INTERNATIONAL SOUTHERN TAMPERE REGION Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisselvitys

INTERNATIONAL SOUTHERN TAMPERE REGION Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisselvitys 1.8.2008 31.12.2009 Pirkan Helmi ry

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 4 1.1 Perustietoa Etelä-Pirkanmaan seutukunnasta... 4 1.2 Kansainvälistymisselvityksen tausta ja tavoitteet... 5 1.3 Aineisto... 5 2 KÄRKITOIMIJAT... 6 2.1 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy... 6 2.2 Hämeen ammattikorkeakoulu Valkeakoskella... 6 3 KUNNAT JA KANSAINVÄLISTYMINEN... 8 3.1 Kuntien kansainvälisen toiminnan kuvaus... 8 3.2 Kansainvälistymisindeksivertailu... 9 4 KANSAINVÄLISTYVÄT OPPILAITOKSET... 10 4.1 Peruskoulut ja lukiot... 10 4.1.1 Valkeakosken lukio... 11 4.2 Opistot... 12 4.2.1 Päivölän kansanopisto... 12 4.2.2 Valkeakosken ammattiopisto ja Valkeakoski-opisto... 12 4.2.3 Muut opistot... 13 5 YRITYKSET... 14 5.1 Tulokset... 14 5.1.1 Kansainvälistyneet yritykset... 15 5.1.2 Kansallisesti toimivat yritykset... 16 5.1.3 Johtopäätöksiä tuloksista... 17 5.2 Pk-yritykset... 17 6 YHDISTYKSET... 18 6.1 Tulokset... 18 6.1.1 Johtopäätöksiä... 19 7 YHTEENVETO... 20 LIITTEET 3

1 JOHDANTO 1.1 Perustietoa Etelä-Pirkanmaan seutukunnasta Etelä-Pirkanmaan seutukunta muodostuu Valkeakosken ja Akaan kaupungeista sekä Kylmäkosken ja Urjalan kunnista. Seutukunnan kokonaispinta-ala on 1 191 km2 ja se sijoittuu erinomaisten kulkuyhteyksien varrelle Tampere-Helsinki ja Tampere-Turku teiden sekä päärautatien varteen. Etelä-Pirkanmaan seutukunta on maamme teollistuneimpia alueita. Samalla kuitenkin alkutuotannon merkitys on tärkeä. Kunnat ovat elinkeinorakenteeltaan erilaisia; Akaa ja Valkeakoski ovat teollisuusvaltaisia, kun taas Kylmäkoskelle ja Urjalalle on tunnusomaista maatalous. Seutukunnan väkiluku oli vuoden 2009 alkaessa yhteensä 42 793. Tarkasteltaessa seutukunnan väestökehitystä pitkällä aikavälillä, on vuonna 1995 alkanut laskukausi saatu tasaantumaan ja vuoden 2001 pohjalukemat ovat taaksejäänyttä aikaa. Vuoden 2008 tilastojen valossa muuttovoittoa osoittavat Akaan ja Kylmäkosken luvut, Urjalan lukujen jäädessä miinuksen puolelle. Seutukunnan asukasluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 5 %, joka on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Väkiluvun kasvun ennustetaan kohdistuvan jatkossakin Akaaseen ja Kylmäkoskelle, kun taas Urjala ja Valkeakoski menettäisivät asukkaita. Vuoden 2030 jälkeen seutukunnan asukasluvun on arvioitu kääntyvän kokonaisuutena laskuun. Etelä-Pirkanmaan asukkaista joka viides on yli 64-vuotias. Tämä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan yli 40-vuotiaita on seutukunnassa suhteellisesti enemmän kuin koko Suomessa. Ikääntyneintä seutukunnan väestö on Urjalassa, jossa neljäsosa kunnan asukkaista on yli 64-vuotiaita. Laajemmin tunnettuja eteläpirkanmaalaisia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Nuutajärven lasikylä Urjalassa sekä Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Visavuori, jossa toimii Emil Wikströmin museo ja Karipaviljonki. Valkeakoskella sijaitsee myös Voipaalan taide- ja lastenkulttuurikeskus sekä Suomen jalkapallomuseo ja Akaassa Toijalan Veturimuseo. Seutukunnassa järjestetään vuosittain heinäkuussa kaksi merkittävää kulttuuritapahtumaa: kirjallisuustapahtuma Pentinkulman päivät Urjalassa ja Työväen musiikkitapahtuma Valkeakoskella. Etelä-Pirkanmaan vahvuus on sen keskeinen sijainti Tampereen eteläpuolella hyvien liikenneyhteyksien varrella. Asuminen on selvästi edullisempaa kuin Tampereen seudulla, mikä houkuttelee uusia asukkaita alueelle. Seutukunnan kaunis luonto ja runsas vesistö tuovat omat mahdollisuutensa alueen markkinointiin ja elinkeinojen kehittämiseen. Alueella on myös monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä vahva kulttuuri-identiteetti. Seutukunnan heikkoutena on melko korkea työttömyys ja riippuvaisuus olemassa olevasta suurteollisuudesta. Uusien toimijoiden saaminen mukaan alueen kehittämiseen on haastavaa ja hajanainen kuntarakenne vaikeuttaa alueen toimintojen kokonaissuunnittelua. Myös kuntien heikkenevä talous luo omat haasteensa seutukunnan tulevaisuudelle. 4

1.2 Kansainvälistymisselvityksen tausta ja tavoitteet Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisselvitys toteutettiin osana Etelä-Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi ry:n hallinnoimaa Kansainvälistytään! esiselvityshanketta 1.8.2008 31.12.2009. Selvityksen laati Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Joanna Järvinen ja sitä rahoitti Pirkanmaan TEkeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Etelä-Pirkanmaalla ei ole aikaisemmin toteutettu paikallistoimijoille suunnattua kansainvälistymisselvitystä. Koska kansainvälistymisen edistäminen on yksi toimintaryhmätyön yleisistä tavoitteista, mutta valmista tietoa kansainvälisen toiminnan kokonaistilanteesta Etelä-Pirkanmaalla ei ollut saatavilla, päätti Pirkan Helmi toteuttaa Kansainvälistytään! esiselvityshankkeen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa kansainvälisen toiminnan nykytilanteesta, mahdollisuuksista ja haasteista Etelä-Pirkanmaalla, edistää toimijoiden verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa sekä parantaa alueen kansainvälistymisvalmiuksia. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä olivat Etelä-Pirkanmaan yhteisö- ja pienyritystoimijat. Ensisijaisen kohderyhmän lisäksi hanke hyödytti myös Pirkan Helmeä ja Etelä-Pirkanmaan seutuhallintoa. Hankkeen avulla saatu tieto ja luodut yhteistyösuhteet auttavat mm. tulevien seutukunnallisten kansainvälistymistä tukevien kehittämistoimien suunnittelussa ja resursoinnissa. Muualla Suomessa toimintaryhmät ovat toteuttaneet vastaavantyyppisiä esiselvitystoimia. Esimerkiksi Joutsenten Reitin ja Aktiivisen Pohjois-Satakunnan alueilla on tehty kansainvälistymisselvityksiä ja niistä on saatu positiivisia tuloksia. Toimijoiden on helpompi suunnitella kansainvälistymistä, kun joku on osoittanut kiinnostusta aiheeseen omalla alueella ja suunnittelee aputoimenpiteitä. Kansainvälistymisselvityksen tavoitteena on ollut muodostaa mahdollisimman kattava yleiskuva kansainvälisen toiminnan koko kirjosta Etelä-Pirkanmaalla. Koska Pirkan Helmen toiminta kohdistuu kuitenkin nimenomaan pientoimijoihin, kartoituksessa on kerätty kohdennetusti tietoa yhdistyksistä, mikroyrityksistä ja kouluista tavoitteena saada tarkempaa tietoa Pirkan Helmen toimintaympäristön kansainvälistymisintresseistä. Esiselvityksen perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteitä paikallistoimijoiden kansainvälistymisen edistämiseksi Etelä-Pirkanmaalla. Toiveena on, että jo kansainvälistymisselvityksen laatiminen on avannut ihmisten mieliä kansainvälisempään suuntaan ja kynnys kansainvälisen toiminnan aloittamiseen on madaltunut. Etelä-Pirkanmaa on hyvinvoiva ja kasvava seutukunta, jossa myös kansainvälistymisen rooli kasvaa jatkuvasti. Pienten toimijoiden on tärkeää pysyä isojen vauhdissa saavuttaakseen kansainvälistymisestä seuraavat hyödyt myös itselleen. 1.3 Aineisto Selvityksen aineisto kerättiin kolmella lomakekyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi tutustuttiin aihepiiriä sivuaviin muihin alueella toteutettuihin tutkimuksiin ja keskusteltiin tutkimusten tekijöiden kanssa. Myös muuta aineistoa hyödynnettiin, esimerkiksi kohdealueen kuntien Internet-sivujen asiakirja-arkistoja sekä muualla Suomessa toteutettuja vastaavanlaisia kansainvälistymisselvityksiä. Lomakekyselyin selvitettiin alueen pienyritysten (alle 10 työntekijää), peruskoulujen ja yhdistysten kansainvälistymistä. Kyselyt toteutettiin syys-lokakuussa 2008 noin kolmen viikon vastausajalla. Lomakkeita oli jokaiselle vastaanottajaryhmälle omanlaisensa ja ne oli suunniteltu sekä kansainvälisesti että kansallisesti toimivien toimijoiden tarpeiden mukaan (ks. liite 1). Siinä missä lomakekyselyiden tavoitteena oli tuottaa yksityiskohtaista tietoa eteläpirkanmaalaisten pientoimijoiden kansainvälistymisestä, teemahaastattelujen tavoitteena oli tuottaa Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisestä kokonaiskuva. Haastatteluilla saatiin seutukunnan kansainvälisestä toiminnasta syvällisempi ja moniulotteisempi kokonaiskuva kuin pelkillä lomakekyselyillä olisi ollut mahdollista. Teemahaastateltavat valittiin siten, että tietoa seutukunnan kansainvälisestä toiminnasta saataisiin mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti. Haastateltavien valinnassa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei syntynyt päällekkäisyyksiä kyselyyn vastanneiden kanssa (ks. liite 2). 5

