeen ja Jolosjärveen. Kalasto-, kalastus- ja rapuvahinkojen estämiseksi tai vähentämiseksi on määrätty 500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Turvetuotantoalue on siirtynyt sopimuksella Turveruukki Oy:n hallintaan 29.12.2005. Varpasuon hankealue on kokonaan vuokrattua aluetta. Hakija on tehnyt vesienjohtamissopimukset ja teidenkäyttösopimukset maanomistajien kanssa ennen edellisen ympäristöluvan hakemista. Oulun kaupunki kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden 25.8.2006 antamalla päätöksellä. Varpasuo on merkitty maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi. Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa.

Toiminta 5 Yleiskuvaus toiminnasta Varpasuo sijaitsee Oulun kaupungin alueella noin 12 km Ylikiimingin taajamasta koilliseen suojellulla Kiiminkijoen vesistöalueella. Varpasuo on tuotannossa oleva turvesuo. Tuotantopinta-alaa on noin 55 ha, auma-alueita 5,2 ha ja tuotannosta poistunutta aluetta on 122 ha, josta 28,5 ha on jo kasvittunut. Eristysojan rajaaman alueen pinta-ala on noin 83 ha. Hakemukseen sisältyy 15,4 ha uutta tuotantopinta-alaa. Alueen kuntoonpano turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1979 ja tuotanto 177 ha:n alueella vuonna 1983. Edellisen luvan hakemisen aikana vuonna 2000 tuotantopinta-ala oli noin 115 ha. Tuotantopinta-ala on vuonna 2011 noin 55 ha, vuonna 2015 noin 40 ha ja vuonna 2020 noin 20 ha. Varpasuolla tuotetaan jyrsinturvetta keskimäärin 20 000 MWh/v. Nyt haettavan lisäalueen kanssa tuotanto olisi keskimäärin 26 000 MWh/v. Tuotettu polttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueen voimalaitoksille. Tuotantomenetelmänä alueella käytetään mekaanista kokoojavaunumenetelmää, jonka päävaiheet jyrsinturvetuotannossa ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Varpasuolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vähäisiä määriä puuperäisiä polttoaineita hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta. Niiden määrä on alle 5 000 t/v. Ne toimitetaan puupolttoaineena tai mahdollisesti turpeeseen sekoitettuina lämpö- ja voimalaitoksille samoin kuin tuotannon yhteydessä kertyneet kannot ja liekopuut. Nykyisellä lupakaudella aluetta ei ole käytetty puupolttoaineiden käsittelyyn tai varastointiin. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai kunnes vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä sekä mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta ja kuormituksesta vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELYkeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäalue Kuntoonpantavaksi suunniteltu noin 15,4 ha:n lisäalue (tuotantolohko 7) ja uusi noin 0,6 ha:n auma-alue sijaitsevat noin 1,5 km tuotantolohkon 1 lounaiskulmasta länteen. Alueen turpeen vahvuus on noin 2,9 m ja hyödynnettävä kokonaisenergiamäärä noin 190 000 MWh. Lisäalueen etelä- ja länsilaidat on metsäojitettu. Muu osa lisäalueesta on nevamuuttumia tai luonnontilaista avosuota. Luonnontilaiseksi luokiteltu alue on noin 5 ha ja sen vallitsevia suotyyppejä ovat karu lyhytkorsineva ja rimpineva. Alueella vuonna 2010 tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa ei havaittu uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja eikä vesi- tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Lisäalue on suunniteltu kuivattavaksi ja kuntoonpantavaksi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ympäristölupa on saatu. Kuivatus toteutetaan niin, että vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Lisäalueen vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojien lietesyvennykset, laskeutusallas, virtaamansäätöpato/pudotusporras ja pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle painovoimaisesti ympäri vuoden. Pintavalutuskentän turvevahvuus on keskimäärin 70 cm ja sen suotyyppi on tur-

6 vekangas. Kentällä oleva metsäoja tukitaan ennen kentän käyttöönottoa. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 0,68 ha, mikä on 3,8 % kentän valuma-alueesta. Kunnostustyöt aloitetaan kaivamalla kunnostettavan alueen ympärille tarpeelliset eristysojat, jotka estävät ulkopuolisten vesien pääsyn tuotantoalueelle ja vesienkäsittelyrakenteisiin. Seuraavassa vaiheessa rakennetaan laskeutusallas 7, pintavalutuskentän ojasto sekä kentän penger- ja patorakenteet. Seuraavaksi kaivetaan kunnostusalueen ympärille reunaojat ja kenttien kuivatusvesien kokoojaojat. Sarkaojat lietesyvennyksineen kaivetaan viimeisenä. Kaivutyöt tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojitustöiden jälkeen saroilta poistetaan maatumaton pintaturve ja pintakasvusto, jonka jälkeen sarat muotoillaan tuotantokuntoon. Sarkaojien lietesyvennykset ja laskeutusaltaat tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Vesienkäsittelyrakenteiden viimeistelytyöt toteutetaan ja sortumat sekä mahdolliset ojaston tukkeumat korjataan ennen tuotannon aloittamista. Lisäalueen tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 saakka. Vesien käsittely Lohkoilta 1 ja 2 (tuotantopinta-ala yhteensä noin 21,8 ha) vedet johdetaan altaiden 1 ja 2 ja pintavalutuskentän 1 kautta Varpaojaan. Lohkolta 3 (tuotantopinta-ala noin 20,2 ha) vedet on johdettu altaan 3 kautta Syväojaan. Lohkolta 6 (tuotantopinta-ala noin 13 ha) vedet johdetaan altaan 6 ja pintavalutuskentän 2 kautta Syväojaan. Lisäalueen (lohko 7) vedet johdetaan laskeutusaltaan 7 kautta ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 3 ja sieltä laskuojaa pitkin Jolosjärveen. Lohkot 4 ja 5 eivät ole enää tuotannossa, vaan peltoviljelyssä. Laskuojaa ja Varpaojaa pitkin on Varpasuolta matkaa Jolosjärveen noin 4,5 km. Varpasuon lisäalue sijaitsee noin 2,5 km päässä Jolosjärvestä. Nuorittajoelle on Varpasuolta Syväojaa pitkin matkaa noin 4,7 km. Syväojan laskukohdalta on Kiiminkijokeen matkaa noin 2 km. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat näin kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1,5 promillea, millä myös edistetään lietteen laskeutumista tuotanto-alueen ojastoon. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympärysvesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Päästöt vesistöön Varpasuolta lähtevän veden laatua on tarkkailtu vuosina 2009 ja 2010. Tarkkailu on toteutettu ottamalla näytteet laskeutusaltailta kerran kuukaudessa touko-syyskuussa. Virtaaman mittaus ei onnistu Varpasuolla alapuolisen vesistön padottamisen vuoksi. Molempien tarkkailtujen laskeutusaltaiden jälkeen sijaitsee vielä pintavalutuskentät, joiden päästöjä ei pystytä mittaamaan. Tästä johtuen Varpasuon päästöt on pääosin laskettu muiden pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästöjen perusteella.

