Terhi Palojärvi & Nina Kukkonen Jyväskylän Yliopiston Kauppakorkeakoulu 11.5.2015 Toritutkimus Tämän Jyväskylän toria käsittelevän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millainen Jyväskylän torin pitäisi kuluttajien mielestä olla, ja mikä tekisi Jyväskylän torista toimivamman. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, minne Jyväskylän tori pitäisi jyväskyläläisten asukkaiden mielestä siirtää, kun nykyisen torin alla sijaitsevan parkkihallin remontti tulee ajankohtaiseksi. Kyselyn tuloksia käytetään Jyväskylän toritoiminnan parantamiseen ja elvyttämiseen niin, että se vastaisi paremmin Jyväskylän asukkaiden ja kuluttajien toiveita. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun välisenä yhteistyönä. Tutkimuksen aineistonhankintamenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jonka avulla oli tarkoituksena saada aiheeseen liittyen määrällisesti mitattavaa tietoa, sekä laadullisesti analysoitavissa olevia kuluttajien ja Jyväskylän asukkaiden mielipiteitä ja ajatuksia aiheeseen liittyen. Aineistonhankinta- ja analyysimenetelmät Tässä tutkimuksessa tutkimusote on sekä määrällinen että laadullinen. Kyselyn kysymykset viimeistä lukuun ottamatta ovat mitattavissa määrällisesti, kun taas viimeiseen, avoimeen kysymykseen tulleet vastaukset tarjoavat laadullista tietoa määrällisen aineiston tueksi. Määrällinen tutkimus siis toimittaa päätutkimuksen virkaa, ja vapaasti kirjoitetut kommentit avoimeen kysymykseen toimivat määrällisen aineiston tukena. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jonka linkkiä julkaistiin eri medioiden avulla. Kyselylomake luotiin käyttäen apuna Webropol ohjelmaa. Kysely keräsi vastaajia yhteensä 1137. Lomakkeen kysymykset käsittelivät muutamia taustamuuttujia, kuluttajien aikaisempaa toriasiointia, sekä toiveita toriin liittyen. Lomakkeessa oli myös vastaajille avoin kenttä, johon he halutessaan saivat kirjoittaa ajatuksia ja mielipiteitä kyselystä ja sen aiheesta. Avoimia vastauksia saatiin yhteensä 400. Kyselyn kvantitatiivisesti mitattavat kysymykset analysoitiin frekvenssien sekä keskilukujen avulla. Avointen kommenttien analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Aineisto käytiin läpi etsien toistuvia teemoja ja aiheita, jonka jälkeen niitä ryhmiteltiin ja tarkasteltiin lähemmin.
Tulokset Taustamuuttujat Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin vastaajien taustamuuttujia, joita olivat ikä, sukupuoli, ammatti sekä asuinpaikan sijainti Jyväskylän keskustaan nähden. Vastaajista noin 60 % oli naisia ja 40 % miehiä. Vastaajista suurin osa kuului ikäluokkaan 20 35 vuotta (43 % vastaajista), seuraavaksi suurin ikäluokka oli 36 50 (30 % vastaajista). Alle 20-vuotiaita vastaajia oli n. 21 % ja yli 65-vuotiaita 6 %. Vastausten jakauma havainnollistuu paremmin alla olevan pylväsdiagrammin avulla. Yli puolet vastaajista (57,4 %) oli työssä käyviä, ja opiskelijoita oli 20,9 %. Eläkeläisiä oli vastaajista 11,6 % ja muita 9,9 %, ks. alla oleva pylväsdiagrammi. 51,3 % vastaajista ilmoitti asuvansa Jyväskylän keskustasta kolmen kilometrin säteellä, ja 33,4 % 3-10 kilometrin päässä keskustasta. 11,3 % vastaajista ilmoitti asuvansa 10 30 km päässä Jyväskylän keskustasta, ja 3,9 % asui yli 30 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Vastausten jakaumasta alla olevassa pylväsdiagrammissa näkyy, että suurin osa vastaajista ilmoitti asuvansa melko lähellä Jyväskylän keskustaa, ja kauempana asuvia oli selvästi vähemmän. Suurimmalle osalle vastaajista tori on siis todennäköisesti kävelymatkan päässä, ja näin ollen suhteellisen helposti saavutettavissa.