2 KÄRKITOIMIJAT Etelä-Pirkanmaalla on muutama iso toimija kansainvälisellä kentällä. Suurimmilla yrityksillä, Hämeen ammattikorkeakoululla sekä Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:llä on kansainvälisyys vahvasti toiminnassa mukana. Suurimmilla toimijoilla on paljon myös keskenään yhteistyötä kansainvälisissä asioissa. 2.1 Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske) on yhtiömuotoinen palvelukeskus, joka vauhdittaa yrityselämää ja kehittää elinkeinoelämää Etelä-Pirkanmaan seudulla. Vasken yritysneuvojat auttavat yrityksiä niiden jokaisessa elinvaiheessa. Tällä hetkellä Vasken suurin kansainvälinen ponnistus on yhteistyö kiinalaisen Nanchangin kaupungin suuntaan. Nanchang-yhteistyötä tehdään yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyötä Nanchangiin on ollut jo 10 vuotta ja vuonna 2007 Valkeakosken ja Nanchangin kauppakamarit tekivät yhteistyösopimuksen. Vasken oma kansainvälinen toiminta on määritelty Seudulliset Kehittämisyhteisöt Sekes ry:n strategiassa Kiina-yhteistyöksi ja tulevaisuudessa mukaan haluttaisiin myös lisää Venäjä-yhteistyötä. Vaske käyttää opiskelijatyövoimaa tiedon hankkimiseen ja kokoamiseen. Campuksen kautta tuetaan yrityksiä ja välitetään osaavaa työvoimaa sekä myös markkinointi hoidetaan Campuksen kautta. Aluekehitysohjelmassa puhutaan ulkomaisten investointien houkuttelemisesta Suomeen. Vaske on mukana myös hankerahoituksessa sekä pyörittää Kiina-toimistoa Nanchangissa. Vaske on toiminut huhtikuusta 2007 asti aktiivisesti kansainvälisellä kentällä Kiina-yhteistyön aktivoiduttua. Tulevaisuuden tavoitteissa nähdään Kiina-toimiston käyntiin saaminen ja menestyksekäs hoito. Lisäksi oli hyvä löytää joku seudun yhteinen vetäjä kansainvälisiin asioihin. Joku, joka näkisi kansainvälistymisen koko seudun näkökulmasta. Ensin pitää kuitenkin selvittää onko tällaiselle tarvetta ja jos on, niin kuka tämä toimija voisi olla. Vaskella on seudulla toimivana kehittämisyhtiönä hyvä mielikuva Etelä-Pirkanmaan kansainvälistymisen tilasta. Kansainvälisyys nähdään Vasken näkökulmasta olemassaolon edellytyksenä. Globalisaatio etenee ja Suomi ikääntyy, joten uutta työvoimaa tarvitaan. Siellä missä on työvoimaa, on myös yrityksiä. Valkeakosken Campuksen rakentaminen lisää kiinnostusta ja tarvetta kansainvälistymiseen. Campuksen myötä kansainvälisyyttä tarvitaan ja HAMKin kansainväliset linjat tuovat sitä. Kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeita seutukunnassa ovat selkiyttää eri toimijoiden roolit sekä osaavan työvoiman saannin turvaaminen. Keskeisimmät toimijat kansainvälisellä kentällä ovat HAMK, Vaske, kunnat, etenkin Valkeakoski, kauppakamariosasto sekä isot yritykset. Kansainvälistymisen määrittäminen asettaa kuitenkin haasteita. Mitä on kansainvälistyminen? Myös tietynlainen ulkomaalaisvastaisuus ja pelko on haaste. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvaessa ammattikorkeakoulussa, tulee haasteeksi opiskelija-asuntojen riittävyys. Lisäksi budjetin tekeminen kansainvälisiin toimintoihin on haaste. Kansainvälistymisen edistämiseksi tarvitaan ryhtiä toimintaan. Eri tahojen tulee sanoa julki omat mielipiteensä ja seistä niiden takana. 2.2 Hämeen ammattikorkeakoulu Valkeakoskella Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikössä on kolme opintolinjaa, International Business, Automation Engineering, tuotantotalous sekä automaatiotekniikka. Ammattikorkeakoulutoiminta alkoi Suomessa vuonna 1992, jolloin myös Valkeakosken yksikkö aloitti toimintansa. Vuonna 1997 aloitti International Business linja, jolloin kansainvälisyys alkoi laajentua. Lukuvuodesta 2009 2010 lähtien kaikki kolme koulutusohjelmaa ovat kansainvälisiä, kun tuotantotalouden englanninkielinen linja Industrial Management 6

aloittaa toimintansa. HAMKin Valkeakosken yksikössä opiskelee tällä hetkellä 100 ulkomaalaista tutkintoopiskelijaa. Vaihto-opiskelijoita yksikössä on vuosittain noin 60. Kansainvälisten koulutusohjelmien lisäarvo HAMKille Valkeakoskella on suuri. Ensi lukuvuodesta lähtien Valkeakosken HAMK on Suomen kansainvälisin ammattikorkeakouluyksikkö, koska ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu. Opiskelijoita tulee tuolloin yli 20 maasta. Lisäksi monet HAMKin opettajista tulevat Suomen rajojen ulkopuolelta. Valkeakoskelle tullaan eniten opiskelemaan Kiinasta. Myös Vietnam, Nigeria ja Ghana ovat suosittuja. Kokonaisuudessaan Valkeakoskelle tullaan noin 15 eri maasta, mm. Kanada, Yhdysvallat, Kolumbia, Venäjä, Viro ja Saksa. Valkeakoskelta lähdetään vaihto-opiskelijaksi eniten Saksaan, Englantiin, Irlantiin, Ranskaan, Kiinaan, Malesiaan, Romaniaan ja Meksikoon. Yhteensä aktiivisia yhteistyöylipistoja on 30 noin 15 eri maassa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden harjoittelupaikansaannissa on haasteita, mutta kuitenkin noin 70 80 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista suorittaa harjoittelunsa Suomessa. HAMK pyrkii saamaan ulkomaalaisia opiskelijoita sellaisista maista, joiden kanssa suomalaiset yritykset toimivat ja näin ollen edistää harjoittelupaikkojen ja varsinaisten työpaikkojen saamista. HAMK järjestää pääsykokeita tällaisissa maissa, jotka ovat Venäjä, Viro, Saksa, Puola, Turkki, Kiina, Vietnam, Brasilia ja Kanada. HAMKilla on paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Opiskelijat saavat yrityksistä harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja. Lisäksi HAMK antaa yrityksille kv-koulutusta, järjestää liiketoimintamatkoja sekä tekee opiskelijoiden avulla markkinointitutkimuksia. Vaske on HAMKin tärkeä yhteistyökumppani. Kiinan Nanchangiin avattava toimisto on hyvä esimerkki yhteistyöstä. HAMK tekee myös yhteistyötä pääsykokeiden järjestämisessä kohdemaidensa lukioiden ja yliopistojen kanssa. Kansainvälisen toiminnan haasteita HAMKissa ovat opiskelijahaun yhteistyöverkostot, rahoitus sekä yhteistyö valtion kanssa. Opiskelijahaussa pitäisi saada yhteisymmärrys ulkomaalaisten yhteistyötahojen kanssa, mutta helposti syntyy väärinkäsityksiä ja asiat nähdään eri tavalla eri maissa. Ulkomaalainen opiskelija on noin 25 prosenttia kalliimpi kuin suomalainen opiskelija, joten rahaa tarvitaan enemmän kansainväliseen toimintaan. Lisäksi ulkomaanmatkat sekä markkinointi ulkomailla maksavat enemmän. Niinkin yksinkertaiselta kuulostava asia, kuin koulujen englanninkieliset nimet, pitäisi saada yhdenmukaisiksi. Ammattikorkeakoulujen virallinen nimi on University of Applied Sciences, mutta virheellistä Polytechnic nimeä näkyy vielä virallisissakin papereissa. Polytechnic on harhaanjohtava monessa maassa, sillä se voidaan ymmärtää ammattikouluna. Kansainvälisen toiminnan kehittämistarpeina HAMKissa nähdään opiskelijoiden kansallisuusjakauman optimaalisointi yritysten toiveiden mukaiseksi sekä yritysyhteistyön kehittäminen ja kansainvälistäminen. Maksullisen tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen on myös ajankohtaista HAMKissa. 7