7 Varpasuolta lähteneen veden ph on ollut lievästi hapanta. Humusta Varpasuolta lähtevässä vedessä on vähän, COD Mn -arvot ovat olleet noin kolmasosa turvetuotantoalueelle tyypillisestä tasosta. Varpasuon veden COD Mn -arvo on ollut selvästi Nuorittajoen ja Jolosjärven tasoa pienempi. Sen sijaan fosfaattifosforia on ollut runsaasti. Typen ja kiintoaineen pitoisuudet ovat olleet laskeutusaltaallisille turvetuotantoalueille tyypillisiä, mutta rautaa on ollut hieman vähemmän. Laskeutusaltaiden jälkeen on pintavalutuskentät, joten vedenlaatua koskevat tiedot eivät kuvaa täsmällisesti altaista vesistöön kulkeutuneen veden laatua. Varpasuon turvetuotantoalueelta tuotantovaiheessa lähteneet päästöt kesällä ja vuositasolla 60.013 Jolosjoki Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Kesä 2004 kg/d 59 22 0,03 0,8 5,9 0,02 0,5 4,6 2005 kg/d 56 14 0,02 0,4 1,8 0,01 0,2 0,9 2006 kg/d 38 8 0,01 0,2 1,3 0,01 0,1 0,8 2007 kg/d 39 15 0,02 0,5 2,5 0,01 0,2 1,7 2008 kg/d 39 16 0,03 0,6 2,6 0,02 0,3 1,6 2009 kg/d 36 14 0,03 0,7 6,9 0,02 0,5 6,0 Vuosi 2004 kg/a 59 5 441 8,0 273 1 116 3,0 150 745 2005 kg/a 56 7 829 20 428 3 352 15 277 2 822 2006 kg/a 38 3 275 5,3 165 770 2,0 79 455 2007 kg/a 39 5 035 8,2 253 852 3,4 126 433 2008 kg/a 39 4 865 8,8 266 1 089 4,2 149 681 2009 kg/a 36 2 591 4,4 121 565 1,9 54 322 Keskiarvo Kesä kg/d 45 15 0,02 0,5 3,5 0,01 0,3 2,6 Vuosi kg/a 45 4 839 9,1 251 1 291 4,9 139 910 Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/d 22 0,03 0,8 4,0 0,01 0,4 0,0 60.061 Syväoja Ala BRUTTO NETTO ha COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Kesä 2004 kg/d 70 14 0,03 1,1 12 0,02 0,8 11 2005 kg/d 40 10 0,01 0,3 1,3 0,01 0,1 0,6 2006 kg/d 47 7,4 0,01 0,5 2,1 0,01 0,3 1,3 2007 kg/d 47 21 0,04 0,9 7,9 0,03 0,6 6,5 2008 kg/d 47 26 0,05 1,2 11 0,04 0,9 9,7 2009 kg/d 34 8,5 0,03 0,6 4,6 0,02 0,4 3,9 Vuosi 2004 kg/a 70 8 096 29 654 3 996 23 490 3 422 2005 kg/a 40 3 598 6,0 163 597 2,0 73 299 2006 kg/a 47 3 984 11 313 1 453 6,7 203 1 035 2007 kg/a 47 6 285 15 412 2 279 9,7 274 1 774 2008 kg/a 47 7 539 20 518 3 229 14,5 370 2 664 2009 kg/a 34 2 838 11 190 1 072 8,5 119 803 Keskiarvo Kesä kg/d 48 14 0,03 0,8 6,5 0,02 0,5 5,5 Vuosi kg/a 48 5 390 15 375 2 104 11 255 1 666 Arvio edellisessä lupahakemuksessa kesä kg/d 31 0,27 2,0 13 0,24 1,4 0,0 Vuoden 2010 päästöjä ei ole esitetty, koska Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon päästötarkkailun keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja ei ole ollut käytettävissä. Vuosina 2002 ja 2003 on laskettu vain Varpasuon kokonaispäästöt. Tuolloin päästöt ovat olleet suunnilleen samalla tasolla kuin yhteensä Jolosjoen ja Syväojan suuntaan johdetut päästöt keskimäärin vuosina 2004 2009. Varpasuon päästöt ovat olleet pienempiä kuin mitä edellisessä lupahakemuksessa on arvioitu. Ainoastaan kiintoaineen nettopäästöt ovat olleet arvioitua suuremmat, mihin vaikuttaa se, että ai-

8 kaisemmassa arviossa luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty Vitmaojan tietoja. Ennen lisäalueen kuntoonpanovaihetta Varpasuon lisäalueen nykyisiä päästöjä voidaan arvioida luonnonhuuhtouman tasona pidettävien taustapitoisuuksien (kiintoaine 2 mg/l, kok.p 20 µg/l, kok.n 500 µg/l) ja arvioidun keskimääräisen valunnan 1 mm/vrk (noin 12 l/s km 2 ) avulla. Varpasuon lisäalueen vesistökuormitus on nykytilanteessa noin 0,3 kg/vrk kiintoainetta, 0,01 kg/vrk fosforia ja 0,08 kg/vrk typpeä. Lisäalueen kuntoonpanovaiheen päästökuormitusta voidaan arvioida Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntoonpanosoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Aineistossa vesienkäsittelymenetelmiä ei ole eritelty, mutta suurimmalla osalla tarkkailluista kuntoonpanosoista vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus. Varpasuon lisäalueelta vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Arvion perusteella Varpasuon lisäalueen nettokuormitus on kuntoonpanovaiheen aikana noin 5 kg/v fosforia, 60 kg/v typpeä ja 520 kg/v kiintoainetta. Varpasuon tulevan tuotantovaiheen päästöt on laskettu kokonaispintaalalle 80,3 ha (vanhaa tuotantoaluetta 55 ha, auma-alueita 4,2 ha, poistuneet 5 ha ja uusi alue 16,1 ha). Kasvittumattomat tuotannosta poistuneet alueet ovat päästöjen laskennassa mukana, mutta jo kasvittuneita alueita (28,5 ha) ei ole otettu huomioon. Päästöt on laskettu erikseen Varpaojan (44,1 ha) ja Syväojan (36,2 ha) kautta laskeville tuotantoalueille. Laskeutusaltaallisen tuotantoalueen päästöjen laskennassa on käytetty Varpasuon laskeutusaltaan 6 kesäaikaisia tarkkailutuloksia sekä Pohjois- Pohjanmaan ympärivuotisessa tarkkailussa olleiden laskeutusaltaiden ominaispäästöjä vuosina 2007 2009. Laskeutusaltaiden vuoden 2010 ominaispäästöt on laskettu laskeutusaltaalta 6 lähtevän vedenlaadun tarkkailutulosten perusteella sekä Syken hydrologisesta mallista valumaalueelle 60.061 saadulla kesäajan (15.5. 31.9.) keskivalumalla 8,5 l/s km 2. Varpasuon vedet on johdettu suurimmaksi osaksi pintavalutuskenttien kautta, joten näiltä osin tulevat päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskenttien keskimääräisillä ominaispäästöillä. Arvion mukaan Varpasuon nettopäästöt Jolosjoen kautta Kiiminkijokeen ovat noin 4 kg/v fosforia, 130 kg/v typpeä ja 570 kg/v kiintoainetta. Tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt Syväojan kautta Nuorittajokeen ovat pintavalutuskentälliseltä ja laskeutusaltaalliselta tuotantoalueelta yhteensä noin 8 kg/v fosforia, 170 kg/v typpeä ja 900 kg/v kiintoainetta. Pöly, melu ja liikenne Varpasuon turvetuotantoalueen pöly- ja melupäästöjä ei ole mitattu kuluneella lupakaudella. Tuotantoaikana työmaaliikenne on pääasiassa traktoriliikennettä tuotantokentillä ja turveteillä. Työmaan vetokalustona käytetään 2 3 pyörätraktoria. Aumauskoneena käytetään tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Varpasuon turpeet on mahdollista toimittaa käyttäjille ympärivuotisesti pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turpeen toimituksen tarkempi ajankohta määräytyy toimituskausittain laadittavan toimitusohjelman mukaisesti. Jyrsinpolttoturve toimitetaan ensisijaisesti Oulun alueen voimalaitoksille. Täysperävaunukuormien määrä on 20 40/vrk.

Varastointi ja jätteet 9 Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 16 000 litraa. Työmaalla ei varastoida poltto- eikä voiteluaineita. Ne varastoidaan kokonaisurakoitsijan tiloissa. Vuosittaiset jätemäärät tuotantoaikana ovat aiempina vuosina olleet keskimäärin seuraavat: - jäteöljy alle 200 kg - öljynsuodattimet alle 40 kg - sekajäte alle 50 kg Jätemäärät pysyvät samansuuruisina myös jatkossa. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Tuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty seuraavassa taulukossa: Kaivannaisjätteen laji Arvioitu määrä (m 3 ) koko tuotantoaikana Hyödyntäminen 1 energiana 2 maa- ja vesirakennus-materiaalina, maisemoinnissa Tiedot ympäristövaikutuksista. Pintamaat Kannot ja muu puuaines 7 440 2 187 1 Kivet 5 2 Kivennäismaat 744 2 Laskeutusaltaiden lietteet 59 2 Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Ei ympäristövaikutusta, vain energiakäyttöön Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Ei ympäristövaikutusta, maisemoitu maapohjana Kaivannaisjätteet hyödynnetään pääosin maarakennusmateriaalina ja puuaines energiakäytössä, joten niillä ei ole ympäristövaikutuksia. Kivet, kivennäismaat ja laskeutusaltaiden lietteet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla. Tuotantoalueella ei ole kaivannaisjätteen jätealuetta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan alueella toteutetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalue ja sen ympäristö Tuotantoalueen nykytila Varpasuo on tuotannossa oleva turvesuo. Vesistö Valuma-alueet ja virtaamat Jolosjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 171 km 2. Jolosjärven valumaalueen pinta-ala on noin 48 km 2. Syväojan valuma-alueen pinta-ala on noin 10 km 2. Syväoja laskee Nuorittajokeen aivan joen alaosalla. Nuorittajoen valuma-alueen kokonaispinta-ala on noin 1 136 km 2. Nuorittajoessa virtaamaa mitataan Syväojan yläpuolella. Virtaaman lisäys mittauspaikalta Syväojan laskukohtaan on vähäinen. Laskennassa on käytetty Nuorittajoen virtaamamittaustietoja.