Toriasiointi Kyselyn seuraavat kysymykset käsittelevät Jyväskylän torilla asiointia, sekä kuluttajien toriin liittyviä toiveita. Vastaajista 83 % ilmoitti, että on joskus asioinut Jyväskylän torilla. Seuraavaksi selvitettiin sitä, kuinka usein vastaajat asioivat Jyväskylän torilla. Vastausten jakauma on nähtävissä alla olevasta pylväsdiagrammista. 43,5 % torilla asioineista ilmoitti vierailevansa torilla 2-5 kertaa vuodessa, ja 34,4 % harvemmin. Vain 6 % ilmoitti vierailevansa torilla viikoittain. Vastausten jakaumasta voi päätellä, että hyvin pieni osa Jyväskylän asukkaista asioi torilla säännöllisesti. Tulos osaltaan kertoo siitä, ettei Jyväskylän torilla asiointi ole kovin yleistä tavallisten jyväskyläläisten kuluttajien keskuudessa, ja torilla säännöllisesti asioiva asiakaskunta käsittää hyvin pienen osan Jyväskylän asukkaista. Ostetuimpia torituotteita olivat marjat ja/tai vihannekset, sekä kahvilatuotteet. Myös kalatuotteet ja leivonnaiset nousivat selkeästi esiin kyselyssä. Torin ehdottomasti tärkeimpänä saatavissa oltavana tuotteena pidettiinkin marjoja ja/tai vihanneksia (63,6 %), seuraavaksi tärkeimmiksi nousivat kahvilatuotteet ja kalatuotteet. Torilta on siis ostettu (ja ollut saatavilla) pitkälti niitä tuotteita, joita siellä toivotaankin olevan. Ostetuimmat torituotteet sekä tuotteet, joita vastaajat toivovat torilla olevan, ovat nähtävissä alla olevista pylväsdiagrammeista.
Mitä ostitte Jyväskylän torilta? Mikä on tärkein tuote, joka pitäisi torin valikoimassa olla? Kysyttäessä sitä, mitkä asiat eniten vaikuttavat vastaajien ostopäätökseen torilla asioidessa, eniten mainittu vastaus oli tuotteen paikallisuus. Myös laatu, kotimaisuus ja ostamisen helppous nousivat merkittäviksi tekijöiksi ostopäätöksessä. Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että paikallisuus on todella tärkeä tekijä, ja vain kotimaisuus ei aina riitä. Tuotteen
paikallisuus ja laatu usein myös luonnollisesti linkittyvät toisiinsa, sillä paikallisia elintarviketuotteita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, joten ne säilyvät tuoreempina myyntipäivään saakka. Vastausten jakauma ostopääkseen eniten vaikuttavista tekijöistä näkyy alla olevan diagrammin avulla. Mikä vaikutti eniten ostopäätökseenne? Torilla asioitiin useimmiten perheenjäsenen tai sukulaisen kanssa (42,4 % vastaajista), mutta usein myös yksin tai avustajan kanssa (32,9 % vastaajista) sekä ystävän, kollegan tai tuttavan kanssa (24,7 %). Torilla asiointi on siis monelle myös sosiaalinen tapahtuma. Tavallisimmin torille saavuttiin jalan (36,6 %), henkilöautolla (32,9 %), tai pyörällä (24,7 %). Vain 4,7 % vastaajista ilmoitti