3 KUNNAT JA KANSAINVÄLISTYMINEN 3.1 Kuntien kansainvälisen toiminnan kuvaus Jokaisessa alueen kunnassa on maahanmuuttaja-asukkaita. Valkeakoskella ulkomaalaisia on eniten, hieman yli 200. Ulkomaalaisten osuus asukkaista on koko ajan nousussa. Kylmäkoskella asuu noin 30 ulkomaalaista ja Urjalassa noin 80. Akaassa on maahanmuuttaja-asukkaita noin 140. Ulkomaalaiset asukkaat ovat lähinnä työntekijöitä kuntien kansainvälisissä yrityksissä. Kylmäkoskella on historiassa kausi 1980 1990-luvuilla, jolloin kunnassa sijaitseva Kumera työllisti jopa 40 puolalaista työntekijää. Urjalassa virolaisia työllistää tällä hetkellä eniten Santalahti. Muissa kunnissa ulkomaalaisten asukkaiden osuus kokonaisväestöstä on yksi prosentti, mutta Urjalassa prosentti on 1,4. Suurin osa ulkomaalaisista asukkaista on työikäisiä. Kaikilla kunnilla Kylmäkoskea lukuun ottamatta on ystävyyskuntia. Valkeakosken ystävyyskuntia ovat saksalainen Vechelde, puolalainen Jelenia Gora, kiinalainen Nanchang sekä venäläinen Sokol. Akaan ystävyyskunnat ovat ruotsalainen Klippan, norjalainen Sande, ruotsalainen Hallsberg ja virolainen Tapa. Urjalan ystävyyskunnat ovat norjalainen Lymndal, ruotsalainen Tränås ja virolainen Narva. Urjalan ystävyyskuntasuhteet ovat jo vuosia olleet muodollisia eli toimintaa ei ole ollut puolin eikä toisin. Valkeakoski laskee ystävyyskunnakseen myös Maarianhaminan Ahvenanmaalla, vaikka tämä onkin suomalainen kaupunki. Lisäksi Valkeakoskella on pohjoismaista yhteistyötä ruotsalaisen Visbyn ja norjalaisen Kragerön kanssa. Valkeakosken ja Akaan ystävyyskuntasuhteet ovat melko aktiivisia. Valkeakoskella on tällä hetkellä aktiivisinta yhteistyö Nanchangin kanssa. Nanchang-yhteistyössä on mukana myös muita toimijoita mm. Vaske ja HAMK. Saksaan tehdään lähinnä oppilaitosvierailujen tyyppisiä matkoja ja Puolaan yhteydenpito on ollut lähinnä virallista virkamiesten välistä yhteydenpitoa. Venäjälle yhteydenpito on viime aikoina hieman hiipunut. Pohjoismaisessa kuntayhteistyössä järjestetään säännöllisesti tapaamisia. Valkeakoskella on viime vuosina aloitettu panostamaan enemmän kansainvälisiin asioihin ja tästä osoituksena on hiomista vaille valmis Kansainvälistymissuunnitelma. Akaa ja sen ystävyyskunnat järjestävät säännöllisiä ystävyyskuntapäiviä, jotka järjestetään vuonna 2010 Akaassa. Akaa toivoo, että kansainvälistä toimintaa tehtäisiin enemmän yhteistyössä yhdistysten kanssa. Ideaalitilanne olisi, että virallinen yhteys esimerkiksi ystävyyskuntiin pysyisi kaupungilla, mutta yhdistykset hoitaisivat käytännön toiminnan. Tästä hyvät toimivat esimerkit ovat Pohjola-Norden pohjoismaissa ja Suomi-Viro-seura Viron suuntaan. Epernay Ranskassa on osoittanut kiinnostusta ystävyyskuntatoiminnalle Akaan kanssa, mutta Akaassa ei olla vielä varmoja miten asian kanssa menetellään. Olisi tärkeää löytää jokaisesta ystävyyskuntasuhteesta jotain opittavaa ja ainutlaatuista. Ranskalaiskaupungin suhteen ei olla vielä varmoja mitä nämä olisivat. Akaan intressit ovat nuorien innostaminen kansainvälisiin asioihin ja vieraiden kielien oppimiseen. Akaassa korostetaan koulujen asemaa kansainvälisyyden tuojana ja kaupunki haluaa panostaa kouluyhteistyöhön. Valkeakoskella on mielenkiintoa kansainvälisyyttä kohtaan. Kaupunkia kiinnostavat eri kulttuurit, ulkomaalaiset organisaatiomallit kunnissa ja koulupuoli. Koulupuolelle kaupunki haluaisi satsata enemmänkin, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Urjalan kunnan intressit olisivat erilaiset vierailut ja tutustumiskäynnit ulkomailla. Kuntarakennemuutosten kourissa olevat kunnat voisivat olla hyviä vierailukohteita, jotta saataisiin perspektiiviä kuinka muissa maissa hoidetaan kuntaliitoksia. Myös tutustumiset kouluorganisaatioihin ja koulutusmalleihin kiinnostavat. Lisäksi ystävyyskuntasuhteiden tilaa olisi mielenkiintoista selvittää. Kylmäkosken intressit kansainväliseen toimintaan ovat mukanaolo yritysten kansainvälistymisessä ja kunnan henkilöstön tietotaidon lisääminen kansainvälisissä asioissa. Kansainvälisen toiminnan haasteina kunnissa nähdään rahoitus, yhteistyö ja sen jatkuvuus, EU, työhön liittyvä vaivannäkö, toiminnan laajentamisen mielekkyys, kansainvälisen toiminnan tärkeyden näkeminen kaupunkiorganisaatiossa, henkilöresurssit sekä muun maailman tapahtumien heijastuminen Suomeen. Kansainvälisen toiminnan kehittämisen päätavoite Akaassa on olemassa olevien suhteiden säilyttäminen, Valkeakoskella taas halutaan kehittää kaupungin nettisivut sellaisiksi, että niiden kautta on ulkomaalaisten 8