10 Jolosjoen virtaamaa ei mitata. Virtaama on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin perusteella. Nuorittajoen ja Jolosjoen virtaamat (MQ = keskivirtaama, MNQ = keskialivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama) koko vuosi joulumaaliskuu kesäsyyskuu m 3 /s m 3 /s m 3 /s Nuorittajoki MQ 12 4,2 7,6 MNQ 0,8 MHQ 150 Jolosjoki, jokisuu MQ 1,8 0,58 1,4 MNQ 0,18 MHQ 20,0 Jolosjoki, Jolosjärvi MQ 0,50 0,16 0,41 MNQ 0,05 MHQ 5,6 Vedenlaatu Ympäristöhallinto on luokitellut Nuorittajoen ekologisen tilan tyydyttäväksi. Myös vuosien 2000 2003 vedenlaatutietoihin perustuva vesien yleinen käyttökelpoisuus Nuorittajoella on ollut tyydyttävä. Jolosjoen tilaa ei ole luokiteltu. Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on vesienhoitolain 21 :n mukaan jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Naturan mukainen suojeluperuste ei aiheuta tavanomaisesta poikkeavia tilatavoitteita Kiiminkijoella. Suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle Nuorittajoella on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat. Ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin viidennes nykyisestä. Kiintoainekuormituksen vähentäminen on tärkeää jokisuun liettymisen vähentämiseksi sekä lohen ja taimenen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpidesuunnitelman mukaan Kiiminkijoen vesistöalueella tarvitaan lisätoimenpiteitä vanhojen turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyrakenteiden hoidossa sekä jälkihoidon ja -käytön suunnittelussa. Varpasuo sijaitsee alueella, missä maankuivatustöiden yhteydessä tulee ottaa huomioon happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen. Varpasuon päästötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueelta ei ole lähtenyt happamia vesiä vesistöön. Nuorittajoen happitilanne on ollut Syväojan yläpuolella Ahon sillalla enimmäkseen tyydyttävä, mutta Syväojan alapuolella jokisuulla enimmäkseen hyvä. Keväisin ja syksyisin Nuorittajoen ph on laskenut alle kuuden, mutta kesällä ph on ollut enimmäkseen lähes neutraali. Nuorittajoen sähkönjohtavuuden arvot ovat olleet lähes poikkeuksetta pieniä. Kiintoainepitoisuus on ollut ajoittain koholla Ahon sillan kohdalla, mutta jokisuulla kiintoainepitoisuudet ovat olleet usein pieniä. Nuorittajoen vesi on tummaa johtuen humuksen ja raudan suuresta määrästä. Kesä elokuun keskiarvona väri ja rautapitoisuus pienenevät Syväojan yläpuolelta jokisuulle, mutta COD Mn - arvo kasvaa hieman.

11 Ravinnepitoisuudet ovat olleet Nuorittajoen suulla pienempiä kuin ylempänä Ahon sillan kohdalla. Nuorittajoessa on runsaasti fosforia, mutta typpipitoisuus on melko pieni. Tuotantoa rajoittava ravinne on ollut lähes poikkeuksetta typpi. A-klorofyllin pitoisuus on sekä Ahon sillan kohdalla että jokisuulla rehevien vesien tasoa. Jolosjärven happitilanne on ollut näytteenottoajankohtina hyvä tai tyydyttävä. Kesällä Jolosjärven ph on ollut lähes neutraali, mutta toukokuussa 2008 vesi on ollut hapanta. Myös lokakuussa 2008 otetussa näytteessä ph-arvo on ollut alempi kuin kesällä. Jolosjärvessä sähkönjohtavuus on Nuorittajokea suurempi, mutta arvot ovat silti luonnonvesien tasoa. Jolosjärven kiintoainepitoisuus on ollut enimmäkseen melko pieni. Nuorittajoen tavoin Jolosjärven vesi on tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Kokonaisravinteita Jolosjärvessä on runsaasti. Epäorgaanisen typen pitoisuudet ovat olleet kesäaikana varsin pieniä, mistä johtuen Jolosjärvessä tuotanto on selvästi typpirajoitteista. A-klorofyllin pitoisuuksissa vaihtelu on ollut suurta ja kesäkuuta 2004 lukuun ottamatta pitoisuudet ovat olleet suuria, ajoittain erittäin rehevien vesien tasoa. Kalasto ja kalastus Kalasto- kakalastustarkkailuun on kuulunut vuosittain jatkuva kirjanpitokalastus Kiiminkijoen ja Nuorittajoen alueella. Tarkkailuun on kuulunut myös sähkökalastuksia Kiiminkijoen vesistöalueella määrävuosina. Tarkkailuun on kuulunut aiemmin myös rapukannan seuraaminen. Se on kuitenkin lopetettu, koska Nuorittajoessa kesällä 2007 todetun rapuruton seurauksena ravustus on loppunut kokonaan. Kirjanpitokalastuksen tulokset on raportoitu vuosittain Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, vesistö- ja kalasto- sekä kalastustarkkailuraporteissa. Vuosiraportoinnin yhteydessä on tarkasteltu koko tarkkailujaksoa ja vuoden 2009 raportin koostetietoja on käytetty hakemussuunnitelmassa. Kirjanpitokalastuksen aluejaossa Varpasuon vaikutusalueella Syväojan purkuvesireitin yläpuolinen alue on Nuorittajoen Kallaojan Yliperän välinen alue ja alapuolinen Ylikiiminki Vesainen välinen alue. Jolosjoen purkuvesireitillä tai sen alapuolella Kiiminkijoella ei ole kirjanpitokalastusta. Nuorittajoen Kallaojan Yliperän alueella toimi vuonna 2009 yksi kirjanpitokalastaja. Kalastus Nuorittajoella on pienimuotoista katiska-, koukku- ja vapakalastusta. Vuonna 2009 kirjanpitokalastuksen kokonaissaalis Kallaojan Yliperän alueella oli 43 kg, josta 26 kg oli madetta. Kilon taimensaalis koostui pelkästään pienistä yksilöistä, jotka vapautettiin ja joiden paino arvioitiin. Valtaosa kokonaissaaliista koostui koukkupyynnin madesaaliista. Koukuilla saatiin lisäksi vähän haukea. Ongella saatiin särkeä hyvin ja ahventa kohtalaisesti. Vapakalastuksen taimensaalis oli kutakuinkin edellisvuosien tasolla. Saalis on pysynyt pienenä vuodesta 2005 lähtien. Haukea saatiin vapavälinein selvästi edellisvuosia enemmän. Haukisaalis on ollut vuonna 2009 paras koko tarkkailujaksolla. Osasyynä saalismuutokseen on kirjanpitokalastajan vaihtuminen vuoden 2009 alusta. Ylikiiminki Vesainen alueella on toiminut vuosina 2008 ja 2009 kaksi kirjanpitokalastajaa. Ylikiimingin Vesaisen alueella on kalastettu vuonna 2009 eniten koukuilla ja katiskoilla pääasiassa avovesikaudella. Lisäksi kalaa on pyydetty verkoilla sekä vapavälinein. Verkoilla on kalastettu huhtikuusta syyskuuhun.