kulkevansa torille tavallisimmin linja-autolla, ja 1 % muilla kulkuneuvoilla. Jyväskylän asukkaiden tyytyväisyyttä toriin mitattiin Likertin asteikollisella (1= en ollenkaan tyytyväinen 7= erittäin tyytyväinen) muuttujalla. Muuttujan mediaani (30,5 % vastaajista) sijoittui kohtaan 2. Keskiarvoksi tyytyväisyydelle muodostui 2,97. Arvon 6 tai 7 valitsi 5,4 % vastaajista. Järjestysasteikollisen muuttujan saamat arvot painottuvat melko selkeästi tyytymättömyyden puolelle, josta voi päätellä, että jyväskyläläiset eivät ole tällä hetkellä kovin tyytyväisiä nykyiseen toriin ja sen toimintaan. Seuraava kysymys käsitteli sitä, mistä vastaajat ovat viimeksi ostaneet marjoja. Tämä kysymyksen avulla haluttiin kartoittaa sitä, mistä kuluttajat tavallisimmin ostavat yhtä tyypillisimmistä toreilla myytävästä tuotteesta. Vastaajista 40,9 % oli viimeksi ostanut marjoja marketista. Seuraavaksi eniten marjoja ostettiin torilta (20,5 %) sekä päivittäistavarakaupan parkkipaikan myyntipisteestä (17,2 %). 9,8 % vastaajista oli ostanut marjoja suoraan marjatilalta, ja 5 % pienestä päivittäistavarakaupasta. Kysymykseen Muualta, mistä? moni myös vastasi poimineensa marjat itse. Vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että kysely on toteutettu alkukeväästä, jolloin marjoja ei ole esimerkiksi torilla ollut hetkeen valikoimassa. Monelle edellisestä marjojen ostokerrasta on varmasti myös kulunut aikaa, joten vastauksissa voi olla pientä epävarmuutta. Seuraavan kysymyksen avulla pyrittiin selvittämään sitä, mitkä asiat saisivat Jyväskylän asukkaat asioimaan torilla enemmän. Yli puolet vastaajista valitsivat keskeisemmän sijainnin asiaksi, joka saisi heidät asioimaan torilla enemmän. Lisäksi toivottiin erityisesti
laajempaa valikoimaa ja miellyttävämpää ympäristöä. Laajempaan valikoimaan linkittyvät myös useat avoimet vastaukset, joissa toivottiin torille lisää myyjiä: ei nähdä järkevänä lähteä torille, kun valikoima ja myyjien määrä on suppea. Torille toivottiin myös jonkin verran enemmän vaihtelevia teemoja, oheistapahtumia ja esiintyjiä. Vastausten jakauma on nähtävissä pylväsdiagrammin avulla. Mikä saisi teidät asioimaan torilla enemmän? Valitkaa kolme vaihtoehtoa. Kysyttäessä, mikä olisi torille paras mahdollinen väliaikainen sijainti, 47 % vastaajista piti parhaana vaihtoehtona torille asema-aukiota. Seuraavaksi eniten vastauksia (23 %) sai Aren aukio. Paraatiaukio sai 14,8 % vastauksista. Avoimeen kohtaan Muu, mikä? suurin osa vastaajista ilmoitti sopivaksi toripaikaksi Lutakon aukion tai sataman alueen. Vastausten jakauma näkyy alla olevasta pylväsdiagrammista. Mikä olisi sopiva väliaikainen sijainti torille?