helppoa tutustua kaupunkiin ja sen tarjoamiin palveluihin. Ensimmäinen työ on saada nettisivuista kattava englanninkielinen versio. Urjalassa ollaan kiinnostuneita mahdollisesta seutukunnallisesta kansainvälisestä yhteistyöstä, yksin toimintaan lähteminen koetaan liian haastavaksi ja resursseja kuluttavaksi. Kansainvälistyneimmät kunnat ovat Valkeakoski ja Akaa. Urjala ja Kylmäkoski ovat tällä hetkellä kansainvälisissä asioissa hiljaisempia, mutta kiinnostus on olemassa sopivan yhteistyötilaisuuden varalta. 3.2 Kansainvälistymisindeksivertailu Kuntien kansainvälistymisen vertailemiseksi laskettiin kuntien kansainvälistymisindeksit. Malli kansainvälistymisindeksiin on otettu Sami Grönholmin vuonna 2000 julkaisemasta Kunnat ja kansainvälistyminen tutkimuksesta, joka on osa KuntaSuomi 2004 kokonaisuutta. KuntaSuomi 2004 tutkimusohjelma on Suomen Kuntaliiton ja viiden yliopiston sekä eräiden tutkimusyksiköiden yhteinen tutkimusohjelma. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 47 kunnalle syksyllä 1999. Alkuperäisessä tutkimuksessa oli kysymyksiä 24 ja näistä Etelä-Pirkanmaan kunnille valittiin 14 olennaisinta indeksin laskemiseen. Kansainvälistymisindeksin tarkoituksena on luokitella tutkitut kunnat arvojärjestykseen sen perusteella miten aktiivisia ne ovat olleet kansainvälisissä asioissa. Kansainvälistymisindeksi perustuu kysymyksiin, jotka kaikki käsittelevät kansainvälistä toimintaa eri näkökohdista. Kunnilta kysyttiin mahdollisesta kansainvälistymisstrategiasta, kunnan kansainvälisiä asioita hoitavista yksiköistä/henkilöistä, kunnan muusta kansainvälisestä toiminnasta sekä kansainvälisistä yhteyksistä. Kaikista kysymyksistä on annettu pisteitä nollasta yhteen. Etelä-Pirkanmaan kunnista eniten pisteitä sai Valkeakoski, joka sai 10 pistettä. Akaa sai lähes yhtä paljon, 9 pistettä. Urjala sai kaksi pistettä ja Kylmäkoski ei yhtään. Akaa ja Valkeakoski sijoittuvat valtakunnallisessa vertailussa selvästi puolivälin yläpuolelle. Urjala ja Kylmäkoski sijoittuvat myös valtakunnallisesti häntäpäähän. Akaa ja Valkeakoski erottuivat Urjalasta ja Kylmäkoskesta lähinnä aktiivisen ystävyyskuntatoiminnan ansioista sekä muusta kansainvälistymiseen panostavasta toiminnasta kuntaorganisaatiossa. Vertailu ei ole tilastollisesti täysin luotettava, koska kysymyksiä oli eri määrä ja Grönholmin tutkimuksessa maksimipistemäärä on 20,5 pistettä. Tulos on kuitenkin riittävän suuntaa antava. 9

4 KANSAINVÄLISTYVÄT OPPILAITOKSET 4.1 Peruskoulut ja lukiot Kansainvälistymiskysely lähetettiin kaikille Valkeakosken, Akaan, Urjalan ja Kylmäkosken peruskouluille sekä lukioille. Yhteensä kyselyjä lähetettiin 30 kappaletta ja vastauksia saatiin 13 kappaletta. Vastausprosentiksi saatiin 43 prosenttia. Kyselyt lähetettiin koulujen rehtoreille sähköpostilla e-lomakkeena. Valkeakosken lukiolle tehtiin henkilökohtainen haastattelu monipuolisen kansainvälisen toiminnan vuoksi. Kyselyyn vastanneista kouluista lähes puolet on Akaasta, noin 31 prosenttia Urjalasta ja 23 prosenttia Valkeakoskelta. Kylmäkoskelta ei saatu yhtään vastausta. Seitsemällä vastaajista koulun luokka-aste on 1-6 lk., neljällä 7-9 lk. ja kahdella lukio. Molemmat lukiot ovat Akaasta. Oppilasmäärältään suurin osa vastanneista kouluista oli 101 200 oppilasta sekä 20 50 oppilasta. Suurimmassa osassa vastanneista kouluista ei ole ulkomaalaisia oppilaita vaihto-oppilaiden lisäksi. Kolmessa koulussa kuitenkin on ja nämä oppilaat tulevat Virosta, Vietnamista ja Turkista. Kouluissa voi opiskella englantia, ruotsia, saksaa, venäjää ja ranskaa. Yksikään koulu ei harkitse kokonaan uuden kielen opetuksen aloittamista. Suurin osa kouluista, 60 prosenttia, ilmoitti saavansa tietoa kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista melko hyvin ja 30 prosenttia melko huonosti. Kansainvälisen toiminnan rahoituksesta ilmoitti 46 prosenttia saavansa tietoa melko huonosti ja 23 prosenttia sekä huonosti että melko hyvin. Kouluilla on kiinnostusta kansainväliseen toimintaan ja noin puolella kouluista on nyt tai on ollut aikaisemmin kansainvälistä toimintaa. Yleisimmin kansainvälinen toiminta on ollut ystävyyskoulutoimintaa, oppilasvaihtoa ja leirikoulutoimintaa sekä lisäksi on ollut jonkin verran opettajavaihtoa. Yhteistyötä ulkomaille on ollut myös pelkästään internetin kautta. Koulujen toiminta on kohdistunut Iso-Britanniaan, Ranskaan, Norjaan, Puolaan, Saksaan, Kiinaan, Italiaan, Viroon, Ruotsiin ja Hollantiin. Koulujen kansainvälinen toiminta on rahoitettu opetuksen perusmäärärahalla, ulkopuolisella Comenius-rahalla sekä osallistujien varainhankintana. Yleisin koulujen kansainvälisen toiminnan aloitustapa on ollut opettajien aloite. Opettajalla tai rehtorilla on ollut yhteyksiä, jotka ovat laajenneet koko koulun yhteyksiksi. Toiminta on alkanut myös ulkomaalaisten vierailuista tai kieltenopettajien halusta säilyttää oppilaiden kiinnostus harvinaisten kielten opiskeluun. Koulut ovat pääasiassa tyytyväisiä kansainväliseen toimintaan, sillä yli 70 prosenttia vastaajista antaa toiminnalle kouluarvosanan 8. Perusteluita ovat oppilaiden innokkuus kansainvälistymiseen sekä toiminnan tuoma piristys koulun arkeen. Negatiivista on vastaajien mukaan opettajien kyllästyminen, vähäinen vaihtuvuus toiminnassa mukanaolevassa henkilökunnassa sekä ajan puute. 10

Viidellä koululla on jatkosuunnitelmia kansainvälisen toiminnan parissa ja kolmella ei. Kouluilla jatkuu samat projektit ja osa kouluista aloittaa uusia projekteja Comeniuksen parissa. Kansainvälistyneiden koulujen mielestä kansainvälisyys tuo koululle lisää arvostusta, avartaa oppilaiden maailmankuvaa ja motivoi oppilaita varsinkin kielten opiskeluun. Myös vieraat kulttuurit tulevat tutuksi ja se on yksi asia, jolla kansainvälinen toiminta tuo lisäarvoa. Kuusi koulua on vastannut kysymykseen, miksi heillä ei ole kansainvälistä toimintaa. Suurimmat syyt ovat ajan ja rahan puute. Raha olisi suurin edesauttaja kvtoiminnan käynnistämisessä kouluissa. Lisäksi opettajien kiinnostusta ja innokkuutta toivottaisiin lisää. Pari koulua kaipaisi valmiiksi suunniteltuja hankkeita, joiden avulla olisi helppo kansainvälistyä. Koulut olisivat eniten kiinnostuneita ystävyyskoulutoiminnasta, opettajavaihdosta ja leirikoulutoiminnasta. Suurin osa vastanneista kouluista on alakouluja, joten näillä kouluilla on enemmän kiinnostusta henkilöstön vaihtoon ja sen kautta tapahtuvaan kansainväliseen toimintaan oppilaiden nuoren iän vuoksi. Kokonaisuudessaan kansainvälisen toiminnan uskotaan virkistävän koulun toimintaa ja tuovan sille lisäarvoa. Akaan koulut ovat kyselyn perusteella selvästi eniten kiinnostuneita kansainvälisestä toiminnasta. Tätä selittää vastausaktiivisuus sekä koulujen jo olemassa oleva kansainvälinen toiminta. Kylmäkoskelta ei tullut yhtään vastausta, joten se kertoo ainakin osittain mielenkiinnosta aiheeseen. Valkeakoskelta tulleet kolme vastausta kertovat myös omaa kieltään kansainvälistymisinnokkuuteen kaupungin kouluissa. Tulosten mukaan Urjalan kouluissa ollaan kiinnostuneempia kansainvälistymiseen kuin Valkeakosken kouluissa. Koulujen kansainvälistyminen on melko organisoitua, mutta koulutkaan eivät pidä mahdottomana ajatuksena ulkopuolisen avun mahdollisuutta. 4.1.1 Valkeakosken lukio Valkeakosken lukiossa on hieman yli 300 opiskelijaa, joista on vuosittain ulkomailla vaihto-oppilaana noin 3-4. Valkeakosken lukiossa on tänä vuonna yksi ulkomaalainen vaihto-oppilas Yhdysvalloista. Ensi lukuvuodesta eteenpäin lukio sijaitsee Campuksella ammattikorkeakoulun ja ammattikoulun kanssa samassa pihapiirissä. Sijainti lisää yhteistyötä myös kansainvälisissä asioissa varsinkin Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön kanssa, jossa on ensi lukuvuodesta lähtien kaikki koulutusohjelmat kansainvälisiä. Valkeakosken lukiolla on oma kansainvälisyysohjelma, johon kuuluu vaihto-oppilastoiminta, Matkalla Euroopassa kurssi, kielten ekskursiot sekä European School Network (ESN). Matkalla Euroopassa kurssi on lukuvuosittain järjestettävä valinnaiskurssi, jonka tavoitteena on tutustua Euroopan maihin, niiden kouluoloihin ja kulttuuriin. Matkakohteiden valinnassa hyödynnetään olemassa olevia kansainvälisiä kontakteja. Kielten ekskursioilla kielten opettajat toteuttavat saksan, ranskan ja venäjän kielten opiskelijoille suunnattuja ulkomaanmatkoja kohdemaahan. Opettajavaihdot sekä vanhat yhteistyökumppanit kuuluvat nykyään European School Networkin alle. ESN on muutaman suomalaisen ja muutaman ulkomaalaisen lukion yhteistyöverkko, jonka tärkein tehtävä on oppilasvaihtopankin pyörittäminen. Sen avulla opiskelijat voivat lähteä vaihtoon ulkomaiseen lukioon yhdestä viikosta kahteen kuukauteen kestävälle ajalle. Opiskelijat majoittuvat isäntäperheisiin ja sitoutuvat näin ollen tarjoamaan kotimaassa majoituksen mahdolliselle ulkomaalaiselle vaihto-opiskelijalle. Opiskelijat maksavat matkakustannukset itse. 11