12 Vuonna 2009 kirjanpitoaineistojen mukaan kokonaissaalis Ylikiimingin Vesaisen alueella oli 163 kg. Saaliista noin 70 % oli haukea. Kalastajakohtainen kokonaissaalis oli 82 kg eli noin 30 kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Hauen osuus saaliista lisääntyi noin 20 % vuoteen 2008 verrattuna. Vapapyynnin taimensaalis on ollut vuosina 1999 2000 hyvä. Vuodesta 2001 alkaen taimensaaliit ovat olleet pieniä ja esimerkiksi vuosina 2006 ja 2008 Ylikiimingin Vesaisen alueelta ei kirjanpitokalastuksessa saatu taimenta. Vapakalastajien haukisaalis kasvoi 2000-luvun alusta lähtien vuoteen 2008 saakka. Kasvaneet haukisaaliit viittaavat haukikannan vahvistumiseen Kiiminkijoella Ylikiimingin Vesaisen alueella. Harjuksen saaliit ovat olleet koko 2000 luvun vapapyynnin osalta vähäisiä. Vuosina 2006 2008 harjuksia ei kirjanpitokalastuksessa saatu saaliiksi. Kalastotarkkailuun on kuulunut sähkökoekalastuksia Nuorittajoella ja Jolosjoella. Jolosjoki sijaitsee Varpasuon vesien purkureitillä. Jolosjoki laskee Kiiminkijokeen noin 30 km:n päässä Varpasuolta ja sähkökoekalastuspaikka on lähellä Jolosjokisuuta. Varpasuolta vesiä laskee myös Syväojan kautta Nuorittajokeen, jossa Kalliokosken sähkökoekalastuspaikka sijaitsee Varpasuon vesien yläpuolella ja Kiiminkijoen Aittokoski sen alapuolella. Viimeisin Jolosjoen, Nuorittajoen ja Kiiminkijoen sähkökoekalastusvuosi oli 2008, jonka raportoinnin yhteydessä on tarkasteltu myös koskikalaston pitkänajan kehitystä. Vuoden 2008 sähkökoekalastuksissa Jolosjoen alaosalla havaittiin koko tarkkailujakson 2000 2008 aikana vähiten kalalajeja. Uusina kalalajeina havaittiin taimen ja seipi. Saatu taimen oli kesänvanha poikanen. Kaikkien kalalajien yksilötiheydet olivat pieniä. Harjusta ei tavattu lainkaan vuonna 2008, vaikka sitä aiemmin on esiintynyt kohtalaisesti. Vuonna 2008 Nuorittajoen Kalliokoskella ja Kiiminkijoen Aittokoskella oli tarkkailujakson 1996 2008 vähäisin lajimäärä ja havaitut kalatiheydet olivat alhaisia. Taimentiheys oli vuonna 2008 Kalliokoskella alhaisin koko 2000-luvulla. Kalliokosken harjustiheyksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoden 2000 jälkeen, vaikka vuosittaista vaihtelua on esiintynyt. Aittokoskesta saatiin vuonna 2008 sähkökoekalastuksissa lohta, taimenta, kivennuoliaista ja kivisimppua. Aittokosken lohitiheys oli vuonna 2008 lähellä keskimääräistä havaittua lohitiheyttä. Aittokosken harjustiheys on pienentynyt 2000-luvulla ja vuonna 2008 harjuksia ei tavattu lainkaan. Vaikka lohen kokonaistiheydet olivat Kiiminkijoen Aittokoskella kohtalaisen korkeita, niin kesänvanhoja lohen luonnonpoikasia ei Aittokoskella tavattu. Lohet olivat pääasiassa kaksikesäisiä ja saattoivat olla peräisin joko luonnonkudusta tai istutuksista. Vuonna 2008 havaitut taimentiheydet olivat pieniä aiempien vuosien tapaan. Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat noin 3,5 km:n päässä nykyisestä tuotantoalueesta ja noin 2 km:n päässä lisäalueesta. Varpasuon lähiympäristö on metsätalouskäytössä. Noin 4 km Varpasuolta lounaaseen sijaitsee Turveruukki Oy:n Isosuon turvetuotantoalue. Isosuolta johdetaan vesiä 22 ha:n alueelta Jolosjokeen Varpasuon alapuolelle. Koko Kiiminkijoen vesistöalueella oli vuonna 2009 tuotannossa 1 055 ha ja kuntoonpanossa 73 ha. Turvetuotannosta poistuneita alueita oli 294 ha ja jälkikäytössä oli 351 ha. Tuotantoalueet sijaitsevat Kiimingin paliskunnan alueella. Kesällä 2010 yhdestä kokoojaojasta löydettyjen poronruohojen johdosta hakija on sopi-

13 nut paliskunnan kanssa tekevänsä kokoojaojiin luiskauksia. Luiskausten teko on aloitettu syksyllä 2010. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Varpasuo sijaitsee suojellulla Kiiminkijoen vesistöalueella. Vesistöalue on suojeltu koskiensuojelulain ja vesilain perusteella. Kiiminkijoki sivuvesistöineen kuuluu Natura 2000 -alueisiin. Varpasuon ympäristöstä Naturaalueeseen kuuluvat Pikku-Särkilampi, Syväojan alaosa, Kirveslampi, Kirvesoja sekä Varpaojan alaosa ja Jolosjärvi. Lähimmillään Natura-alue sijaitsee noin 800 m:n päässä turvetuotantoalueesta. Kiiminkijoki on arvokas, koska se on harvoja jäljellä olevia suhteellisen luonnontilaisia jokia. Jolosjärvi kuuluu lisäksi lintuvesiensuojeluohjelmaan ja alueella on yksityinen Jolosjärven luonnonsuojelualue. Varpasuon ympäristössä ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Varpasuon läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita. Toiminnan vaikutukset Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Varpasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemissuhteen avulla Nuorittajoessa jokisuulla noin 2 km Syväojan laskukohdan alapuolella ja Varpaojassa/Jolosjoessa sen laskiessa Jolosjärveen sekä Jolosjoen suulla. Päästöissä on otettu huomioon myös Varpaojan suuntaan laskeva lisäalue. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentapaikkaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Päästöjen vaikutus on laskennallisesti selvästi todettavissa vähävirtaamisissa Varpaojassa ja Syväojassa. Virtaamat ovat vähäisiä erityisesti talvella, jolloin päästöjen laskennalliset vaikutukset ovat suurimmillaan. Kesäaikana laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat hieman talvea vähäisempiä lukuun ottamatta Varpaojan purkureitin nettopäästöillä laskettuja arvoja. Jolosjoen suulla Varpaojan purkureitin päästöjen laskennalliset vaikutukset ovat vähäiset. Laskelma ei ota huomioon Varpasuon Varpaojan kautta laskevien päästöjen pidättymistä Varpaojan ja Jolosjoen välissä sijaitsevaan Jolosjärveen, joten vaikutukset Jolosjoessa ovat todennäköisesti esitettyä pienemmät. Jolosjärvessä turvetuotannon päästöt voivat aiheuttaa liettymistä ja rehevyyden kasvua. Valuma-alueen karttatarkastelun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Jolosjärvi olisi pehmeäpohjainen ja tummavetinen suojärvi myös ilman turvetuotannon kuormitusta. Kiiminkijoessa ja Nuorittajoessa Varpasuon päästöt laimenevat suureen vesimassaan, mistä johtuen vaikutukset jäävät vähäisiksi. Varpasuon päästöjen vaikutuksia ei voida käytännössä havaita Kiiminkijoessa tai Nuorittajoessa. Varpaojan ja Syväojan valuma-alueet ovat pääosin asumatonta, ojitettua metsämaata. Ainoastaan Varpaojan suun läheisyydessä on asutusta. Varpasuon päästöillä ei arvion mukaan ole vaikutusta pintavesien käyttöön kummallakaan purkureitillä.