Seuraavassa kysymyksessä tiedusteltiin perusteluja sille, miksi vastaajan valitsema sijainti olisi hyvä torille. Kysymyksellä pyrittiin selvittämään sitä, millainen torin tulevan sijainnin tulee olla, ja mitkä tekijät ovat sijainnissa tärkeitä. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että paikka on sopiva Jyväskylän kaupunkirakenteeseen nähden (49,2 %), ja että paikalle on helppo mennä (30,5 %). 14 % vastaajista oli sitä mieltä, että tärkeää sijainnissa on sen miellyttävä ympäristö. Vain 2,5 % ilmoitti, että helppo pysäköinti on sijainnissa tärkeintä. Kyselyssä haluttiin myös selvittää, mitkä ovat vastaajien mielestä olleet miellyttävimpiä toreja, joissa he ovat asioineet. Kuopion toria pidettiin selkeästi miellyttävimpänä, ja sai lähes 300 ääntä. Seuraavaksi eniten mainittiin Mikkelin tori, hieman yli 80 kertaa. Myös Helsingin torit, sekä Turun ja Tampereen torit mainittiin useamman kerran vastauksissa. Näiden vastausten perusteella on helppo hahmottaa, millainen toriympäristö on kuluttajien mieleen, vertailemalla näitä suosituimpia toreja Jyväskylän toriin. Avoimen kommenttikentän tulokset Lomakkeen viimeiseen kysymykseen vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa omia mielipiteitään ja ajatuksiaan Jyväskylän torista, ja sen kehittämisestä. Avointen kommenttien avulla saatiin monipuolisesti ilmaistua tietoa siitä, miksi Jyväskylän tori ei miellytä kuluttajia nykyisellä sijainnillaan ja toimintatavoiltaan, ja mikä tekisi Jyväskylän torista elinvoimaisemman. Kommentteja tuli paljon, yhteensä 400. Tästä voi päätellä, että jyväskyläläisillä on paljonkin sanottavaa torista ja monia ehdotuksia toritoiminnan parantamiseen. Seuraavaksi esitetään teemoittelun avulla ryhmitellyt vastaajien kommentit siitä, mikä on Jyväskylän torissa huonoa tällä hetkellä, ja miksi se ei houkuttele myyjiä eikä asiakkaita. Vastauksissa toistui selkeästi muutamat samat asiat, mikä tekee Jyväskylän torista kuluttajille epämieluisan. Toistuvia teemoja kommenteissa oli esimerkiksi torin sijainti, torin aukioloajat, valikoima, torin viihtyisyys sekä torin myyjiin liittyvät asiat. Eniten kyselyn vastaajat kommentoivat torin nykyistä sijaintia. Vastaajien mielestä sijainti on syrjäinen, eikä se ole asukkaiden tavanomaisten kulkureittien varrella. Torille pitäisi vastaajien mielestä ennemmin päätyä puolivahingossa, kuin erikseen lähteä sinne. Tori ei ole kommenttien perusteella tarpeeksi näkyvällä paikalla Jyväskylän keskustassa. Parkkipaikkoja on vastaajien mielestä torin läheisyydessä liian vähän. Sijainti on myös kuvailtu kolkoksi ja epäviihtyisäksi, ja toriaukeaa ympäröivät muurit koetaan luotaantyöntäviksi. Myöskään torin keskellä sijaitseva patsas ei miellytä jyväskyläläisten silmää. Toisaalta osa kommentoijista on sitä mieltä, että nykyisessä sijainnissa ei ole mitään vikaa, mutta tori ei muuten houkuttele kuluttajia poikkeamaan ostoksilla. Torin aukioloajat