Valkeakosken lukiolla on lisäksi yhteinen Tandem-projekti Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikön kanssa. Siinä opiskelijoista muodostetaan ryhmiä, joissa on sekä suomalaisia että ulkomaalaisia samassa ryhmässä. Näin helpotetaan suomalaisten tutustumista ulkomaalaisiin sekä ulkomaalaisten kotiutumista suomalaiseen kulttuuriin. Vieraiden kulttuurien oppiminen yritetään tehdä helpommaksi. Valkeakosken lukiossa voi opiskella englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa sekä ensi lukuvuodesta lähtien kiinaa yhteistyössä HAMKin kanssa. Kiinaa tulee olemaan tarjolla 1-2 kurssia. Muut kielet ovat lukiossa mahdollista kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Valkeakosken lukion kv-toiminta on pääasiassa järjestetty opetuksen perusmäärärahalla ja ulkopuolisella rahoituksella. He olivat mukana Comenius-projektissa, mutta nyt on siinä ollut välivuosi. Ensi vuonna Comenius-rahaa aiotaan hakea European School Networkin rahoitukseen. Osallistujien varainhankintana on myös toteutettu mm. kielten ekskursioita. Lukion kv-toiminta on käynnistynyt aktiivisten opettajien aloitteesta. Opettajille on luotu monipuoliset mahdollisuudet toteuttaa kansainvälisyyttä, mutta lisää aktiivisuutta tarvitaan. Haasteita on juuri ihmisten aktivoiminen sekä rahoituksen saaminen. Valkeakosken lukiolla on suunnitelmissa lanseerata kv-kerho. 4.2 Opistot Haastatteluista tuli monenlaisia tietoja opistojen kansainvälistymisen tilasta. Kansainvälistyneimpiä haastatelluista oli Päivölän kansanopisto, ammattiopisto ja Valkeakoski-opisto. Muilla kansainvälistyminen on hyvin pientä tai sitä ei ole ollenkaan. 4.2.1 Päivölän kansanopisto Päivölässä kansainvälinen toiminta on arkipäivää. Opiston linjoista matematiikkalinjalaiset osallistuvat alansa kilpailuihin ulkomailla ja osa opinnoista suoritetaan ulkomailla. He käyvät joka vuosi Sveitsissä maailman johtavassa fysiikan tutkimuslaitoksessa. Matkailualalla osa opinnoista suoritetaan myös ulkomailla harjoitellen käytännön työtä. Kieliopinnoissa vietetään aina tietty aika maassa, jossa puhutaan opetettavaa kieltä. Päivölässä opiskelee tällä hetkellä 5-6 ulkomaalaista opiskelijaa, mutta kursseja ei räätälöidä heidän mukaansa, vaan he käyvät samoilla kursseilla suomalaisten kanssa. Päivölässä kuitenkin korostetaan yksilön ohjausta ja näin ollen myös ulkomaalaiset opiskelijat saavat juuri heille sopivat opintokokonaisuudet. Päivölän kansanopiston suurimpia kansainvälisen toiminnan yhteistyötahoja on HAMK, Valkeakosken lukio ja Vaske. Päivölä on HAMKin ja Vasken kanssa mukana Nanchang-yhteistyössä Kiinaan. Päivölässä on normaalien kurssien lisäksi varsinkin kesällä paljon vain ulkomaalaisille suunnattuja kursseja. Tulevaisuudessa myös Päivölässä aiotaan kehittää ja laajentaa kansainvälistä toimintaa. Kansainvälisen toiminnan yleisinä haasteina Aulanko näkee yhteyden Suomen omaan kansainvälistymiseen, kansainvälisten kontaktien ylläpidon, ennakkoluulojen karsimisen sekä jokaisen kurssin tärkeyden näkemisen. Kehittämistarpeita on toiminnan huoltaminen sekä osaava ja motivoitunut henkilökunta. 4.2.2 Valkeakosken ammattiopisto ja Valkeakoski-opisto Näkyvin kansainvälisen toiminnan muoto ammattiopistolla on työssäoppiminen ulkomailla. Lukuvuonna 2007 2008 työssäoppimisensa ulkomailla suoritti 11 opiskelijaa. Kohdemaita ovat pääasiassa Iso-Britannia, Saksa ja Espanja. Tällä hetkellä ammattiopistossa on alle 10 ulkomaalaista opiskelijaa, jotka tulevat Venäjältä, Virosta, Turkista ja Arabimaista. Ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat tavallisilla kursseilla suomalaisten opiskelijoiden joukossa. Kansainvälisen toiminnan järjestäminen rajoittuu ammattiopistossa muutamaan aktiiviseen opettajaan. Ammattiopistossa on tehty muutamia vierailuja ulkomaille sekä vastaanotettu vieraita Valkeakoskelle. Valkeakosken ammattiopiston yhteistyökumppaneita kansainvälisissä asioissa ovat Valkeakosken kaupungin kansainvälistymiseen keskittynyt ryhmä, Loimaan ammattiopisto, Forssan ammatti-instituutti sekä Tampereen ammattiopisto. Suurin haaste ammattiopiston kansainvälisessä toiminnassa on rahoitus, sillä budjetti kansainvälisiin asioihin on hyvin pieni. 12