14 Laskennallisen arvion perusteella Varpasuon päästöt eivät heikennä Kiiminkijoen vesienhoitosuunnitelmassa määritellyn hyvän ekologisen tilan säilyttämistä. Varpasuon päästöt eivät ole myöskään este Nuorittajoen tavoitetilan saavuttamiselle vuoteen 2015 mennessä. Kiintoainekuormituksen vaikutukset Nuorittajoessa ja Kiiminkijoessa jäävät erittäin pieniksi. Päästötarkkailun perusteella Varpasuon vedet eivät ole happamia. Arvio Varpasuon päästöjen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Varpaojan suulla, Jolosjoen suulla ja Kiiminkijoessa Jolosjoen kohdalla sekä toisella purkureitillä Syväojan suulla ja Nuorittajoessa on seuraavassa taulukossa. Brutto Netto Q CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine m3/s mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l Varpaojasuu (F=12,5 km 2 ) joulu-maaliskuu 0,07 1,4 2,3 84 0,3 0,7 44 0,1 kesä-syyskuu 0,13 1,3 1,9 42 0,2 1,1 20 0,1 Jolosjokisuu (F=170, 8 km 2 ) joulu-maaliskuu 0,58 0,2 0,3 10 0,0 0,1 5,3 0,0 kesä-syyskuu 1,4 0,1 0,2 3,9 0,0 0,1 1,9 0,0 Kiiminkijoki Jolosjoen alapuolella (F= 3590 km 2 ) joulu-maaliskuu 18,9 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,2 0,0 kesä-syyskuu 32,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 Syväojasuu (F= 10 km 2 ) joulu-maaliskuu 0,05 2,0 7,0 151 0,6 5,1 103 0,4 kesä-syyskuu 0,08 1,1 3,3 55 0,3 2,2 29 0,2 Nuorittajoki (F=1045 km 2 ) joulu-maaliskuu 4,2 0,0 0,1 1,8 0,0 0,1 1,2 0,0 kesä-syyskuu 7,6 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 0,3 0,0 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Syväojan kalastollinen ja kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Jolosjoen vesireitin kalastuksesta ei ole tietoja, mutta reitillä on useita järviä ja oletettavasti niillä harrastetaan kotitarvekalastusta jonkin verran. Sähkökoekalastuksien mukaan Jolosjoen alaosalla esiintyy harjusta ja taimenta. Vesistövaikutusarvioiden mukaan Varpasuon päästöjen aiheuttamat vedenlaadun muutokset ovat erittäin vähäiset ja näin ollen kalasto- ja kalastushaitat ovat vähäiset. Nuorittajoen kalasto koostuu pääasiassa kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki. Näihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäiset. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Madetta on kuitenkin esiintynyt kirjanpitokalastustietojen mukaan suhteellisen hyvin, joten sen menestymiseen Varpasuon vedet eivät ole havaittavasti vaikuttaneet. Taimenen, lohen ja harjuksen luontainen lisääntyminen Nuorittajoella on varsin vähäistä ja viimeisten vuosien tuloksien mukaan myös Kiiminkijoella suhteellisen vähäistä. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden hienojakoisia kiduksia sekä liettämällä suojakoloja. Nuorittajoen rapukanta on tuhoutunut rapuruton seurauksena vuonna 2007. Vesistövaikutusarvioiden mukaan Varpasuon vesien aiheuttamat vaikutukset Nuorittajokeen ovat niin vähäiset, etteivät ne vaaranna rapujen kotiutusistutuksia. Varpasuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Nuorittajoen ja Kiiminkijoen vedenlaatuun. Lisääntyvä kuormitus ilmenee selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja esiintyisi ilman Varpasuon kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. Käytännössä

15 Varpasuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Varpasuon lisäalueen turvetuotannolla ei hakijan arvion mukaan ole merkittävää vaikutusta lisäaluetta ympäröivän maan käyttöön tai elinkeinoihin. Turvetuotannon jälkeen tuotantoalue siirtyy muuhun käyttöön, esimerkiksi metsätalouteen, jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Varpasuon lisäalueen kasvillisuusselvityksen mukaan alue on pääosin ojittamatonta avosuota, josta noin puolet on luonnontilaista ja puolet eriasteisesti muuttunutta. Alueella ei ole uhanalaisia, rauhoitettuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja eikä vesilailla tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä, joihin turvetuotannolla voisi olla vaikutusta. Varpasuon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita, joihin turvetuotanto vaikuttaisi. Ympäristöriskit Turvetuotantoon liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Varpasuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen pelastussuunnitelma. Siinä esitetään muun muassa ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet lopetetaan välittömästi, mikäli tuulen nopeus on yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut pudistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin, kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on vuodon tukkiminen sekä öljyn pääsyn estäminen ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus ja toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO 14001 mukaiset vaatimukset.

16 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys Varpasuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaksi. Vesistö-, kalasto- ja kalastustarkkailu sekä biologinen tarkkailu esitetään toteutettavaksi Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden vuosille 2011 2018 laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt pöly- ja melutarkkailua tarpeellisena. Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut Varpasuon kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Kalasto- ja kalastushaitat voidaan hakijan mukaan ehkäistä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Varpasuon voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saajan on maksettava vuotuista kalatalousmaksua 500, joka elinkustannusindeksin muutoksen mukaan korjattuna vuoden 2002 tasosta elokuun 2010 rahanarvoon on 518 euroa eli 2,93 /ha/v. Varpasuon suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät ovat samaa tasoa kuin voimassa olevassa luvassa määrätyt vesienkäsittelymenetelmät. Kiiminkijoen ja Nuorittajoen kalasto sekä vesienkäsittelymenetelmät huomioon ottaen hakija on esittänyt Varpasuon kalatalousmaksun suuruudeksi 241 /v. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Oulun kaupungissa 6.4. 6.5.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta, Kainuun ELY-keskukselta ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ELY-keskus on todennut, että hakemukseen sisältyy vuonna 2010 laadittu kasvillisuusselvitys. Linnustoselvitystä ei ole esitetty. Kasvillisuusselvitys on asiantuntevasti laadittu. Selvityksen ja ilmakuvien pohjalta on arvioitavissa, että luonnontilaisuusasteeltaan lisäalue on suostrategialuokituksen luokan 3 mukainen suoalue. Suoyhdistymätyypiltään alue on välipintaista (erittäin uhanalainen EN) ja rimpistä (vaarantunut VU) keskiboreaalista aapasuota. Luonnontilaisella osalla tavataan uhanalaisia luontotyyppejä sekä metsälain mukaisia luontotyyppejä. Ilmakuvatarkastelun perusteella ympäröivän alueen suoalueista suurin osa on ojitettuja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueeksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita

17 soita. Lisäalue on säilyttänyt luonnontilansa siinä määrin, että sillä on merkitystä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Jolosjärvi kuuluu järviin, joiden viipymä on lyhyt. Vesi on tummaa sekä humus- ja rautapitoista. Järvi on rehevä ja ajoittain erittäin rehevä. Varpasuon päästöjä on tarkkailtu vuosina 2009 ja 2010. Tarkkailutulokset eivät ole antaneet viitteitä happamista sulfaattimaista. Varpasuolla ei ole ilmeisesti tehty varsinaisia selvityksiä pohjamaalajeista, joten tulevaa riskiä on vaikea ennakoida. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten happamien sulfaattimaiden mahdollinen esiintyminen otetaan huomioon. Lisäalueen tuotantoon ottaminen lisää kuormitusta Jolosjärveen, joka on jo ennestään rehevöitynyt. Hakemuksen vesistövaikutusarviot perustuvat laskelmiin keskimääräisissä tilanteissa, eikä hakemuksessa ole tarkasteltu erikseen ylivalumatilanteita. Koska uusi lisäalue sijaitsee suhteellisen lähellä järveä, voivat hetkelliset ylivirtaamatilanteet lisätä järven liettymistä ja rehevöitymistä. Hakemuksessa ei ole esitetty, miten kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutuminen tulva- ja rankkasadetilanteissa ehkäistään. Suunniteltu pintavalutuskenttä on melko rehevää metsää, jonka turvekerros vaikuttaa ohuelta. ELY-keskus on katsonut, että kenttä ei tulisi toimimaan BAT-periaatteen mukaisesti. Kolmella viimeisimmällä määräaikaistarkastuksella on huomautettu pintavalutuskentän 2 toiminnasta, koska patolaite on vuotanut eikä vesi ole mennyt kentälle. Vika on aina tarkastusten jälkeen korjattu. ELY-keskus on vaatinut, että pintavalutuskentän 2 toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja sen toimivuutta on parannettava oma-aloitteisesti. ELY-keskus on ilmoittanut hyväksyneensä Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaan vuosille 2011 2018 sisältyvän vesistötarkkailun 9.3.2011. ELY-keskus on katsonut, että lupa jo tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää, mutta ei lisäalueelle. Lisä-alueen ottaminen tuotantoon saattaisi aiheuttaa haitallisia vaikutuksia Jolosjärveen, koska pintavalutuskentäksi suunniteltu alue ei todennäköisesti tulisi toimimaan hyvin. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä ELY-keskuksen kalatalouden ryhmä on todennut, että Kiiminkijoen vesistö on rakentamaton ja muutenkin suhteellisen luonnontilainen, minkä vuoksi sen virkistyskäyttöarvo on Perämereen laskevien jokien yleiseen tilaa nähden poikkeuksellisen suuri. Koskialueilla on toteutettu kalataloudellisia kunnostuksia ja merellisten vaelluskalojen poikasmäärät ovat nousussa. Vaellusesteiden puuttumisen ja arvokkaan kalaston vuoksi alue on suosittu kalastuskohde. Nuorittajoki ei ole kalastoltaan tai vedenlaadultaan Kiiminkijoen veroinen, mutta se on kuitenkin potentiaalinen vaelluskalojen tuotantoalue. Vaelluskalat lisääntyvät nykyäänkin jossain määrin myös Nuorittajoella. Alueen rapukanta on romahtanut vuonna 2007 todetun rapuruton seurauksena. Rapuja on kuitenkin edelleen jäljellä ja kanta voi tulevaisuudessa elpyä. Taimenen ja harjuksen on havaittu lisääntyvän myös Jolosjoella. Vastaanottavissa vesissä esiintyy tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä haittoja, kuten kalojen makuvirheitä, pyydysten likaantumista ja pohjan liettymistä. Varpasuon turvetuotantoalueelta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaa haittoja osaltaan.