ovat vastaajien mielestä huonot, ja työssä käyvä kuluttaja ei ehdi torille sen aukioloaikoina. Torin valikoima on vastaajien mielestä supistunut viime vuosina, eikä valikoiman koeta olevan tarpeeksi monipuolinen. Hintatasoa kuvaillaan törkeäksi, ja vastaajien mielestä samoja tuotteita saa paljon edullisemmin mutta yhtä laadukkaina päivittäistavarakaupoista. Kommenteissa tuli myös ilmi, etteivät kuluttajat tiedä torin aukioloaikoja tai valikoimaa, tai edes sijaintia. Torin toimintaa kuvaillaan kommenteissa sanoilla kuollut, näivettynyt ja hiljainen. Vastaajien mielestä torikauppiaiden välillä vallitsee huono ilmapiiri, joka välittyy asiakkaille. Kommenttien perusteella Jyväskylästä puuttuu torin huonon toimivuuden takia torikulttuuri, asukkaat eivät vietä aikaa torilla samalla tavalla kuin muissa Suomen kaupungeissa. Vastaajien mielestä Jyväskylän torilla ei järjestetä tarpeeksi erilaisia tapahtumia tai muuta ohjelmaa. Jyväskylän torista ei tullut juurikaan positiivisia kommentteja, josta voi päätellä, että Jyväskylän torissa on paljon parantamisen varaa. Monet vastaajat kommentoivat myös sitä, minne Jyväskylän tori tulisi siirtää. Eniten perusteluja hyväksi sijainniksi sai Asema-aukio. Tämä tukee myös määrällisesti mitattua tulosta, että 47 % vastaajista valitsi Asema-aukion parhaaksi sijainniksi. Vastaajien mielestä Asema-aukio on keskustaan nähden keskeisellä paikalla, ja siihen on lyhyt matka Kävelykadulta. Sen sijainti on Matkakeskuksen ja Kävelykadun välissä, ja aivan bussiyhteyksien vieressä, joten vastaajien mielestä paikkaan olisi helppo tulla ja poiketa muun keskustassa asioinnin lomassa. Paikka koetaan avoimeksi ja viihtyisäksi. Asemaaukio on myös vastaajien mielestä tarpeeksi lähellä Toivolan Vanhaa Pihaa, jonne olisi myös helppo torilta poiketa. Useat vastaajat ehdottavat, että Asema-aukiolla sijaitsevaan tyhjään myymälätilaan voisi perustaa kauppahallitoimintaa, joka osaltaan tukisi myös torin elinvoimaisuutta. Asema-aukion läheisyydessä on paljon ravintoloita, kahviloita ja hotelleja, jotka vastaajien mielestä lisäisivät torin asiakkaiden määrää. Aren aukiota torin tulevaksi sijainniksi perusteltiin myös keskeisellä sijainnilla. Osa vastaajista piti sitä sopivan kokoisena toritoiminnalle, ja paikalle olisi helppo poiketa muun asioinnin lomassa. Tori Aren aukiolla elvyttäisi vastaajien mielestä myös Kolmikulman liikkeiden myyntiä. Monet vastaajat ehdottivat avoimissa kommenteissa uudeksi sijainniksi Jyväskylän satamaa, vaikka se ei vastausvaihtoehtona tutkimuksessa ollutkaan. Vastaajien mielestä sijainti olisi kesällä toimiva, koska parkkitilaa on paljon, ja sataman kahvila ja laivat houkuttelevat Jyväskylän asukkaita satamaan. Osa vastaajista ehdottikin, että kesäisin satamassa voisi olla iltatori, ja talvisin toiminta voisi keskittyä muualle. Paraatiaukeaa perusteltiin sopivaksi sijainniksi torille sen viihtyisyyden ja keskeisyyden vuoksi. Myös Paraatitori sijaitsee vastaajien mielestä tarpeeksi lähellä Toivolan Vanhaa Pihaa. Muutamat vastaajat ehdottivat myös kiertävää toria. Tori voisi olla vastaajien mielestä eri paikoissa eri päivinä, valikoiman ja teeman mukaan. Vastaajien mielestä torin aukioloaikojen pidentäminen lisäisi torilla asiointia. Nykyiset aukioloajat ovat kommenttien perusteella mahdottomat työssäkäyville asiakkaille. Vastaajat toivovatkin myös iltatoria. Useat myös ehdottivat, että torilla täytyisi olla esimerkiksi ruokakojuja auki myös yöaikaan, jotta juhlijat voisivat poiketa