Valkeakoski-opiston kansainvälinen toiminta kohdistuu maahanmuuttajaopiskelijoihin ja opiston omaan kansainväliseen toimintaan ja kansainvälisiin suhteisiin. Maahanmuuttajaopiskelijoita opistossa on tällä hetkellä muutama kymmenen, korkeintaan 30. He tulevat pääosin Venäjältä ja Lähi-idästä. Ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat suurimmaksi osaksi suomen kursseilla. Valkeakoski-opisto toimii yhteistyössä Työvoimatoimiston kanssa maahanmuuttajien osalta. Valkeakoski-opisto on mukana vuonna 2008 aloitetussa Leonardo-kumppanuushankkeessa, joka on henkilöstön kehittämishanke, johon kuuluu täydennyskoulutusta. Hankkeen parissa on eri alojen opettajia ja sen kautta saadaan lisää taloudellisia varoja kansainväliseen toimintaan. Hankkeessa on yhteistyötahoja Espanjassa, Norjassa, Saksassa ja Turkissa. Opistolla on Grundtvig-ohjelman puitteissa suunnitteilla seniorihanke vuosien 2009 2010 aikana ja hanke toimisi väylänä Eurooppaan. Grundtvig-ohjelmassa on jatkossa samantyyppisiä mahdollisuuksia ulkomaiseen yhteistyöhön kuin Comenius-ohjelmassa. Valkeakoski-opisto sai vuonna 2008 Opetusministeriön laatupalkinnon vapaalle sivistystyölle ja voittorahoilla he kävivät syksyllä 2008 tutustumassa neljään vastaavanlaiseen saksalaiseen opistoon. 4.2.3 Muut opistot Valkeakosken musiikkiopistolla, Akaan Opistolla ja Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksella on edellä mainittuihin nähden melko vähän kansainvälistä toimintaa. Akaan Opiston ainoa kansainvälisyyden muoto on muutama maahanmuuttajaopiskelija suomen kielen kurssilla. Jos opistolla olisi muutama kansainvälisyydestä aktiivisesti kiinnostunut opettaja, opisto itsessäänkin olisi kiinnostuneempi kansainvälistymisestä. Valkeakosken aikuiskoulutuskeskuksessa opiskelee neljä maahanmuuttajaopiskelijaa, jotka tulevat Iranista, Venäjältä ja Turkista. Aikuiskoulutuskeskuksella ei tällä hetkellä ole muuta kansainvälistä toimintaa kuin ulkomaalaiset opiskelijat. Mielenkiintoa ja innostusta löytyy, jos olisi sopivat yhteistyökumppanit. Yksin kansainväliseen toimintaan lähteminen tuntuu hankalalta ja vieraalta, mutta muiden avun ja ohjauksen kautta se voisi olla hyvinkin mahdollista. Valkeakosken musiikkiopistossa ei opiskele tällä hetkellä yhtään ulkomaalaista oppilasta. Musiikkiopistossa kansainvälistyminen kiinnostaa ja erityisen kiinnostuneita ollaan oppilaitosyhteistyöstä ulkomaille. Musiikkiopistoille tarkoitettuja tapaamisia järjestetään Euroopassa usein, mutta niihin osallistuminen vaatii taloudellista tukea. Rahoituksen lisäksi myös ajan puute on haaste. Kansainvälisiin asioihin kaivattaisiin käytännön toteuttajaa. 13

5 YRITYKSET Etelä-Pirkanmaalla ei ole aikaisemmin tehty mikroyrityksille suunnattua kansainvälistymisselvitystä. Tuula- Maria Mattila Vaskesta teki vuoden 2007 syksyllä selvityksen Yritysten kasvu, kansainvälistyminen ja työvoiman riittävyys esiselvityshankkeeseen, jossa on mukana muutama alle 10 henkilön yritystä Etelä- Pirkanmaalta. Tutkimuksesta selviää, että alle 1-20 henkilöä työllistävät yritykset ovat harvemmin kansainvälisillä markkinoilla kuin yli 20 henkilöä työllistävät yritykset. Ulla-Maija Hiltunen on tehnyt Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyrityksille kansainvälistymisselvityksen vuonna 2006. Pirkanmaan Yrittäjien jäsenet ovat koko Pirkanmaalla toimivia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joten joukossa on voinut olla myös jokunen Etelä-Pirkanmaan pienyrityksistä. Tarve laajemmalle alueen tutkimukselle on kuitenkin ollut olemassa, sillä edellä mainituissa tutkimuksissa Etelä-Pirkanmaan mikroyrityksistä ei ole kattavaa otosta sekä niiden tuloksia ei ole erikseen käsitelty. Yrityskysely tehtiin Etelä-Pirkanmaalla sijaitseville mikroyrityksille, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Kysely toteutettiin sekä e-lomake että postikyselynä yhteensä 784 vastaanottajalle. E-lomakekysely lähetettiin 288 yritykselle 26.9.2008 ja postikysely 496 yritykselle 1.10.2008. Vastausaikaa oli molemmissa noin kolme viikkoa. E-lomakekysely toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pirkanmaan seutuhallinnon kanssa Webropolohjelmalla. Yhteensä Etelä-Pirkanmaalla on 1903 mikroyritystä. Sähköpostisuodattimien ym. jälkeen perille vastaanottajille meni yhteensä 737 kyselyä. Vastauksia saatiin yhteensä 141 kpl, joista 101 kpl oli postikyselyistä. Postikysely oli siis tuottavampi. Vastausprosentiksi saatiin koko kyselyssä 19 %. E-lomakekyselyn vastausprosentti oli 16 % ja postikyselyn 21 %. Otantana käytettiin satunnaisotantaa toimialoittain. Toimialaluokitus otettiin Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yritysrekisteristä. Jokaisesta toimialasta yritettiin saada mahdollisimman samansuuruinen otos prosentteina. Ainoastaan matkailuyrityksistä valittiin kaikki otokseen. E-lomakekysely lähetettiin kaikille yrityksille, joiden sähköpostiosoitetiedot saatiin käyttöön. 5.1 Tulokset Eniten vastauksia tuli valkeakoskelaisilta yrityksiltä, mutta lähetettyjen kyselyjen ja vastausten suhteessa Akaa oli aktiivisin vastaaja. Suurin osa yrityksistä toimii Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Monet hyvin paikallisesti toimivat yritykset ovat mitä todennäköisimmin jättäneet vastaamatta, kun ovat tunteneet aihepiirin vieraaksi oman yrityksen toiminnalle. Suurin osa yrityksistä ei ole kiinnostunut kansainvälistymisestä tai on vähän kiinnostunut. Kuitenkin noin 15 prosentilla on kiinnostusta melko paljon tai paljon, joten kiinnostusta löytyy vaikkakin harvoilta yrityksiltä. Yritykset kokevat saavansa huonosti tai eivät lainkaan tietoa tarjolla olevista yritysten kansainvälistymien tukipalveluista. Vain parikymmentä vastaajaa tuntee saavansa tietoa melko hyvin tai hyvin. 14

5.1.1 Kansainvälistyneet yritykset Kansainvälistyneitä yrityksiä on vastanneista yrityksistä hieman yli 20 prosenttia. Kansainvälinen toiminta pitää sisällään mm. ulkomaalaisia työntekijöitä, kilpailutoimintaa, maahantuontia ja vientiä, yhteistyökumppaneita sekä vierailuja messumatkoja. Kansainvälisyys on yrityksillä suuntautunut Ruotsiin, Norjaan, Liettuaan, Espanjaan, Puolaan, Iso-Britanniaan, Ranskaan, Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Unkariin, Sveitsiin, Indonesiaan, Venäjälle, Saksaan, Italiaan, Tanskaan, Intiaan, Thaimaahan, Filippiineille, Bahamalle, Kroatiaan, Ukrainaan, Viroon, Itävaltaan, Hollantiin, Latviaan, Kanadaan, Irlantiin, Etiopiaan, Australiaan, Japaniin sekä yleisesti Euroopan Unionin aluelle. Yritykset ovat melko tasaisesti sekä viejän että tuojan asemassa kansainvälisellä toimijakentällä. Yli 80 prosentilla yrityksistä ei ole ollut ulkomaalaisia työntekijöitä. Yritykset, joilla kuitenkin on tällä hetkellä tai on aikaisemmin ollut ulkomaalaisia työntekijöitä, ovat hoitaneet rekrytoinnin samalla tavalla kuin muunkin rekrytoinnin, agentin avulla, haastattelumatkalla ulkomaille, työvoiman vuokrauksella sekä tuttavien ja internetsivujen välityksellä. Ulkomaalaisista työntekijöistä ei olla kovin kiinnostuneita kansainvälistyneiden kuin myöskään kansallisten yritysten keskuudessa. Vain kahdessa yrityksessä on käytetty yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukipalveluja ja niitä on käytetty tuen saamiseen sekä muuhun apuun. Ulkopuolista rahoitusta kansainväliselle toiminnalle on myös hakenut vain kaksi yritystä, joista toinen on tehnyt hakemuksen Finnveraan. 15