18 ELY-keskus on katsonut, että kalataloudellinen kompensaatio ja tarkkailu ovat tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi. Kompensaatio voidaan edelleen määrätä kalatalousmaksuna. Oikea kompensaatiotaso Kiiminkijoen vesistöalueella voidaan arvioida Sapilassuon ympäristölupapäätöksen (PSY 115/08/2) perusteella. Jolosjoella taso voi olla Kiiminkijokea ja Nuorittajokea alhaisempi. ELY-keskus on vaatinut, että yhtenäisen tarkkailukäytännön varmistamiseksi tarkkailu on määrättävä tehtäväksi Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu voidaan järjestää osana Kiiminkijoen yhteistarkkailua, jossa Varpasuo on jo mukana. Ohjelma vuosille 2011 2018 on hyväksytty Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä 7.4.2011. Päätös ei ole vielä lainvoimainen. ELY-keskus on katsonut, että toimintaa voidaan jatkaa siten, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaa seuraavasta vuodesta alkaen 330 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Kalataloudellinen tarkkailu on tehtävä Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Ympäristötoimi on todennut, että hakemuksessa ei ole esitetty tarkempia tietoja olemassa olevien pintavalutuskenttien rakenteista ja toimivuudesta. Tähän lupakäsittelyssä tulisi kiinnittää huomiota. Lisäalueen pintavalutuskentän kaltevuus, turvelaji ja maatuneisuus eivät käy ilmi hakemusasiakirjoista. Ympäristötoimi on todennut 4.5.2011 suoritetun tarkastuksen perusteella, että lisäalueen pintavalutuskenttä on varsin rehevää sekametsää. Pintavalutuskenttä ei ole pituus/leveyssuhteiltaan suunnitteluohjeiden mukainen. Silmämääräisesti tarkasteltuna alue ei edusta tyypillistä pintavalutuskenttää. Näin ollen pintavalutuskentän asianmukainen toiminta on kyseenalaista. Ympäristötoimi on vaatinut, että turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailuun tulee kiinnittää erityistä huomiota suokohtaisen luotettavan päästötiedon selvittämiseksi. Hakemuksessa päästötarkkailua esitetään suoritettavaksi kaksi kertaa lupakaudella. Lupaviranomaisen tulisi harkita tarkkailun riittävyyttä luotettavan päästötiedon saamiseksi. Ympäristötoimi on todennut, että hakemuksessa ei ole tarkasteltu kuormitusta ylivirtaamatilanteessa. Kuormitusta on arvioitu vain keskimääräisessä tilanteessa. Mikäli lisäalue otetaan tuotantoon, jo rehevän Jolosjärven kuormitus lisääntyy. Ympäristötoimi on vaatinut, että lupapäätöksessä tulee edellyttää pohjamaan kartoituksia happamoitusriskin selvittämiseksi. Myös kuivatusvesien ph:n säännöllisen kenttäseurannan tarvetta tulee harkita. Varpasuon lisäalue on lähes luonnontilainen. Lisäalueen luonnontilaisella osalla on uhanalaisia luontotyyppejä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tarkastuksessa 4.5.2011 on todettu, että ainakin länsireunan kaksi suurta ojaa on kaivettu vain muutamia vuosia sitten. Ympäristötoimi on vaatinut, että lisäalueen soveltuvuuteen turvetuotantoalueeksi tulee suhtautua kriittisesti ottaen huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet. Niissä todetaan, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Uuden alueen, Maijansuon, luontoarvoja lisää

19 se, että karttatarkastelun perusteella lähiympäristön suot ovat suurelta osin ojitettuja. Ympäristötoimi on todennut, että hakemuksessa ei ole tarkemmin arvioitu tuotannosta poistuvien alueiden aikataulua. Hakemusta tulisikin täydentää tältä osin. Ympäristötoimi on vaatinut, että lupapäätöksessä tulee kiinnittää huomiota polttonesteiden, muiden ympäristölle vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden asianmukaiseen varastointiin sekä yleisesti jätehuollon asianmukaisuuteen. Ympäristötoimi on katsonut, että lupa Varpasuon jo tuotannossa olevalle alueelle voidaan myöntää edellyttäen, että vesienkäsittely toteutetaan parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla. Uuden alueen tuotantoon ottamiseen tulee suhtautua kriittisesti. Uuden alueen lupaharkinnassa tulee ottaa huomioon alueen luonnontilaisuus, purkuvesistön kuuluminen Natura 2000 -suojelualueisiin ja Jolosjärven kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaisiin lintujärviin. Muistutukset 4. Kiiminkijoen kalastusalue Kiiminkijoen kalastusalue on vaatinut, että turvetuotantoalueen vesien puhdistuksessa tulee aina käyttää parasta mahdollista vesienkäsittelytekniikkaa. Lupia myönnettäessä on pidettävä rajana, ettei Kiiminkijoen valuma-alueella ole yhtä aikaa tuotannossa yli 1 500 ha turvesoita. Jälkihoitovaiheessa vesistön tilaa tulee tarkkailla viisi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen ja varmistuttava, ettei tuotannosta poistettu suoalue enää kuormita vesistöjä. Hakija tulee velvoittaa korvaamaan vesialueen omistajille aiheutettu haitta. Kalatalousmaksun tulee olla vähintään 5 /tuotantohehtaari/vuosi. Kalatalousmaksu tulee määrätä täysimääräisenä siihen asti, kunnes jälkihoitotoimenpiteet ovat päättyneet eli viisi vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Hakija tulee velvoittaa järjestämään seuranta, jolla tarkkaillaan turvetuotannon vaikutuksia vesistöön, kala- ja rapukantoihin, sekä velvoittaa korvaamaan ennalta arvaamattomat haitat jälkikäteen vesialueen omistajille. 5. Ylikiimingin kalastuskunta Ylikiimingin kalastuskunta on vaatinut, että tuotannonaikainen kalatalousmaksu tulee olla vuoden 2011 alusta alkaen 5 /tuotantohehtaari/vuosi jälkihoitovaiheen päättymiseen saakka. Perusteena kalatalousmaksulle on kalataloudelle aiheutuva haitta. Lupaviranomaisen tulee tarkistaa tuotantoalueen ja tuotannosta poistuneiden alueiden päästöt ja niiden aiheuttamat haitat ilman takarajapäivämäärää, kunnes alueella on pysyvä kasvipeite. Hakijan vastine Hakija on 30.6.2011 toimittanut aluehallintovirastoon vastineensa, jonka liitteenä on Varpasuon lisäalueen 27.6.2011 päivätty linnustoselvitys ja Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma vuosille 2011 2018.