torille yöpalalle. Aukioloajoista tulisi vastaajien mukaan tiedottaa paremmin, ettei tulisi tehtyä hukkareissuja. Vastaajien mielestä torin valikoimaa tulisi myös laajentaa. Myynnissä tulisi olla kesäisin vihanneksia, juureksia, marjoja, kalaa, kukkia ja käsitöitä. Vastaajat toivovat viihtyisiä kahvila- ja ravintolakojuja. Katukeittiö oli myös vastaajien toiveissa. Monet vastaajista ehdottivat kirpputoritoimintaa torin yhteyteen. Olennaista vastaajien mielestä oli valikoiman kattavuus ja monipuolisuus. Tärkeää on, että torilla on myynnissä tuotteita ja palveluita laidasta laitaan. Hintatasoa pitäisi puolestaan vastaajien mielestä alentaa kilpailukykyiseksi
päivittäistavarakauppojen hintatason kanssa. Kommenttien perusteella valikoiman laajentaminen ja hintatason alentaminen onnistuisi, jos toritoimintaa helpotettaisiin myyjille. Myyntipaikkojen vuokria halutaan alentaa ja sääntöjä vähentää. Muina vuodenaikoina kuin kesällä toritoimintaa voisi vastaajien mielestä vilkastuttaa esimerkiksi luisteluradalla ja kaakaokojulla, jotka houkuttelisivat asukkaita viettämään aikaa torille myös talviaikaan. Kommenteissa toistuivat myös sanat tunnelma ja viihtyisyys. Jyväskylän asiakkaat haluavat, että tori on sellainen paikka, jossa viihdytään ja vietetään aikaa, tavataan tuttavia ja nautitaan kesästä. Torille toivottiin enemmän tapahtumia, musiikkia, esiintyjiä ja muuta toimintaa, joka vastaajien mielestä vilkastuttaisi ja elävöittäisi toria. Yksi vastaajista ehdotti, että tori voisi työllistää nuoria muusikonalkuja viihdyttämään asiakkaita livemusiikilla. Vastaajien mielestä torin viihtyisyyttä parantaisi myös esimerkiksi penkkien ja viherkasvillisuuden lisääminen. Toiveissa oli ilmainen WC torin asiakkaiden käyttöön sekä ilmaiset parkkipaikat torin välittömässä läheisyydessä. Useat kyselyn vastaajat ottivat huomioon, että monet Jyväskylässä järjestettävät tapahtumat pidetään Kävelykadulla. Kävelykadulla on tuolloin esiintymislava ja myynti- ja ruokakojuja. Vastaajien mielestä torin toimintaa elävöittäisi se, jos keskustassa järjestettävät tapahtumat sijoitettaisiin Kävelykadun sijaan torille. Torin pitäisi vastaajien mielestä olla kaupungin sydän ja inhimillisen lämmin kohtaamispaikka. Vastaajat ovat kommenteissa huomioineet myös sen, ettei toria mainosteta tai sen toiminnasta tiedoteta tarpeeksi. Monet eivät tiedä torin toiminnasta juuri mitään. Aukioloajat ja valikoima eivät ole Jyväskylän asukkaiden tiedossa. Erilaisista teemoista ja tapahtumista tulisi myös vastaajien mielestä tiedottaa paremmin. Torille ei myöskään ole vastaajien mukaan opasteita keskustassa. Toritoiminnasta tiedottaminen ja torin markkinointi lisäisi vastaajien mielestä torilla asiointia. Johtopäätökset Tämän Jyväskylän torin toimintaan ja kehittämiseen keskittyvän tutkimuksen tarkoituksena oli tarjota kuluttajien näkemys siitä, miten Jyväskylän toria tulisi parantaa. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä, jonka linkkiä julkaistiin Internetin eri medioita käyttäen. Kyselyyn saatiin paljon vastauksia, ja Jyväskylän asukkaat kirjoittivat paljon omia mielipiteitään ja kommentteja aiheeseen liittyen. Kiitosta saatiin myös siitä, että torin kehittämisessä huomioidaan myös jyväskyläläisten mielipiteet asiasta. Määrällisten vastausten, sekä vapaasti kirjoitettujen kommenttien perusteella aiheesta saatiin kattavasti tietoa, joka toimii hyvänä apuna toritoiminnan kehittämisessä. Vastaajat ovat asioineet Jyväskylän torilla melko harvoin, suurin osa vastaajista vain muutaman kerran vuodessa tai jopa harvemmin. Torilta on eniten ostettu marjoja ja vihanneksia, sekä kahvilatuotteita. Tuotteen paikallisuus koettiin tärkeimmäksi tekijäksi ostopäätöksen taustalla. Nykyisellä torilla asioidaan melko vähän, eivätkä kuluttajat ole siihen kovinkaan tyytyväisiä. Toiminnassa on paljon parannettavaa pelkän sijainnin muuttamisen lisäksi. Nykyinen tori on sijainniltaan vastaajien mielestä liian syrjässä, valikoima on suppea, hintataso korkea ja aukioloajat kehnot. Torin ympäristö on vastaajien mielestä epäviihtyisä, eikä tori houkuttele kuluttajia. Torin sijainti tulisi vastaajien mielestä siirtää lähemmäs kävelykatua. Ylivoimaisesti eniten kannatusta uudeksi sijainniksi sai Asema-aukio, ja sitä myös perusteltiin vapaamuotoisissa
kommenteissa eniten. Asema-aukio miellettiin sopivaksi sijainniksi torille siksi, että se on tarpeeksi lähellä kävelykatua, ja näkyvällä paikalla keskustassa. Se on matkakeskuksen sekä paikallisbussien kulkureitin välissä. Sen läheisyydessä on paljon hotelleja, ravintoloita ja kahviloita. Asema-aukiosta saisi vastaajien mielestä viihtyisän ja avoimen ympäristön torille. Torin aukioloaikoja tulisi vastaajien mielestä pidentää, valikoimaa laajentaa, sekä hintatasoa alentaa. Käytännössä nämä toiveet voivat olla jossain määrin hankalia toteuttaa, mutta näihinkin asioihin on hyvä kiinnittää huomiota toritoimintaa kehittäessä, sillä näistä asioista vastaajat kirjoittivat hyvin paljon kommentteja. Vastaajat kokevat siis nämä muutokset tärkeinä toritoiminnan kehittämisen onnistumisessa. Huomioimatta ei myöskään voi jättää vastaajien toiveita torin viihtyisyyden lisäämisestä. Torille toivotaan enemmän tapahtumia, toimintaa ja esiintyjiä. Toria saisi vastaajien mielestä viihtyisämmäksi panostamalla torin sisustukseen, somistukseen ja viherkasvillisuuteen. Sana tunnelma nousi esiin suuressa osassa kommentteja, ja torille toivotaankin miellyttävämpää tunnelmaa, joka tekisi siitä viihtyisämmän. Olennaiseksi vastauksissa nousi se, että vastaajat toivovat torista paikkaa, jossa voi tavata muita ihmisiä sekä viettää aikaa muutenkin kuin pelkästään asioinnin ajan. Torin markkinoinnin puute on myös johtanut kuluttajien epätietoisuuteen torista, sen aukioloajoista ja valikoimista. Tutkimuksen tulosten perusteella Jyväskylän torin toiminnassa on melko paljon parannettavaa. Positiivista tutkimuksen perusteella on se, että jyväskyläläiset kuluttajat ja asukkaat kertoivat monipuolisesti mielipiteitään ja ideoitaan torin toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tulosten pohjalta on hyvä lähteä kehittämään ja elvyttämään Jyväskylän torin toimintaa siten, että se vastaa Jyväskylän asukkaiden toiveita ja mieltymyksiä. Toritoimintaa kehittämällä voi Jyväskylän torista saada paikan, jonne jyväskyläläiset tulevat mielellään asioimaan, ja viihtyvät pidempäänkin ystäviään tavaten ja torin hulinasta nauttien.