Yritysten kansainvälinen toiminta on alkanut henkilökohtaisista suhteista ja yhteyksistä ulkomaille, internetsivujen kautta, messuilla, asiakassuhteiden kautta, omasta aloitteesta ulkomaiden suuntaan, tuonnista ja viennistä, tarjousten tekemisestä ulkomaisiin yrityksiin, projektitöissä sekä alihankkijana toisen yrityksen mukana. Kansainvälisen toiminnan haasteita yrityksissä on ollut yhteistyökumppaneiden löytyminen, työn tekeminen paikallisissa olosuhteissa, markkinointi, työskentelyn sujuminen samalla tavalla kuin kotimaassa, puutteellinen kielitaito sekä kulttuurierot. Yli 65 prosentilla yrityksistä ei ole kansainvälisiä jatkosuunnitelmia, mutta lopuilla on mm. seuraavia suunnitelmia: tuonnin ja viennin lisääminen, urakointi ulkomaille, nettikaupan laajentaminen, yhteistyö ulkomaalaisten yritysten kanssa, konsultointia, osallistumista konferensseihin sekä englanninkielisten internetsivujen tekeminen. Vertailtaessa eri kuntia keskenään on helppo huomata, että Urjalassa on suhteellisesti eniten paikallisesti toimivia yrityksiä ja muissa kunnissa melko tasaisesti laajemmalti toimivia. Eniten laajaa toiminta-aluetta on Valkeakoskella. Jokaisessa kunnassa noin 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa kansainvälistynyt. Ehdottomasti kansainvälistynein toimiala on teollisuus, koska lähes 40 prosenttia teollisuuden alan vastaajista ilmoittaa yrityksensä olevan kansainvälistynyt. Suurin osa näistä yrityksistä on viejän asemassa kansainvälisellä toimijakentällä. 5.1.2 Kansallisesti toimivat yritykset Yrityksiä, joilla ei ole kansainvälistä toimintaa on vastanneista hieman alle 80 prosenttia. Suurimpia esteitä kansainväliselle toiminnalle yritysten keskuudessa ovat kiinnostuksen ja ajan puute, taloudellisten resurssien puute, sopivien yhteistyökumppanien löytäminen ja kielitaidon puute. Kysymyksen avoimessa kohdassa vastaajat kertoivat melko yksimielisesti, että yritystoiminta on kansallista ja kansainväliseen toimintaan ei ole tarvetta. Jos yritysten kohtaamiin haasteisiin löydettäisiin ratkaisu, yritykset olisivat kiinnostuneita maahantuonnista, ammattitaidon ja osaamisen viennistä omalla alalla ulkomaille, pienimuotoisesta viennistä lähimaihin, kansainvälisen kurssitoiminnan kehityksestä ja markkinoinnista, myyntimarkkinoista, työstä ulkomailla ja asiakkaiden tuonnista Suomeen, rakennusurakoista Suomen ulkopuolella, teollisesta tuotannosta sekä loma-osakekaupasta Etelä-Euroopan kohteissa. 16

5.1.3 Johtopäätöksiä tuloksista Yritykset toivoisivat eniten kansainvälistymisen aloittamiseen taloudellista tukea, asiantuntija-apua toiminnan käynnistämisessä, pitkäjänteistä asiantuntija-apua sekä apua kontaktien luomisessa. Muutama yritys toivoo kansainvälistymiseen liittyvää koulutusta ja kielitaito koetaan tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Avun tarjoamista juuri sitä tarvitseville vaikeuttaa kyselytutkimuksen anonyymisyys. Olisi helpompi tavoittaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset ja tarjota heille apua, jos yhteystiedot olisivat saatavilla. Alkuperäisen suunnitelman mukaan yrityksillä olisi ollut mahdollisuus halutessaan antaa yhteystietonsa, mutta suunnitelma jäi toteuttamatta. Kansainvälisen toiminnan tuomia lisäarvoja toimintaan ovat yritysten mielestä liikevaihdon kasvu ja kotimaisen kysynnän lisääntyminen, kilpailukyky markkinoilla, tuonnin lisääntyminen, yritystoiminnan pelastuminen mikäli suomalaiset asiakkaat vähenevät, uudet taidot ja maine, laajempi asiakaskunta ja uusi asiakaskohderyhmä, arvostus, uudet ideat sekä ulkomaalaisten työntekijöiden tuoma virkistys työyhteisöön. Yritysten kiinnostus kansainvälisen toiminnan aloittamiseen kasvaisi melko varmasti, jos tarjolla olisi juuri kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukia sekä tukipalveluita. Tässä olisi esimerkiksi Pirkan Helmelle hyvä kehittämiskohde. Kansainvälistymiseen liittyvä internetsivusto auttaisi jo monia, mutta kiinnostus lisääntyisi paljon, jos samalla saisi myös henkilökohtaista opastusta. 5.2 Pk-yritykset Vaikka ensisijaisena tutkimuksen kohteena olivatkin mikroyritykset, otetaan hieman katsausta myös astetta suurempiin pk-yrityksiin. Hämeen ammattikorkeakoulussa International business linjalla opiskeleva Svetlana Iivonen tekee opinnäytetyötään yhteistyössä Vasken kanssa Pirkanmaan pk-yritysten kansainvälistymisestä ja erityisesti Venäjälle kohdistuvasta kansainvälistymisestä. Yhteistyöpalaverin seurauksena tutkimusten tuloksia hyödynnetään puolin ja toisin. Iivosen tutkimuksessa on osittain tähän tutkimukseen arvokasta tietoa Etelä-Pirkanmaan pk-yritysten kansainvälistymisestä. Svetlana Iivosen tutkimukseen vastasi neljä yritystä Akaasta, viisi yritystä Valkeakoskelta sekä kaksi yritystä Urjalasta. Yrityksistä 10 on 10-49 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Neljässä yrityksessä on ulkomaalaisia työntekijöitä ja viisi yritystä ilmoittaa olevansa kansainvälistynyt. Kaksi vastanneista yrityksistä on käyttänyt yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettuja tukipalveluita (esim. Finpro). Kansallisesti toimivat yritykset toivoisivat kansainvälistymisen avuksi eniten pitkäjänteistä asiantuntija-apua sekä apua kontaktien luomisessa. 17

6 YHDISTYKSET Etelä-Pirkanmaalla on yhteensä yli 400 yhdistystä. Tarkkaa lukumäärää on vaikea ilmoittaa, koska monet yhdistykset ovat vain harvojen tiedossa eikä niitä näy esimerkiksi kuntien yhdistysluetteloissa. Kyselyssä jaettiin yhdistykset liikuntayhdistyksiin, kulttuuriyhdistyksiin, poliittisiin yhdistyksiin, kaupunginosa- ja kylätoimintayhdistyksiin, ammattiyhdistyksiin, maa- ja kotitalousyhdistyksiin, nuorisoyhdistyksiin, metsästys- ja kalastusyhdistyksiin, yrittäjäyhdistyksiin sekä sotaveteraani- ja invalidiyhdistyksiin. Valkeakoskella on eniten liikuntayhdistyksiä, Akaassa liikunta- ja kulttuuriyhdistyksiä, Urjalassa liikunta- ja nuorisoyhdistyksiä sekä Kylmäkoskella maa- ja kotitalousyhdistyksiä. Lisäksi kaikissa kunnissa on melko paljon kategoriaan Muut kuuluvia yhdistyksiä. Yhdistyskyselyitä lähetettiin vastaanottajille 205 kappaletta ja erilaisten sähköpostisuodattimien tai osoitteiden virheiden takia perille vastaanottajille meni 174 kyselyä. Vastauksia kyselyyn tuli 45 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli 25,9 %, joka on hyvä. Suurin osa vastaajista on Valkeakoskelta (36 %) ja Akaasta (33 %). Kuntarajat ylittäviä yhdistyksiä on 4 prosenttia ja Kylmäkoskelta sekä Urjalasta oli molemmista 13 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastanneista yhdistyksistä on valtakunnallisen keskusjärjestön paikallisyhdistyksiä. Vastanneista suurin joukko oli liikunta-, kulttuuri- ja poliittisia yhdistyksiä. Kyselyyn vastasi toiminnaltaan aktiiviset yhdistykset. 6.1Tulokset Kuuden yhdistyksen toiminnassa on mukana ulkomaalaisia henkilöitä. Suurin osa vastaajista ilmoitti saavansa tietoa kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksista melko huonosti, huonosti tai ei lainkaan. Kuitenkin löytyi myös noin 30 prosenttia vastaajista, jotka kokevat saavansa tietoa melko hyvin. Lähes 80 prosenttia vastaajista kokee saavansa tietoa kansainvälisen toiminnan rahoituksesta huonosti tai ei lainkaan. Lähes puolet yhdistyksistä on vähän kiinnostuneita kansainvälistymisestä ja yhdistyksistä 30 prosentilla on ollut kansainvälistä toimintaa. 18 Kysyttäessä minkälaista kansainvälistä toimintaa yhdistyksillä on tai on ollut, saatiin monenlaisia vastauksia. Urheiluseuroilla yleisin kansainvälistymisen muoto on ollut pelimatkat ja leirit ulkomaille sekä kansainväliset turnaukset. Muilla yhdistyksillä on ollut kuorovaihtoa, ulkomaan konsertti- ja kilpailumatkoja, osallistumista kaupungin järjestämään ystävyyskuntatoi-