20 Vastineessa hakija on esittänyt lausunnoista ja muistutuksista seuraavaa: 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Lisäalue sijaitsee jo tuotannossa olevan alueen välittömässä läheisyydessä, joten alueen käyttöönotto toteuttaisi alueellisia maankäyttötavoitteita. Suostrategian mukaisesti lisäaluetta ei luokitella, koska se on ollut tuottajan hallinnassa ennen 1.2.2011. Lisäalueen linnusto on selvitetty keväällä 2011. Maastoselvityksen aikana on havaittu lisäalueelle kaivetussa ojassa kaksi viitasammakkoa. Lisäalueen pintavalutuskentän turvevahvuus on noin 0,7 m, mikä täyttää pintavalutuskentän suositukset. Hakija on arvioinut, että pintavalutuskenttä toimisi BAT-periaatteen mukaisesti. 2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä Hakija on vaatinut, että kalatalousmaksu on määrättävä hakijan esityksen mukaisesti. 3. Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta Hakija on todennut, että hakemuksessa on esitetty arvio vuosittain tuotannosta poistuvista alueista. Hakija on huomauttanut, että Varpasuon nykyisillä pintavalutuskentillä ei ole keräilyojia. Tämän vuoksi päästötarkkailua ei voida toteuttaa mittauksin. Keräilyojien kaivaminen vettyneeseen ranta-alueeseen aiheuttaisi selkeää haittaa kentän toiminnalle. Hakijan esittämän tarkkailuohjelman avulla voidaan todentaa toiminnan aiheuttamat vaikutukset. Nyt tuotannossa oleva alue pienenee niin, että vuonna 2015 arvioidaan tuotantoalueen olevan noin 40 ha ja vuonna 2020 noin 20 ha. Lisäalueen päästötarkkailu voidaan toteuttaa luotettavasti. Alueella tehtyjen tarkkailujen mukaan ph-muutoksia ei ole havaittu. Hakija tulee tarkkailemaan alueelta lähtevän veden ph:ta hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi tarkkailuvuosien välisinä vuosina alueelta lähtevän veden ph:ta tarkkaillaan käsimittarilla avovesikaudella kuukausittain. 4. Kiiminkijoen kalastusalue Hakija on todennut, että jälkihoitovaihe kestää lyhyen ajan. Tuona aikana hakija poistaa alueella olevat turvetuotantoon liittyvät rakenteet ja siistii alueen. Jälkikäyttövaiheessa maanomistaja vastaa alueellaan tekemien jälkitoimien seurauksista. Hakija on vaatinut, että kalatalousmaksu tulee määrätä hakijan esityksen mukaisesti. 5. Ylikiimingin kalastuskunta Hakija on todennut, että vakiintuneen käytännön mukaan vedet on johdettava poistuneilta alueilta vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin kahden vuoden ajan tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Hakija on vaatinut, että kalatalousmaksu tulee määrätä hakijan esityksen mukaisesti.

Tarkastus 21 Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen 28.9.2011. Tarkastuksessa on sovittu, että hakija täydentää hakemustaan turvetuotantoalueen lohkon 3 vesien johtamiseksi pintavalutuskentälle 1. Lisäalueella havaitun viitasammakon esiintymisen vuoksi hakija pyytää Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselta lupaa poiketa viitasammakkoa koskevasta luonnonsuojelulain määräyksestä. Hakijan selvittää myös lisäalueen pintavalutuskentän laajentamismahdollisuudet. Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 9.11.2011 päivätyllä täydennyksellä ja 21.11.2011 aluehallintovirastoon saapuneella täydennyksellä. Hakija on esittänyt ELY-keskukselle, että Varpasuon lohkon 3 vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 sijasta kaivettavaa kanavaa painovoimaisesti ympärivuotisesti pintavalutuskentälle 1. Muutoksen jälkeen kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta. Täydennykseen on liitetty ELY-keskuksen 7.11.2011 päivätty hyväksymiskirje ja päivitetty Varpasuon turvetuotantoa ja vesienjohtamista koskeva suunnitelmakartta. Hakija on ilmoittanut 21.11.2011, että kanava on kaivettu ja laskeutusaltaalle 3 johtava kanava on tukittu. Pintavalutuskentän 3 laajennuksen osalta on oltu yhteydessä maanomistajaan, joka suhtautui alueen luovutukseen myönteisesti. Aluetta koskeva sopimus tehdään, kun ympäristölupapäätös lisäaluetta koskevalta osin on saanut lainvoiman. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeuslupaa koskeva ratkaisu Luvan haltijalla on oltava ennen lisäalueen kuntoonpanotöiden aloittamista luonnonsuojelulain 49 :n mukainen lainvoimainen lupa poiketa viitasammakkoa koskevasta luontodirektiivin IV(a) mukaisesta määräyksestä. Poikkeuslupaviranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristölupamääräysten t arkistamist a koskeva ratkaisu ja ympäristölupara t- kaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Kemira Chemicals Oy:lle myönnetyn Oulun kaupungissa Kiiminkijoen vesistöalueella sijaitsevan Varpasuon ympäristöluvan nro 53/02/2 lupamääräykset jäljempää ilmenevästi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Varpasuon noin 15,4 ha:n lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Oulun kaupungissa Kiiminkijoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti ja siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Varpasuon tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 76 ha. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan haltijan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 22 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojien kautta Varpaojaa Jolosjärveen ja edelleen Jolosjokea Kiiminkijokeen sekä Syväojaa Nuorittajokeen. 2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan päivitetyn Varpasuon tuotantosuunnitelmakartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden 1, 2, 6, 7 sekä ympärivuotisesti pintavalutuskenttien 1, 2 ja 3 kautta ja muutoinkin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän 2 rakenteet on pidettävä kunnossa, jotta lohkon 6 vedet kulkevat pintavalutuskentän 2 kautta. Päivitetty tuotantosuunnitelmakartta on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle päätöksen saatua lainvoiman. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomi ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskenttä 3 on rakennettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta. Oikovirtaukset on estettävä. Pintavalutuskentällä oleva oja on tukittava turpeella, jonka ominaisuudet ovat pintavalutukseen soveltuvia. Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentälle on huolehdittava jakoputkilla tai vain pintakerrokseen kaivetuilla ojilla. Tarvittaessa niiden sijoitusta on muutettava ja tehtävä virtausohjaimia. Pintavalutuskenttää voidaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla laajentaa. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen lisäalueen kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan haltijan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja myös muina aikoina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

23 Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Päästöt ilmaan ja melu 7. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan haltijan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan haltijan on noudatettava hakemussuunnitelman kohdassa "Varastointi ja jätteet" esitettyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 9. Alueella saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään 5 000 t/v. 10. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Luvan haltijalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 12. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 13. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.

Selvitysvelvoite 24 Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa käyttötarkkailua on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan turvetuotannon päättymisestä ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on kokonaisuudessaan siirretty muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 14. Vesistötarkkailussa ja pohjaeläinten tarkkailussa voidaan vuoden 2018 loppuun asti noudattaa vuosiksi 2011 2018 laadittua Kiiminkijoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaa. Kalasto- ja kalastustarkkailu on toteutettava Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja se voidaan tehdä osana edellä mainittua yhteistarkkailusuunnitelmaa. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Kainuun ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiiminkijoen kalastusalueelle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden tulokset. Kalasto- ja kalastustarkkailun tulokset on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiiminkijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalasto- ja kalastustarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailusuunnitelman voimassaolon päättymistä. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailuohjelmaan voidaan tehdä muutoksia Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Mikäli kahtena ensimmäisenä pintavalutuskentän 3 käytössäolovuotena tehty tehon tarkkailu osoittaa, että pintavalutuskenttä ei toimi hakemussuunnitelmassa esitetyllä ja turvetuotannon vesiensuojeluoppaassa esitetyllä tavalla, luvan haltijan on seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä jätettävä aluehallintovirastoon suunnitelma ja hakemus luvan muuttamiseksi tai lupamääräysten tarkistamiseksi. Aluehallintovirasto voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa selvitysten ja suunnitelmien perusteella.