mintaan, ulkomaisia vierailijoita, kummilapsitoimintaa, nuorisovaihtoa, tapahtumiin osallistumista, ystävyystoimintaa ulkomaille sekä vierailuja oman alan yhdistyksiin ulkomaille. Kansainvälistä toimintaa on ollut Viroon, Tsekkiin, Espanjaan, Ruotsiin, Latviaan, Hollantiin, Puolaan, Kroatiaan, Venäjälle, Kiinaan, Norjaan, Tanskaan, Islantiin, Itävaltaan, Yhdysvaltoihin, Sveitsiin, Skotlantiin, Nicaraguaan ja Ranskaan. Vain kolme yhdistystä on hakenut kv-toiminnalle ulkopuolista rahoitusta ja nämä hakemukset on tehty kuntiin, yrityksiin, Euroopan Unioniin ja valtakunnallisiin lajiliittoihin. Kansainvälinen toiminta on useissa yhdistyksissä käynnistynyt henkilökohtaisten suhteiden avulla sekä oman tiedonhankinnan kautta. Valtakunnallisten järjestöjen keskusliitot ovat myös auttaneet kontaktien luomisessa. Muita toiminnan käynnistymistapoja ovat olleet vierailumatkat, yhteistyö kuntien kanssa ja yhteistyö muiden saman alan yhdistysten kanssa kansainvälisten kilpailujen järjestämisessä. Yhdistykset ovat melko tyytyväisiä kansainväliseen toimintaansa ja suurin osa arvioikin sitä kouluarvosanalla kahdeksan. Perusteluja arvosanoille tuli pitkä lista. Onnistuneet projektit ja matkat, hyvät kontaktit sekä nuorison innokkuus toimintaan olivat positiivisia perusteluja. Kuitenkin yhdistykset kaipaisivat enemmän rahaa ja aikaa kansainväliseen toimintaan sekä parempaa kielitaitoa. Useimmilla yhdistyksillä kansainvälinen toiminta jatkuu tulevaisuudessa kuten tähänkin saakka, mutta osa aikoo laajentaa toimintaa ja esimerkiksi muutama urheiluseura aikoo osallista enemmän ulkomaisiin turnauksiin. Syitä, miksi kansainvälistä toimintaa ei aiota jatkaa, on resurssienpuute, toteuttamisen hankaluus ja aktiviteettien vähäisyys. Valkeakoskelaisista yrityksistä puolet on liikuntayhdistyksiä. Liikuntayhdistyksiä on myös suurin osa urjalalaisista yhdistyksistä. Akaalaisista vastanneista yrityksistä suurin osa on kulttuuriyhdistyksiä. Eniten kiinnostusta kansainväliseen toimintaan löytyy akaalaisilta yhdistyksiltä, joista jopa 20 prosenttia ilmoittaa olevansa paljon kiinnostunut kansainvälisestä toiminnasta. Kansainvälistä toimintaa on myös eniten Akaan yhdistyksillä, vaikka sielläkin enemmistöllä yhdistyksistä ei ole kansainvälistyä toimintaa. Selvin ero on kuntarajat ylittävillä yhdistyksillä, joilla ei ole ollenkaan kansainvälistä toimintaa. Kysyttäessä miksi yhdistyksellä ei ole kansainvälistä toimintaa, tuli vastauksia hyvin tasaisesti jokaiseen vaihtoehtoon. Taulukon ulkopuolisia syitä olivat ohjaajien ja resurssien puute, huono majoitustilanne, yhdistyksen toiminnan paikallisuus sekä yhdistyksen keskusjärjestön vastuu kansainvälisten asioiden hoitamisessa. 6.1.1 Johtopäätöksiä Yhdistysten kansainvälisen toiminnan käynnistämisessä auttaisi ulkopuolinen taho, yhteistyökumppanien löytäminen, kielitaidon kehittyminen sekä majoitustilanteen paraneminen, useampien nuorten saaminen mukaan toimintaan, laajempi toimintaympäristö ja ohjaajavaihdot, taloudellinen tuki sekä kummitoiminta. Yhdistysten kaipaama kansainvälisen toiminnan käynnistämisen ulkopuolinen taho voisi olla hyvinkin juuri Pirkan Helmi ry. Pirkan Helmi voisi auttaa yhdistyksiä esimerkiksi yhteistyökumppaneiden etsimisessä sekä neuvontapalveluilla. Kehittämiskohteena voisi olla myös rahalliset kansainvälistymistuet. 19

Jos yhdistysten kohtaamiin kansainvälistymisen haasteisiin löydettäisiin ratkaisu, yhdistykset olisivat kiinnostuneita tutustumismatkoista ulkomaille sekä matkailusta yleisesti, ulkomaalaiseen yhdistystoimintaan tutustumisesta, urheiluleireistä ja turnauksista ulkomailla, ulkomaalaisten pelaajien esiintymisestä oman seuran vieraana, osallistumisesta liiton kansainväliseen näytökseen, metsästyksestä ulkomailla sekä kulttuurivaihdosta. Suurin osa yhdistyksistä uskoo, että kansainvälinen toiminta toisi lisäarvoa heidän yhdistyksensä toimintaan. Kansainvälisyys on tuonut kansainvälistyneiden yhdistysten toimintaan monenlaista lisäarvoa. Tunnettavuutta, hyviä kontakteja saman lajin parista, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä nuorille, uusia harrastajia matkojen järjestämisen myötä, näkyvyyttä ja mahdollisuuksia, monipuolisuutta toimintaan, lisää kiinnostusta seuraa kohtaan, lisää tietoa ja varmuutta sekä hyvää mainetta. Sanoipa yksi yhdistys jopa, että heidän toimintansa lähtökohtana on kansainvälisyys. Yhdistysten kohdalla on sama ongelma kuin yritysten, eli kyselyn anonyymisyys. Apua tarvitsevat ja siitä kiinnostuneet yhdistykset olisi huomattavasti helpompaa tavoittaa, jos olisi yhteystiedot. 7 YHTEENVETO Kansainvälistymisselvityksen tekeminen sujui melko odotusten mukaisesti. Vastausten määrä jopa hieman yllätti, varsinkin yrityskyselyssä. Etukäteisodotukset olivat, että kansainvälistyneet yritykset vastaavat, mutta muista ei ole varmuutta. Todellisuudessa hyvin moni täysin kansallisesti toimiva yritys vastasi, mikä tietenkin lisäsi kyselyn vastausten todenmukaisuutta suhteessa kaikkiin yrityksiin. Yhdistysten ja koulujen vastausprosentit olivat myös hyvät, joten jokaisesta kyselystä voidaan tehdä koko joukkoa koskevia johtopäätöksiä. Kyselyistä ei kuitenkaan saatu paljonkaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, mikä osaltaan johtui kyselyn muodostelusta ja osaltaan vastaajien kiinnostuksen puutteesta aiheeseen. Henkilökohtaisista haastatteluista pystyi kyselyitä huomattavasti paremmin ymmärtämään tarvitaanko ja halutaanko apua todella. Haastatteluistakin selvisi, että jo kansainvälisesti toimivilla on jo niin vakiintuneet kuviot ja selkeät toimintalinjat, että he pärjäävät hyvin omillaan tai korkeintaan rahallinen tuki olisi tervetullutta. Kansainvälistymättömät toimijat taas eivät osaa sanoa suoria avuntarpeita, koska kansainvälistyminen on kuitenkin melko kaukaista heille. Raha on ainut, mikä osataan sanoa sekä mahdollinen yhteistyökumppanien löytäminen. Monilta tuli vastauksia, että olisihan se hyvä kun olisi joku, joka kehittäisi kansainvälistä toimintaa ja auttaisi siinä, mutta toimenpide-ehdotukset jäivät erittäin vähäisiksi. Kiinnostusta löytyi seutukunnan yhteiseen kansainväliseen toimintaan ainakin pienemmiltä toimijoilta. Asiantuntija-apua ja mahdollisesti myös taloudellista tukea antava taho olisi monen vastaajan mieleen. Miten ja kuinka paljon he sitten todellisuudessa käyttäisivät palveluja, ei tiedetä kokeilematta. Anonyymina kyselyyn vastaaminen luo helpon ja sitoutumattoman tavan vastata. Yleinen mielikuva, joka tutkimuksesta jäi, on, että kansainvälistyminen kiinnostaa, mutta yksin ei uskalleta eikä ole resursseja lähteä toimimaan. Kuinka tällainen apua tarjoava taho sitten toteutettaisiin, on seuraava mietinnän kohde. 20