Kunnossapitovelvoite 25 16. Luvan haltijan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Kalatalousmaksu 17. Luvan haltijan on maksettava kalatalousmaksua Kainuun ELYkeskukselle vuosittain tammikuun aikana 330 euroa kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen Varpasuolta johdettavien vesien vaikutusalueella. Ensimmäinen tällä päätöksellä tarkistettu kalatalousmaksu on suoritettava tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavana vuonna. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 53/02/2 mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 18. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä 300 400 metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan haltija sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 19. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes alueet on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ne ovat kasvittuneet. Tuotannosta poistettujen alueiden vesienjohtamisessa voidaan tehdä muutoksia Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli se on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, on siitä ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat sekä jätteet on poistettava. Poltto- ja voiteluaineiden sekä jäteöljyjen varastointi- ja käsittelypaikoilla tulee varmistaa, että maaperässä ei ole öljyä tai muita kemikaaleja. Alueelle voidaan jättää jälkikäyttöä ja vesienkäsittelyä tukevia rakenteita, kuten esimerkiksi päisteputkia. Päästö- ja vaikutustarkkailua sekä vesienkäsittelyrakenteiden ja laskuojien kunnossapitoa on jatkettava vähintään kahden vuoden ajan ja sen jälkeenkin, kunnes tuotantoalue on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai se on kasvittunut. Luvan haltijan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Selvityksestä tulee ilmetä muun ohella tuotannosta poistettujen alueiden pohjamaan laji. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA 26 Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta aluehallintovirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeuslupaa koskevan ratkaisun perustelut Lisäalueelle kaivetussa ojassa on havaittu toukokuussa 2011 luonnonsuojelulailla suojeltuja viitasammakoita. Kyseessä on luonnonsuojelulain 49 :ssä tarkoitettu luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitun lajin yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikka, jonka hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa edellä mainitusta kiellosta. Koska viitasammakon yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen on kielletty ilman poikkeuslupaa, on luvan saajalla oltava ennen lisäalueen kuntoonpanotöiden aloittamista lainvoimainen poikkeuslupa. Lupamääräysten tarkistamisen ja lisäalueen luvan myöntämisen edellytykset Varpasuon turvetuotantoalueesta on 55 ha tuotannossa olevaa aluetta ja noin 15,4 hehtaaria uutta tuotantoaluetta. Vuonna 2015 tuotannossa on arvion mukaan noin 55 ha ja vuonna 2020 noin 35 ha. Lisäalueen tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035 saakka. Tuotantoalueen kaikki vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskenttien kautta. Ennalta arvioiden Varpasuon turvetuotantoalueen päästöt vähenevät tuotantoalan vähenemisen myötä. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tämän luvan määräysten mukaisesti toiminnan voidaan katsoa olevan Varpasuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Päästötarkkailua tehdään lisäalueen koko kuntoonpanojakson ajan ja tuotantovaiheessa liitteen kolme mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteiden toimiessa hakemussuunnitelman mukaisesti toiminnasta aiheutuvat muutokset Jolosjärven ja Nuorittajoen vedenlaadussa ovat vähäisiä. Varpasuon turvetuotantoalueen toiminnasta voi aiheutua pölyn leviämistä ja melua, mikä on otettu lupamääräyksissä huomioon. Ympäristön maankäyttö, asutuksen etäisyys ja annetut lupamääräykset huomioon ottaen melusta ja pölystä ei ennakolta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat vahingot ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma on otettu huomioon määräämällä käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa vesien käsittelyssä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa ei ole esitetty lisätoimenpiteitä olemassa oleville turvetuotantoalueille. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Jo tuotannossa olevien alueiden lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston

27 29.11.2002 antamalla päätöksellä nro 53/02/2. Turvetuotantopinta-ala on pienentynyt ja päästöt ovat vähentyneet päätöksenantoajankohdasta. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen Varpasuon turvetuotanto täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Kun otetaan huomioon Varpasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö alueen turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään turvetuotantoalueen vedet puhdistettaviksi, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 6. Lupamääräys 7 on annettu pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Koska lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita, määräyksiä melutason ohjearvojen noudattamisesta tai tuotannon rajoittamisesta esimerkiksi epäedullisten tuuliolosuhteiden aikana ei katsota tarpeelliseksi antaa. Määräykset 8 10 on annettu jätteiden ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen määrätä polttoaineiden ja öljyjen varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Häiriö- tai poikkeustilanteissa voi aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä. Määräykset 11 ja 12 on annettu päästöjen ja haittojen ehkäisemiseksi. Vahinkojen rajoittaminen sekä ajallisesti että määrällisesti edellyttää ympäristövahinkojen torjuntaan tarkoitettua kalustoa ja toimintasuunnitelmaa. Tiedottamisen sekä ympäristöhaittojen vähentämistoimien ohjaamisen ja valvonnan vuoksi ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten on saatava tiedot häiriö- ja poikkeustilanteista viivytyksettä. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 13 ja 14 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Koska lisäalueen pintavalutuskentän toimivuus BAT-periaatteen mukaisesti on epävarmaa muun muassa alueella olevan ojan ja kentän muiden ominaisuuksien perusteella, on pintavalutuskentän 3 toimivuuden tehoa tarkkailtava tehostetusti määräyksen 15 mukaisesti.

28 Lupamääräyksen 16 kunnossapitovelvoite on tarpeen, jotta toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat laskuojien liettymät poistetaan. Lupamääräys 17 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Aluehallintovirasto on kalatalousviranomaisen lausunnossa esitetty huomioon ottaen katsonut, että kalatalousmaksu on syytä määrätä samansuuruisena koko lupakaudeksi. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 18. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 19 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi, roskaantumisen ehkäisemiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräyksessä ELY-keskukselle on annettu oikeus antaa tarkentavia määräyksiä toiminnan lopettamisesta ja jälkihoidosta. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja tarkkailuliitteestä ilmenevästi. Aluehallintovirasto hylkää 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäalueen luvan epäämistä koskevan vaatimuksen. Aluehallintovirasto katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät ratkaisun perusteluista ilmenevästi. Aluehallintovirasto hylkää 4. Kiiminkijoen kalastusalueen vaatimuksen vesistön tilan tarkkailusta viisi vuotta tuotannon lopettamisen jälkeen. Varpasuon turvetuotanto vähenee asteittain niin, että vuonna 2015 tuotantoalueen arvioidaan olevan noin 55 ha ja vuonna 2020 noin 35 ha. Tuotanto päättyy vuoteen 2035 mennessä, jonka jälkeen alue siirtyy kokonaisuudessaan jälkihoitovaiheeseen pois hakijalta. Lupamääräyksissä on annettu tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisesta ja turvetuotantoalueen jälkihoidosta. Aluehallintovirasto hylkää 4. Kiiminkijoen kalastusalueen ja 5. Ylikiimingin kalastuskunnan kalatalousmaksun korottamista koskevat vaatimukset. Vesistökuormitus vähenee lupakauden aikana tuotantopinta-alan vähenemisen myötä. Perusteita vaaditulle maksulle 5 /ha/v ei ole. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen 29 Luvan haltijan on viimeistään 31.12.2021 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ja jälkihoitotoimien vahvistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalatalousmaksuilla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osiltaan. Lisäksi hakemukseen on liitettävä yhteenveto vuosittaisista käyttöpäiväkirjakoosteista. KORVATTAVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 29.11.2002 antama päätös nro 53/02/2 luparatkaisua lukuun ottamatta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 53/02/2 lupamääräyksiä. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 50 2 momentti, 52 2 ja 3 momentti, 55 2 momentti, 90 1 momentti ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 ja 3 momentti Jätelaki 4, 6 ja 15

KÄSITTELYMAKSU 30 Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 7 310 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan 30 300 ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta, tässä tapauksessa siis 3 655 euroa. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan alle 30 ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on 3 660 euroa. Lisäalue on oma, erillään muusta tuotantoalueesta oleva alue ja sen vedet johdetaan erikseen tätä varten rakennettavien vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Maksu lupamääräysten tarkistamisesta on 3 655 euroa ja lisäalueen ympäristöluvasta 3 660 euroa eli yhteensä 7 315 euroa. Koska maksu ylittää 30 300 ha:n turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksun 7 310 euroa, peritään maksu määrätyn suuruisena. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

31 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Heino Hirvikoski Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 713 9239 tai 020 636 1020. HUH/am Liiteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Kartta Liite 3 Tarkkailusuunnitelma Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Oulun kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 22.2.2012, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2